Lue keskustelun säännöt.
Miksi sijoittamisesta sanotaan aina, että jää elämä elämättä?
22.04.2026 |
Varsinkin jos nuorempi ihminen sijoittaa niin aina joku tulee sanomaan, että nuoruus menee hukkaan, ei pääse nauttimaan elämästä.
Kertokaa nyt mitä tämä elämästä nauttiminen on, jos kuitenkin ihminen matkustelee, harrastaa, syö maukasta ruokaa jne., eikä siis ole mikään ääripään pihistelijä, vaan elää suht normaalia elämää ja pistää rahaa samalla sivuun. Mistä tällöin jää paitsi?
Kommentit (264)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu-u. Kun sitä rahaa ei ole niin paljon. Ei kaikilla ole rikasta sukua tai rikkaita vanhempia joiden varallisuudella hommataan opiskelun ajaksi asunnot ja kaikki mikä elämiseen kuuluu sekä enemmänkin.
Ei ollut minullakaan, kouluttamattomat duunarivanhemmat. Ei silti koskaan estänyt minua sijoittamasta osakkeisiin ja rahastoihin. Ei siinä tarvita kuin hiukan älliä ja halua ottaa selvää asioista.
Itsekin tehnyt ihan duunaritaustalla tätä, tietoa on nykyään valtavasti ja vieläpä ilmaiseksi. Ihmettelen kyllä näin nihkeää ilmapiiriä, omat sijoitukset on nimenomaan kertyneet ihan puhtaasti omalla työnteolla ja ylitöillä eikä millään vanhempien avulla. Arjessa toki elän melko säästeliäästi myös, muttei mitään kituuttelua.
Ap
Elät nuoruutesi tekemällä ylitöitä ja elämällä säästeliäästi. Ei kuulosta unelmaelämälle.
No sitähän tässä kysyttiin, että mitä se unelmaelämä sitten on, mistä sijoittamalla jää paitsi? Itsellä tavoitteena tehdä joskus lyhyempää työviikkoa tai jättäytyä aiemmin töistä pois ja teen sen eteen töitä nyt, jotta tulevaisuuteen kertyy isompi potti ja voi nauttia vapaudesta eikä ole rahahuolia. Mistään en ole silti nyt jäänyt paitsi nytkään. Itselle unelmaelämä ei ole kädestä suuhun elämistä tässä hetkessä.
Ap
Hautausmaat ovat täynnä ihmisiä jotka odottivat elävänsä sitten kun....
Unelmaelämäni on elää tässä ajassa ja nauttia elämän pienistä ja isoista asioita. Käytän rahaa elämyksiin. Matkustan, käyn syömässä ja juomassa ravintoloissa, istun kahviloissa. Hankin vaatteita sekä kirjallisuutta. Jos näen jotain mitä haluan, niin ostan sen mikäli minulla on siihen varaa. (En siis elä tolkuttomasti kuluttean vaikken mikään pihi olekaan).
En saa itse ylihintaisista ravintoloista ja kahviloista mitään irti, mielestäni aika menee noissa vain hukkaan, osaan tehdä itsekin hyvää ruokaa ja leipoa edullisemmin.
Luen kirjaston kirjaston kirjoja ja käytän äänikirjapalveluita, en koe järkeväksi ostaa kirjoja ja vaatteita jatkuvasti. Matkusteltua tulee ehkä 1-2 krt vuodessa ulkomaille, lisäksi kotimaan mökkeilyä. Mistä siis jään paitsi?
Ystävistä? Onko sinulla niitä?
Et kai mistään jos nautit noin tapahtumaköyhästä elämästä. Itse en saa rahasta iloa. Tarpeellista se toki on, mutta raha suoraan ei saa minua onnelliseksi. Vasta se mitä sillä saa on se mistä saa nautintoa.
Eli sinä saat nautinnon itse rahasta ja minä siitä mitä sillä saa.
Minulle se mahdollisti jäädä työstä pois reilusti alle 60-vuotiaana. Olen ihan tyytyväinen tilanteeseen.
