Minusta lukioissa voisi olla kiinteä alin sisäänpääsykeskiarvo, esim 8.0

Mulla oli keskiarvo 8,5, mutta lukio jämähti matematiikan kohdalle kun en meinannut päästä kursseja läpi vaikka muuten hyvin mennyt koulu. Olisin tarvinnut siihen jotakin tukea/tukiopetusta. 

Lukio on oppivelvollisuuskoulu eli päivähoitopaikka.

T: ope

Vierailija kirjoitti:

Voi olla että minulla on vanhentuneet tiedot. Mutta omana kouluaikanani todistuksen arvosanat olivat siinä määrin opettajien mielivallan kohteena, ettei niistä ollut kuin vähän antamaan suuntaa. Samoin arvostelu eri koulujen välillä oli todella eri tasoista. Omassa koulussani fokus oli siinä luokan parhaiten menestyvässä yksilössä. Muut sai haistaa paska, ja niille annettiin jotain vaan, kuutosesta kasiin. Muussa koulussa sillä osaamisella olisi saanut yhdeksikön. Vasta YO- kirjoitukset oli edes jotenkuten samalla viivalla muiden kanssa. En sano tätä katkerana, ei oma elämäni tuosta kärsinyt. Sanon tämän siksi, koska kukaan muu ei tätä sano. Ja kysyttäessä asianomaiset kiistävät, että mitään tällaista olisi koskaan sattunutkaan.

Oppilaiden keskiarvoon vaikuttaa aika paljon opettajat, jotka tuntevat oppilaiden vanhempia, niin nämä saavat paremmat numerot ja keskiarvot ilman että olisivat ne opiskelullaan ansainneet.

Vierailija kirjoitti:

Lukio on oppivelvollisuuskoulu eli päivähoitopaikka.

T: ope

Lukio ei kuulu oppivelvollisuuteen.

Huomaa, että ap Ei osaa ajatella asioita laajemmin, joka viittaa siihen, ettei hän itse ole järin fiksu. Tosin tämä on provo, mutta noin ajattelevia ihmisiä oikeasti on. 

Olen itse päässyt peruskoulusta keskiarvolla 7.4. Muutin samantien pois kotoa. Ei tarvinnut enää pelätä, jonka vuoksi aikaa oli opiskella. Tuohon 7.4 keskiarvoon en koskaan tehnyt läksyjä, lukenut kokeisiin tai saati edes juuri kuunnellut tunnilla. Mitä luulet, kumpi on loppuviimein fiksumpi, se 8 keskiarvoinen, joka on nähnyt siihen vaivaa vai 7.4, joka ei ole tehnyt mitään? 

Jännästi olen kiitettävän keskiarvolla peruskoulun jälkeen suorittanut kaikkia koulut. Myös sen ylemmän. Jotkut ihmiset vain haluavat pitää harhansa, eikä ole myöskään koskaan kuulleet sellaisesta kuin alisuoriutuminen, silloin kun asiat on liian helppoja. Aika monenne fiksulle peruskoulu on sitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taidat olla trolli.

Tuttu meni lukion rimaa hipoen. Myöhemmin suoritti kanditutkinnon yliopistossa. Siinä oli n 10 vuotta välissä, suunnilleen. 

Entinen ministeri Ohisalo, veti muistaakseni lukion vähän niin ja näin. On kuitenkin tohtori.

AINA löytyy poikkeuksia. Mutta suuri osa seiskan keskiarvolla sisään päässeitä pääsee lukiosta rimaa hipoen läpi, tai ei lainkaan. Niillä papareilla on sitten kiva hakea jatko-opintoihin

Ei tuo tarkoita, että he suorittavan itseään kiinnostamattoman amisalan loistavin arvosanoin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukio on oppivelvollisuuskoulu eli päivähoitopaikka.

T: ope

Lukio ei kuulu oppivelvollisuuteen.

