Lue keskustelun säännöt.
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1
26.04.2026 |
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3. Keskustelu on poistettu.
Mikä tekee tästä aiheesta maailman sensuroidumman?
Kommentit (10779)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin ettei Lutherista ja katekismuksista saa puhua täällä, joku aloittaa heti ”loka-spämmit”. Näin käy aina, vaikka lienee kaikki kuulumme evankelisLUTERILAISEEN kirkkoon ja puhe on kirkon virallisista tunnustuskirjoista.
Uskallahan sinäkin spämmääjä lukea nuo.
Luther kirjoitti katekismuksessa, että kaste vapauttaa synnin ja perkeleen vallasta (sille joka uskoo Jumalan sanan lupaukset). Kaste. Tästä vl-liike vaikenee visusti. Siellä se lukee katekismuksessa tänäkin päivänä.
Luther ei opettanut, että pelkkä kaste pelastaa uskosta riippumatta. Vähässä katekismuksessa hän opettaa, että kaste vaikuttaa syntien anteeksiantamuksen ja pelastaa ne, jotka uskovat Jumalan sanan lupaukset. Hän korostaa myös parannusta: kasteeseen kuuluu päivittäinen vanhan ihmisen kuoleminen synteineen ja uuden ihmisen nouseminen elämään Jumalan tahdon mukaan.
Lutherin mukaan pelastus ei perustu ihmisen tekoihin, mutta tästä ei voi päätellä, että usko ja parannus olisivat tarpeettomia. Väite, että Lutherin mielestä pelkkä kaste pelastaa, on siis harhaanjohtava. Se sivuuttaa hänen opetuksensa uskosta ja päivittäisestä parannuksesta.
Totta, mutta Lutherin piti kastetta oleellisempana kuin henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä. Ei tässä ole kahta sanaa:
MITÄ KASTE ANTAA JA HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.
MITKÄ OVAT NÄMÄ JUMALAN SANAT JA LUPAUKSET? VASTAUS:
Ne, jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
MITEN VEDELLÄ VOI OLLA NÄIN SUURI VAIKUTUS? VASTAUS:
Sitä ei vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste, armoa tulviva elämän vesi ja "uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä", niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: "Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma."
(Lutherin Vähä katekismus)
Lainauksesi ei osoita, että Luther olisi pitänyt kastetta henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempana. Se osoittaa, että hän piti kastetta Jumalan sanan ja lupauksen vaikuttavana sakramenttina. Näistä asioista ei voi tehdä samaa asiaa koskevaa vertailua ilman, että osoitat Lutherin nimenomaisesti asettaneen ne vastakkain.
Luther opetti myös päivittäisestä parannuksesta ja syntien anteeksiantamuksesta evankeliumin sanassa. Vähässä katekismuksessa hän selittää ripin yhteydessä, että synninpäästö on Jumalan itsensä antama anteeksiantamus, vaikka sen lausuu ihminen.
Missä Luther sanoo, että kaste on henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempi? Pelkkä kasteen merkitystä käsittelevä katekismuksen kohta ei todista tätä väitettä.
Ole rehellinen ja lue nuo Lutherin tekstinpätkät ajatuksella. Siitä käy alakouluikäisellekin selväksi, että Lutherin piti KASTETTA syntien pois pesemisenä.
Usko pois, olen lukenut nuo kohdat monta kertaa. Lutherille kaste oli todellinen syntien anteeksiantamuksen ja pelastuksen väline, sitä en kiistä. Mutta hän opetti myös, että kasteen merkitys toteutuu kristityn elämässä vain päivittäisen parannuksen kautta: vanhan ihmisen tulee kuolla synteineen ja uuden ihmisen nousta elämään Jumalan tahdon mukaan. Kasteen korostaminen ei siis tarkoita, että parannus olisi tarpeeton tai että kaste yksinään, uskosta riippumatta, pelastaisi.
Älä siis luota pelkkään kasteeseen, vaan tee parannus.
Parannusta tehdään suuressa määrin esim siten että käydään säännöllisesti ehtoollisella (joka on Jumalan teko) eikä vl tyyliin ihmisteoin toisilleen sanoja hokemalla kuin käkikellot ja ehtoolliselle vaivaisesti kerran vuodessa.
Tämä lestadiolaisten vähäinen ehtoollisella käyminen on ihmetyttänyt itseäni suuresti. Itselleni (ev. lut.) on tärkeää, että pääsen säännöllisesti ehtoolliselle. Ja se säännöllisyys ei ole mikään kerran vuodessa, vaan vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Ehtoollinen on uskoa vahvistava asia ja Jeesus itsekin kehotti viettämään sitä hänen muistokseen. En siis ymmärrä, miksi monet lestadiolaiset käyvät ehtoollisella vain harvoin.
Oletko ollut esim. Oulun suurten seurojen yhteydessä näkemässä, kuinka paljon väkeä käy ehtoollisella? Itse en kyllä uskaltaisi lähteä arvostelemaan toisten ihmisten ehtoollisella käymistä, kun en ole aina näkemässä. Mutta vikojen etsiminen muista ihmisistä on vaan niin mukavaa. Tässäkin asiassa mennään helposti omavanhurskauden puolelle tekemällä ehtoollisesta autuuden ehto. Ehtoollinen on ainakin itselle henkilökohtaisesti uskoa vahvistava Jeesuksen muistoateria. Käyn ehtoollisella kyllä aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus.
Jos vl-ihminen itse sanoo, että ei käy vuosiin ehtoollisella, niin eikö asian voi tulkita niin, että hän ei käy usein ehtoollisella? Tai jos parikymppinen vl-aikuinen sanoo, että on viimeksi käynyt ehtoollisella rippikoulussa 15 v iässä, niin onhan tuo pitkä aika. Ja onpa tullut nähtyä sitäkin, että kotiseurakunnassaan rippikoulukäyntejä suorittava vl-nuori on kiroillut ja naureskellut alttarikaiteen ääressä, kun hänelle jakoi ehtoollista naispuolinen pappi. Miksi näiden ihmisten sanoihin ja tekoihin ei voisi luottaa? On minulla silmät päässä. Ja kun kysyt, mistä tiedän, että kyseiset ihmiset ovat vl, niin ovat sen itse kertoneet. Ja jos riparilainen on vl-vanhempien lapsi ja menee Maitoisiin riparille, niin oletan myös nuoren olevan vl.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin ettei Lutherista ja katekismuksista saa puhua täällä, joku aloittaa heti ”loka-spämmit”. Näin käy aina, vaikka lienee kaikki kuulumme evankelisLUTERILAISEEN kirkkoon ja puhe on kirkon virallisista tunnustuskirjoista.
Uskallahan sinäkin spämmääjä lukea nuo.
Luther kirjoitti katekismuksessa, että kaste vapauttaa synnin ja perkeleen vallasta (sille joka uskoo Jumalan sanan lupaukset). Kaste. Tästä vl-liike vaikenee visusti. Siellä se lukee katekismuksessa tänäkin päivänä.
Luther ei opettanut, että pelkkä kaste pelastaa uskosta riippumatta. Vähässä katekismuksessa hän opettaa, että kaste vaikuttaa syntien anteeksiantamuksen ja pelastaa ne, jotka uskovat Jumalan sanan lupaukset. Hän korostaa myös parannusta: kasteeseen kuuluu päivittäinen vanhan ihmisen kuoleminen synteineen ja uuden ihmisen nouseminen elämään Jumalan tahdon mukaan.
Lutherin mukaan pelastus ei perustu ihmisen tekoihin, mutta tästä ei voi päätellä, että usko ja parannus olisivat tarpeettomia. Väite, että Lutherin mielestä pelkkä kaste pelastaa, on siis harhaanjohtava. Se sivuuttaa hänen opetuksensa uskosta ja päivittäisestä parannuksesta.
Totta, mutta Lutherin piti kastetta oleellisempana kuin henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä. Ei tässä ole kahta sanaa:
MITÄ KASTE ANTAA JA HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.
MITKÄ OVAT NÄMÄ JUMALAN SANAT JA LUPAUKSET? VASTAUS:
Ne, jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
MITEN VEDELLÄ VOI OLLA NÄIN SUURI VAIKUTUS? VASTAUS:
Sitä ei vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste, armoa tulviva elämän vesi ja "uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä", niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: "Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma."
(Lutherin Vähä katekismus)
Lainauksesi ei osoita, että Luther olisi pitänyt kastetta henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempana. Se osoittaa, että hän piti kastetta Jumalan sanan ja lupauksen vaikuttavana sakramenttina. Näistä asioista ei voi tehdä samaa asiaa koskevaa vertailua ilman, että osoitat Lutherin nimenomaisesti asettaneen ne vastakkain.
Luther opetti myös päivittäisestä parannuksesta ja syntien anteeksiantamuksesta evankeliumin sanassa. Vähässä katekismuksessa hän selittää ripin yhteydessä, että synninpäästö on Jumalan itsensä antama anteeksiantamus, vaikka sen lausuu ihminen.