Eri
Onneksesi olit elossa. Kaikilla ei käy yhtä hyvä tuuri. Kuten kerroin, hautausmaat ovat täynnä ihmisiä jotka ajattelivat tekevänsä asioita sitten kun...
Hyvä sinulle jos olet tyytyväinen. Olet silloin elänyt oikein.
Mikä tämä jatkuva hautausmaavertailu on? Ei siellä makoilevat sen enempää muistele niitä syötyjä ravintolaruokia ja ostettuja vaatteita kuin omia sijoituksiaan. Entä jos ostit juuri jotain kallista ja kuolit ennenkuin Posti toimitti sen kotiovelle? Eikö mennyt elämä hukkaan?
Sijoittamalla maksimaalisesti tupakointiin pääsee ainakin hiukan aikaisemmin sinne hautuumaalle.
Osa ihmisistä unelmoi aloittavansa elämän sitten kun.... Eli käytännössä sitten kun pääsevät eläkkeelle. He unohtavat sen etteivät he ehkä ole fyysisesti enää niin hyvässä kunnossa kuin unelmien toteuttaminen vaatisi. Jos ovat edes elossa.
Toinen ryhmä on vanhukset jotka ovat eläneet syöden kylmää hernekeittoa kylmässä asunnossa, koska pitää olla nuuka. Kuoleman jälkeen paljastuu iso omaisuus. Mihin he säästivät ja miksi?
No se ei ole ehkä muiden huoli miten kukin on elänyt? Moni "mummo" ja "pappa" on elänyt hirveän pula-ajan ja sota-ajat, kun kaikesta oli pulaa. S3llainen jättää jälkensä eikä välttämättä muuta osaa kuin elää säästellen. Aika ajoin kuulee näistä joiden jälkeen löytyy varastoista miljoona säästettyä jugurttipurkkia kun pelkoa että kurjuus ja pula taas tulee.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan aina. Okei. Enpä ole koskaan kuullut yhdenkään ihmisen vertaavan sijoittamista ja nuoruuden elämistä. Kas kun ei ketsuppia ja lapsettomuutta.
Ihan yleistä jos lukee täällä sijoituskeskusteluita. Oikeassa elämässä ei varmaan kukaan kyllä sano.
Ei ehkä suoraan, mutta onhan yleistä kertoa, että elä nuoruutesi. Mikä on totta kyllä. Ei vanhempana pysty eikä voi elää kuten nuorena. Fysiikka tulee vastaan sekä yleiset käyttäytymismallit. Älä säästele liikaa itseäsi äläkä rahojasi. Nauti elämästä ja rahoista. Käytä rahaa jotta voit osallistua ja saat kavereita. Niitä on vaikeampi saada vanhempana.
Nauti elämästä. Ei vanhana voi hypätä päiväsaikaan kaverin selkään keskellä toria kaljatölkin kanssa. Selkä ei kestä ja saa todella todella paheksuvia katseita sekä ehkä poliisitkin jututtavat. Nuorena kun tekee saman, niin ei satu selkään (ainakaan hetkeä pitempään) eikä niitä paheksuvia katseitakaan juuri tule.
Mokaile nuorena niin sinua ymmärretään, koska se kuuluu siihen ikään ja kun kaatuu, niin noustaan vain ylös ja jatketaan eteenpäin. '
Eli nuorena eläminen on kaljatölkki kädessä hillumista jossain torilla? Asia selvä, ilmankos osaa täällä pelottaa ne alkoholismin tuomat terveysongelmat ja lyhyt elinikä ja siksi rahat on parasta tuhlata heti tässä ja nyt.
Jotenkin taas arvasin tämän vastauksen.... Ei kyse ole kaljatölkistä eikä torilla hillumisesta vaan elämisestä. Älä nökötä kotona säästäen rahaa vaan elä. Juo vaikka tuoremehua jos se on parempi, mutta tee se kavereiden kanssa. Mene kahville kahviloihin, käy keikkoilla, käy jossain kavereiden kanssa. Älä elä elämääsi yksin sisällä vaan seurassa ulkona. Äläkä tätäkään ota kirjaimellisesti.
Tee asioita joita et voi tehdä vanhempana. Jos et halua reppuselkään, niin tee jotain muuta. Kiipeä vaikka puuhun. Et sinä siihen vanhana enää kykene.
