Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskooko joku, että Jumalan tarkoitus ja tahto on tunteeton ihminen? Kuin robotti? Tai voisi/ saisi tuntea koko elämänsä aikana vain positiivisia tunteita? .....

Missä niin on sanottu? Mutta onko jossain sanottu, että ihminen voisi olla synnitön? Käsittääkseni kristinuskossa ihminen on lähtökohtaisesti syntinen. 

Synti-jutut kannattaa unohtaa. Eletään Suomessa ja noudatetaan Suomen lakeja.

Raamatun mukaan synti on Jumalan tahdon, lakien ja normien rikkomista. Srk- synnit ovat keksittyjä joilla peloitellaan ihmisiä, että he pysyisivät liikkeessä. Ekana palkintona heillä kaikilla on sitten paikka taivaassa 😂

Epäuskonsa synnin tähden lankesivat , syntiinkö , ei , vaan pois armosta Juudas iskariot. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teologina surettaa, miten kauas vl-oppi on mennyt Lars Levin alkuperäisestä ajatuksesta. Tuo alkuperäinen lestadiolaisuus on mielestäni monella tavalla hyvää ja tervettä hengellisyyttä. Myöhemmin pappien poistuminen liikkeen piiristä ja maallikkojohtoiseksi siirtyminen on tehnyt paljon pahaa. Oppi sai uusia sävyjä, ihmisten käytöksen tarkkailu ja ihmisten luomat säännöt nousivat keskiöön. Ehkäisyoppi, ulkonäkökysymykset ja muut nousivat keskeisiksi, vaikka Lars Levin ajatus uskosta oli ihan muu. Tämä on minusta todella sääli. Lestadiolaisuus on kaukana siitä, mitä se on aikoinaan ollut. Paljon vetovoimaisempi olisi tuo 1800-luvun käsitys uskosta kuin nykyinen tilanne.

Tämän tästä tällä palstalla tuodaan esiin ajatus, että lestadiolaisuus on jotenkin muuttunut tultaessa 1800-luvulta tähän päivään. Suosittelen lukemaan esim. Seppo Lohen laajoja ja mielenkiintoisia tutkimuksia, joista yksi on hänen väitöskirjansa. Niistä selviää, onko käsitys siitä, miten ihminen pelastuu, lestadiolaisuudessa muuttunut. Se ei ole muuttunut, mutta aika on muuttunut ja on tullut tarve ottaa kantaa erilaisiin ajan ilmiöihin. Lestadiuksen ei tarvinnut ottaa kantaa esim. televisiokysymykseen. Esim. juopotteluun hänellä sen sijaan oli sama kanta kuin nykypäivän lestadiolaisilla, koska sitä ilmiötä oli jo silloin.

Seppo Lohi on vl

Mitä sitten? Hän on myös arvostettu historiantutkija.

No ei kyllä ole.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Lohi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teologina surettaa, miten kauas vl-oppi on mennyt Lars Levin alkuperäisestä ajatuksesta. Tuo alkuperäinen lestadiolaisuus on mielestäni monella tavalla hyvää ja tervettä hengellisyyttä. Myöhemmin pappien poistuminen liikkeen piiristä ja maallikkojohtoiseksi siirtyminen on tehnyt paljon pahaa. Oppi sai uusia sävyjä, ihmisten käytöksen tarkkailu ja ihmisten luomat säännöt nousivat keskiöön. Ehkäisyoppi, ulkonäkökysymykset ja muut nousivat keskeisiksi, vaikka Lars Levin ajatus uskosta oli ihan muu. Tämä on minusta todella sääli. Lestadiolaisuus on kaukana siitä, mitä se on aikoinaan ollut. Paljon vetovoimaisempi olisi tuo 1800-luvun käsitys uskosta kuin nykyinen tilanne.

Tämän tästä tällä palstalla tuodaan esiin ajatus, että lestadiolaisuus on jotenkin muuttunut tultaessa 1800-luvulta tähän päivään. Suosittelen lukemaan esim. Seppo Lohen laajoja ja mielenkiintoisia tutkimuksia, joista yksi on hänen väitöskirjansa. Niistä selviää, onko käsitys siitä, miten ihminen pelastuu, lestadiolaisuudessa muuttunut. Se ei ole muuttunut, mutta aika on muuttunut ja on tullut tarve ottaa kantaa erilaisiin ajan ilmiöihin. Lestadiuksen ei tarvinnut ottaa kantaa esim. televisiokysymykseen. Esim. juopotteluun hänellä sen sijaan oli sama kanta kuin nykypäivän lestadiolaisilla, koska sitä ilmiötä oli jo silloin.