Missä Luther sanoo, että kaste on henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempi? Pelkkä kasteen merkitystä käsittelevä katekismuksen kohta ei todista tätä väitettä.
Ole rehellinen ja lue nuo Lutherin tekstinpätkät ajatuksella. Siitä käy alakouluikäisellekin selväksi, että Lutherin piti KASTETTA syntien pois pesemisenä.
Usko pois, olen lukenut nuo kohdat monta kertaa. Lutherille kaste oli todellinen syntien anteeksiantamuksen ja pelastuksen väline, sitä en kiistä. Mutta hän opetti myös, että kasteen merkitys toteutuu kristityn elämässä vain päivittäisen parannuksen kautta: vanhan ihmisen tulee kuolla synteineen ja uuden ihmisen nousta elämään Jumalan tahdon mukaan. Kasteen korostaminen ei siis tarkoita, että parannus olisi tarpeeton tai että kaste yksinään, uskosta riippumatta, pelastaisi.
Älä siis luota pelkkään kasteeseen, vaan tee parannus.
Parannusta tehdään suuressa määrin esim siten että käydään säännöllisesti ehtoollisella (joka on Jumalan teko) eikä vl tyyliin ihmisteoin toisilleen sanoja hokemalla kuin käkikellot ja ehtoolliselle vaivaisesti kerran vuodessa.
Tämä lestadiolaisten vähäinen ehtoollisella käyminen on ihmetyttänyt itseäni suuresti. Itselleni (ev. lut.) on tärkeää, että pääsen säännöllisesti ehtoolliselle. Ja se säännöllisyys ei ole mikään kerran vuodessa, vaan vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Ehtoollinen on uskoa vahvistava asia ja Jeesus itsekin kehotti viettämään sitä hänen muistokseen. En siis ymmärrä, miksi monet lestadiolaiset käyvät ehtoollisella vain harvoin.
Ehtoollinen on tarkoitettu uskovaisille uskon vahvistukseksi. Emme mitenkään halua väheksyä sen merkitystä. Itse pääsin viimeksi viime viikon sunnuntain kirkkopyhän yhteydessä ehtoolliselle.
Ehtoollista tärkeämmäksi koen omantunnon hoitamisen armoevankeliumilla. Kun saa päivittäin kuulla saarnatun evankeliumin, niin tunto pysyy kevyenä ja jaksaa uskoa.
Menetkö ehtoolliselle, jos sitä haetaan kotiseurakuntasi kirkossa ja jakajana ei ole vl-pappi? Kelpaako esim. naispuolisen papin jakama ehtoollinen?
Menen ja kelpaa. Sakramenttien jakajalla ei ole merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin ettei Lutherista ja katekismuksista saa puhua täällä, joku aloittaa heti ”loka-spämmit”. Näin käy aina, vaikka lienee kaikki kuulumme evankelisLUTERILAISEEN kirkkoon ja puhe on kirkon virallisista tunnustuskirjoista.
Uskallahan sinäkin spämmääjä lukea nuo.
Luther kirjoitti katekismuksessa, että kaste vapauttaa synnin ja perkeleen vallasta (sille joka uskoo Jumalan sanan lupaukset). Kaste. Tästä vl-liike vaikenee visusti. Siellä se lukee katekismuksessa tänäkin päivänä.
Luther ei opettanut, että pelkkä kaste pelastaa uskosta riippumatta. Vähässä katekismuksessa hän opettaa, että kaste vaikuttaa syntien anteeksiantamuksen ja pelastaa ne, jotka uskovat Jumalan sanan lupaukset. Hän korostaa myös parannusta: kasteeseen kuuluu päivittäinen vanhan ihmisen kuoleminen synteineen ja uuden ihmisen nouseminen elämään Jumalan tahdon mukaan.
Lutherin mukaan pelastus ei perustu ihmisen tekoihin, mutta tästä ei voi päätellä, että usko ja parannus olisivat tarpeettomia. Väite, että Lutherin mielestä pelkkä kaste pelastaa, on siis harhaanjohtava. Se sivuuttaa hänen opetuksensa uskosta ja päivittäisestä parannuksesta.
Totta, mutta Lutherin piti kastetta oleellisempana kuin henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä. Ei tässä ole kahta sanaa:
MITÄ KASTE ANTAA JA HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.
MITKÄ OVAT NÄMÄ JUMALAN SANAT JA LUPAUKSET? VASTAUS:
Ne, jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
MITEN VEDELLÄ VOI OLLA NÄIN SUURI VAIKUTUS? VASTAUS:
Sitä ei vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste, armoa tulviva elämän vesi ja "uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä", niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: "Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma."
(Lutherin Vähä katekismus)
Lainauksesi ei osoita, että Luther olisi pitänyt kastetta henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempana. Se osoittaa, että hän piti kastetta Jumalan sanan ja lupauksen vaikuttavana sakramenttina. Näistä asioista ei voi tehdä samaa asiaa koskevaa vertailua ilman, että osoitat Lutherin nimenomaisesti asettaneen ne vastakkain.
Luther opetti myös päivittäisestä parannuksesta ja syntien anteeksiantamuksesta evankeliumin sanassa. Vähässä katekismuksessa hän selittää ripin yhteydessä, että synninpäästö on Jumalan itsensä antama anteeksiantamus, vaikka sen lausuu ihminen.
Missä Luther sanoo, että kaste on henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempi? Pelkkä kasteen merkitystä käsittelevä katekismuksen kohta ei todista tätä väitettä.
Ole rehellinen ja lue nuo Lutherin tekstinpätkät ajatuksella. Siitä käy alakouluikäisellekin selväksi, että Lutherin piti KASTETTA syntien pois pesemisenä.
Usko pois, olen lukenut nuo kohdat monta kertaa. Lutherille kaste oli todellinen syntien anteeksiantamuksen ja pelastuksen väline, sitä en kiistä. Mutta hän opetti myös, että kasteen merkitys toteutuu kristityn elämässä vain päivittäisen parannuksen kautta: vanhan ihmisen tulee kuolla synteineen ja uuden ihmisen nousta elämään Jumalan tahdon mukaan. Kasteen korostaminen ei siis tarkoita, että parannus olisi tarpeeton tai että kaste yksinään, uskosta riippumatta, pelastaisi.
Älä siis luota pelkkään kasteeseen, vaan tee parannus.
Parannusta tehdään suuressa määrin esim siten että käydään säännöllisesti ehtoollisella (joka on Jumalan teko) eikä vl tyyliin ihmisteoin toisilleen sanoja hokemalla kuin käkikellot ja ehtoolliselle vaivaisesti kerran vuodessa.
Tämä lestadiolaisten vähäinen ehtoollisella käyminen on ihmetyttänyt itseäni suuresti. Itselleni (ev. lut.) on tärkeää, että pääsen säännöllisesti ehtoolliselle. Ja se säännöllisyys ei ole mikään kerran vuodessa, vaan vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Ehtoollinen on uskoa vahvistava asia ja Jeesus itsekin kehotti viettämään sitä hänen muistokseen. En siis ymmärrä, miksi monet lestadiolaiset käyvät ehtoollisella vain harvoin.
Oletko ollut esim. Oulun suurten seurojen yhteydessä näkemässä, kuinka paljon väkeä käy ehtoollisella? Itse en kyllä uskaltaisi lähteä arvostelemaan toisten ihmisten ehtoollisella käymistä, kun en ole aina näkemässä. Mutta vikojen etsiminen muista ihmisistä on vaan niin mukavaa. Tässäkin asiassa mennään helposti omavanhurskauden puolelle tekemällä ehtoollisesta autuuden ehto. Ehtoollinen on ainakin itselle henkilökohtaisesti uskoa vahvistava Jeesuksen muistoateria. Käyn ehtoollisella kyllä aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus.
Jos vl-ihminen itse sanoo, että ei käy vuosiin ehtoollisella, niin eikö asian voi tulkita niin, että hän ei käy usein ehtoollisella? Tai jos parikymppinen vl-aikuinen sanoo, että on viimeksi käynyt ehtoollisella rippikoulussa 15 v iässä, niin onhan tuo pitkä aika. Ja onpa tullut nähtyä sitäkin, että kotiseurakunnassaan rippikoulukäyntejä suorittava vl-nuori on kiroillut ja naureskellut alttarikaiteen ääressä, kun hänelle jakoi ehtoollista naispuolinen pappi. Miksi näiden ihmisten sanoihin ja tekoihin ei voisi luottaa? On minulla silmät päässä. Ja kun kysyt, mistä tiedän, että kyseiset ihmiset ovat vl, niin ovat sen itse kertoneet. Ja jos riparilainen on vl-vanhempien lapsi ja menee Maitoisiin riparille, niin oletan myös nuoren olevan vl.
Taitaa olla aika poikkeuksellista ettei käy ehtoollisella edes suviseuroissa ja kesäseuroissa. Suviseuroissa kävijöitä on kymmeniätuhansia.