#65 vastaa: Olen asunut kolmessa eri maassa Suomen lisäksi. Matkustanut Suomesta Neuvostoliiton läpi Intiaan. Ylittänyt Atlantin lentäen lukemattomia kertoja ja kerran laivalla, Matkustanut Intiasta Suomeen "overland" Iranin kautta. Nyt vanhempana ei tarvitse pelätä vanhainkotia vaan on varaa palkata hoitajat kotiin. Ärsyttävät lentomatkatkin voi tehdä hieman mukavammin ensimmäisessä luokassa. Joko riittää vai jatkanko?
Kysytään vakiokysymys eli mistä sait rahat?
Rahat saatiin palkkatyöstä. Ei ole ollut mitään rahakeijua avustamassa vaikka kuinka luulet saavasi hänen osoitteensa meiltä järkeviltä. 100/kk. miehen palkasta ja 100/kk. omastani heti naimisiin mentyä säästöön.
100 mk /kuukausi? Sekö riitti kattamaan matkailun
Hanki silmälasit jos rahat riittää. Missä kohden mainitsin rahayksikön?Olisi kai tyhmälle pitänyt kirjoittaa xxx/kk. Sitten kai olisi kysynyt mistä noita xxx:iä saa.
Kerroit kulkeneesi Neuvostoliiton läpi. Se on markka-aikaa vai mitä.
Missä kohtaa sanoin että palkkani maksettiin markoissa? Älä viitsi luulla ja arvella kun reviirisi on noin ahdas. En myöskään koskaan ole matkustanut missään ryhmässä vaan räätälöinyt matkani itse.
12 sivua eikä oikeastaan vieläkään vastausta kysymykseen. Väärin eletty elämä eikä eletä toisten unelmien mukaan.
Entä kun tykkää tehdä töitä vaikka vaurautta olisi jo miten paljon. Mun läheiset yli 70 vuotiaat on tällaisia. Oma yritys, mielekäs työ ja jaksavat edelleen....ja asiakkaat onnellisia. Lomailevat Lapissa joka vuosi, talvella käyvät etelän lomalla. Sanovat pysyvänsä skarppina kun tekevät töitä edelleen. Ovat aikoneet testamentata miljoonien omaisuutensa tieteelle koska ei jälkeläisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan aina. Okei. Enpä ole koskaan kuullut yhdenkään ihmisen vertaavan sijoittamista ja nuoruuden elämistä. Kas kun ei ketsuppia ja lapsettomuutta.
Ihan yleistä jos lukee täällä sijoituskeskusteluita. Oikeassa elämässä ei varmaan kukaan kyllä sano.
Ei ehkä suoraan, mutta onhan yleistä kertoa, että elä nuoruutesi. Mikä on totta kyllä. Ei vanhempana pysty eikä voi elää kuten nuorena. Fysiikka tulee vastaan sekä yleiset käyttäytymismallit. Älä säästele liikaa itseäsi äläkä rahojasi. Nauti elämästä ja rahoista. Käytä rahaa jotta voit osallistua ja saat kavereita. Niitä on vaikeampi saada vanhempana.
Nauti elämästä. Ei vanhana voi hypätä päiväsaikaan kaverin selkään keskellä toria kaljatölkin kanssa. Selkä ei kestä ja saa todella todella paheksuvia katseita sekä ehkä poliisitkin jututtavat. Nuorena kun tekee saman, niin ei satu selkään (ainakaan hetkeä pitempään) eikä niitä paheksuvia katseitakaan juuri tule.
Mokaile nuorena niin sinua ymmärretään, koska se kuuluu siihen ikään ja kun kaatuu, niin noustaan vain ylös ja jatketaan eteenpäin. '
Eli nuorena eläminen on kaljatölkki kädessä hillumista jossain torilla? Asia selvä, ilmankos osaa täällä pelottaa ne alkoholismin tuomat terveysongelmat ja lyhyt elinikä ja siksi rahat on parasta tuhlata heti tässä ja nyt.