Seppo Lohi on vl

Mitä sitten? Hän on myös arvostettu historiantutkija.

No ei kyllä ole.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Lohi

Eli kaikki ex-vl lausunnot ovat asiantuntijalausuntoja lestadiolaisuudesta, mutta vl-tohtorintutkimusta ei voi ottaa todesta? Tekisi mieli ihan hymiö laittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teologina surettaa, miten kauas vl-oppi on mennyt Lars Levin alkuperäisestä ajatuksesta. Tuo alkuperäinen lestadiolaisuus on mielestäni monella tavalla hyvää ja tervettä hengellisyyttä. Myöhemmin pappien poistuminen liikkeen piiristä ja maallikkojohtoiseksi siirtyminen on tehnyt paljon pahaa. Oppi sai uusia sävyjä, ihmisten käytöksen tarkkailu ja ihmisten luomat säännöt nousivat keskiöön. Ehkäisyoppi, ulkonäkökysymykset ja muut nousivat keskeisiksi, vaikka Lars Levin ajatus uskosta oli ihan muu. Tämä on minusta todella sääli. Lestadiolaisuus on kaukana siitä, mitä se on aikoinaan ollut. Paljon vetovoimaisempi olisi tuo 1800-luvun käsitys uskosta kuin nykyinen tilanne.

Tämän tästä tällä palstalla tuodaan esiin ajatus, että lestadiolaisuus on jotenkin muuttunut tultaessa 1800-luvulta tähän päivään. Suosittelen lukemaan esim. Seppo Lohen laajoja ja mielenkiintoisia tutkimuksia, joista yksi on hänen väitöskirjansa. Niistä selviää, onko käsitys siitä, miten ihminen pelastuu, lestadiolaisuudessa muuttunut. Se ei ole muuttunut, mutta aika on muuttunut ja on tullut tarve ottaa kantaa erilaisiin ajan ilmiöihin. Lestadiuksen ei tarvinnut ottaa kantaa esim. televisiokysymykseen. Esim. juopotteluun hänellä sen sijaan oli sama kanta kuin nykypäivän lestadiolaisilla, koska sitä ilmiötä oli jo silloin.

Seppo Lohi on vl

Mitä sitten? Hän on myös arvostettu historiantutkija.

No ei kyllä ole.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Lohi

Eli kaikki ex-vl lausunnot ovat asiantuntijalausuntoja lestadiolaisuudesta, mutta vl-tohtorintutkimusta ei voi ottaa todesta? Tekisi mieli ihan hymiö laittaa. 

Laita vain . Ei siihen lupaa tarvita. Näin 🤣

Seppo Lohi on syntynyt Ranualla. Varmaa vl-kamaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teologina surettaa, miten kauas vl-oppi on mennyt Lars Levin alkuperäisestä ajatuksesta. Tuo alkuperäinen lestadiolaisuus on mielestäni monella tavalla hyvää ja tervettä hengellisyyttä. Myöhemmin pappien poistuminen liikkeen piiristä ja maallikkojohtoiseksi siirtyminen on tehnyt paljon pahaa. Oppi sai uusia sävyjä, ihmisten käytöksen tarkkailu ja ihmisten luomat säännöt nousivat keskiöön. Ehkäisyoppi, ulkonäkökysymykset ja muut nousivat keskeisiksi, vaikka Lars Levin ajatus uskosta oli ihan muu. Tämä on minusta todella sääli. Lestadiolaisuus on kaukana siitä, mitä se on aikoinaan ollut. Paljon vetovoimaisempi olisi tuo 1800-luvun käsitys uskosta kuin nykyinen tilanne.

Osaatko kertoa, mikä on muuttunut?

Kerroppa sinä onko muuttumaton ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vihakin on tunne ja sellaisena ok, usein jopa ymmärrettävä. Voi sanoa olevansa vihainen. Jos taas ajattelee vihaisena, että haluaisin tappaa tuon ihmisen, niin se on ajatuksena väärin ja synti. Niin minä asian näen. 