Varovasti vielä sanon, että ”olen vl” ei välttämättä tarkoita elävää uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin ettei Lutherista ja katekismuksista saa puhua täällä, joku aloittaa heti ”loka-spämmit”. Näin käy aina, vaikka lienee kaikki kuulumme evankelisLUTERILAISEEN kirkkoon ja puhe on kirkon virallisista tunnustuskirjoista.
Uskallahan sinäkin spämmääjä lukea nuo.
Luther kirjoitti katekismuksessa, että kaste vapauttaa synnin ja perkeleen vallasta (sille joka uskoo Jumalan sanan lupaukset). Kaste. Tästä vl-liike vaikenee visusti. Siellä se lukee katekismuksessa tänäkin päivänä.
Luther ei opettanut, että pelkkä kaste pelastaa uskosta riippumatta. Vähässä katekismuksessa hän opettaa, että kaste vaikuttaa syntien anteeksiantamuksen ja pelastaa ne, jotka uskovat Jumalan sanan lupaukset. Hän korostaa myös parannusta: kasteeseen kuuluu päivittäinen vanhan ihmisen kuoleminen synteineen ja uuden ihmisen nouseminen elämään Jumalan tahdon mukaan.
Lutherin mukaan pelastus ei perustu ihmisen tekoihin, mutta tästä ei voi päätellä, että usko ja parannus olisivat tarpeettomia. Väite, että Lutherin mielestä pelkkä kaste pelastaa, on siis harhaanjohtava. Se sivuuttaa hänen opetuksensa uskosta ja päivittäisestä parannuksesta.
Totta, mutta Lutherin piti kastetta oleellisempana kuin henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä. Ei tässä ole kahta sanaa:
MITÄ KASTE ANTAA JA HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.
MITKÄ OVAT NÄMÄ JUMALAN SANAT JA LUPAUKSET? VASTAUS:
Ne, jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
MITEN VEDELLÄ VOI OLLA NÄIN SUURI VAIKUTUS? VASTAUS:
Sitä ei vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste, armoa tulviva elämän vesi ja "uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä", niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: "Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma."
(Lutherin Vähä katekismus)
Lainauksesi ei osoita, että Luther olisi pitänyt kastetta henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempana. Se osoittaa, että hän piti kastetta Jumalan sanan ja lupauksen vaikuttavana sakramenttina. Näistä asioista ei voi tehdä samaa asiaa koskevaa vertailua ilman, että osoitat Lutherin nimenomaisesti asettaneen ne vastakkain.
Luther opetti myös päivittäisestä parannuksesta ja syntien anteeksiantamuksesta evankeliumin sanassa. Vähässä katekismuksessa hän selittää ripin yhteydessä, että synninpäästö on Jumalan itsensä antama anteeksiantamus, vaikka sen lausuu ihminen.
Missä Luther sanoo, että kaste on henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempi? Pelkkä kasteen merkitystä käsittelevä katekismuksen kohta ei todista tätä väitettä.
Ole rehellinen ja lue nuo Lutherin tekstinpätkät ajatuksella. Siitä käy alakouluikäisellekin selväksi, että Lutherin piti KASTETTA syntien pois pesemisenä.
Usko pois, olen lukenut nuo kohdat monta kertaa. Lutherille kaste oli todellinen syntien anteeksiantamuksen ja pelastuksen väline, sitä en kiistä. Mutta hän opetti myös, että kasteen merkitys toteutuu kristityn elämässä vain päivittäisen parannuksen kautta: vanhan ihmisen tulee kuolla synteineen ja uuden ihmisen nousta elämään Jumalan tahdon mukaan. Kasteen korostaminen ei siis tarkoita, että parannus olisi tarpeeton tai että kaste yksinään, uskosta riippumatta, pelastaisi.
Älä siis luota pelkkään kasteeseen, vaan tee parannus.
Parannusta tehdään suuressa määrin esim siten että käydään säännöllisesti ehtoollisella (joka on Jumalan teko) eikä vl tyyliin ihmisteoin toisilleen sanoja hokemalla kuin käkikellot ja ehtoolliselle vaivaisesti kerran vuodessa.
Tämä lestadiolaisten vähäinen ehtoollisella käyminen on ihmetyttänyt itseäni suuresti. Itselleni (ev. lut.) on tärkeää, että pääsen säännöllisesti ehtoolliselle. Ja se säännöllisyys ei ole mikään kerran vuodessa, vaan vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Ehtoollinen on uskoa vahvistava asia ja Jeesus itsekin kehotti viettämään sitä hänen muistokseen. En siis ymmärrä, miksi monet lestadiolaiset käyvät ehtoollisella vain harvoin.
Oletko ollut esim. Oulun suurten seurojen yhteydessä näkemässä, kuinka paljon väkeä käy ehtoollisella? Itse en kyllä uskaltaisi lähteä arvostelemaan toisten ihmisten ehtoollisella käymistä, kun en ole aina näkemässä. Mutta vikojen etsiminen muista ihmisistä on vaan niin mukavaa. Tässäkin asiassa mennään helposti omavanhurskauden puolelle tekemällä ehtoollisesta autuuden ehto. Ehtoollinen on ainakin itselle henkilökohtaisesti uskoa vahvistava Jeesuksen muistoateria. Käyn ehtoollisella kyllä aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus.
Jos vl-ihminen itse sanoo, että ei käy vuosiin ehtoollisella, niin eikö asian voi tulkita niin, että hän ei käy usein ehtoollisella? Tai jos parikymppinen vl-aikuinen sanoo, että on viimeksi käynyt ehtoollisella rippikoulussa 15 v iässä, niin onhan tuo pitkä aika. Ja onpa tullut nähtyä sitäkin, että kotiseurakunnassaan rippikoulukäyntejä suorittava vl-nuori on kiroillut ja naureskellut alttarikaiteen ääressä, kun hänelle jakoi ehtoollista naispuolinen pappi. Miksi näiden ihmisten sanoihin ja tekoihin ei voisi luottaa? On minulla silmät päässä. Ja kun kysyt, mistä tiedän, että kyseiset ihmiset ovat vl, niin ovat sen itse kertoneet. Ja jos riparilainen on vl-vanhempien lapsi ja menee Maitoisiin riparille, niin oletan myös nuoren olevan vl.
Ai, he kertovat sinulle, että eivät käy ehtoollisella?
🤔 Vanhempien usko ja/tai Maitoisiin riparille meneminen eivät tee nuoresta uskovaista. Ei kannata olettaa. Ja meitä on muitakin kuin nuo mainitsemasi ihmiset. Miten nuo sattuivatkin just sinun kohdallesi?
Yleistä pohdiskelua aiheesta:
Omavanhurskas ihminen voi etsiä uskonvarmuutta konkreettisista teoista ja suorituksista. Silloin ehtoollisella käymisestä voi tulla tällainen teko: ihminen saa siitä ikään kuin vakuutuksen uskolleen omien tekojensa ansiosta.
Ehtoollisella käyminen kannattaa kuitenkin aina, en tarkoita että sitä pitäisi mitenkään vältellä. Tärkeintä on, että ehtoolliselle tullaan uskovaisella sydämellä ja luotetaan siihen, että kaikki perustuu Kristuksen armoon, ei omiin tekoihimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin ettei Lutherista ja katekismuksista saa puhua täällä, joku aloittaa heti ”loka-spämmit”. Näin käy aina, vaikka lienee kaikki kuulumme evankelisLUTERILAISEEN kirkkoon ja puhe on kirkon virallisista tunnustuskirjoista.
Uskallahan sinäkin spämmääjä lukea nuo.
Luther kirjoitti katekismuksessa, että kaste vapauttaa synnin ja perkeleen vallasta (sille joka uskoo Jumalan sanan lupaukset). Kaste. Tästä vl-liike vaikenee visusti. Siellä se lukee katekismuksessa tänäkin päivänä.
Luther ei opettanut, että pelkkä kaste pelastaa uskosta riippumatta. Vähässä katekismuksessa hän opettaa, että kaste vaikuttaa syntien anteeksiantamuksen ja pelastaa ne, jotka uskovat Jumalan sanan lupaukset. Hän korostaa myös parannusta: kasteeseen kuuluu päivittäinen vanhan ihmisen kuoleminen synteineen ja uuden ihmisen nouseminen elämään Jumalan tahdon mukaan.
Lutherin mukaan pelastus ei perustu ihmisen tekoihin, mutta tästä ei voi päätellä, että usko ja parannus olisivat tarpeettomia. Väite, että Lutherin mielestä pelkkä kaste pelastaa, on siis harhaanjohtava. Se sivuuttaa hänen opetuksensa uskosta ja päivittäisestä parannuksesta.
Totta, mutta Lutherin piti kastetta oleellisempana kuin henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä. Ei tässä ole kahta sanaa:
MITÄ KASTE ANTAA JA HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.
MITKÄ OVAT NÄMÄ JUMALAN SANAT JA LUPAUKSET? VASTAUS:
Ne, jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
MITEN VEDELLÄ VOI OLLA NÄIN SUURI VAIKUTUS? VASTAUS:
Sitä ei vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste, armoa tulviva elämän vesi ja "uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä", niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: "Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma."
