Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Vierailija kirjoitti:

Onko vl harhaoppi?

Eksklusiivinen seurakuntaoppi on takuulla harhaoppi, muuhun en ota kantaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen lukutaitoinen, korkeasti koulutettu akateeminen vlnainen.

Minkä seikan tämä aiempi  kirjoittaja  ajattelee estävän minun itsenäistä raamatun lukemista, tutkimista ja tulkintaa?

Vaan ymmärrätkö mitä luet? Aika monissa yhteisössä on mennyt pieleen juuri sen takia, ettei tunneta Raamatun historiaa, ei ymmärretä kulttuuria, jossa se on syntynyt eikä tiedetä juuri mitään muutakaan teologisesti olennaista. Sitten syntyy lahkoja, joissa vedetään mustavalkoisesti mutkat suoraksi. No, tämä vähän kärjistetysti. Olennaisin tietysti avautuu Raamatusta jokaiselle. Opillisissa kysymyksissä voi mennä sen sijaan pahasti harhaan. 

Raamatun mukaan Jumalan sanaa voidaan lukea ja tutkia inhimillisesti, mutta sen hengellinen merkitys avautuu vain Pyhän Hengen vaikutuksesta. Koulutus, kielitaito ja teologinen osaaminen voivat olla hyödyllisiä apuvälineitä, mutta ne eivät takaa oikeaa ymmärrystä. Raamattu opettaa, että Jumalan totuuden tunteminen edellyttää Pyhän Hengen valaisemaa sydäntä ja mieltä (1. Kor. 2:14; Joh. 16:13; Luuk. 24:45).

Tuota ajattelua pidettiin jo 500 vuotta sitten hyvin vääränä. Siinä kiistetään Raamatun sanan voima, efficacia affektio. Teologisen kiistan voittanut näkemys oli hyvin selkeä: Raamattuun sisältyy itsessään voima, joka avaa Jumalan ilmoituksen Raamattua lukevalle.

Totta puhuen, aina kun vedotaan ettei Raamattua voi ymmärtää ilman Pyhän Hengen voimaa, niin sillä tarkoitetaan, että "perustelen tässä omaa näkemystäni ja jos se ei sinulle aukea niin vain minulla on Pyhä Henki". Eli suoraan sanottuna pyritään vaan pönkittämään omaa näkemystä. Tuo on heikko perustelu, eikä käy  omien näkemysten oikeellisuuden todisteeksi.

Onko tämä yksi kohta, jossa vl-oppi poikkeaa tunnustuskirjoista? Vai liittyykö tämä mitenkään tunnustuskirjoihin?

Kiitos jo etukäteen, jos jaksat vastata! 

Vierailija kirjoitti:

Onko vl harhaoppi?

Harhaoppia julistava lahko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole mielenkiintoista, että aina kun uskosta tulee organisoitu uskonnollinen yhteisö, niin naisten äänet vaiennetaan? Tämä näkyy kirkon historiassa, tämä näkyy kristillispohjaisissa liikkeissä. Jeesus ei tälläistä esimerkkiä antanut, päin vastoin. Ja kristinuskon jos minkä pitäisi perustua Jeesuksen sanoihin ja esimerkkiin.

Ja yhtä mielenkiintoista on, että ulkonäköä koskevat säännöt keskittyvät aina naisiin. Ja että seksuaalisuuteen liittyvien sääntöjen seuraukset kantavat naiset. Jos siis on miesjohtoinen liike. 

Ja jossa kytätään, onko muilla korvakoruja tai huulipunaa. Jos todellakin nuo olisivat epäolennaisia asioita, kehotettaisiin puheissa keskittymään uskon kannalta olennaisiin asioihin ja sanottaisiin suoraan, että kenenkään sieluntilaa ei voi päätellä meikistä ja koruista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole mielenkiintoista, että aina kun uskosta tulee organisoitu uskonnollinen yhteisö, niin naisten äänet vaiennetaan? Tämä näkyy kirkon historiassa, tämä näkyy kristillispohjaisissa liikkeissä. Jeesus ei tälläistä esimerkkiä antanut, päin vastoin. Ja kristinuskon jos minkä pitäisi perustua Jeesuksen sanoihin ja esimerkkiin.

Ja yhtä mielenkiintoista on, että ulkonäköä koskevat säännöt keskittyvät aina naisiin. Ja että seksuaalisuuteen liittyvien sääntöjen seuraukset kantavat naiset. Jos siis on miesjohtoinen liike. 

Ja jossa kytätään, onko muilla korvakoruja tai huulipunaa. Jos todellakin nuo olisivat epäolennaisia asioita, kehotettaisiin puheissa keskittymään uskon kannalta olennaisiin asioihin ja sanottaisiin suoraan, että kenenkään sieluntilaa ei voi päätellä meikistä ja koruista.

Onhan ne tärkeimmät asat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen lukutaitoinen, korkeasti koulutettu akateeminen vlnainen.

Minkä seikan tämä aiempi  kirjoittaja  ajattelee estävän minun itsenäistä raamatun lukemista, tutkimista ja tulkintaa?

Vaan ymmärrätkö mitä luet? Aika monissa yhteisössä on mennyt pieleen juuri sen takia, ettei tunneta Raamatun historiaa, ei ymmärretä kulttuuria, jossa se on syntynyt eikä tiedetä juuri mitään muutakaan teologisesti olennaista. Sitten syntyy lahkoja, joissa vedetään mustavalkoisesti mutkat suoraksi. No, tämä vähän kärjistetysti. Olennaisin tietysti avautuu Raamatusta jokaiselle. Opillisissa kysymyksissä voi mennä sen sijaan pahasti harhaan. 