 

Ajatuksin, teoin, laiminlyönnein. Ei siinä puhuta tunteista. 

7 kuolemansyntiä/pääsyntiä: viha, kateus, ylpeys, laiskuus, ahneus, ylensyönti, himo. 

On eri asia tuntea jotakin, esim. ahneutta, vihaa tai himoa kuin toimia tuon tunteen mukaan. Ei ole synti tuntea kateutta. Mutta jos kateuden takia mollaat ystävääsi, hankaloitat naapurisi yritystoimintaa tai ajattelet, että heittäisipä hän veivinsä, se on syntiä. Tunne ei ole syntiä, vaan pahat teot, joihin nuo tunteet voivat johtaa.

Minkä uskonnon opeissa näin opetetaan? Voisitko täsmentää, missä kirkkokunnassa opetetaan, että vaikkapa himo itsessään ei olisi syntiä vaan pelkät konkreettiset teot? Ei tule mieleen yhtään kirkkokuntaa, mutta ehkä joku muu tietää.

”Jokainen, joka katsoo naista himoiten, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssaan.” (Matt 5:28)

😂 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teologina surettaa, miten kauas vl-oppi on mennyt Lars Levin alkuperäisestä ajatuksesta. Tuo alkuperäinen lestadiolaisuus on mielestäni monella tavalla hyvää ja tervettä hengellisyyttä. Myöhemmin pappien poistuminen liikkeen piiristä ja maallikkojohtoiseksi siirtyminen on tehnyt paljon pahaa. Oppi sai uusia sävyjä, ihmisten käytöksen tarkkailu ja ihmisten luomat säännöt nousivat keskiöön. Ehkäisyoppi, ulkonäkökysymykset ja muut nousivat keskeisiksi, vaikka Lars Levin ajatus uskosta oli ihan muu. Tämä on minusta todella sääli. Lestadiolaisuus on kaukana siitä, mitä se on aikoinaan ollut. Paljon vetovoimaisempi olisi tuo 1800-luvun käsitys uskosta kuin nykyinen tilanne.

Tämän tästä tällä palstalla tuodaan esiin ajatus, että lestadiolaisuus on jotenkin muuttunut tultaessa 1800-luvulta tähän päivään. Suosittelen lukemaan esim. Seppo Lohen laajoja ja mielenkiintoisia tutkimuksia, joista yksi on hänen väitöskirjansa. Niistä selviää, onko käsitys siitä, miten ihminen pelastuu, lestadiolaisuudessa muuttunut. Se ei ole muuttunut, mutta aika on muuttunut ja on tullut tarve ottaa kantaa erilaisiin ajan ilmiöihin. Lestadiuksen ei tarvinnut ottaa kantaa esim. televisiokysymykseen. Esim. juopotteluun hänellä sen sijaan oli sama kanta kuin nykypäivän lestadiolaisilla, koska sitä ilmiötä oli jo silloin.

Mikä kanta Lars Leevillä oli joikaamiseen ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teologina surettaa, miten kauas vl-oppi on mennyt Lars Levin alkuperäisestä ajatuksesta. Tuo alkuperäinen lestadiolaisuus on mielestäni monella tavalla hyvää ja tervettä hengellisyyttä. Myöhemmin pappien poistuminen liikkeen piiristä ja maallikkojohtoiseksi siirtyminen on tehnyt paljon pahaa. Oppi sai uusia sävyjä, ihmisten käytöksen tarkkailu ja ihmisten luomat säännöt nousivat keskiöön. Ehkäisyoppi, ulkonäkökysymykset ja muut nousivat keskeisiksi, vaikka Lars Levin ajatus uskosta oli ihan muu. Tämä on minusta todella sääli. Lestadiolaisuus on kaukana siitä, mitä se on aikoinaan ollut. Paljon vetovoimaisempi olisi tuo 1800-luvun käsitys uskosta kuin nykyinen tilanne.

Osaatko kertoa, mikä on muuttunut?

Kerroppa sinä onko muuttumaton ?

Odotan vielä vastausta omaan kysymykseeni. Jatketaan sitten sinun kysymykselläsi.

Jos Seppo Lohi olisi kirjoittanut liikkeestään jotain negaa, eikö hän oli saanut kutsun  " keskusteluun " ? 