(Lutherin Vähä katekismus)
Lainauksesi ei osoita, että Luther olisi pitänyt kastetta henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempana. Se osoittaa, että hän piti kastetta Jumalan sanan ja lupauksen vaikuttavana sakramenttina. Näistä asioista ei voi tehdä samaa asiaa koskevaa vertailua ilman, että osoitat Lutherin nimenomaisesti asettaneen ne vastakkain.
Luther opetti myös päivittäisestä parannuksesta ja syntien anteeksiantamuksesta evankeliumin sanassa. Vähässä katekismuksessa hän selittää ripin yhteydessä, että synninpäästö on Jumalan itsensä antama anteeksiantamus, vaikka sen lausuu ihminen.
Missä Luther sanoo, että kaste on henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempi? Pelkkä kasteen merkitystä käsittelevä katekismuksen kohta ei todista tätä väitettä.
Ole rehellinen ja lue nuo Lutherin tekstinpätkät ajatuksella. Siitä käy alakouluikäisellekin selväksi, että Lutherin piti KASTETTA syntien pois pesemisenä.
Usko pois, olen lukenut nuo kohdat monta kertaa. Lutherille kaste oli todellinen syntien anteeksiantamuksen ja pelastuksen väline, sitä en kiistä. Mutta hän opetti myös, että kasteen merkitys toteutuu kristityn elämässä vain päivittäisen parannuksen kautta: vanhan ihmisen tulee kuolla synteineen ja uuden ihmisen nousta elämään Jumalan tahdon mukaan. Kasteen korostaminen ei siis tarkoita, että parannus olisi tarpeeton tai että kaste yksinään, uskosta riippumatta, pelastaisi.
Älä siis luota pelkkään kasteeseen, vaan tee parannus.
Parannusta tehdään suuressa määrin esim siten että käydään säännöllisesti ehtoollisella (joka on Jumalan teko) eikä vl tyyliin ihmisteoin toisilleen sanoja hokemalla kuin käkikellot ja ehtoolliselle vaivaisesti kerran vuodessa.
Tämä lestadiolaisten vähäinen ehtoollisella käyminen on ihmetyttänyt itseäni suuresti. Itselleni (ev. lut.) on tärkeää, että pääsen säännöllisesti ehtoolliselle. Ja se säännöllisyys ei ole mikään kerran vuodessa, vaan vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Ehtoollinen on uskoa vahvistava asia ja Jeesus itsekin kehotti viettämään sitä hänen muistokseen. En siis ymmärrä, miksi monet lestadiolaiset käyvät ehtoollisella vain harvoin.
Oletko ollut esim. Oulun suurten seurojen yhteydessä näkemässä, kuinka paljon väkeä käy ehtoollisella? Itse en kyllä uskaltaisi lähteä arvostelemaan toisten ihmisten ehtoollisella käymistä, kun en ole aina näkemässä. Mutta vikojen etsiminen muista ihmisistä on vaan niin mukavaa. Tässäkin asiassa mennään helposti omavanhurskauden puolelle tekemällä ehtoollisesta autuuden ehto. Ehtoollinen on ainakin itselle henkilökohtaisesti uskoa vahvistava Jeesuksen muistoateria. Käyn ehtoollisella kyllä aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus.
Jos vl-ihminen itse sanoo, että ei käy vuosiin ehtoollisella, niin eikö asian voi tulkita niin, että hän ei käy usein ehtoollisella? Tai jos parikymppinen vl-aikuinen sanoo, että on viimeksi käynyt ehtoollisella rippikoulussa 15 v iässä, niin onhan tuo pitkä aika. Ja onpa tullut nähtyä sitäkin, että kotiseurakunnassaan rippikoulukäyntejä suorittava vl-nuori on kiroillut ja naureskellut alttarikaiteen ääressä, kun hänelle jakoi ehtoollista naispuolinen pappi. Miksi näiden ihmisten sanoihin ja tekoihin ei voisi luottaa? On minulla silmät päässä. Ja kun kysyt, mistä tiedän, että kyseiset ihmiset ovat vl, niin ovat sen itse kertoneet. Ja jos riparilainen on vl-vanhempien lapsi ja menee Maitoisiin riparille, niin oletan myös nuoren olevan vl.
Taitaa olla aika poikkeuksellista ettei käy ehtoollisella edes suviseuroissa ja kesäseuroissa. Suviseuroissa kävijöitä on kymmeniätuhansia.
Varovasti vielä sanon, että ”olen vl” ei välttämättä tarkoita elävää uskoa.
Miksi kukaan sanoisi ei-vl-ihmiselle, että hän on vl, jos ei sitä ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin ettei Lutherista ja katekismuksista saa puhua täällä, joku aloittaa heti ”loka-spämmit”. Näin käy aina, vaikka lienee kaikki kuulumme evankelisLUTERILAISEEN kirkkoon ja puhe on kirkon virallisista tunnustuskirjoista.
Uskallahan sinäkin spämmääjä lukea nuo.
Luther kirjoitti katekismuksessa, että kaste vapauttaa synnin ja perkeleen vallasta (sille joka uskoo Jumalan sanan lupaukset). Kaste. Tästä vl-liike vaikenee visusti. Siellä se lukee katekismuksessa tänäkin päivänä.
Luther ei opettanut, että pelkkä kaste pelastaa uskosta riippumatta. Vähässä katekismuksessa hän opettaa, että kaste vaikuttaa syntien anteeksiantamuksen ja pelastaa ne, jotka uskovat Jumalan sanan lupaukset. Hän korostaa myös parannusta: kasteeseen kuuluu päivittäinen vanhan ihmisen kuoleminen synteineen ja uuden ihmisen nouseminen elämään Jumalan tahdon mukaan.
Lutherin mukaan pelastus ei perustu ihmisen tekoihin, mutta tästä ei voi päätellä, että usko ja parannus olisivat tarpeettomia. Väite, että Lutherin mielestä pelkkä kaste pelastaa, on siis harhaanjohtava. Se sivuuttaa hänen opetuksensa uskosta ja päivittäisestä parannuksesta.
Totta, mutta Lutherin piti kastetta oleellisempana kuin henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä. Ei tässä ole kahta sanaa:
MITÄ KASTE ANTAA JA HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.
MITKÄ OVAT NÄMÄ JUMALAN SANAT JA LUPAUKSET? VASTAUS:
Ne, jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
MITEN VEDELLÄ VOI OLLA NÄIN SUURI VAIKUTUS? VASTAUS:
Sitä ei vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste, armoa tulviva elämän vesi ja "uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä", niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: "Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma."
(Lutherin Vähä katekismus)
Lainauksesi ei osoita, että Luther olisi pitänyt kastetta henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempana. Se osoittaa, että hän piti kastetta Jumalan sanan ja lupauksen vaikuttavana sakramenttina. Näistä asioista ei voi tehdä samaa asiaa koskevaa vertailua ilman, että osoitat Lutherin nimenomaisesti asettaneen ne vastakkain.
Luther opetti myös päivittäisestä parannuksesta ja syntien anteeksiantamuksesta evankeliumin sanassa. Vähässä katekismuksessa hän selittää ripin yhteydessä, että synninpäästö on Jumalan itsensä antama anteeksiantamus, vaikka sen lausuu ihminen.
Missä Luther sanoo, että kaste on henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempi? Pelkkä kasteen merkitystä käsittelevä katekismuksen kohta ei todista tätä väitettä.
Ole rehellinen ja lue nuo Lutherin tekstinpätkät ajatuksella. Siitä käy alakouluikäisellekin selväksi, että Lutherin piti KASTETTA syntien pois pesemisenä.
Usko pois, olen lukenut nuo kohdat monta kertaa. Lutherille kaste oli todellinen syntien anteeksiantamuksen ja pelastuksen väline, sitä en kiistä. Mutta hän opetti myös, että kasteen merkitys toteutuu kristityn elämässä vain päivittäisen parannuksen kautta: vanhan ihmisen tulee kuolla synteineen ja uuden ihmisen nousta elämään Jumalan tahdon mukaan. Kasteen korostaminen ei siis tarkoita, että parannus olisi tarpeeton tai että kaste yksinään, uskosta riippumatta, pelastaisi.
Älä siis luota pelkkään kasteeseen, vaan tee parannus.
Parannusta tehdään suuressa määrin esim siten että käydään säännöllisesti ehtoollisella (joka on Jumalan teko) eikä vl tyyliin ihmisteoin toisilleen sanoja hokemalla kuin käkikellot ja ehtoolliselle vaivaisesti kerran vuodessa.
Tämä lestadiolaisten vähäinen ehtoollisella käyminen on ihmetyttänyt itseäni suuresti. Itselleni (ev. lut.) on tärkeää, että pääsen säännöllisesti ehtoolliselle. Ja se säännöllisyys ei ole mikään kerran vuodessa, vaan vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Ehtoollinen on uskoa vahvistava asia ja Jeesus itsekin kehotti viettämään sitä hänen muistokseen. En siis ymmärrä, miksi monet lestadiolaiset käyvät ehtoollisella vain harvoin.