Jotenkin taas arvasin tämän vastauksen.... Ei kyse ole kaljatölkistä eikä torilla hillumisesta vaan elämisestä. Älä nökötä kotona säästäen rahaa vaan elä. Juo vaikka tuoremehua jos se on parempi, mutta tee se kavereiden kanssa. Mene kahville kahviloihin, käy keikkoilla, käy jossain kavereiden kanssa. Älä elä elämääsi yksin sisällä vaan seurassa ulkona. Äläkä tätäkään ota kirjaimellisesti.
Tee asioita joita et voi tehdä vanhempana. Jos et halua reppuselkään, niin tee jotain muuta. Kiipeä vaikka puuhun. Et sinä siihen vanhana enää kykene.
#65 vastaa: Olen asunut kolmessa eri maassa Suomen lisäksi. Matkustanut Suomesta Neuvostoliiton läpi Intiaan. Ylittänyt Atlantin lentäen lukemattomia kertoja ja kerran laivalla, Matkustanut Intiasta Suomeen "overland" Iranin kautta. Nyt vanhempana ei tarvitse pelätä vanhainkotia vaan on varaa palkata hoitajat kotiin. Ärsyttävät lentomatkatkin voi tehdä hieman mukavammin ensimmäisessä luokassa. Joko riittää vai jatkanko?
Kysytään vakiokysymys eli mistä sait rahat?
Rahat saatiin palkkatyöstä. Ei ole ollut mitään rahakeijua avustamassa vaikka kuinka luulet saavasi hänen osoitteensa meiltä järkeviltä. 100/kk. miehen palkasta ja 100/kk. omastani heti naimisiin mentyä säästöön.
100 mk /kuukausi? Sekö riitti kattamaan matkailun
Hanki silmälasit jos rahat riittää. Missä kohden mainitsin rahayksikön?Olisi kai tyhmälle pitänyt kirjoittaa xxx/kk. Sitten kai olisi kysynyt mistä noita xxx:iä saa.
Kerroit kulkeneesi Neuvostoliiton läpi. Se on markka-aikaa vai mitä.
Missä kohtaa sanoin että palkkani maksettiin markoissa? Älä viitsi luulla ja arvella kun reviirisi on noin ahdas. En myöskään koskaan ole matkustanut missään ryhmässä vaan räätälöinyt matkani itse.
Narsistiset elkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai miksi sanotaan? No onhan toi ihan selkeä. Sijoitat sijoitat sijoitat ja yllättäen olet 50v. Jäänyt koko elämän elämättä siinä sijoittamisessa, kun ei ole ollut rahaa muuhun. Sitten 50veenä tajutaan että ei niitä rahoja saakkaan hautaan, tajutaan että ei se elämä jatkukkaan ikuisesti. Sijoitusten realisointi tuottaisi niin paljon rahaa, että ei sillä tee mitään. Jos on liikaa rahaa niin on liikaa rahaa. Aika ei riitä sen rahan käyttämiseen. Toki voi jatkaa vaikka sijoittamista, mutta menetettyä nuoruutta ei saa takaisin, myös sijoitusten luonteesta riippuen sijoitukset saattavat olla myös huonoja, eli välttämättä ei ole edes sitä rahaa kulutettavaksi. Pelkkää huolta ja murhetta tuottavia sijoituksia on olemassa.
Suurinosa saavuttaa 50 vuoden iän ja toteaa jossain vaiheessa elämän loppuvan, nuoruus on mennyttä. Miten tämä ihmisen elinkaari on vain sijoittajien ongelma? Hyvässä tilanteessa sijoittajalla on 50-vuotiaana jo niin isot sijoitukset, että voi oikeasti lopettaa työnteon, kyllä tämä on lähes 20 vuotta työelämästä vapaata aikaa, jolloin voi oikeasti tehdä mitä mieli tekee. Ilman varallisuutta tämä ei yleensä nuorempana onnistu, ellei elele Kelan tuilla.
Koska monelle valinta ei ole sijoittaminen ja rahan kuluttaminen(=elämä). Silloin joutuu tekemään valinnan näiden kahden välillä. Haluatko elää mukavaa elämää rahoilla vai vähemmän mukavaa sijoittaen. Moni valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Ei se ole huono valinta. Eikä toinenkaan vaihtoehto ole huono valinta.