Vierailija kirjoitti:

Jos Seppo Lohi olisi kirjoittanut liikkeestään jotain negaa, eikö hän oli saanut kutsun  " keskusteluun " ? 

Joo, SRK:n tiedeosasto tutkii kaikki akateemiset julkaisut. Ihan kandeista väikkäreihin asti käyvät kaiken tarkasti läpi. Ensin toki vertaavat vl-jäsenluetteloon, löytyykö tutkija siitä. Ups, eihän gdpr:n takia vakaumukseen perustuvia nimilistoja olekaan. Eli katsovat jäsenet kristallipallosta, tutkivat työt ja kutsuvat päämajaan puhutteluun.

(Sarkasmivaroitus)

Vierailija kirjoitti:

Jos Seppo Lohi olisi kirjoittanut liikkeestään jotain negaa, eikö hän oli saanut kutsun  " keskusteluun " ? 

Ei häntä mitenkään puolueettomana voi tämän aiheen suhteen pitää. Vai mitäs ajattelisitte vapaamuurarin kirjoittamasta vapaamuuraritutkimuksesta? Helluntalaisen kirjoittamasta tutkimuksesta helluntalaisuudesta? Luotatte, että kaikki asiat on oikein kertottu, hyvät ja huonot?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teologina surettaa, miten kauas vl-oppi on mennyt Lars Levin alkuperäisestä ajatuksesta. Tuo alkuperäinen lestadiolaisuus on mielestäni monella tavalla hyvää ja tervettä hengellisyyttä. Myöhemmin pappien poistuminen liikkeen piiristä ja maallikkojohtoiseksi siirtyminen on tehnyt paljon pahaa. Oppi sai uusia sävyjä, ihmisten käytöksen tarkkailu ja ihmisten luomat säännöt nousivat keskiöön. Ehkäisyoppi, ulkonäkökysymykset ja muut nousivat keskeisiksi, vaikka Lars Levin ajatus uskosta oli ihan muu. Tämä on minusta todella sääli. Lestadiolaisuus on kaukana siitä, mitä se on aikoinaan ollut. Paljon vetovoimaisempi olisi tuo 1800-luvun käsitys uskosta kuin nykyinen tilanne.

Tämän tästä tällä palstalla tuodaan esiin ajatus, että lestadiolaisuus on jotenkin muuttunut tultaessa 1800-luvulta tähän päivään. Suosittelen lukemaan esim. Seppo Lohen laajoja ja mielenkiintoisia tutkimuksia, joista yksi on hänen väitöskirjansa. Niistä selviää, onko käsitys siitä, miten ihminen pelastuu, lestadiolaisuudessa muuttunut. Se ei ole muuttunut, mutta aika on muuttunut ja on tullut tarve ottaa kantaa erilaisiin ajan ilmiöihin. Lestadiuksen ei tarvinnut ottaa kantaa esim. televisiokysymykseen. Esim. juopotteluun hänellä sen sijaan oli sama kanta kuin nykypäivän lestadiolaisilla, koska sitä ilmiötä oli jo silloin.

Seppo Lohi on vl

Mitä sitten? Hän on myös arvostettu historiantutkija.

No ei kyllä ole.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Lohi

Eli kaikki ex-vl lausunnot ovat asiantuntijalausuntoja lestadiolaisuudesta, mutta vl-tohtorintutkimusta ei voi ottaa todesta? Tekisi mieli ihan hymiö laittaa. 

Kyllä mä tuon tiesin. Ei se kerro tiedeyhteisön arvostuksesta yhtään mitään. Tutkija olen itsekin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Seppo Lohi olisi kirjoittanut liikkeestään jotain negaa, eikö hän oli saanut kutsun  " keskusteluun " ? 

Ei häntä mitenkään puolueettomana voi tämän aiheen suhteen pitää. Vai mitäs ajattelisitte vapaamuurarin kirjoittamasta vapaamuuraritutkimuksesta? Helluntalaisen kirjoittamasta tutkimuksesta helluntalaisuudesta? Luotatte, että kaikki asiat on oikein kertottu, hyvät ja huonot?

Ja ajatteletteko noiden ex-vl lausuntojen olevan puolueettomia ja objektiivisia? 😅

Akateemisilla tutkimuksilla on ohjaajat, vertaisarvioijat jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Seppo Lohi olisi kirjoittanut liikkeestään jotain negaa, eikö hän oli saanut kutsun  " keskusteluun " ? 