Oletko ollut esim. Oulun suurten seurojen yhteydessä näkemässä, kuinka paljon väkeä käy ehtoollisella? Itse en kyllä uskaltaisi lähteä arvostelemaan toisten ihmisten ehtoollisella käymistä, kun en ole aina näkemässä. Mutta vikojen etsiminen muista ihmisistä on vaan niin mukavaa. Tässäkin asiassa mennään helposti omavanhurskauden puolelle tekemällä ehtoollisesta autuuden ehto. Ehtoollinen on ainakin itselle henkilökohtaisesti uskoa vahvistava Jeesuksen muistoateria. Käyn ehtoollisella kyllä aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus.
Jos vl-ihminen itse sanoo, että ei käy vuosiin ehtoollisella, niin eikö asian voi tulkita niin, että hän ei käy usein ehtoollisella? Tai jos parikymppinen vl-aikuinen sanoo, että on viimeksi käynyt ehtoollisella rippikoulussa 15 v iässä, niin onhan tuo pitkä aika. Ja onpa tullut nähtyä sitäkin, että kotiseurakunnassaan rippikoulukäyntejä suorittava vl-nuori on kiroillut ja naureskellut alttarikaiteen ääressä, kun hänelle jakoi ehtoollista naispuolinen pappi. Miksi näiden ihmisten sanoihin ja tekoihin ei voisi luottaa? On minulla silmät päässä. Ja kun kysyt, mistä tiedän, että kyseiset ihmiset ovat vl, niin ovat sen itse kertoneet. Ja jos riparilainen on vl-vanhempien lapsi ja menee Maitoisiin riparille, niin oletan myös nuoren olevan vl.
Taitaa olla aika poikkeuksellista ettei käy ehtoollisella edes suviseuroissa ja kesäseuroissa. Suviseuroissa kävijöitä on kymmeniätuhansia.
Varovasti vielä sanon, että ”olen vl” ei välttämättä tarkoita elävää uskoa.
Miksi kukaan sanoisi ei-vl-ihmiselle, että hän on vl, jos ei sitä ole?
Hengellisesti sokea ihminen ei näe oman uskonsa tilaa. Ehkä siksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleistä pohdiskelua aiheesta:
Omavanhurskas ihminen voi etsiä uskonvarmuutta konkreettisista teoista ja suorituksista. Silloin ehtoollisella käymisestä voi tulla tällainen teko: ihminen saa siitä ikään kuin vakuutuksen uskolleen omien tekojensa ansiosta.
Ehtoollisella käyminen kannattaa kuitenkin aina, en tarkoita että sitä pitäisi mitenkään vältellä. Tärkeintä on, että ehtoolliselle tullaan uskovaisella sydämellä ja luotetaan siihen, että kaikki perustuu Kristuksen armoon, ei omiin tekoihimme.
Tottakai vl oppi on, että ihan kaikesta muusta voi tulla uskonvarmistelua omien tekojen avulla paitsi ei papukaijana syntien siunaamisesta "mennen tullen ja palatessakin". Sitähän ei toki koskaan tehdä tyhjänä hokemana vaan se poikkeuksetta aina osoittaa henkilön täydellisen hurskaan sydämen tilan. Ja vaikka sitä hokisi kuinka niin se ei koskaan ole eikä siitä koskaan voi tulla ihmisteko, toisin kuin ihan kaikesta siitä mitä kaikki muut kristityt -ei kun siis uskosta osattomat- tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleistä pohdiskelua aiheesta:
Omavanhurskas ihminen voi etsiä uskonvarmuutta konkreettisista teoista ja suorituksista. Silloin ehtoollisella käymisestä voi tulla tällainen teko: ihminen saa siitä ikään kuin vakuutuksen uskolleen omien tekojensa ansiosta.
Ehtoollisella käyminen kannattaa kuitenkin aina, en tarkoita että sitä pitäisi mitenkään vältellä. Tärkeintä on, että ehtoolliselle tullaan uskovaisella sydämellä ja luotetaan siihen, että kaikki perustuu Kristuksen armoon, ei omiin tekoihimme.Tottakai vl oppi on, että ihan kaikesta muusta voi tulla uskonvarmistelua omien tekojen avulla paitsi ei papukaijana syntien siunaamisesta "mennen tullen ja palatessakin". Sitähän ei toki koskaan tehdä tyhjänä hokemana vaan se poikkeuksetta aina osoittaa henkilön täydellisen hurskaan sydämen tilan. Ja vaikka sitä hokisi kuinka niin se ei koskaan ole eikä siitä koskaan voi tulla ihmisteko, toisin kuin ihan kaikesta siitä mitä kaikki muut kristityt -ei kun siis uskosta osattomat- tekevät.
Tuntuu pahalta lukea Pyhän Hengen pilkkaa. Toivottavasti ymmärtäisit tilasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin ettei Lutherista ja katekismuksista saa puhua täällä, joku aloittaa heti ”loka-spämmit”. Näin käy aina, vaikka lienee kaikki kuulumme evankelisLUTERILAISEEN kirkkoon ja puhe on kirkon virallisista tunnustuskirjoista.
Uskallahan sinäkin spämmääjä lukea nuo.
Luther kirjoitti katekismuksessa, että kaste vapauttaa synnin ja perkeleen vallasta (sille joka uskoo Jumalan sanan lupaukset). Kaste. Tästä vl-liike vaikenee visusti. Siellä se lukee katekismuksessa tänäkin päivänä.
Luther ei opettanut, että pelkkä kaste pelastaa uskosta riippumatta. Vähässä katekismuksessa hän opettaa, että kaste vaikuttaa syntien anteeksiantamuksen ja pelastaa ne, jotka uskovat Jumalan sanan lupaukset. Hän korostaa myös parannusta: kasteeseen kuuluu päivittäinen vanhan ihmisen kuoleminen synteineen ja uuden ihmisen nouseminen elämään Jumalan tahdon mukaan.
Lutherin mukaan pelastus ei perustu ihmisen tekoihin, mutta tästä ei voi päätellä, että usko ja parannus olisivat tarpeettomia. Väite, että Lutherin mielestä pelkkä kaste pelastaa, on siis harhaanjohtava. Se sivuuttaa hänen opetuksensa uskosta ja päivittäisestä parannuksesta.
Totta, mutta Lutherin piti kastetta oleellisempana kuin henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä. Ei tässä ole kahta sanaa:
MITÄ KASTE ANTAA JA HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.
MITKÄ OVAT NÄMÄ JUMALAN SANAT JA LUPAUKSET? VASTAUS:
Ne, jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
MITEN VEDELLÄ VOI OLLA NÄIN SUURI VAIKUTUS? VASTAUS:
Sitä ei vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste, armoa tulviva elämän vesi ja "uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä", niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: "Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma."
(Lutherin Vähä katekismus)
Lainauksesi ei osoita, että Luther olisi pitänyt kastetta henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempana. Se osoittaa, että hän piti kastetta Jumalan sanan ja lupauksen vaikuttavana sakramenttina. Näistä asioista ei voi tehdä samaa asiaa koskevaa vertailua ilman, että osoitat Lutherin nimenomaisesti asettaneen ne vastakkain.
Luther opetti myös päivittäisestä parannuksesta ja syntien anteeksiantamuksesta evankeliumin sanassa. Vähässä katekismuksessa hän selittää ripin yhteydessä, että synninpäästö on Jumalan itsensä antama anteeksiantamus, vaikka sen lausuu ihminen.
Missä Luther sanoo, että kaste on henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempi? Pelkkä kasteen merkitystä käsittelevä katekismuksen kohta ei todista tätä väitettä.
Ole rehellinen ja lue nuo Lutherin tekstinpätkät ajatuksella. Siitä käy alakouluikäisellekin selväksi, että Lutherin piti KASTETTA syntien pois pesemisenä.
Usko pois, olen lukenut nuo kohdat monta kertaa. Lutherille kaste oli todellinen syntien anteeksiantamuksen ja pelastuksen väline, sitä en kiistä. Mutta hän opetti myös, että kasteen merkitys toteutuu kristityn elämässä vain päivittäisen parannuksen kautta: vanhan ihmisen tulee kuolla synteineen ja uuden ihmisen nousta elämään Jumalan tahdon mukaan. Kasteen korostaminen ei siis tarkoita, että parannus olisi tarpeeton tai että kaste yksinään, uskosta riippumatta, pelastaisi.
Älä siis luota pelkkään kasteeseen, vaan tee parannus.
Parannusta tehdään suuressa määrin esim siten että käydään säännöllisesti ehtoollisella (joka on Jumalan teko) eikä vl tyyliin ihmisteoin toisilleen sanoja hokemalla kuin käkikellot ja ehtoolliselle vaivaisesti kerran vuodessa.
Tämä lestadiolaisten vähäinen ehtoollisella käyminen on ihmetyttänyt itseäni suuresti. Itselleni (ev. lut.) on tärkeää, että pääsen säännöllisesti ehtoolliselle. Ja se säännöllisyys ei ole mikään kerran vuodessa, vaan vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Ehtoollinen on uskoa vahvistava asia ja Jeesus itsekin kehotti viettämään sitä hänen muistokseen. En siis ymmärrä, miksi monet lestadiolaiset käyvät ehtoollisella vain harvoin.