Raamatun mukaan Jumalan sanaa voidaan lukea ja tutkia inhimillisesti, mutta sen hengellinen merkitys avautuu vain Pyhän Hengen vaikutuksesta. Koulutus, kielitaito ja teologinen osaaminen voivat olla hyödyllisiä apuvälineitä, mutta ne eivät takaa oikeaa ymmärrystä. Raamattu opettaa, että Jumalan totuuden tunteminen edellyttää Pyhän Hengen valaisemaa sydäntä ja mieltä (1. Kor. 2:14; Joh. 16:13; Luuk. 24:45).

Tuota ajattelua pidettiin jo 500 vuotta sitten hyvin vääränä. Siinä kiistetään Raamatun sanan voima, efficacia affektio. Teologisen kiistan voittanut näkemys oli hyvin selkeä: Raamattuun sisältyy itsessään voima, joka avaa Jumalan ilmoituksen Raamattua lukevalle.

Totta puhuen, aina kun vedotaan ettei Raamattua voi ymmärtää ilman Pyhän Hengen voimaa, niin sillä tarkoitetaan, että "perustelen tässä omaa näkemystäni ja jos se ei sinulle aukea niin vain minulla on Pyhä Henki". Eli suoraan sanottuna pyritään vaan pönkittämään omaa näkemystä. Tuo on heikko perustelu, eikä käy  omien näkemysten oikeellisuuden todisteeksi.

Onko tämä yksi kohta, jossa vl-oppi poikkeaa tunnustuskirjoista? Vai liittyykö tämä mitenkään tunnustuskirjoihin?

Kiitos jo etukäteen, jos jaksat vastata! 

Mitenhän nyt muotoilisin tämän. Siis kyllä, on oikein ajatella, että Pyhä Henki avaa Raamatun tekstiä ja ikään kuin kirkastaa sen sanoman. Luterilaisuudessa ajatellaan, että Raamattua tulisi lukea "rukoillen elävää Jumalaa ja Hengen johdatusta". Mutta jos ajatellaan, että Raamattu on syntynyt Pyhän Hengen voimasta, niin silloinhan tekstissä itsessään on Pyhän Hengen vaikutus näkyvissä ja koettavissa. Ei se ydinasia ole mitenkään salattu, UT on aika selkeä.

Ongelma tässä on, jos omia spesifejä tulkintoja pyritään oikeuttamaan sillä, että itse lukee Raamattua Pyhän Henhgen voimalla ja erilaiseen tulkintaan päätyvä ei. Koska kyllä sekä katolinen, ortodoksi, kuin perusluterilainenkin katsoo lukevansa Raamattua Hengen johdatuksessa. Siinä ikään kuin mitätöidään muiden kokemus ja nostetaan oma kokemus ylimmäksi ja oikeammaksi.
 

Jos kiinnostaa ymmärtää paremmin kristinuskon historiaa niin lukusuositus: Kristillisen uskon perusteet (Alister McGrath)

Kysyttiin, että koskeeko se Raamatun tulkinta, että "iva ja pilkka" jotain uskonnollista ryhmää kohtaa osoittaa ryhmän olevan se oikea ja "Jumalan valittu", myös muita ryhmiä kuin vanhoillislestadiolaisia. Eikö se ole ihan asiallinen kysymys. 

Itse siis arvelen, että esimerkiksi Jehovan todistajien tai helluntalaisyhteisön kasvateilla saattaisi olla asiaan sanansa sanottavana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen lukutaitoinen, korkeasti koulutettu akateeminen vlnainen.

Minkä seikan tämä aiempi  kirjoittaja  ajattelee estävän minun itsenäistä raamatun lukemista, tutkimista ja tulkintaa?

Vaan ymmärrätkö mitä luet? Aika monissa yhteisössä on mennyt pieleen juuri sen takia, ettei tunneta Raamatun historiaa, ei ymmärretä kulttuuria, jossa se on syntynyt eikä tiedetä juuri mitään muutakaan teologisesti olennaista. Sitten syntyy lahkoja, joissa vedetään mustavalkoisesti mutkat suoraksi. No, tämä vähän kärjistetysti. Olennaisin tietysti avautuu Raamatusta jokaiselle. Opillisissa kysymyksissä voi mennä sen sijaan pahasti harhaan. 

Raamatun mukaan Jumalan sanaa voidaan lukea ja tutkia inhimillisesti, mutta sen hengellinen merkitys avautuu vain Pyhän Hengen vaikutuksesta. Koulutus, kielitaito ja teologinen osaaminen voivat olla hyödyllisiä apuvälineitä, mutta ne eivät takaa oikeaa ymmärrystä. Raamattu opettaa, että Jumalan totuuden tunteminen edellyttää Pyhän Hengen valaisemaa sydäntä ja mieltä (1. Kor. 2:14; Joh. 16:13; Luuk. 24:45).

Tuota ajattelua pidettiin jo 500 vuotta sitten hyvin vääränä. Siinä kiistetään Raamatun sanan voima, efficacia affektio. Teologisen kiistan voittanut näkemys oli hyvin selkeä: Raamattuun sisältyy itsessään voima, joka avaa Jumalan ilmoituksen Raamattua lukevalle.