Ei häntä mitenkään puolueettomana voi tämän aiheen suhteen pitää. Vai mitäs ajattelisitte vapaamuurarin kirjoittamasta vapaamuuraritutkimuksesta? Helluntalaisen kirjoittamasta tutkimuksesta helluntalaisuudesta? Luotatte, että kaikki asiat on oikein kertottu, hyvät ja huonot?

Tutustu ensin Lohen tutkimuksiin ja ota sitten kantaa. Ei väitöskirjoja tehdä muuten kuin faktoihin nojautuen. Mielipiteille ei ole akateemisessa historiatutkimuksessa sijaa, ja laatukriteerit ovat korkeat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Seppo Lohi olisi kirjoittanut liikkeestään jotain negaa, eikö hän oli saanut kutsun  " keskusteluun " ? 

Ei häntä mitenkään puolueettomana voi tämän aiheen suhteen pitää. Vai mitäs ajattelisitte vapaamuurarin kirjoittamasta vapaamuuraritutkimuksesta? Helluntalaisen kirjoittamasta tutkimuksesta helluntalaisuudesta? Luotatte, että kaikki asiat on oikein kertottu, hyvät ja huonot?

Sen, onko asiat oikein kerrottu, arvioi useampi professori, ei vauvapalstalaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Seppo Lohi olisi kirjoittanut liikkeestään jotain negaa, eikö hän oli saanut kutsun  " keskusteluun " ? 

Ei häntä mitenkään puolueettomana voi tämän aiheen suhteen pitää. Vai mitäs ajattelisitte vapaamuurarin kirjoittamasta vapaamuuraritutkimuksesta? Helluntalaisen kirjoittamasta tutkimuksesta helluntalaisuudesta? Luotatte, että kaikki asiat on oikein kertottu, hyvät ja huonot?

Tutustu ensin Lohen tutkimuksiin ja ota sitten kantaa. Ei väitöskirjoja tehdä muuten kuin faktoihin nojautuen. Mielipiteille ei ole akateemisessa historiatutkimuksessa sijaa, ja laatukriteerit ovat korkeat.

Äläpä opeta äitiäsi. Väitöskirjoja on monen tasoisia ja akateeminen painoarvo punnitaan vasta sen jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Seppo Lohi olisi kirjoittanut liikkeestään jotain negaa, eikö hän oli saanut kutsun  " keskusteluun " ? 

Ei häntä mitenkään puolueettomana voi tämän aiheen suhteen pitää. Vai mitäs ajattelisitte vapaamuurarin kirjoittamasta vapaamuuraritutkimuksesta? Helluntalaisen kirjoittamasta tutkimuksesta helluntalaisuudesta? Luotatte, että kaikki asiat on oikein kertottu, hyvät ja huonot?

Tutustu ensin Lohen tutkimuksiin ja ota sitten kantaa. Ei väitöskirjoja tehdä muuten kuin faktoihin nojautuen. Mielipiteille ei ole akateemisessa historiatutkimuksessa sijaa, ja laatukriteerit ovat korkeat.

Äläpä opeta äitiäsi. Väitöskirjoja on monen tasoisia ja akateeminen painoarvo punnitaan vasta sen jälkeen. 

Voidaanko palata tähän sitten, kun täällä seuraavan kerran esitetään lujana faktana anonyymeja blogitekstejä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teologina surettaa, miten kauas vl-oppi on mennyt Lars Levin alkuperäisestä ajatuksesta. Tuo alkuperäinen lestadiolaisuus on mielestäni monella tavalla hyvää ja tervettä hengellisyyttä. Myöhemmin pappien poistuminen liikkeen piiristä ja maallikkojohtoiseksi siirtyminen on tehnyt paljon pahaa. Oppi sai uusia sävyjä, ihmisten käytöksen tarkkailu ja ihmisten luomat säännöt nousivat keskiöön. Ehkäisyoppi, ulkonäkökysymykset ja muut nousivat keskeisiksi, vaikka Lars Levin ajatus uskosta oli ihan muu. Tämä on minusta todella sääli. Lestadiolaisuus on kaukana siitä, mitä se on aikoinaan ollut. Paljon vetovoimaisempi olisi tuo 1800-luvun käsitys uskosta kuin nykyinen tilanne.