Taitaa kuulua nykyään

Vierailija kirjoitti:

Antaisitko perustelun. Mun mielestä ei riitä perusteluksi

Perustelu se että lukiossa on ihan erilaista opiskella kuin yläasteella, tehtävää on paljon enemmän. Mikäli en ole oikein pärjännyt silloin, lukiossa pärjääminen saattaa olla vielä vaikeampaa. Jos saat yo kokeissa huonot paperit joudut silti hakemaan niillä mahd jatkokoulutus paikkaa, et voi enää käyttää peruskoulun todistusta jos se on parempi. Huonosta yo todistuksesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Onneksi itse päösin lukioon 6.7 keskiarvolla, jonne menin kun en pääsdyt niihin amnattikoiluihin, joihon oisin halunnut. 

Suomessa on niin paljon myös korkeakoulu ja yliopistopaikkoja, että vaikka kirjoitin tötteröö paperit, niin tänään voin sanoa olevani opoiarvoltani maisteri.

 - Tosin maisteriksi opiskelu tai vaikka tohtoriksi opiskelu on Suomessa mahdollista, vaikka ei olisi käynyt lainkaan lukiota. - En ainakaan itse tiedä opiskelualaa, johon vaadittaisiin lukion käymistä ensin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpsis. Mulla oli yläasteella ja lukiossa luokkakaveri, joka alkoi opiskella vasta lukiossa. Ehkä sai motivaatiota jostain, ehkä oppi lukihäiriöiselle sopivan opiskelutekniikan, en tiedä. Mutta lukion keskiarvo oli parempi kuin yläasteen. Mulla kävi toisin päin. Yläaste ei kerro ihmisestä välttämättä mitään. 

Tuo ei ole kyllä totta. Ihmiset ei muutu noin. 

Sinä et ainakaan ole lukiota käynyt :D taisi peruskoulukin jäädä kesken..?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaisitko perustelun. Mun mielestä ei riitä perusteluksi

Perustelu se että lukiossa on ihan erilaista opiskella kuin yläasteella, tehtävää on paljon enemmän. Mikäli en ole oikein pärjännyt silloin, lukiossa pärjääminen saattaa olla vielä vaikeampaa. Jos saat yo kokeissa huonot paperit joudut silti hakemaan niillä mahd jatkokoulutus paikkaa, et voi enää käyttää peruskoulun todistusta jos se on parempi. Huonosta yo todistuksesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Täytyy sanoa, että moni nimenomaan pärjää lukiossa paremmin. Yläasteella alkaa yleensä murrosikä ja se on pahimmillaan. Tämä vaikuttaa monen opiskeluintoon. Lukiossa pahin vaihe on ohi.

Vierailija kirjoitti:

Höpsis. Mulla oli yläasteella ja lukiossa luokkakaveri, joka alkoi opiskella vasta lukiossa. Ehkä sai motivaatiota jostain, ehkä oppi lukihäiriöiselle sopivan opiskelutekniikan, en tiedä. Mutta lukion keskiarvo oli parempi kuin yläasteen. Mulla kävi toisin päin. Yläaste ei kerro ihmisestä välttämättä mitään. 

Yläasteella on myös voinut joutua kiusatuksi, eikä silloin ole pystynyt keskittymään opintoihin kunnolla. Ap:n asenne on kapeakatseinen ja elitistinen.

Itse en näkisi asiaa aivan näin. Monella teillä menee yläaste vähän niin ja näin, mutta sitten kun "aikuistuvat" lukion aikoihin, niin oppimistulokset paranevat merkittävästi.

Koska koulu velvollisuus kattaa toisen asteen, ei tuollaista voi vaatia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaisitko perustelun. Mun mielestä ei riitä perusteluksi

Jos peruskoulua ei kykene suorittamaan 8.0 lukuaineiden keskiarvolla, niin ei ole mitään järkeä edes mennä lukioon. Toisin kuin peruskoulussa, siellä pitäisi oikeasti opiskella.

Hah. Mitä eroa yläasteella ja lukiolla muka on? Ei mitään. Lisää samaa yleistiedon pänttäämistä eikä palkinnoksi valmistu edes ammattiin. Lukio oli ihan nenän kaivamista ja pelleilyä, mun puolestani sinne ei tarvitsisi edes hakea, sisään vaan kaikki jotka haluavat.

Kuitenkin se lukio olis hyvä olla käytynä, että pääsee helpommin jatko-opintoihin. ---- Mielummin lukio pakolliseksi kaikille.

