Minusta lukioissa voisi olla kiinteä alin sisäänpääsykeskiarvo, esim 8.0
En näe hyötyä lukiosta, jos peruskoulussa keskiarvo on tuon alle.
Mitä mieltä muut ovat?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisitko perustelun. Mun mielestä ei riitä perusteluksi
Jos peruskoulua ei kykene suorittamaan 8.0 lukuaineiden keskiarvolla, niin ei ole mitään järkeä edes mennä lukioon. Toisin kuin peruskoulussa, siellä pitäisi oikeasti opiskella.
Pikkukuntien lukioita olisi lopetettava kun ei olisi tulijoita.
Voi olla että minulla on vanhentuneet tiedot. Mutta omana kouluaikanani todistuksen arvosanat olivat siinä määrin opettajien mielivallan kohteena, ettei niistä ollut kuin vähän antamaan suuntaa. Samoin arvostelu eri koulujen välillä oli todella eri tasoista. Omassa koulussani fokus oli siinä luokan parhaiten menestyvässä yksilössä. Muut sai haistaa paska, ja niille annettiin jotain vaan, kuutosesta kasiin. Muussa koulussa sillä osaamisella olisi saanut yhdeksikön. Vasta YO- kirjoitukset oli edes jotenkuten samalla viivalla muiden kanssa. En sano tätä katkerana, ei oma elämäni tuosta kärsinyt. Sanon tämän siksi, koska kukaan muu ei tätä sano. Ja kysyttäessä asianomaiset kiistävät, että mitään tällaista olisi koskaan sattunutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpsis. Mulla oli yläasteella ja lukiossa luokkakaveri, joka alkoi opiskella vasta lukiossa. Ehkä sai motivaatiota jostain, ehkä oppi lukihäiriöiselle sopivan opiskelutekniikan, en tiedä. Mutta lukion keskiarvo oli parempi kuin yläasteen. Mulla kävi toisin päin. Yläaste ei kerro ihmisestä välttämättä mitään.
No jos peruskoulun keskiarvo on vaikka 6.5, niin kyllä pohja on aika huono lukiolle
Luulen että hänen keskiarvonsa yläasteelta oli lähellä tuota. Lukiossa pärjäsi kuitenkin hyvin ja jatkoi ammattikorkeaan. On ollut töissä valmistumisestaan saakka.
Luulet? Pärjäsi hyvin = sai B:n paperit?
Olisi perusteltua palauttaa lukioihin pääsykokeet, jotta saataisiin osaavimmat lukioon oppilaiksi.
Vierailija kirjoitti:
Höpsis. Mulla oli yläasteella ja lukiossa luokkakaveri, joka alkoi opiskella vasta lukiossa. Ehkä sai motivaatiota jostain, ehkä oppi lukihäiriöiselle sopivan opiskelutekniikan, en tiedä. Mutta lukion keskiarvo oli parempi kuin yläasteen. Mulla kävi toisin päin. Yläaste ei kerro ihmisestä välttämättä mitään.
Mun peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli alle 8 ja kuitenkin sain yliopistossa kiitettäviä. Milläs sen selität ap?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla trolli.
Tuttu meni lukion rimaa hipoen. Myöhemmin suoritti kanditutkinnon yliopistossa. Siinä oli n 10 vuotta välissä, suunnilleen.
Entinen ministeri Ohisalo, veti muistaakseni lukion vähän niin ja näin. On kuitenkin tohtori.
AINA löytyy poikkeuksia. Mutta suuri osa seiskan keskiarvolla sisään päässeitä pääsee lukiosta rimaa hipoen läpi, tai ei lainkaan. Niillä papareilla on sitten kiva hakea jatko-opintoihin
Vaikka lukio menisi huonosti, se kohentaa kielitaitoa ja tuo yleissivistystä. Nämä auttavat oman alan löytämisessä. Ja yo-tuloksiahan saa korottaa niin paljon kuin sielu sietää.
No, ei se mitään haittaisi, kyllä jatko-opintoihin voi päästä ilman lukiotakin. Mä en ole käynyt edes lukiota, mutta pääsin yliopistoon ensimmäisellä yrityksellä, olisiko aloituspaikkoja ollut noin 30 ja hakijoita yli 1000. Peruskoulun päättötodistus oli 7,4.
Vierailija kirjoitti:
Olisi perusteltua palauttaa lukioihin pääsykokeet, jotta saataisiin osaavimmat lukioon oppilaiksi.
Erikoislukioissa on pääsykokeet. Muille taas järkevintä on, etteivät lukiot eriydy liikaa. Kuitenkin joka paikassa on sama opetus ja järjestyshäiriöt ovat olemattomia, joten lähin on usein paras arjen kannalta.
Taisi olla mulla peruskoulun ka. siinä 7 hujakoilla on oli muita vaikeuksia elämässä, mutta lukiosta sain erinomaiset paperit. En toki päässyt eliittilukioon, mutta hyviä opettajia on muuallakin.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/9401218
Helsingissä on lukio, jonka opiskelijoista vain 60 prosenttia saa valkolakin – rehtori: "Osa on lukiossa pakosta"
Rehtori kertoo, että jotkut lukiolaiset tuovat kavereitaan syömään kouluun. Asian esille nostanut poliitikko puolestaan vaatii selvitystä siitä, tarvitaanko koulussa pysyvä vartija.