Oletko ollut esim. Oulun suurten seurojen yhteydessä näkemässä, kuinka paljon väkeä käy ehtoollisella? Itse en kyllä uskaltaisi lähteä arvostelemaan toisten ihmisten ehtoollisella käymistä, kun en ole aina näkemässä. Mutta vikojen etsiminen muista ihmisistä on vaan niin mukavaa. Tässäkin asiassa mennään helposti omavanhurskauden puolelle tekemällä ehtoollisesta autuuden ehto. Ehtoollinen on ainakin itselle henkilökohtaisesti uskoa vahvistava Jeesuksen muistoateria. Käyn ehtoollisella kyllä aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus.
Jos vl-ihminen itse sanoo, että ei käy vuosiin ehtoollisella, niin eikö asian voi tulkita niin, että hän ei käy usein ehtoollisella? Tai jos parikymppinen vl-aikuinen sanoo, että on viimeksi käynyt ehtoollisella rippikoulussa 15 v iässä, niin onhan tuo pitkä aika. Ja onpa tullut nähtyä sitäkin, että kotiseurakunnassaan rippikoulukäyntejä suorittava vl-nuori on kiroillut ja naureskellut alttarikaiteen ääressä, kun hänelle jakoi ehtoollista naispuolinen pappi. Miksi näiden ihmisten sanoihin ja tekoihin ei voisi luottaa? On minulla silmät päässä. Ja kun kysyt, mistä tiedän, että kyseiset ihmiset ovat vl, niin ovat sen itse kertoneet. Ja jos riparilainen on vl-vanhempien lapsi ja menee Maitoisiin riparille, niin oletan myös nuoren olevan vl.
Taitaa olla aika poikkeuksellista ettei käy ehtoollisella edes suviseuroissa ja kesäseuroissa. Suviseuroissa kävijöitä on kymmeniätuhansia.
Varovasti vielä sanon, että ”olen vl” ei välttämättä tarkoita elävää uskoa.
Miksi kukaan sanoisi ei-vl-ihmiselle, että hän on vl, jos ei sitä ole?
Hengellisesti sokea ihminen ei näe oman uskonsa tilaa. Ehkä siksi?
Kuka on 'hengellisesti sokea', kuka taas 'kuollut kala', kuka taas 'ei oikea vl' 😂 juu vl ei koskaan arvioi kenenkään toisen uskoa ja sielun tilaa 🤮🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleistä pohdiskelua aiheesta:
Omavanhurskas ihminen voi etsiä uskonvarmuutta konkreettisista teoista ja suorituksista. Silloin ehtoollisella käymisestä voi tulla tällainen teko: ihminen saa siitä ikään kuin vakuutuksen uskolleen omien tekojensa ansiosta.
Ehtoollisella käyminen kannattaa kuitenkin aina, en tarkoita että sitä pitäisi mitenkään vältellä. Tärkeintä on, että ehtoolliselle tullaan uskovaisella sydämellä ja luotetaan siihen, että kaikki perustuu Kristuksen armoon, ei omiin tekoihimme.Tottakai vl oppi on, että ihan kaikesta muusta voi tulla uskonvarmistelua omien tekojen avulla paitsi ei papukaijana syntien siunaamisesta "mennen tullen ja palatessakin". Sitähän ei toki koskaan tehdä tyhjänä hokemana vaan se poikkeuksetta aina osoittaa henkilön täydellisen hurskaan sydämen tilan. Ja vaikka sitä hokisi kuinka niin se ei koskaan ole eikä siitä koskaan voi tulla ihmisteko, toisin kuin ihan kaikesta siitä mitä kaikki muut kristityt -ei kun siis uskosta osattomat- tekevät.
Tuntuu pahalta lukea Pyhän Hengen pilkkaa. Toivottavasti ymmärtäisit tilasi.
Kaikista pahinta on kuvitelmasi että ihmisoppihäkkyrälläsi olisi jotain tekemistä uskon kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleistä pohdiskelua aiheesta:
Omavanhurskas ihminen voi etsiä uskonvarmuutta konkreettisista teoista ja suorituksista. Silloin ehtoollisella käymisestä voi tulla tällainen teko: ihminen saa siitä ikään kuin vakuutuksen uskolleen omien tekojensa ansiosta.
Ehtoollisella käyminen kannattaa kuitenkin aina, en tarkoita että sitä pitäisi mitenkään vältellä. Tärkeintä on, että ehtoolliselle tullaan uskovaisella sydämellä ja luotetaan siihen, että kaikki perustuu Kristuksen armoon, ei omiin tekoihimme.
Ehtoollisella käynti nimenomaan EI OLE ihmisteko vaan ehtoollinen on JUMALAN teko ihmiselle. Kuinka pihalla voi olla uskon perusteista??
Vl porukoilla herää huoli ihmisten tilasta jos käyvät "liian usein" ehtoollisella??? Mitä nyt taas?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä on omavanhurskaus? Eikö se ole omia tekoja, oman uskon sitomista erilaisiin sääntöihin ja niissä kilvoittelua, oman itsen pitämistä muita parempana. Muiden tuomitsemista, tarkkailemista, muiden uskon arvioimista. Ulkoisesti oman uskon todistelua sääntöjen noudattamista. Sääntöjen jotka on vähintään mielessä jos ei kirjoitettuna. Tätä kannattaisi miettiä jokaisen omalla kohdalla. Pidänkö yllä sääntöjä jotka todistaa oman uskon oikeutta. Odotanko muilta samaa.
Minä en tee tyhjäksi Jumalan armoa; jos näet vanhurskaus saadaan lakia noudattamalla, silloin Kristus on kuollut turhaan (Gal.2:21).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin ettei Lutherista ja katekismuksista saa puhua täällä, joku aloittaa heti ”loka-spämmit”. Näin käy aina, vaikka lienee kaikki kuulumme evankelisLUTERILAISEEN kirkkoon ja puhe on kirkon virallisista tunnustuskirjoista.
Uskallahan sinäkin spämmääjä lukea nuo.
Luther kirjoitti katekismuksessa, että kaste vapauttaa synnin ja perkeleen vallasta (sille joka uskoo Jumalan sanan lupaukset). Kaste. Tästä vl-liike vaikenee visusti. Siellä se lukee katekismuksessa tänäkin päivänä.
Luther ei opettanut, että pelkkä kaste pelastaa uskosta riippumatta. Vähässä katekismuksessa hän opettaa, että kaste vaikuttaa syntien anteeksiantamuksen ja pelastaa ne, jotka uskovat Jumalan sanan lupaukset. Hän korostaa myös parannusta: kasteeseen kuuluu päivittäinen vanhan ihmisen kuoleminen synteineen ja uuden ihmisen nouseminen elämään Jumalan tahdon mukaan.
Lutherin mukaan pelastus ei perustu ihmisen tekoihin, mutta tästä ei voi päätellä, että usko ja parannus olisivat tarpeettomia. Väite, että Lutherin mielestä pelkkä kaste pelastaa, on siis harhaanjohtava. Se sivuuttaa hänen opetuksensa uskosta ja päivittäisestä parannuksesta.
Totta, mutta Lutherin piti kastetta oleellisempana kuin henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä. Ei tässä ole kahta sanaa:
MITÄ KASTE ANTAA JA HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.
MITKÄ OVAT NÄMÄ JUMALAN SANAT JA LUPAUKSET? VASTAUS:
Ne, jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
MITEN VEDELLÄ VOI OLLA NÄIN SUURI VAIKUTUS? VASTAUS:
Sitä ei vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste, armoa tulviva elämän vesi ja "uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä", niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: "Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma."
(Lutherin Vähä katekismus)
Lainauksesi ei osoita, että Luther olisi pitänyt kastetta henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempana. Se osoittaa, että hän piti kastetta Jumalan sanan ja lupauksen vaikuttavana sakramenttina. Näistä asioista ei voi tehdä samaa asiaa koskevaa vertailua ilman, että osoitat Lutherin nimenomaisesti asettaneen ne vastakkain.
Luther opetti myös päivittäisestä parannuksesta ja syntien anteeksiantamuksesta evankeliumin sanassa. Vähässä katekismuksessa hän selittää ripin yhteydessä, että synninpäästö on Jumalan itsensä antama anteeksiantamus, vaikka sen lausuu ihminen.
Missä Luther sanoo, että kaste on henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempi? Pelkkä kasteen merkitystä käsittelevä katekismuksen kohta ei todista tätä väitettä.
Ole rehellinen ja lue nuo Lutherin tekstinpätkät ajatuksella. Siitä käy alakouluikäisellekin selväksi, että Lutherin piti KASTETTA syntien pois pesemisenä.