Elämä jää elämättä jos ei saa elää sellaista elämää mitä toivoo. Minä itse haluan elää tässä ja nyt. Tietenkin järkeä käyttäen eikä kädestä suuhun eläen.
Vierailija kirjoitti:
12 sivua eikä oikeastaan vieläkään vastausta kysymykseen. Väärin eletty elämä eikä eletä toisten unelmien mukaan.
Kuka sen voi määritellä kenen elämä on "väärin eletty".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en aio enää seitsemänkymppisenä valita kuin eutanasian. Ei tulisi mieleenkään elää vanhuutta - varallisuudesta riippumatta.
Olen pahpillani. Taidat olla aika nuori ja jostain syystä näet asiat negatiivisena. Voimia sinulle kuka oletkin, toivon että nauti elämästä vaikka sijoittaminen ei olisikaan se sinun juttusi.
T. Mummo 70v
Eri. Ei tarvitse olla negatiivinen vaan siihen riittää realismi. Monessa suvussa on sairauksia jotka enteilevät myös itselle huonoa vanhuutta. Muistisairaudet yms. En itsekään haluaisi elää vanhana samanlaista elämää kuin vaikkapa isovanhempani. Kovissa tuskissa ja/tai ymmärtämättä kuka on. Elossa vaikkei itse sitä tajuakaan.
Kyllä. Valitsen itsekin mieluummin eutanasian.
Sitten kannattaa aloittaa säästäminen jotta voi toteuttaa eutanasian esim Sveitsissä se maksoi paikallisille jo lähes 20 000 euroa. Ja Suomesta kun matkustaa kuolemaan johonkin maahan joka sallii aktiivisen kuolinavustuksen, niin tulee kuluja lisää. Muistaakseni Sveitsi on muuttanut käytäntöä jokin vuosi sitten.
Itse valitsen mieluummin palliatiivisen hoidon jos parantumaton sairaus. On saatettu läheisiä rajan taakse jo muutama ja nähty tämäkin.
T. Mummo 70v.
Kuten jo vastasin. Toivon, että eutanasia on laillista kun olen vanhus. Jos ei ole, niin sitten hoidetaan asia muuten. Kuten myös totesin, niin tässä vaiheessa olisi parasta kun ei olisi yhtään rahaa jäljellä. Kaikki olisi kulutettu. Silloin tilanne olisi optimaalinen.
Jos valittavana on julkisen puolen sairaala Suomessa tai yksityisklinikka Sveitsissä, niin ainakin oma valinta olisi selvä.
Ent äs se kolmas vaihto ehto? Hoidat honman itse.
Siinä on se vaara, että menee pupu pöksyyn tai homma ei onnistu kuten piti. Minusta olisi kiva, jos siinä ei tarvitsisi olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan aina. Okei. Enpä ole koskaan kuullut yhdenkään ihmisen vertaavan sijoittamista ja nuoruuden elämistä. Kas kun ei ketsuppia ja lapsettomuutta.
Ihan yleistä jos lukee täällä sijoituskeskusteluita. Oikeassa elämässä ei varmaan kukaan kyllä sano.
Ei ehkä suoraan, mutta onhan yleistä kertoa, että elä nuoruutesi. Mikä on totta kyllä. Ei vanhempana pysty eikä voi elää kuten nuorena. Fysiikka tulee vastaan sekä yleiset käyttäytymismallit. Älä säästele liikaa itseäsi äläkä rahojasi. Nauti elämästä ja rahoista. Käytä rahaa jotta voit osallistua ja saat kavereita. Niitä on vaikeampi saada vanhempana.
Nauti elämästä. Ei vanhana voi hypätä päiväsaikaan kaverin selkään keskellä toria kaljatölkin kanssa. Selkä ei kestä ja saa todella todella paheksuvia katseita sekä ehkä poliisitkin jututtavat. Nuorena kun tekee saman, niin ei satu selkään (ainakaan hetkeä pitempään) eikä niitä paheksuvia katseitakaan juuri tule.