Totta puhuen, aina kun vedotaan ettei Raamattua voi ymmärtää ilman Pyhän Hengen voimaa, niin sillä tarkoitetaan, että "perustelen tässä omaa näkemystäni ja jos se ei sinulle aukea niin vain minulla on Pyhä Henki". Eli suoraan sanottuna pyritään vaan pönkittämään omaa näkemystä. Tuo on heikko perustelu, eikä käy  omien näkemysten oikeellisuuden todisteeksi.

Tuo oli kyllä viisaasti todettu. Minulla ovat aina nousseet niskakarvat pystyyn, kun olen jotain tuon tapaista kuullut tai lukenut. Ja nyt ymmärrän, miksi. Kiitos siis siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Kysyttiin, että koskeeko se Raamatun tulkinta, että "iva ja pilkka" jotain uskonnollista ryhmää kohtaa osoittaa ryhmän olevan se oikea ja "Jumalan valittu", myös muita ryhmiä kuin vanhoillislestadiolaisia. Eikö se ole ihan asiallinen kysymys. 

 

Itse siis arvelen, että esimerkiksi Jehovan todistajien tai helluntalaisyhteisön kasvateilla saattaisi olla asiaan sanansa sanottavana. 

Matt. 5:11–12 ei opeta, että taivaaseen pääsevät vain ne, joita pilkataan. Jeesus lohduttaa siinä uskovia, jotka joutuvat kokemaan vastustusta hänen tähtensä. Kyseessä ei ole pelastuksen ehto vaan rohkaisu vaikeassa tilanteessa.

Raamatun mukaan pelastus perustuu Jumalan armoon ja uskoon Kristukseen, ei siihen, kuinka paljon ihminen kohtaa pilkkaa tai vainoa (Ef. 2:8–9).

Vainoaminen voi olla seuraus uskosta, mutta se ei tee ihmisestä pelastettua. Muutenhan kaikki pilkan kohteeksi joutuvat ihmiset olisivat automaattisesti pelastettuja, mitä Raamattu ei opeta.

Jeesuksen sanoman ydin on, että jos uskova joutuu hänen tähtensä valheiden, pilkan tai vainon kohteeksi, hänen ei tarvitse menettää rohkeuttaan, sillä samaa kokivat myös profeetat ennen häntä. Sanojen tarkoitus on siis lohduttaa ja vahvistaa uskovia, ei määritellä pelastuksen ehtoja.

Jehovan todistajilla on perustavanlaatuinen ongelma, he eivät tunnusta Jeesuksen Jumalallista luontoa. Lisäksi voisi tässä kohtaa jälleen muistella lausetta "turhaan he minua palvovat jos opettavat oppejaan, ihmisten tekemiä käskyjä".

Ulkomailla jt opettaa Jeesuksen olleen arkkienkeli Mikael.  Heprealaiskirje sanoo kuitenkin tästäkin teoriasta hyvin eriävästi ja selkeästi;

Ei Jumala ole yhdellekään enkelille milloinkaan sanonut: – Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Ei myöskään näin:

– Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani. Kun Jumala jälleen tuo Esikoisensa maailmaan, hän sanoo: – Kaikki Jumalan enkelit kumartakoot häntä.

Enkeleistä hän sanoo näin:– Hän tekee enkelinsä tuuliksi, palvelijansa tulenliekeiksi.

Mutta Pojastaan hän sanoo:– Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy ajasta aikaan, ja sinun kuninkaanvaltikkasi on oikeudenmukaisuuden valtikka. Sinä rakastit oikeutta ja vihasit vääryyttä. Sen tähden Jumala, sinun Jumalasi, on voidellut sinut riemun öljyllä, sinut, ei kumppaneitasi.

Ja myös näin:– Sinä, Herra, laskit alussa maan perustukset, sinun kättesi työtä ovat taivaat. Ne katoavat, mutta sinä pysyt. Ne kaikki kuluvat kuin vaate,

sinä käärit ne kokoon kuin päällysviitan, ne vaihdetaan niin kuin vaate. Mutta sinä olet iäti sama, sinun vuotesi eivät lopu.

Yhdellekään enkelille ei Jumala milloinkaan ole sanonut: – Istu oikealle puolelleni. Minä kukistan vihollisesi, panen heidät korokkeeksi jalkojesi alle.

Eivätkö enkelit ole palvelevia henkiä? Heidät lähetetään palvelemaan niitä, jotka saavat osakseen autuuden.

Kaikesta arvostelusta huolimatta: lämmin kiitos kaikille suomalaisille siitä, että meillä on uskonnonvapaus ja saan vapaasti uskoa vaikka sitten vl-opin mukaan, jos haluan. Olen maailman mittakaavassa äärimmäisen onnekas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyttiin, että koskeeko se Raamatun tulkinta, että "iva ja pilkka" jotain uskonnollista ryhmää kohtaa osoittaa ryhmän olevan se oikea ja "Jumalan valittu", myös muita ryhmiä kuin vanhoillislestadiolaisia. Eikö se ole ihan asiallinen kysymys. 

 

Itse siis arvelen, että esimerkiksi Jehovan todistajien tai helluntalaisyhteisön kasvateilla saattaisi olla asiaan sanansa sanottavana. 