Usko pois, olen lukenut nuo kohdat monta kertaa. Lutherille kaste oli todellinen syntien anteeksiantamuksen ja pelastuksen väline, sitä en kiistä. Mutta hän opetti myös, että kasteen merkitys toteutuu kristityn elämässä vain päivittäisen parannuksen kautta: vanhan ihmisen tulee kuolla synteineen ja uuden ihmisen nousta elämään Jumalan tahdon mukaan. Kasteen korostaminen ei siis tarkoita, että parannus olisi tarpeeton tai että kaste yksinään, uskosta riippumatta, pelastaisi.
Älä siis luota pelkkään kasteeseen, vaan tee parannus.
Parannusta tehdään suuressa määrin esim siten että käydään säännöllisesti ehtoollisella (joka on Jumalan teko) eikä vl tyyliin ihmisteoin toisilleen sanoja hokemalla kuin käkikellot ja ehtoolliselle vaivaisesti kerran vuodessa.
Tämä lestadiolaisten vähäinen ehtoollisella käyminen on ihmetyttänyt itseäni suuresti. Itselleni (ev. lut.) on tärkeää, että pääsen säännöllisesti ehtoolliselle. Ja se säännöllisyys ei ole mikään kerran vuodessa, vaan vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Ehtoollinen on uskoa vahvistava asia ja Jeesus itsekin kehotti viettämään sitä hänen muistokseen. En siis ymmärrä, miksi monet lestadiolaiset käyvät ehtoollisella vain harvoin.
Oletko ollut esim. Oulun suurten seurojen yhteydessä näkemässä, kuinka paljon väkeä käy ehtoollisella? Itse en kyllä uskaltaisi lähteä arvostelemaan toisten ihmisten ehtoollisella käymistä, kun en ole aina näkemässä. Mutta vikojen etsiminen muista ihmisistä on vaan niin mukavaa. Tässäkin asiassa mennään helposti omavanhurskauden puolelle tekemällä ehtoollisesta autuuden ehto. Ehtoollinen on ainakin itselle henkilökohtaisesti uskoa vahvistava Jeesuksen muistoateria. Käyn ehtoollisella kyllä aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus.
Jos vl-ihminen itse sanoo, että ei käy vuosiin ehtoollisella, niin eikö asian voi tulkita niin, että hän ei käy usein ehtoollisella? Tai jos parikymppinen vl-aikuinen sanoo, että on viimeksi käynyt ehtoollisella rippikoulussa 15 v iässä, niin onhan tuo pitkä aika. Ja onpa tullut nähtyä sitäkin, että kotiseurakunnassaan rippikoulukäyntejä suorittava vl-nuori on kiroillut ja naureskellut alttarikaiteen ääressä, kun hänelle jakoi ehtoollista naispuolinen pappi. Miksi näiden ihmisten sanoihin ja tekoihin ei voisi luottaa? On minulla silmät päässä. Ja kun kysyt, mistä tiedän, että kyseiset ihmiset ovat vl, niin ovat sen itse kertoneet. Ja jos riparilainen on vl-vanhempien lapsi ja menee Maitoisiin riparille, niin oletan myös nuoren olevan vl.
Taitaa olla aika poikkeuksellista ettei käy ehtoollisella edes suviseuroissa ja kesäseuroissa. Suviseuroissa kävijöitä on kymmeniätuhansia.
Varovasti vielä sanon, että ”olen vl” ei välttämättä tarkoita elävää uskoa.
Miksi kukaan sanoisi ei-vl-ihmiselle, että hän on vl, jos ei sitä ole?
Hengellisesti sokea ihminen ei näe oman uskonsa tilaa. Ehkä siksi?
Kuka on 'hengellisesti sokea', kuka taas 'kuollut kala', kuka taas 'ei oikea vl' 😂 juu vl ei koskaan arvioi kenenkään toisen uskoa ja sielun tilaa 🤮🙄
Onko tässä osoitettu sormella jotakin tiettyä ihmistä?
Vierailija kirjoitti:
Mitä on omavanhurskaus? Eikö se ole omia tekoja, oman uskon sitomista erilaisiin sääntöihin ja niissä kilvoittelua, oman itsen pitämistä muita parempana. Muiden tuomitsemista, tarkkailemista, muiden uskon arvioimista. Ulkoisesti oman uskon todistelua sääntöjen noudattamista. Sääntöjen jotka on vähintään mielessä jos ei kirjoitettuna. Tätä kannattaisi miettiä jokaisen omalla kohdalla. Pidänkö yllä sääntöjä jotka todistaa oman uskon oikeutta. Odotanko muilta samaa.
Minä en tee tyhjäksi Jumalan armoa; jos näet vanhurskaus saadaan lakia noudattamalla, silloin Kristus on kuollut turhaan (Gal.2:21).
Tulipa mieleen nämä Jeesuksen sanat:
”Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan.”
Kun Jeesus kerta käski toimia myötätunnon, uskollisuuden, oikeudenmukaisuuden ja rakkauden periaatteiden mukaan, niin kyllä esim. tuo synnytyspakko äärimmilleen vietynä on olluy juurikin ”lainopettajien ja fariseusten” kaltaista uskonnollisuuden muotoa. Näitä yhdistää sydämen kovuus ja Jumalan rakkauden lain ohittaminen ihmissäännöillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin ettei Lutherista ja katekismuksista saa puhua täällä, joku aloittaa heti ”loka-spämmit”. Näin käy aina, vaikka lienee kaikki kuulumme evankelisLUTERILAISEEN kirkkoon ja puhe on kirkon virallisista tunnustuskirjoista.
Uskallahan sinäkin spämmääjä lukea nuo.
Luther kirjoitti katekismuksessa, että kaste vapauttaa synnin ja perkeleen vallasta (sille joka uskoo Jumalan sanan lupaukset). Kaste. Tästä vl-liike vaikenee visusti. Siellä se lukee katekismuksessa tänäkin päivänä.
Luther ei opettanut, että pelkkä kaste pelastaa uskosta riippumatta. Vähässä katekismuksessa hän opettaa, että kaste vaikuttaa syntien anteeksiantamuksen ja pelastaa ne, jotka uskovat Jumalan sanan lupaukset. Hän korostaa myös parannusta: kasteeseen kuuluu päivittäinen vanhan ihmisen kuoleminen synteineen ja uuden ihmisen nouseminen elämään Jumalan tahdon mukaan.
Lutherin mukaan pelastus ei perustu ihmisen tekoihin, mutta tästä ei voi päätellä, että usko ja parannus olisivat tarpeettomia. Väite, että Lutherin mielestä pelkkä kaste pelastaa, on siis harhaanjohtava. Se sivuuttaa hänen opetuksensa uskosta ja päivittäisestä parannuksesta.
Totta, mutta Lutherin piti kastetta oleellisempana kuin henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä. Ei tässä ole kahta sanaa:
MITÄ KASTE ANTAA JA HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.
MITKÄ OVAT NÄMÄ JUMALAN SANAT JA LUPAUKSET? VASTAUS:
Ne, jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
MITEN VEDELLÄ VOI OLLA NÄIN SUURI VAIKUTUS? VASTAUS:
Sitä ei vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste, armoa tulviva elämän vesi ja "uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä", niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: "Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma."
(Lutherin Vähä katekismus)
Lainauksesi ei osoita, että Luther olisi pitänyt kastetta henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempana. Se osoittaa, että hän piti kastetta Jumalan sanan ja lupauksen vaikuttavana sakramenttina. Näistä asioista ei voi tehdä samaa asiaa koskevaa vertailua ilman, että osoitat Lutherin nimenomaisesti asettaneen ne vastakkain.
Luther opetti myös päivittäisestä parannuksesta ja syntien anteeksiantamuksesta evankeliumin sanassa. Vähässä katekismuksessa hän selittää ripin yhteydessä, että synninpäästö on Jumalan itsensä antama anteeksiantamus, vaikka sen lausuu ihminen.
Missä Luther sanoo, että kaste on henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempi? Pelkkä kasteen merkitystä käsittelevä katekismuksen kohta ei todista tätä väitettä.
Ole rehellinen ja lue nuo Lutherin tekstinpätkät ajatuksella. Siitä käy alakouluikäisellekin selväksi, että Lutherin piti KASTETTA syntien pois pesemisenä.
Usko pois, olen lukenut nuo kohdat monta kertaa. Lutherille kaste oli todellinen syntien anteeksiantamuksen ja pelastuksen väline, sitä en kiistä. Mutta hän opetti myös, että kasteen merkitys toteutuu kristityn elämässä vain päivittäisen parannuksen kautta: vanhan ihmisen tulee kuolla synteineen ja uuden ihmisen nousta elämään Jumalan tahdon mukaan. Kasteen korostaminen ei siis tarkoita, että parannus olisi tarpeeton tai että kaste yksinään, uskosta riippumatta, pelastaisi.
Älä siis luota pelkkään kasteeseen, vaan tee parannus.
Parannusta tehdään suuressa määrin esim siten että käydään säännöllisesti ehtoollisella (joka on Jumalan teko) eikä vl tyyliin ihmisteoin toisilleen sanoja hokemalla kuin käkikellot ja ehtoolliselle vaivaisesti kerran vuodessa.