Mokaile nuorena niin sinua ymmärretään, koska se kuuluu siihen ikään ja kun kaatuu, niin noustaan vain ylös ja jatketaan eteenpäin. '
Eli nuorena eläminen on kaljatölkki kädessä hillumista jossain torilla? Asia selvä, ilmankos osaa täällä pelottaa ne alkoholismin tuomat terveysongelmat ja lyhyt elinikä ja siksi rahat on parasta tuhlata heti tässä ja nyt.
Jotenkin taas arvasin tämän vastauksen.... Ei kyse ole kaljatölkistä eikä torilla hillumisesta vaan elämisestä. Älä nökötä kotona säästäen rahaa vaan elä. Juo vaikka tuoremehua jos se on parempi, mutta tee se kavereiden kanssa. Mene kahville kahviloihin, käy keikkoilla, käy jossain kavereiden kanssa. Älä elä elämääsi yksin sisällä vaan seurassa ulkona. Äläkä tätäkään ota kirjaimellisesti.
Tee asioita joita et voi tehdä vanhempana. Jos et halua reppuselkään, niin tee jotain muuta. Kiipeä vaikka puuhun. Et sinä siihen vanhana enää kykene.
#65 vastaa: Olen asunut kolmessa eri maassa Suomen lisäksi. Matkustanut Suomesta Neuvostoliiton läpi Intiaan. Ylittänyt Atlantin lentäen lukemattomia kertoja ja kerran laivalla, Matkustanut Intiasta Suomeen "overland" Iranin kautta. Nyt vanhempana ei tarvitse pelätä vanhainkotia vaan on varaa palkata hoitajat kotiin. Ärsyttävät lentomatkatkin voi tehdä hieman mukavammin ensimmäisessä luokassa. Joko riittää vai jatkanko?
Kysytään vakiokysymys eli mistä sait rahat?
Rahat saatiin palkkatyöstä. Ei ole ollut mitään rahakeijua avustamassa vaikka kuinka luulet saavasi hänen osoitteensa meiltä järkeviltä. 100/kk. miehen palkasta ja 100/kk. omastani heti naimisiin mentyä säästöön.
100 mk /kuukausi? Sekö riitti kattamaan matkailun
Hanki silmälasit jos rahat riittää. Missä kohden mainitsin rahayksikön?Olisi kai tyhmälle pitänyt kirjoittaa xxx/kk. Sitten kai olisi kysynyt mistä noita xxx:iä saa.
Kerroit kulkeneesi Neuvostoliiton läpi. Se on markka-aikaa vai mitä.
Missä kohtaa sanoin että palkkani maksettiin markoissa? Älä viitsi luulla ja arvella kun reviirisi on noin ahdas. En myöskään koskaan ole matkustanut missään ryhmässä vaan räätälöinyt matkani itse.
Satusetä kompastui omaan nokkeluuteensa. Selittele lisää, kyllä se siitä varmaan paranee, ihan tosi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan aina. Okei. Enpä ole koskaan kuullut yhdenkään ihmisen vertaavan sijoittamista ja nuoruuden elämistä. Kas kun ei ketsuppia ja lapsettomuutta.
Ihan yleistä jos lukee täällä sijoituskeskusteluita. Oikeassa elämässä ei varmaan kukaan kyllä sano.
Ei ehkä suoraan, mutta onhan yleistä kertoa, että elä nuoruutesi. Mikä on totta kyllä. Ei vanhempana pysty eikä voi elää kuten nuorena. Fysiikka tulee vastaan sekä yleiset käyttäytymismallit. Älä säästele liikaa itseäsi äläkä rahojasi. Nauti elämästä ja rahoista. Käytä rahaa jotta voit osallistua ja saat kavereita. Niitä on vaikeampi saada vanhempana.
Nauti elämästä. Ei vanhana voi hypätä päiväsaikaan kaverin selkään keskellä toria kaljatölkin kanssa. Selkä ei kestä ja saa todella todella paheksuvia katseita sekä ehkä poliisitkin jututtavat. Nuorena kun tekee saman, niin ei satu selkään (ainakaan hetkeä pitempään) eikä niitä paheksuvia katseitakaan juuri tule.