Matt. 5:11–12 ei opeta, että taivaaseen pääsevät vain ne, joita pilkataan. Jeesus lohduttaa siinä uskovia, jotka joutuvat kokemaan vastustusta hänen tähtensä. Kyseessä ei ole pelastuksen ehto vaan rohkaisu vaikeassa tilanteessa.

Raamatun mukaan pelastus perustuu Jumalan armoon ja uskoon Kristukseen, ei siihen, kuinka paljon ihminen kohtaa pilkkaa tai vainoa (Ef. 2:8–9).

Vainoaminen voi olla seuraus uskosta, mutta se ei tee ihmisestä pelastettua. Muutenhan kaikki pilkan kohteeksi joutuvat ihmiset olisivat automaattisesti pelastettuja, mitä Raamattu ei opeta.

Jeesuksen sanoman ydin on, että jos uskova joutuu hänen tähtensä valheiden, pilkan tai vainon kohteeksi, hänen ei tarvitse menettää rohkeuttaan, sillä samaa kokivat myös profeetat ennen häntä. Sanojen tarkoitus on siis lohduttaa ja vahvistaa uskovia, ei määritellä pelastuksen ehtoja.

Selvyyden vuoksi, vastaajana oli vl.

Vierailija kirjoitti:

Kaikesta arvostelusta huolimatta: lämmin kiitos kaikille suomalaisille siitä, että meillä on uskonnonvapaus ja saan vapaasti uskoa vaikka sitten vl-opin mukaan, jos haluan. Olen maailman mittakaavassa äärimmäisen onnekas.

Saa uskoa. Kunpa vaan yhtäkään ihmistä ei orjuutettaisi tai vahingoitettaisi tämänkään uskonnollisen vakaumuksen toimesta. Kuten on tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kynsilakktapaus kuulostaa erikoiselta ylilyönniltä. Vl-perheissä yleensä ymmärretään, että jo teini-ikäisillä usko perustuu vapaaehtoisuuteen. Tietysti jos asuu vanhempien luona niin vanhemmilla ois oikeus määritellä isommat suuntaviivat käytökseen, kynsilakka, meikkaus tai muu vastaava ei pitäisi olla ongelma vanhemmille. 

yhdistät tässä kynsilakan uskonasioihin itse. Juurihan tällä vl:t on vakuuttaneet, että ulkonäköasiat on vain tapakulttuuria eikä liity syntiin tai siihen, kuka on uskovainen. 

Mulle ei ole väliä meikkaako ihminen tai käyttääkö kynsilakkaa, olennaista jokaisen kohdalla pitäisi olla ainoastaan se miten kohtelee muita ihmisiä. Mutta nämä tavat istuu tiukassa ja taitaa olla niin, ettei monissa perheissä hyväksytä tiettyjä asioita vieläkään vaikka teoriassa myönnettäisiin ettei ole syntikysymyksiä. Jos vanhemmat raivostuu siitä, että lähes aikuinen lapsi käyttää kynsilakkaa niin enpä tiedä, kuulostaa ehkä enemmän jo mentaalipuolen ongelmalta, rehellisesti sanottuna.

Totta on tuo että ulkonäkösäännnöt koskee vl-naisia niinkuin muissakin uskonnoissa ja kulttuureissa usein. Naisen pitää näyttää vaatimattomalle ja harmaalle tai peittää itsensä hunnulla että miehet ei lankea. Naiset vastuutetaan miesten tunteista. Eikä tässä tarkoiteta provosoivaa pukeutumista mutta totuus on että vl-miehiä ei vaadita ulkonäön perusteella erottautumaan esim. työpaikoilla muista miehistä. Päinvastoin. Vl-miehet on keskimäärin ainakin isommissa kaupungeissa hyvinkin tarkkoja pukeutumisesta, hiuksista, autojen ja kellojen merkeistä jne. Monet näyttää ulos päin hyvin materiaali ja merkkitietoisilta ja kuluttaa paljon rahaa siihen mikä näkyy ulos. Naiset joutuu poikkeamaan muista siinä että he ei saa käyttä meikkiä kuten valtaosa muista käyttää. Kaikki ei halua käyttää mutta ei ole oikein että naisilta vaaditaan erottautumaan ulos päin ja näyttämään vaatimattomalta suhteessa muihin. Miesten kohdalla niin ei ole koska meikit on aina ollut enemmän naisten juttu ja monilla työpaikoilla ainakin aspassa vaaditaan siistiä ehostusta. Jos on luonnonkaunis sääntö ei ehkä haittaa mutta jos on luonnostaan väritön ja on huono iho, on sääntö tosi vaativa.

Tämä ei ole edes uskon asia. Raamatussa morsiammet kaunistettiin yljälle ja muutenkin naisten piti näyttää kauniilta että he sai hyvän avioliiton. Ihoa maalattiin savella, hiuksia hennalla, silmiä hiilellä ja korvissa, nilkoissa ja ranteissa oli kultakorut. Yhäkin monissa maissa vl-naiset käyttää meikkiä ja korvakoruja osana normaalia siistiä arkipuketumista. Esim. Venäjällä ja Arfikan maissa. Sitä ei nähdä mitenkään vääränä tai edes kyseenalaisteta koska kulttuurissa naiset tekee niin. Ikäänkuin Suomalaisessa kulttuurissa ei tekisi. 