Tämä lestadiolaisten vähäinen ehtoollisella käyminen on ihmetyttänyt itseäni suuresti. Itselleni (ev. lut.) on tärkeää, että pääsen säännöllisesti ehtoolliselle. Ja se säännöllisyys ei ole mikään kerran vuodessa, vaan vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Ehtoollinen on uskoa vahvistava asia ja Jeesus itsekin kehotti viettämään sitä hänen muistokseen. En siis ymmärrä, miksi monet lestadiolaiset käyvät ehtoollisella vain harvoin.
Ehtoollinen on tarkoitettu uskovaisille uskon vahvistukseksi. Emme mitenkään halua väheksyä sen merkitystä. Itse pääsin viimeksi viime viikon sunnuntain kirkkopyhän yhteydessä ehtoolliselle.
Ehtoollista tärkeämmäksi koen omantunnon hoitamisen armoevankeliumilla. Kun saa päivittäin kuulla saarnatun evankeliumin, niin tunto pysyy kevyenä ja jaksaa uskoa.
Ymmärrän että "koet" niin mutta itse et ilmeisesti ymmärrä, että sinun "kokemus" ei todellakaan tarkoita sitä että niin olisi suotavaa/oikein toimia tai että se olisi sinun parhaaksesi? Luotat siis enemmän omaan kokemukseesi (korvasyyhyyn) kuin siihen mikä on totta/oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä on omavanhurskaus? Eikö se ole omia tekoja, oman uskon sitomista erilaisiin sääntöihin ja niissä kilvoittelua, oman itsen pitämistä muita parempana. Muiden tuomitsemista, tarkkailemista, muiden uskon arvioimista. Ulkoisesti oman uskon todistelua sääntöjen noudattamista. Sääntöjen jotka on vähintään mielessä jos ei kirjoitettuna. Tätä kannattaisi miettiä jokaisen omalla kohdalla. Pidänkö yllä sääntöjä jotka todistaa oman uskon oikeutta. Odotanko muilta samaa.
Minä en tee tyhjäksi Jumalan armoa; jos näet vanhurskaus saadaan lakia noudattamalla, silloin Kristus on kuollut turhaan (Gal.2:21).
Tulipa mieleen nämä Jeesuksen sanat:
”Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan.”
Kun Jeesus kerta käski toimia myötätunnon, uskollisuuden, oikeudenmukaisuuden ja rakkauden periaatteiden mukaan, niin kyllä esim. tuo synnytyspakko äärimmilleen vietynä on olluy juurikin ”lainopettajien ja fariseusten” kaltaista uskonnollisuuden muotoa. Näitä yhdistää sydämen kovuus ja Jumalan rakkauden lain ohittaminen ihmissäännöillä.
Olisit oikeassa, jos tuollainen pakko olisi olemassa.
Kyse on kuitenkin uskovaisella sydämellä, Jumalan voimiin luottaen, tehty valinta:
Tämänkin asian minä saan jättää Isän käsiin, Hän tietää parhaiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin ettei Lutherista ja katekismuksista saa puhua täällä, joku aloittaa heti ”loka-spämmit”. Näin käy aina, vaikka lienee kaikki kuulumme evankelisLUTERILAISEEN kirkkoon ja puhe on kirkon virallisista tunnustuskirjoista.
Uskallahan sinäkin spämmääjä lukea nuo.
Luther kirjoitti katekismuksessa, että kaste vapauttaa synnin ja perkeleen vallasta (sille joka uskoo Jumalan sanan lupaukset). Kaste. Tästä vl-liike vaikenee visusti. Siellä se lukee katekismuksessa tänäkin päivänä.
Luther ei opettanut, että pelkkä kaste pelastaa uskosta riippumatta. Vähässä katekismuksessa hän opettaa, että kaste vaikuttaa syntien anteeksiantamuksen ja pelastaa ne, jotka uskovat Jumalan sanan lupaukset. Hän korostaa myös parannusta: kasteeseen kuuluu päivittäinen vanhan ihmisen kuoleminen synteineen ja uuden ihmisen nouseminen elämään Jumalan tahdon mukaan.
Lutherin mukaan pelastus ei perustu ihmisen tekoihin, mutta tästä ei voi päätellä, että usko ja parannus olisivat tarpeettomia. Väite, että Lutherin mielestä pelkkä kaste pelastaa, on siis harhaanjohtava. Se sivuuttaa hänen opetuksensa uskosta ja päivittäisestä parannuksesta.
Totta, mutta Lutherin piti kastetta oleellisempana kuin henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä. Ei tässä ole kahta sanaa:
MITÄ KASTE ANTAA JA HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.
MITKÄ OVAT NÄMÄ JUMALAN SANAT JA LUPAUKSET? VASTAUS:
Ne, jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
MITEN VEDELLÄ VOI OLLA NÄIN SUURI VAIKUTUS? VASTAUS:
Sitä ei vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste, armoa tulviva elämän vesi ja "uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä", niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: "Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma."
(Lutherin Vähä katekismus)
Lainauksesi ei osoita, että Luther olisi pitänyt kastetta henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempana. Se osoittaa, että hän piti kastetta Jumalan sanan ja lupauksen vaikuttavana sakramenttina. Näistä asioista ei voi tehdä samaa asiaa koskevaa vertailua ilman, että osoitat Lutherin nimenomaisesti asettaneen ne vastakkain.
Luther opetti myös päivittäisestä parannuksesta ja syntien anteeksiantamuksesta evankeliumin sanassa. Vähässä katekismuksessa hän selittää ripin yhteydessä, että synninpäästö on Jumalan itsensä antama anteeksiantamus, vaikka sen lausuu ihminen.
Missä Luther sanoo, että kaste on henkilökohtaista saarnattua synninpäästöä oleellisempi? Pelkkä kasteen merkitystä käsittelevä katekismuksen kohta ei todista tätä väitettä.
Ole rehellinen ja lue nuo Lutherin tekstinpätkät ajatuksella. Siitä käy alakouluikäisellekin selväksi, että Lutherin piti KASTETTA syntien pois pesemisenä.
Usko pois, olen lukenut nuo kohdat monta kertaa. Lutherille kaste oli todellinen syntien anteeksiantamuksen ja pelastuksen väline, sitä en kiistä. Mutta hän opetti myös, että kasteen merkitys toteutuu kristityn elämässä vain päivittäisen parannuksen kautta: vanhan ihmisen tulee kuolla synteineen ja uuden ihmisen nousta elämään Jumalan tahdon mukaan. Kasteen korostaminen ei siis tarkoita, että parannus olisi tarpeeton tai että kaste yksinään, uskosta riippumatta, pelastaisi.
Älä siis luota pelkkään kasteeseen, vaan tee parannus.
Parannusta tehdään suuressa määrin esim siten että käydään säännöllisesti ehtoollisella (joka on Jumalan teko) eikä vl tyyliin ihmisteoin toisilleen sanoja hokemalla kuin käkikellot ja ehtoolliselle vaivaisesti kerran vuodessa.
Tämä lestadiolaisten vähäinen ehtoollisella käyminen on ihmetyttänyt itseäni suuresti. Itselleni (ev. lut.) on tärkeää, että pääsen säännöllisesti ehtoolliselle. Ja se säännöllisyys ei ole mikään kerran vuodessa, vaan vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Ehtoollinen on uskoa vahvistava asia ja Jeesus itsekin kehotti viettämään sitä hänen muistokseen. En siis ymmärrä, miksi monet lestadiolaiset käyvät ehtoollisella vain harvoin.
Oletko ollut esim. Oulun suurten seurojen yhteydessä näkemässä, kuinka paljon väkeä käy ehtoollisella? Itse en kyllä uskaltaisi lähteä arvostelemaan toisten ihmisten ehtoollisella käymistä, kun en ole aina näkemässä. Mutta vikojen etsiminen muista ihmisistä on vaan niin mukavaa. Tässäkin asiassa mennään helposti omavanhurskauden puolelle tekemällä ehtoollisesta autuuden ehto. Ehtoollinen on ainakin itselle henkilökohtaisesti uskoa vahvistava Jeesuksen muistoateria. Käyn ehtoollisella kyllä aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus.
Ehtoollinen ei ole edes luterilaisille pelkkä muistoateria, siinä ajatellaan todella Kristuksen olevan läsnä, puhutaan ns. reaalipreesenssistä.
”Kristuksen todellinen läsnäolo (Reaalipreesens): Luterilaisen opin mukaan ehtoollisessa ei ole kyse pelkästään vertauskuvasta tai muistoateriasta, vaan leipä ja viini ovat Kristuksen todellinen ruumis ja veri. Toisin kuin katolisessa kirkossa, luterilaisuus ei opeta substanssin muuttumista (transsubstantiaatiota), vaan Kristus on läsnä "leivässä, sen kanssa ja siinä alla".”
Menetkö ehtoolliselle, jos sitä haetaan kotiseurakuntasi kirkossa ja jakajana ei ole vl-pappi? Kelpaako esim. naispuolisen papin jakama ehtoollinen?