Lue keskustelun säännöt.
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1
26.04.2026 |
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3. Keskustelu on poistettu.
Mikä tekee tästä aiheesta maailman sensuroidumman?
Kommentit (11856)
Ja huom, tuo gradu on vuodelta 2010, ei kovin vanha edes.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teetkö myös keskustelussa mainitun gradun tekijästä rikosilmoituksen yhteisön maineen pilaamisesta? 😌😃
Gradu ei olisi mennyt läpi yleistyksellä. Eli ei tekijä yleistä (en lukenut kyllä kunnolla) vaan ketjun keskustelijat jotka eivät ymmärrä tutkimuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teetkö myös keskustelussa mainitun gradun tekijästä rikosilmoituksen yhteisön maineen pilaamisesta? 😌😃
Gradu ei olisi mennyt läpi yleistyksellä. Eli ei tekijä yleistä (en lukenut kyllä kunnolla) vaan ketjun keskustelijat jotka eivät ymmärrä tutkimuksesta.
Ymmärrän kasvuyhteisöäni täydellisesti, olen nähnyt sen kaikki ikävätkin puolet. Siksi näen myös miten tuo gradu tuo esille totuutta yhteisössä näkyvistä toimintatavoista. Sitäkin on muuten tutkittu, että tiukoissa uskonnollissa yhteisöissä olevilla on heikompi kyky tehdä moraalisia valintoja. Joku muu on määritellyt mikä on oikein ja väärin. Siksi mua ei yllätä tuo, että jopa väkivaltaisessa perheessä kasvanut lapsi saattaa sanoa vanhemmalleen ettei tämä voi erota.
”tutkimuksissa kutsutaan ulkoapäin ohjautuvaksi moraaliksi vastakohtana sisäistetylle moraalille.
Kun yhteisön säännöt, dogmit tai auktoriteetit määrittelevät tyhjentävästi sen, mikä on oikein ja väärin, yksilön oma moraalinen pohdinta saattaa jäädä vähäiseksi. Kehityspsykologiassa (esimerkiksi Lawrence Kohlbergin moraalikehityksen teoriassa) tätä kuvataan vaiheeksi, jossa oikea ja väärä peilataan puhtaasti rangaistuksen pelon, palkkion tai ulkoisten sääntöjen noudattamisen kautta.
Tällaisessa kasvuympäristössä voi syntyä muutamia haasteita itsenäiselle moraaliselle toiminnalle:
Moraalisen lihaksen surkastuminen: Jos valmiit vastaukset on aina annettu ylhäältä päin, nuori ei välttämättä opi punnitsemaan tekojensa seurauksia itsenäisesti tai asettumaan sellaisen ihmisen asemaan, joka elää yhteisön normien ulkopuolella.
Vaikeudet harmailla alueilla: Maailma on täynnä monimutkaisia tilanteita, joihin mustavalkoiset säännöt eivät tarjoa suoraan vastausta. Jos sääntökirjasta puuttuu pykälä, nuorella voi olla vaikeuksia navigoida tilanteessa, koska oma "moraalinen kompassi" ei ole päässyt kehittymään vapaasti.
Sokea kuuliaisuus: Suurin riski on se, että jos moraalinen vastuu siirretään kokonaan itsen ulkopuolelle (auktoriteetille tai yhteisölle), ihminen saattaa päätyä tekemään tai hyväksymään asioita, jotka ovat yleisinhimillisesti väärin, vain koska "niin on käsketty".
Toisaalta kun tällaisesta yhteisöstä irtaudutaan, moni nuori joutuu käymään läpi raskaankin prosessin, jossa koko moraalinen arvomaailma on rakennettava puhtaalta pöydältä uudelleen.”
Vierailija kirjoitti:
Gradusta:
”Tutkimukseni tuloksista voidaan päätellä, että vanhoillislestadiolaisten naisten irtaantumis-prosessi parisuhdeväkivallasta koostuu kahden päällekkäisen prosessin läpikäymisestä.