On aika surullista että ulkonäkösäännöistä on tullut joskus osa uskoa ja edelleen niitä jotkut pitää uskon merkkinä. Vaikka raamatussa selvästi sanotaan että kristityn tuntomerkki on sisäinen kauneus. Ulkoinen on vain pintaa eikä anna lisä eforttia uskon tilasta. Usko on sisällä ja se näkyy ulos teoissa ja ajatuksissa jumalaa ja lähimmäisiä kohtaan. Ulkonäön tuijottaminen tai pinnan laittaminen tietynlaiseksi ei voi olla uskon tilaa kun kerran usko on sisäinen asia ja sisäinen kauneus korostuu siinä.

Onneksi nykyisin nämä asiat on muuttuneet ja muuttumassa. Jokainenhan saa tehdä itse valinnan merkitseekö uskossa sisäinen vai ulkoinen kauneus eli kummalle asettaa vaatimuksia omassa ja muiden uskon elämässä. Tarkkaileeko pintaa vai sisäistä tilaa. Noudattaako raamatun kieltämiä perinnäisääntöjä vai luottaako siihen että jumala katsoo sydämeen ja jeesus on kuollut meidän kaikkien puolesta. Että ei tarvitse noudattaa "älä meikkaa" "älä käytä korvakoruja" "älä laita kynsilakkaa" ja muita ulkoisia perinnäissääntöjä kelvatakseen jumalalle ja todistaakseen muille omaa hyvyyttä = ulkokullaisuus, tekopyhyys, farisealainen ulkoisilla asioilla omaa uskoa näyttävä todellisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyttiin, että koskeeko se Raamatun tulkinta, että "iva ja pilkka" jotain uskonnollista ryhmää kohtaa osoittaa ryhmän olevan se oikea ja "Jumalan valittu", myös muita ryhmiä kuin vanhoillislestadiolaisia. Eikö se ole ihan asiallinen kysymys. 

 

Itse siis arvelen, että esimerkiksi Jehovan todistajien tai helluntalaisyhteisön kasvateilla saattaisi olla asiaan sanansa sanottavana. 

Matt. 5:11–12 ei opeta, että taivaaseen pääsevät vain ne, joita pilkataan. Jeesus lohduttaa siinä uskovia, jotka joutuvat kokemaan vastustusta hänen tähtensä. Kyseessä ei ole pelastuksen ehto vaan rohkaisu vaikeassa tilanteessa.

Raamatun mukaan pelastus perustuu Jumalan armoon ja uskoon Kristukseen, ei siihen, kuinka paljon ihminen kohtaa pilkkaa tai vainoa (Ef. 2:8–9).

Vainoaminen voi olla seuraus uskosta, mutta se ei tee ihmisestä pelastettua. Muutenhan kaikki pilkan kohteeksi joutuvat ihmiset olisivat automaattisesti pelastettuja, mitä Raamattu ei opeta.

Jeesuksen sanoman ydin on, että jos uskova joutuu hänen tähtensä valheiden, pilkan tai vainon kohteeksi, hänen ei tarvitse menettää rohkeuttaan, sillä samaa kokivat myös profeetat ennen häntä. Sanojen tarkoitus on siis lohduttaa ja vahvistaa uskovia, ei määritellä pelastuksen ehtoja.

Kiitos vastauksesta vaikkakin sanotaanhan noissa jakeissa melkoisenkin selvästi, että pilkatut saavat palkan taivaissa. Millä perustein he olisivat siellä, jos eivät pelastettuina? Joten kyllä tuon kohdan voisi yhtä hyvin tulkita niinkin, että jos kohtaat pilkkaa uskoessasi Jeesukseen, päädyt taivaaseen, jossa sinut lopulta palkitaan. Eli siis pelastut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kynsilakktapaus kuulostaa erikoiselta ylilyönniltä. Vl-perheissä yleensä ymmärretään, että jo teini-ikäisillä usko perustuu vapaaehtoisuuteen. Tietysti jos asuu vanhempien luona niin vanhemmilla ois oikeus määritellä isommat suuntaviivat käytökseen, kynsilakka, meikkaus tai muu vastaava ei pitäisi olla ongelma vanhemmille. 

yhdistät tässä kynsilakan uskonasioihin itse. Juurihan tällä vl:t on vakuuttaneet, että ulkonäköasiat on vain tapakulttuuria eikä liity syntiin tai siihen, kuka on uskovainen. 

Mulle ei ole väliä meikkaako ihminen tai käyttääkö kynsilakkaa, olennaista jokaisen kohdalla pitäisi olla ainoastaan se miten kohtelee muita ihmisiä. Mutta nämä tavat istuu tiukassa ja taitaa olla niin, ettei monissa perheissä hyväksytä tiettyjä asioita vieläkään vaikka teoriassa myönnettäisiin ettei ole syntikysymyksiä. Jos vanhemmat raivostuu siitä, että lähes aikuinen lapsi käyttää kynsilakkaa niin enpä tiedä, kuulostaa ehkä enemmän jo mentaalipuolen ongelmalta, rehellisesti sanottuna.