Medialukion heikon valmistumisprosentin nosti esille kaupunginvaltuutettu Antti Vuorela (sd.) keskiviikkona jättämässään valtuustoaloitteessa. Hän luettelee aloitteessa joukon haasteita, joiden kanssa Helsingin pohjoisin lukio painii.
Valtuutetun mukaan lukion oppilasmäärä on noussut, mutta resursseja ei ole kasvatettu samassa suhteessa.
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on kasvanut, ryhmäkoot ovat suuria ja opettajat kuormittuneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla trolli.
Tuttu meni lukion rimaa hipoen. Myöhemmin suoritti kanditutkinnon yliopistossa. Siinä oli n 10 vuotta välissä, suunnilleen.
Entinen ministeri Ohisalo, veti muistaakseni lukion vähän niin ja näin. On kuitenkin tohtori.
AINA löytyy poikkeuksia. Mutta suuri osa seiskan keskiarvolla sisään päässeitä pääsee lukiosta rimaa hipoen läpi, tai ei lainkaan. Niillä papareilla on sitten kiva hakea jatko-opintoihin
Toi on totta, mutta pitäisi tietää paljonko niitä poikkeuksia on vuositasolla. Miten heidän myöhemmät opiskelut menee. Lukiolainen on aika nuori. 30+ ikäisenä maailma näyttää jo usein ihan toiselta, myös opiskelun näkökulmasta.
Entäs sitten kun lukioon, jossa on vaikka 100 aloituspaikkaa, hakeekin 200 joilla on keskiarvo yli 8,0 niin pitäisi sitten pitää ottaa kaikki, mutta kaikille ei sitten löydy vapaita luokkahuoneita, opiskellaanko käytävillä?
Jännä että nyt niiin kehutaan ja puolustetaan lukiota, kun yleensä se haukutaan lyttyyn että eihän sieltä edes valmistu miksikään ja on ihan turhaa ajanhukkaa =)
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla trolli.
Tuttu meni lukion rimaa hipoen. Myöhemmin suoritti kanditutkinnon yliopistossa. Siinä oli n 10 vuotta välissä, suunnilleen.
Entinen ministeri Ohisalo, veti muistaakseni lukion vähän niin ja näin. On kuitenkin tohtori.
Toinen esimerkki :
Sauli Niinistö sai valkolakin Salon yhteislukiosta vuonna 1967. Kirjoitusten yleisarvosanan oli approbatur. Hän jatkoi opintojaan Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1974. Niinistö työskenteli juristina kunnes hän nousi eduskuntaan 1987.
Sä teet nyt just tyypillisen suomalaisen virheen siinä, että katsotaan lapsesta, kiinnostaako koulu vai ei ja sitten siitä päätellään tulevaa ammattia tai onko "lukupäätä" vai ei.
Ja ketä nyt koulu kiinnostaa lapsena (alle 16v)!?
Se kiinnostaa suurinta osaa vasta sitten, kun tajuaa kuinka paljon se vaikuttaa rahan määrään ja elämänlaatuun aikuisena eli reilusti täysi-ikäisyyden jälkeen. Kuitenkin se lukio olis hyvä olla käytynä, että pääsee helpommin jatko-opintoihin.
T. Peruskoulu penkin alle, lukio lukematta läpi rimaa hipoen, maisterin paperit +30v erittäin hyvin arvosanoin, asiantuntijatehtävissä ja palkka 5180€/kk.
En olisi päässyt lukioon ja opinnot olis jääneet siihen tuolla sun periaatteella.
Eli ei järkeä. Mielummin lukio pakolliseksi kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla trolli.
Tuttu meni lukion rimaa hipoen. Myöhemmin suoritti kanditutkinnon yliopistossa. Siinä oli n 10 vuotta välissä, suunnilleen.
Entinen ministeri Ohisalo, veti muistaakseni lukion vähän niin ja näin. On kuitenkin tohtori.
AINA löytyy poikkeuksia. Mutta suuri osa seiskan keskiarvolla sisään päässeitä pääsee lukiosta rimaa hipoen läpi, tai ei lainkaan. Niillä papareilla on sitten kiva hakea jatko-opintoihin
Lue 35.
Hmm, sitten en olisi saanut niitä neljää ällääni.
Mites ap toimisit sitten, jos lukiossa pystytään ottamaan vastaan vaikkapa 100 opiskelijaa, mutta hakijoissa onkin 150 keskiarvorajan ylittänyttä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpsis. Mulla oli yläasteella ja lukiossa luokkakaveri, joka alkoi opiskella vasta lukiossa. Ehkä sai motivaatiota jostain, ehkä oppi lukihäiriöiselle sopivan opiskelutekniikan, en tiedä. Mutta lukion keskiarvo oli parempi kuin yläasteen. Mulla kävi toisin päin. Yläaste ei kerro ihmisestä välttämättä mitään.
No jos peruskoulun keskiarvo on vaikka 6.5, niin kyllä pohja on aika huono lukiolle
Luulen että hänen keskiarvonsa yläasteelta oli lähellä tuota. Lukiossa pärjäsi kuitenkin hyvin ja jatkoi ammattikorkeaan. On ollut töissä valmistumisestaan saakka.
Luulet? Pärjäsi hyvin = sai B:n paperit?
Mitä sitten? Sai opiskelupaikan kuitenkin. -eri
Jostain pitää karsia. Yleensä valitaan juuri noin.