Naisilla on irtaantuminen ja selviytymisprosessi parisuhdeväkivallasta ja sen lisäksi he
joutuvat miettimään suhdettaan vanhoillislestadiolaiseen yhteisöön ja uskontoon. Väkival-
taisen parisuhteen aikana naiset kokivat, että muun muassa anteeksiantamusta on käytetty
väärin. Eroratkaisu oli vaikea, koska lestadiolainen yhteisö ja myös oma uskonvakaumus
on eroamista vastaan. Eroratkaisu tuli lopulta, koska lasten tilanne vaati sitä. Lestadio-
laisyhteisöstä naiset ovat kokeneet saavansa sekä tukea että esteitä selviytymiselleen. Pa-
hinta on ollut eroratkaisun jälkeen naisten uskon kyseenalaistaminen ja juoruilu, joiden
vuoksi naiset ovat joutuneet miettimään, kuuluvatko he enää lestadiolaisyhteisöön vai ei-
vät. Voidaan todeta, että parisuhdeväkivalta loppui naisten eroratkaisuun, mutta hengelli-
nen ja yhteisöllinen väkivalta jatkui tämän jälkeen lestadiolaisyhteisön joidenkin uskovais-
ten jäsenten taholta. Parisuhdeväkivallasta irtautumisen hinnaksi nousee toisen väkivallan
lajin, henkisen ja hengellisen väkivallan kohtaaminen.”
Tuttavapiiriini kuuluu vl-nainen, joka joutui nuorena äitinä ottamaan avioeron perhev'kivallan vuoksi. Perheessä oli pienet lapset. Kyllä tuota äitiä on pidetty vl-väen keskuudessa ns. kakkosluokan lestadiolaisena. Tietävät kyllä, mikä eron syy on ja erosta on jo kauan. Silti tuo mitä ihanin, herttaisin ja ahkerin yh-äiti on yhteisön silmissä huonompi. Suututtaa ja surettaa, sillä ei ex-miehen käytös ole millään lailla hänen syytään.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa oleellinen kohta onkin ”nuori vl”. Ei alle kolmekymppiset vl-ihmiset ehkä samalla tavalla hahmota, millainen yhteisön todellisuus on ollut aiempina vuosikymmeninä. Veikkaanpa, että pienemmillä paikkakunnilla saattaa edelleen näkyä samoja ongelmia. Korjaan sen verran vielä, että varmastikaan väkivalta ei ole leimallisesti vl-yhteisön ongelma. Mutta väkivaltaan suhtautuminen silloin kun sitä on ilmennyt, siinä on näkynyt massiivinen ongelma kuten tuosta gradustakin voi lukea.
Tämä. En hetkeäkään usko, että vl-liikkeessä on sen enempää v'kivaltaa kuin muuallakaan. Mutta suhtautuminen siihen on erilaista. Vl-piireissä voidaan sanoa, että pitää antaa anteeksi, kun toinen anteeksi pyytää. Pitää yrittää ja jatkaa, kun avioliitto on elinikäinen. Toisenlaisissa piireissä sanottaisiin, että nyt jätät sen miehen, kun on jo monta kertaa luvannut parantaa tapansa ja niin ei ole käynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on ollut yhteisössä yleinen näkemys, ettei edes epäterveestä avioliitosta saa erota. Eroamista pidetään niin vääränä. Valitettavasti tällänen vääristymä on ollut ihan koko yhteisön tasolla. Sitten pahimmissa tapauksissa on suositeltu erilleen muuttoa, mutta kyllä tuo vinouma on edelleen näkyvissä jossain määrin. Aina vaan anteeksi on yleinen asenne. Ei ymmärretä mitä se joissakin perheissä tarkoittaa.
Liikkeessä on tosiaan ajateltu, että ero ei ole ok ja ääritilanteessa asumusero on ratkaisu. Silloinkin jatketaan paperilla avioparina, koska ero ei ole vaihtoehto.