Totta on tuo että ulkonäkösäännnöt koskee vl-naisia niinkuin muissakin uskonnoissa ja kulttuureissa usein. Naisen pitää näyttää vaatimattomalle ja harmaalle tai peittää itsensä hunnulla että miehet ei lankea. Naiset vastuutetaan miesten tunteista. Eikä tässä tarkoiteta provosoivaa pukeutumista mutta totuus on että vl-miehiä ei vaadita ulkonäön perusteella erottautumaan esim. työpaikoilla muista miehistä. Päinvastoin. Vl-miehet on keskimäärin ainakin isommissa kaupungeissa hyvinkin tarkkoja pukeutumisesta, hiuksista, autojen ja kellojen merkeistä jne. Monet näyttää ulos päin hyvin materiaali ja merkkitietoisilta ja kuluttaa paljon rahaa siihen mikä näkyy ulos. Naiset joutuu poikkeamaan muista siinä että he ei saa käyttä meikkiä kuten valtaosa muista käyttää. Kaikki ei halua käyttää mutta ei ole oikein että naisilta vaaditaan erottautumaan ulos päin ja näyttämään vaatimattomalta suhteessa muihin. Miesten kohdalla niin ei ole koska meikit on aina ollut enemmän naisten juttu ja monilla työpaikoilla ainakin aspassa vaaditaan siistiä ehostusta. Jos on luonnonkaunis sääntö ei ehkä haittaa mutta jos on luonnostaan väritön ja on huono iho, on sääntö tosi vaativa.

Tämä ei ole edes uskon asia. Raamatussa morsiammet kaunistettiin yljälle ja muutenkin naisten piti näyttää kauniilta että he sai hyvän avioliiton. Ihoa maalattiin savella, hiuksia hennalla, silmiä hiilellä ja korvissa, nilkoissa ja ranteissa oli kultakorut. Yhäkin monissa maissa vl-naiset käyttää meikkiä ja korvakoruja osana normaalia siistiä arkipuketumista. Esim. Venäjällä ja Arfikan maissa. Sitä ei nähdä mitenkään vääränä tai edes kyseenalaisteta koska kulttuurissa naiset tekee niin. Ikäänkuin Suomalaisessa kulttuurissa ei tekisi. 

On aika surullista että ulkonäkösäännöistä on tullut joskus osa uskoa ja edelleen niitä jotkut pitää uskon merkkinä. Vaikka raamatussa selvästi sanotaan että kristityn tuntomerkki on sisäinen kauneus. Ulkoinen on vain pintaa eikä anna lisä eforttia uskon tilasta. Usko on sisällä ja se näkyy ulos teoissa ja ajatuksissa jumalaa ja lähimmäisiä kohtaan. Ulkonäön tuijottaminen tai pinnan laittaminen tietynlaiseksi ei voi olla uskon tilaa kun kerran usko on sisäinen asia ja sisäinen kauneus korostuu siinä.

Onneksi nykyisin nämä asiat on muuttuneet ja muuttumassa. Jokainenhan saa tehdä itse valinnan merkitseekö uskossa sisäinen vai ulkoinen kauneus eli kummalle asettaa vaatimuksia omassa ja muiden uskon elämässä. Tarkkaileeko pintaa vai sisäistä tilaa. Noudattaako raamatun kieltämiä perinnäisääntöjä vai luottaako siihen että jumala katsoo sydämeen ja jeesus on kuollut meidän kaikkien puolesta. Että ei tarvitse noudattaa "älä meikkaa" "älä käytä korvakoruja" "älä laita kynsilakkaa" ja muita ulkoisia perinnäissääntöjä kelvatakseen jumalalle ja todistaakseen muille omaa hyvyyttä = ulkokullaisuus, tekopyhyys, farisealainen ulkoisilla asioilla omaa uskoa näyttävä todellisuus.

En väitä, etteikö jollakulla muulla voisi olla eri kokemus, mutta minulla ei koskaan ole tullut vl-yhteisössä vastaan tilannetta, jossa minulle olisi laitettu vastuuta miesten toiminnasta esimerkiksi pukeutumisen tai muunkaan suhteen. Tässä ainakin yksi, jolle ei ole sellaista koskaan sattunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kynsilakktapaus kuulostaa erikoiselta ylilyönniltä. Vl-perheissä yleensä ymmärretään, että jo teini-ikäisillä usko perustuu vapaaehtoisuuteen. Tietysti jos asuu vanhempien luona niin vanhemmilla ois oikeus määritellä isommat suuntaviivat käytökseen, kynsilakka, meikkaus tai muu vastaava ei pitäisi olla ongelma vanhemmille. 

yhdistät tässä kynsilakan uskonasioihin itse. Juurihan tällä vl:t on vakuuttaneet, että ulkonäköasiat on vain tapakulttuuria eikä liity syntiin tai siihen, kuka on uskovainen. 

Mulle ei ole väliä meikkaako ihminen tai käyttääkö kynsilakkaa, olennaista jokaisen kohdalla pitäisi olla ainoastaan se miten kohtelee muita ihmisiä. Mutta nämä tavat istuu tiukassa ja taitaa olla niin, ettei monissa perheissä hyväksytä tiettyjä asioita vieläkään vaikka teoriassa myönnettäisiin ettei ole syntikysymyksiä. Jos vanhemmat raivostuu siitä, että lähes aikuinen lapsi käyttää kynsilakkaa niin enpä tiedä, kuulostaa ehkä enemmän jo mentaalipuolen ongelmalta, rehellisesti sanottuna.