Tämän tästä tällä palstalla tuodaan esiin ajatus, että lestadiolaisuus on jotenkin muuttunut tultaessa 1800-luvulta tähän päivään. Suosittelen lukemaan esim. Seppo Lohen laajoja ja mielenkiintoisia tutkimuksia, joista yksi on hänen väitöskirjansa. Niistä selviää, onko käsitys siitä, miten ihminen pelastuu, lestadiolaisuudessa muuttunut. Se ei ole muuttunut, mutta aika on muuttunut ja on tullut tarve ottaa kantaa erilaisiin ajan ilmiöihin. Lestadiuksen ei tarvinnut ottaa kantaa esim. televisiokysymykseen. Esim. juopotteluun hänellä sen sijaan oli sama kanta kuin nykypäivän lestadiolaisilla, koska sitä ilmiötä oli jo silloin.

Onhan se nyt puolueellista, että vl-tutkija tutkii liikettä ja kertoo siitä myönteisiä asioita. 

Mieluummin lukisin liikkeeseen kuulumattoman ihmisen puolueetonta tutkimusta.

Ja kyllä nämä nyt vaan vaikuttavat siihen, miten tuloksia tulkitaan. Sama juttu, kun vasta joku julkaisi gradun, opinnäytetyön tms siitä, miten vl-nuoret liikkuvat paljon. Juu, sitä en epäile. Mutta tuon liikkumisen taustalla on monia syitä ja elämäntilanne on erilainen kuin verrokki-ikäisillä. Ei se silti vl-uskosta yhtään pyhempää tee, vaan liikunta on elämäntapoihin kuuluva asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teologina surettaa, miten kauas vl-oppi on mennyt Lars Levin alkuperäisestä ajatuksesta. Tuo alkuperäinen lestadiolaisuus on mielestäni monella tavalla hyvää ja tervettä hengellisyyttä. Myöhemmin pappien poistuminen liikkeen piiristä ja maallikkojohtoiseksi siirtyminen on tehnyt paljon pahaa. Oppi sai uusia sävyjä, ihmisten käytöksen tarkkailu ja ihmisten luomat säännöt nousivat keskiöön. Ehkäisyoppi, ulkonäkökysymykset ja muut nousivat keskeisiksi, vaikka Lars Levin ajatus uskosta oli ihan muu. Tämä on minusta todella sääli. Lestadiolaisuus on kaukana siitä, mitä se on aikoinaan ollut. Paljon vetovoimaisempi olisi tuo 1800-luvun käsitys uskosta kuin nykyinen tilanne.

Tämän tästä tällä palstalla tuodaan esiin ajatus, että lestadiolaisuus on jotenkin muuttunut tultaessa 1800-luvulta tähän päivään. Suosittelen lukemaan esim. Seppo Lohen laajoja ja mielenkiintoisia tutkimuksia, joista yksi on hänen väitöskirjansa. Niistä selviää, onko käsitys siitä, miten ihminen pelastuu, lestadiolaisuudessa muuttunut. Se ei ole muuttunut, mutta aika on muuttunut ja on tullut tarve ottaa kantaa erilaisiin ajan ilmiöihin. Lestadiuksen ei tarvinnut ottaa kantaa esim. televisiokysymykseen. Esim. juopotteluun hänellä sen sijaan oli sama kanta kuin nykypäivän lestadiolaisilla, koska sitä ilmiötä oli jo silloin.

Onhan se nyt puolueellista, että vl-tutkija tutkii liikettä ja kertoo siitä myönteisiä asioita. 

Mieluummin lukisin liikkeeseen kuulumattoman ihmisen puolueetonta tutkimusta.

 

Ja kyllä nämä nyt vaan vaikuttavat siihen, miten tuloksia tulkitaan. Sama juttu, kun vasta joku julkaisi gradun, opinnäytetyön tms siitä, miten vl-nuoret liikkuvat paljon. Juu, sitä en epäile. Mutta tuon liikkumisen taustalla on monia syitä ja elämäntilanne on erilainen kuin verrokki-ikäisillä. Ei se silti vl-uskosta yhtään pyhempää tee, vaan liikunta on elämäntapoihin kuuluva asia.

Lukiko siinä todella niin että liikunta tekee vl-uskosta pyhempää? Uskomatonta!