Karu on niidenkin osa, jotka eroon päätyvät esim. puolison v'kivallan tai uskottomuuden vuoksi. Tai ihan siksi, että puoliso ilmoittaa, että hän luopuu uskosta, ottaa eron ja jättää lapsen puolisolle. Näissäkin tilanteissa ollaan ehdottomia eli uusi parisuhde ei ole mahdollinen. Jos joku tulee avioliitossa jätetyksi esim. 23-vuotiaana tai puoliso ottaa eron seitsemän lapsen jälkeen, niin siinäpä saat olla yksin lopun ikääsi. Ja jos joku sanoo, että on sitä tukea ystävistä ja suvusta, niin se on aivan eri asia kuin kahden aikuisen tasavertainen parisuhde ja vanhemmuus.
Karua se kyllä on.
Raamatun mukaan eronneen tulee pysyä naimattomana tai sopia puolisonsa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se aina ole helppo elää ikisinkkuna naimattomanakaan. Mutta tämä on minun ristini.
Matt. 10:38 - "ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias."
Vierailija kirjoitti:
Karua se kyllä on.
Raamatun mukaan eronneen tulee pysyä naimattomana tai sopia puolisonsa kanssa.
Jos jälleen katsotaan Jeesuksen sanoja Raamatussa.
”Minä sanon teille: se, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden ja menee naimisiin toisen kanssa, tekee aviorikoksen.”
Tätähän voi tulkita niin, että tässä annetaan lupa uudelleen avioitua, jos puoliso pettää. Ymmärrän muutkin näkökulmat, mutta tässä on tosiaan tämä tulkintamahdollisuus, jos ihan rehellisiä ollaan. Paavalin jutut on jälleen toissijaisia, enkä valittevasti pysty ihan kirjaimellisesti uskomaan niihin, monesta syystä. Paavali odotti maailmanloppua elinaikanaan ja oli muutenkin aikansa ihminen käsityksissään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”Minä sanon teille: se, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden ja menee naimisiin toisen kanssa, tekee aviorikoksen.”
”Matteuksen tekstissä sanalla, joka on suomennettu kirkkoraamatussa sanalla ”haureus”, on alkukielellä (kreikaksi) sana (porneia). Sen kääntäminen ja tulkitseminen on yksi Uuden testamentin vaikeimpia pähkinöitä.
Sanan merkityskenttä antiikin aikana oli hyvin laajamuotoinen:
Yleinen sukupuolinen siveettömyys: Sana on kantasana nykyiselle sanalle pornografia. Se saattoi viitata mihin tahansa avioliiton ulkopuoliseen seksiin, esiaviollisiin suhteisiin tai prostituutioon.
Ero sanasta aviorikos: Kreikan kielessä on erillinen, täsmällisempi sana aviorikokselle (miehen tai vaimon pettämiselle): (moikeia). Jos Jeesus olisi tarkoittanut nimenomaan perinteistä uskottomuutta avioliitossa, olisi ollut loogisempaa käyttää sanaa moikeia.
Miksi Matteus valitsi sanan porneia?
Laaja tulkinta: Jeesus tarkoitti kaikenlaista vakavaa seksuaalista väärinkäytöstä tai moraalittomuutta, joka tuhoaa avioliiton uskollisuuden.
Juutalainen tulkinta: Sanalla viitattiin Mooseksen lain (3. Moos. 18) kieltämiin sukurutsaisiin tai laittomiin liittoihin. Koska tällaiset liitot olivat alusta asti laittomia, ne oli pakko purkaa. Tätä tulkintaa (kuten mainittu) käyttää erityisesti katolinen kirkko perustellessaan sitä, ettei kyse ole tavallisen avioliiton purkamisesta.”
Vierailija kirjoitti:
”Minä sanon teille: se, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden ja menee naimisiin toisen kanssa, tekee aviorikoksen.”