Totta on tuo että ulkonäkösäännnöt koskee vl-naisia niinkuin muissakin uskonnoissa ja kulttuureissa usein. Naisen pitää näyttää vaatimattomalle ja harmaalle tai peittää itsensä hunnulla että miehet ei lankea. Naiset vastuutetaan miesten tunteista. Eikä tässä tarkoiteta provosoivaa pukeutumista mutta totuus on että vl-miehiä ei vaadita ulkonäön perusteella erottautumaan esim. työpaikoilla muista miehistä. Päinvastoin. Vl-miehet on keskimäärin ainakin isommissa kaupungeissa hyvinkin tarkkoja pukeutumisesta, hiuksista, autojen ja kellojen merkeistä jne. Monet näyttää ulos päin hyvin materiaali ja merkkitietoisilta ja kuluttaa paljon rahaa siihen mikä näkyy ulos. Naiset joutuu poikkeamaan muista siinä että he ei saa käyttä meikkiä kuten valtaosa muista käyttää. Kaikki ei halua käyttää mutta ei ole oikein että naisilta vaaditaan erottautumaan ulos päin ja näyttämään vaatimattomalta suhteessa muihin. Miesten kohdalla niin ei ole koska meikit on aina ollut enemmän naisten juttu ja monilla työpaikoilla ainakin aspassa vaaditaan siistiä ehostusta. Jos on luonnonkaunis sääntö ei ehkä haittaa mutta jos on luonnostaan väritön ja on huono iho, on sääntö tosi vaativa.

Tämä ei ole edes uskon asia. Raamatussa morsiammet kaunistettiin yljälle ja muutenkin naisten piti näyttää kauniilta että he sai hyvän avioliiton. Ihoa maalattiin savella, hiuksia hennalla, silmiä hiilellä ja korvissa, nilkoissa ja ranteissa oli kultakorut. Yhäkin monissa maissa vl-naiset käyttää meikkiä ja korvakoruja osana normaalia siistiä arkipuketumista. Esim. Venäjällä ja Arfikan maissa. Sitä ei nähdä mitenkään vääränä tai edes kyseenalaisteta koska kulttuurissa naiset tekee niin. Ikäänkuin Suomalaisessa kulttuurissa ei tekisi. 

On aika surullista että ulkonäkösäännöistä on tullut joskus osa uskoa ja edelleen niitä jotkut pitää uskon merkkinä. Vaikka raamatussa selvästi sanotaan että kristityn tuntomerkki on sisäinen kauneus. Ulkoinen on vain pintaa eikä anna lisä eforttia uskon tilasta. Usko on sisällä ja se näkyy ulos teoissa ja ajatuksissa jumalaa ja lähimmäisiä kohtaan. Ulkonäön tuijottaminen tai pinnan laittaminen tietynlaiseksi ei voi olla uskon tilaa kun kerran usko on sisäinen asia ja sisäinen kauneus korostuu siinä.

Onneksi nykyisin nämä asiat on muuttuneet ja muuttumassa. Jokainenhan saa tehdä itse valinnan merkitseekö uskossa sisäinen vai ulkoinen kauneus eli kummalle asettaa vaatimuksia omassa ja muiden uskon elämässä. Tarkkaileeko pintaa vai sisäistä tilaa. Noudattaako raamatun kieltämiä perinnäisääntöjä vai luottaako siihen että jumala katsoo sydämeen ja jeesus on kuollut meidän kaikkien puolesta. Että ei tarvitse noudattaa "älä meikkaa" "älä käytä korvakoruja" "älä laita kynsilakkaa" ja muita ulkoisia perinnäissääntöjä kelvatakseen jumalalle ja todistaakseen muille omaa hyvyyttä = ulkokullaisuus, tekopyhyys, farisealainen ulkoisilla asioilla omaa uskoa näyttävä todellisuus.

Kyllä nuo asiat ovat muuttumassa ja jo muuttuneet. Esimerkiksi itse meikkaan kevyesti ja kuuntelen monenlaista musiikkia, ja koen silti jopa olevani "kiltti" lestadiolainen monessa suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Kaikesta arvostelusta huolimatta: lämmin kiitos kaikille suomalaisille siitä, että meillä on uskonnonvapaus ja saan vapaasti uskoa vaikka sitten vl-opin mukaan, jos haluan. Olen maailman mittakaavassa äärimmäisen onnekas.

Vielä kun vl-opissa sallittaisiin sama uskonnonvapaus yhteisön sisällä eikä vaadittaisi minkään omien ulkoisten sääntöjen noudattamista. Annettaisiin aito omantunnonvapaus jota ei kahlittaisi mihinkään vanhoihin tapoihin. Tämä ei ole mitenkään itsestäänselvää vl-joukoissa, jonka vuoksi jopa 60-70% nuorista jättää nykyisin yhteisön ja valitettavasti joutuu eroon usein myös Jeesuksesta. Koska kokee että ei tule hyväksytyksi yhteisöön sellaisena ja sen näköisenä kuin haluaa. Että muut sanelevat valintatilanteissa vastaukset. Ei vain uskon asioihin vaan elämäntapoihin. Eikä niissä huomioida yksilöllisyyttä ja ihmisen omia lahjoja ja taipumuksia. Jeesus otti kaikenlaiset lähelleen. Vl-yhteisössä on muotti johon pitää mahtua sopiakseen oikean uskovaisen malliiin. Ja monet ovat haavoitetut sen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kynsilakktapaus kuulostaa erikoiselta ylilyönniltä. Vl-perheissä yleensä ymmärretään, että jo teini-ikäisillä usko perustuu vapaaehtoisuuteen. Tietysti jos asuu vanhempien luona niin vanhemmilla ois oikeus määritellä isommat suuntaviivat käytökseen, kynsilakka, meikkaus tai muu vastaava ei pitäisi olla ongelma vanhemmille. 

yhdistät tässä kynsilakan uskonasioihin itse. Juurihan tällä vl:t on vakuuttaneet, että ulkonäköasiat on vain tapakulttuuria eikä liity syntiin tai siihen, kuka on uskovainen. 