Sittenkö on helppo päästä opintoihin, kun kaikilla on sama pohjakoulutus? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin miksi? Lukioissa on tietty kiintiö. Heidän täytyisi saada riittävä määrä opiskelijoita pysyäkseen pystyssä taloudellisesti, mutta toisaalta ei saa ylittää lupien mukaista määrää. Eihän nyt hyvänen aika voi olla mitään tiettyä rajaa, kun lukioihin on eri määrä hakijoita ja Suomessa kuitenkin kaikille yhteishaussa hakeville alle 18 v. täytyy jokin koulupaikka löytyä. 

Amiksissa on tilaa vaikka kuinka, tyhjiä paikkoja jää aina

Ei meillä ainakaan jää. Lähihoitajiksi on hakemassa huomattavasti enemmän kuin on aloituspaikkoja. Kyllähän se nykyisin menee niin, että jos opiskelija ei saa paikkaa, hän siirtyy tuvaan. Siellä sitten mietitään jonkin aikaa, mikä se olisi omin ala ja mihin kyvyt (esim. suomen kielen taito) riittää. Mitään hyötyä ei ole ainakaan ammatillisessa koulutuksessa kerään pakottaa sinne, mitä hän ei halua opiskella. Koulutus on kallis. Mieluummin sitten vaikkapa epävarma nuori sinne lukioon miettimään, jos tuntuu, että ei tiedä mitä haluaa. Tuva on myös hyvä vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaisitko perustelun. Mun mielestä ei riitä perusteluksi

Perustelu se että lukiossa on ihan erilaista opiskella kuin yläasteella, tehtävää on paljon enemmän. Mikäli en ole oikein pärjännyt silloin, lukiossa pärjääminen saattaa olla vielä vaikeampaa. Jos saat yo kokeissa huonot paperit joudut silti hakemaan niillä mahd jatkokoulutus paikkaa, et voi enää käyttää peruskoulun todistusta jos se on parempi. Huonosta yo todistuksesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Mitähän sinä selität? Jos yläkoulusta on todistus ja se on hyvä, niin minne pitäisi mielestäsi mennä, jos ei lukioon? Ja jos se on huono, niin millä logiikalla se onkin yhtäkkiä parempi kuin yo-todistus? 

Vierailija kirjoitti:

No, ei se mitään haittaisi, kyllä jatko-opintoihin voi päästä ilman lukiotakin. Mä en ole käynyt edes lukiota, mutta pääsin yliopistoon ensimmäisellä yrityksellä, olisiko aloituspaikkoja ollut noin 30 ja hakijoita yli 1000. Peruskoulun päättötodistus oli 7,4.

Menit yläasteelta suoraan yliopistoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin miksi? Lukioissa on tietty kiintiö. Heidän täytyisi saada riittävä määrä opiskelijoita pysyäkseen pystyssä taloudellisesti, mutta toisaalta ei saa ylittää lupien mukaista määrää. Eihän nyt hyvänen aika voi olla mitään tiettyä rajaa, kun lukioihin on eri määrä hakijoita ja Suomessa kuitenkin kaikille yhteishaussa hakeville alle 18 v. täytyy jokin koulupaikka löytyä. 

Amiksissa on tilaa vaikka kuinka, tyhjiä paikkoja jää aina

Ei meillä ainakaan jää. Lähihoitajiksi on hakemassa huomattavasti enemmän kuin on aloituspaikkoja. Kyllähän se nykyisin menee niin, että jos opiskelija ei saa paikkaa, hän siirtyy tuvaan. Siellä sitten mietitään jonkin aikaa, mikä se olisi omin ala ja mihin kyvyt (esim. suomen kielen taito) riittää. Mitään hyötyä ei ole ainakaan ammatillisessa koulutuksessa kerään pakottaa sinne, mitä hän ei halua opiskella. Koulutus on kallis. Mieluummin sitten vaikkapa epävarma nuori sinne lukioon miettimään, jos tuntuu, että ei tiedä mitä haluaa. Tuva on myös hyvä vaihtoehto.

Mikä vttu on tuva?