”Matteuksen tekstissä sanalla, joka on suomennettu kirkkoraamatussa sanalla ”haureus”, on alkukielellä (kreikaksi) sana (porneia). Sen kääntäminen ja tulkitseminen on yksi Uuden testamentin vaikeimpia pähkinöitä.Sanan merkityskenttä antiikin aikana oli hyvin laajamuotoinen:
Yleinen sukupuolinen siveettömyys: Sana on kantasana nykyiselle sanalle pornografia. Se saattoi viitata mihin tahansa avioliiton ulkopuoliseen seksiin, esiaviollisiin suhteisiin tai prostituutioon.
Ero sanasta aviorikos: Kreikan kielessä on erillinen, täsmällisempi sana aviorikokselle (miehen tai vaimon pettämiselle): (moikeia). Jos Jeesus olisi tarkoittanut nimenomaan perinteistä uskottomuutta avioliitossa, olisi ollut loogisempaa käyttää sanaa moikeia.
Miksi Matteus valitsi sanan porneia?
Laaja tulkinta: Jeesus tarkoitti kaikenlaista vakavaa seksuaalista väärinkäytöstä tai moraalittomuutta, joka tuhoaa avioliiton uskollisuuden.
Juutalainen tulkinta: Sanalla viitattiin Mooseksen lain (3. Moos. 18) kieltämiin sukurutsaisiin tai laittomiin liittoihin. Koska tällaiset liitot olivat alusta asti laittomia, ne oli pakko purkaa. Tätä tulkintaa (kuten mainittu) käyttää erityisesti katolinen kirkko perustellessaan sitä, ettei kyse ole tavallisen avioliiton purkamisesta.”
Kiitos, tässä oli paljon mielenkiintoista asiaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Karua se kyllä on.
Raamatun mukaan eronneen tulee pysyä naimattomana tai sopia puolisonsa kanssa.
Täällä on innokkaasti siteerattu Lutheria opillisissa asioissa. Luther hyväksyi eron jälkeen uudelleen avioitumisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karua se kyllä on.
Raamatun mukaan eronneen tulee pysyä naimattomana tai sopia puolisonsa kanssa.
Täällä on innokkaasti siteerattu Lutheria opillisissa asioissa. Luther hyväksyi eron jälkeen uudelleen avioitumisen.
Ei voi yleistää että Luther hyväksyi avioeron, vaan hän teki kerran elämässään virheen asian suhteen.
https://www.sley.fi/lutherkoulu/kun-kaikki-menee-pieleen-luther-ja-avio…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Minä sanon teille: se, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden ja menee naimisiin toisen kanssa, tekee aviorikoksen.”
”Matteuksen tekstissä sanalla, joka on suomennettu kirkkoraamatussa sanalla ”haureus”, on alkukielellä (kreikaksi) sana (porneia). Sen kääntäminen ja tulkitseminen on yksi Uuden testamentin vaikeimpia pähkinöitä.Sanan merkityskenttä antiikin aikana oli hyvin laajamuotoinen:
Yleinen sukupuolinen siveettömyys: Sana on kantasana nykyiselle sanalle pornografia. Se saattoi viitata mihin tahansa avioliiton ulkopuoliseen seksiin, esiaviollisiin suhteisiin tai prostituutioon.
Ero sanasta aviorikos: Kreikan kielessä on erillinen, täsmällisempi sana aviorikokselle (miehen tai vaimon pettämiselle): (moikeia). Jos Jeesus olisi tarkoittanut nimenomaan perinteistä uskottomuutta avioliitossa, olisi ollut loogisempaa käyttää sanaa moikeia.
Miksi Matteus valitsi sanan porneia?
Laaja tulkinta: Jeesus tarkoitti kaikenlaista vakavaa seksuaalista väärinkäytöstä tai moraalittomuutta, joka tuhoaa avioliiton uskollisuuden.
Juutalainen tulkinta: Sanalla viitattiin Mooseksen lain (3. Moos. 18) kieltämiin sukurutsaisiin tai laittomiin liittoihin. Koska tällaiset liitot olivat alusta asti laittomia, ne oli pakko purkaa. Tätä tulkintaa (kuten mainittu) käyttää erityisesti katolinen kirkko perustellessaan sitä, ettei kyse ole tavallisen avioliiton purkamisesta.”