Mulle ei ole väliä meikkaako ihminen tai käyttääkö kynsilakkaa, olennaista jokaisen kohdalla pitäisi olla ainoastaan se miten kohtelee muita ihmisiä. Mutta nämä tavat istuu tiukassa ja taitaa olla niin, ettei monissa perheissä hyväksytä tiettyjä asioita vieläkään vaikka teoriassa myönnettäisiin ettei ole syntikysymyksiä. Jos vanhemmat raivostuu siitä, että lähes aikuinen lapsi käyttää kynsilakkaa niin enpä tiedä, kuulostaa ehkä enemmän jo mentaalipuolen ongelmalta, rehellisesti sanottuna.

Totta on tuo että ulkonäkösäännnöt koskee vl-naisia niinkuin muissakin uskonnoissa ja kulttuureissa usein. Naisen pitää näyttää vaatimattomalle ja harmaalle tai peittää itsensä hunnulla että miehet ei lankea. Naiset vastuutetaan miesten tunteista. Eikä tässä tarkoiteta provosoivaa pukeutumista mutta totuus on että vl-miehiä ei vaadita ulkonäön perusteella erottautumaan esim. työpaikoilla muista miehistä. Päinvastoin. Vl-miehet on keskimäärin ainakin isommissa kaupungeissa hyvinkin tarkkoja pukeutumisesta, hiuksista, autojen ja kellojen merkeistä jne. Monet näyttää ulos päin hyvin materiaali ja merkkitietoisilta ja kuluttaa paljon rahaa siihen mikä näkyy ulos. Naiset joutuu poikkeamaan muista siinä että he ei saa käyttä meikkiä kuten valtaosa muista käyttää. Kaikki ei halua käyttää mutta ei ole oikein että naisilta vaaditaan erottautumaan ulos päin ja näyttämään vaatimattomalta suhteessa muihin. Miesten kohdalla niin ei ole koska meikit on aina ollut enemmän naisten juttu ja monilla työpaikoilla ainakin aspassa vaaditaan siistiä ehostusta. Jos on luonnonkaunis sääntö ei ehkä haittaa mutta jos on luonnostaan väritön ja on huono iho, on sääntö tosi vaativa.

Tämä ei ole edes uskon asia. Raamatussa morsiammet kaunistettiin yljälle ja muutenkin naisten piti näyttää kauniilta että he sai hyvän avioliiton. Ihoa maalattiin savella, hiuksia hennalla, silmiä hiilellä ja korvissa, nilkoissa ja ranteissa oli kultakorut. Yhäkin monissa maissa vl-naiset käyttää meikkiä ja korvakoruja osana normaalia siistiä arkipuketumista. Esim. Venäjällä ja Arfikan maissa. Sitä ei nähdä mitenkään vääränä tai edes kyseenalaisteta koska kulttuurissa naiset tekee niin. Ikäänkuin Suomalaisessa kulttuurissa ei tekisi. 

On aika surullista että ulkonäkösäännöistä on tullut joskus osa uskoa ja edelleen niitä jotkut pitää uskon merkkinä. Vaikka raamatussa selvästi sanotaan että kristityn tuntomerkki on sisäinen kauneus. Ulkoinen on vain pintaa eikä anna lisä eforttia uskon tilasta. Usko on sisällä ja se näkyy ulos teoissa ja ajatuksissa jumalaa ja lähimmäisiä kohtaan. Ulkonäön tuijottaminen tai pinnan laittaminen tietynlaiseksi ei voi olla uskon tilaa kun kerran usko on sisäinen asia ja sisäinen kauneus korostuu siinä.

Onneksi nykyisin nämä asiat on muuttuneet ja muuttumassa. Jokainenhan saa tehdä itse valinnan merkitseekö uskossa sisäinen vai ulkoinen kauneus eli kummalle asettaa vaatimuksia omassa ja muiden uskon elämässä. Tarkkaileeko pintaa vai sisäistä tilaa. Noudattaako raamatun kieltämiä perinnäisääntöjä vai luottaako siihen että jumala katsoo sydämeen ja jeesus on kuollut meidän kaikkien puolesta. Että ei tarvitse noudattaa "älä meikkaa" "älä käytä korvakoruja" "älä laita kynsilakkaa" ja muita ulkoisia perinnäissääntöjä kelvatakseen jumalalle ja todistaakseen muille omaa hyvyyttä = ulkokullaisuus, tekopyhyys, farisealainen ulkoisilla asioilla omaa uskoa näyttävä todellisuus.

En väitä, etteikö jollakulla muulla voisi olla eri kokemus, mutta minulla ei koskaan ole tullut vl-yhteisössä vastaan tilannetta, jossa minulle olisi laitettu vastuuta miesten toiminnasta esimerkiksi pukeutumisen tai muunkaan suhteen. Tässä ainakin yksi, jolle ei ole sellaista koskaan sattunut.

Sama kokemus