Kiitos, tässä oli paljon mielenkiintoista asiaa
Joo, nää on kiinnostavia ja yritän aina etsiä tietoa alkutekstiin liittyen. Tuossa oli erityisen kiinnostavaa, ettei siinä oikeastaan edes käytetä sanaa, joka viittaa suoraan aviorikokseen vaan kyse on laajemmasta asiasta. Tässä vielä jotain:
”Jeesus otti kantaa oman aikansa juutalaisten rabbiinien kiistaan avioerosta. Tuon ajan liberaali koulukunta (rabbi Hillel) opetti, että miehen oli lupa erota vaimostaan ”mistä tahansa syystä” (esimerkiksi jos vaimo poltti ruuan). Tiukka koulukunta (rabbi Sammai) salli eron vain aviorikoksen tähden. Jeesus asettui tässä keskustelussa tiukan linjan puolelle ja halusi suojella vaimon asemaa, jotta miesten itsekkyys ei ajaisi naisia turvattomuuteen.
Miksi Matteuksella on poikkeus, jota muilta puuttuu?
Teologit selittävät tätä usein kohdeyleisöllä. Matteus kirjoitti juutalaiskristityille. Juutalaisessa laissa aviorikos oli niin vakava asia, että se käytännössä vaati avioliiton purkamista. Matteus siis saattoi lisätä poikkeuksen tarkentaakseen, että Jeesus ei kieltänyt juutalaisen lain mukaista itsestäänselvää velvollisuutta erota uskottomasta puolisosta.”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karua se kyllä on.
Raamatun mukaan eronneen tulee pysyä naimattomana tai sopia puolisonsa kanssa.
Täällä on innokkaasti siteerattu Lutheria opillisissa asioissa. Luther hyväksyi eron jälkeen uudelleen avioitumisen.
Ei voi yleistää että Luther hyväksyi avioeron, vaan hän teki kerran elämässään virheen asian suhteen.
https://www.sley.fi/lutherkoulu/kun-kaikki-menee-pieleen-luther-ja-avio…
Nyt puhutaan eronneiden uudelleen avioitumisesta. Luther hyväksyi eronneiden uudelleen avioitumisen, ainakin tapauksissa joissa liitto on päättynyt pettämisen seurauksena. Syyttömällä osapuolella oli hänestä oikeus mennä uudelleen naimisiin.
Varmaan osasyy miksi pettäminen on ollut pakottava syy avioeroon juutalaisuudessa on se, että sehän tuo aikamoisen tautiriskin suhteen toiselle osapuolelle. Sukupuolitauteja oli jo tuohon aikaan ja ne ois lähteneet leviämään aika nopeaan, jos kaikki kävis vieraissa. Aikana jolloin ei ollut lääkehoitoja. Lisäksi tietysti ongelmaksi tulee epäselvyys isyyden suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karua se kyllä on.
Raamatun mukaan eronneen tulee pysyä naimattomana tai sopia puolisonsa kanssa.
Täällä on innokkaasti siteerattu Lutheria opillisissa asioissa. Luther hyväksyi eron jälkeen uudelleen avioitumisen.
Ei voi yleistää että Luther hyväksyi avioeron, vaan hän teki kerran elämässään virheen asian suhteen.
https://www.sley.fi/lutherkoulu/kun-kaikki-menee-pieleen-luther-ja-avio…
Nyt puhutaan eronneiden uudelleen avioitumisesta. Luther hyväksyi eronneiden uudelleen avioitumisen, ainakin tapauksissa joissa liitto on päättynyt pettämisen seurauksena. Syyttömällä osapuolella oli hänestä oikeus mennä uudelleen naimisiin.
Saisiko linkin tämän väitteen tueksi?
”Kyllä, Martti Luther sallii uudelleenavioitumisen avioeron jälkeen, mutta vain erittäin tarkkaan rajatuissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa. [1, 2]
Reformaatiossa Luther otti avioliitolta pois katolisen kirkon sille antaman sakramentin aseman ja määritteli sen "maalliseksi asiaksi" (Weltlich Ding). Vaikka hän piti avioliittoa Jumalan säätämänä, elinikäisenä ja pyhänä liittona, hän hyväksyi sen purkamisen ja uuden avioliiton tietyissä Raamattuun perustuvissa tapauksissa: [1, 2, 3]
Avionrikkomus: Jos toinen osapuoli teki huorin, Luther katsoi syyllisen osapuolen olevan rikoksensa vuoksi ikään kuin "kuollut" avioliiton silmissä. Tämän seurauksena petetty, syytön osapuoli oli vapaa eroamaan ja menemään uudelleen naimisiin. [1]
Hylkääminen: Jos puoliso hylkäsi perheensä siten, että yhteiselämän jatkaminen kävi mahdottomaksi (esimerkiksi uskonnollisten erimielisyyksien takia tai jos toinen pakeni eikä suostunut palaamaan), syytön osapuoli sai solmia uuden liiton. [1]
Lutherille avioero ja uudelleenavioituminen olivat kuitenkin aina viimeinen oljenkorsi, ja hän painotti ensisijaisesti anteeksiantoa ja sovintoa. Ilman raamatullista perustetta tehtyä avioeroa ja sen jälkeistä uutta liittoa hän piti syntinä.”
Vierailija kirjoitti:
”Kyllä, Martti Luther sallii uudelleenavioitumisen avioeron jälkeen, mutta vain erittäin tarkkaan rajatuissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa. [1, 2]
Reformaatiossa Luther otti avioliitolta pois katolisen kirkon sille antaman sakramentin aseman ja määritteli sen "maalliseksi asiaksi" (Weltlich Ding). Vaikka hän piti avioliittoa Jumalan säätämänä, elinikäisenä ja pyhänä liittona, hän hyväksyi sen purkamisen ja uuden avioliiton tietyissä Raamattuun perustuvissa tapauksissa: [1, 2, 3]
Avionrikkomus: Jos toinen osapuoli teki huorin, Luther katsoi syyllisen osapuolen olevan rikoksensa vuoksi ikään kuin "kuollut" avioliiton silmissä. Tämän seurauksena petetty, syytön osapuoli oli vapaa eroamaan ja menemään uudelleen naimisiin. [1]
Hylkääminen: Jos puoliso hylkäsi perheensä siten, että yhteiselämän jatkaminen kävi mahdottomaksi (esimerkiksi uskonnollisten erimielisyyksien takia tai jos toinen pakeni eikä suostunut palaamaan), syytön osapuoli sai solmia uuden liiton. [1]
Lutherille avioero ja uudelleenavioituminen olivat kuitenkin aina viimeinen oljenkorsi, ja hän painotti ensisijaisesti anteeksiantoa ja sovintoa. Ilman raamatullista perustetta tehtyä avioeroa ja sen jälkeistä uutta liittoa hän piti syntinä.”
En pidä näitä ai-katsauksia kovin vakuuttavina lähteinä, mutta kiitos joka tapauksessa. Löysin lisäksi yhden vakuuttavalta vaikuttavan englanninkielisen teologisen sivuston, jossa myös käsiteltiin Lutheria ja avioeroa ja näyttää siltä, että tietyissä tapauksissa hän hyväksyi avioeron.
Luin kyllä gradun ensimmäiset sivut ja mulla on yliopistokoulutus. Laadullisessa tutkimuskessa nimenomaan määrällä ei ole merkitystä. Vaikka tuossa on haastateltu vain neljää ihmistä, se kuvaa just sitä todellisuutta, minkä minäkin liikkeessä kasvaneena tunnistan, kun kyseessä on ongelmien kohtaaminen. Älä yritä mitätöidä gradun antamaa infoa sillä, että haastateltujen määrä on pieni. Ongelma on todellinen.