Mokaile nuorena niin sinua ymmärretään, koska se kuuluu siihen ikään ja kun kaatuu, niin noustaan vain ylös ja jatketaan eteenpäin. '
Eli nuorena eläminen on kaljatölkki kädessä hillumista jossain torilla? Asia selvä, ilmankos osaa täällä pelottaa ne alkoholismin tuomat terveysongelmat ja lyhyt elinikä ja siksi rahat on parasta tuhlata heti tässä ja nyt.
Jotenkin taas arvasin tämän vastauksen.... Ei kyse ole kaljatölkistä eikä torilla hillumisesta vaan elämisestä. Älä nökötä kotona säästäen rahaa vaan elä. Juo vaikka tuoremehua jos se on parempi, mutta tee se kavereiden kanssa. Mene kahville kahviloihin, käy keikkoilla, käy jossain kavereiden kanssa. Älä elä elämääsi yksin sisällä vaan seurassa ulkona. Äläkä tätäkään ota kirjaimellisesti.
Tee asioita joita et voi tehdä vanhempana. Jos et halua reppuselkään, niin tee jotain muuta. Kiipeä vaikka puuhun. Et sinä siihen vanhana enää kykene.
#65 vastaa: Olen asunut kolmessa eri maassa Suomen lisäksi. Matkustanut Suomesta Neuvostoliiton läpi Intiaan. Ylittänyt Atlantin lentäen lukemattomia kertoja ja kerran laivalla, Matkustanut Intiasta Suomeen "overland" Iranin kautta. Nyt vanhempana ei tarvitse pelätä vanhainkotia vaan on varaa palkata hoitajat kotiin. Ärsyttävät lentomatkatkin voi tehdä hieman mukavammin ensimmäisessä luokassa. Joko riittää vai jatkanko?
Kysytään vakiokysymys eli mistä sait rahat?
Rahat saatiin palkkatyöstä. Ei ole ollut mitään rahakeijua avustamassa vaikka kuinka luulet saavasi hänen osoitteensa meiltä järkeviltä. 100/kk. miehen palkasta ja 100/kk. omastani heti naimisiin mentyä säästöön.
100 mk /kuukausi? Sekö riitti kattamaan matkailun
Hanki silmälasit jos rahat riittää. Missä kohden mainitsin rahayksikön?Olisi kai tyhmälle pitänyt kirjoittaa xxx/kk. Sitten kai olisi kysynyt mistä noita xxx:iä saa.
Kerroit kulkeneesi Neuvostoliiton läpi. Se on markka-aikaa vai mitä.
Missä kohtaa sanoin että palkkani maksettiin markoissa? Älä viitsi luulla ja arvella kun reviirisi on noin ahdas. En myöskään koskaan ole matkustanut missään ryhmässä vaan räätälöinyt matkani itse.
Tarinasi kaatui. Hyväksy se. Tarkkuutta ensi kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai miksi sanotaan? No onhan toi ihan selkeä. Sijoitat sijoitat sijoitat ja yllättäen olet 50v. Jäänyt koko elämän elämättä siinä sijoittamisessa, kun ei ole ollut rahaa muuhun. Sitten 50veenä tajutaan että ei niitä rahoja saakkaan hautaan, tajutaan että ei se elämä jatkukkaan ikuisesti. Sijoitusten realisointi tuottaisi niin paljon rahaa, että ei sillä tee mitään. Jos on liikaa rahaa niin on liikaa rahaa. Aika ei riitä sen rahan käyttämiseen. Toki voi jatkaa vaikka sijoittamista, mutta menetettyä nuoruutta ei saa takaisin, myös sijoitusten luonteesta riippuen sijoitukset saattavat olla myös huonoja, eli välttämättä ei ole edes sitä rahaa kulutettavaksi. Pelkkää huolta ja murhetta tuottavia sijoituksia on olemassa.
Suurinosa saavuttaa 50 vuoden iän ja toteaa jossain vaiheessa elämän loppuvan, nuoruus on mennyttä. Miten tämä ihmisen elinkaari on vain sijoittajien ongelma? Hyvässä tilanteessa sijoittajalla on 50-vuotiaana jo niin isot sijoitukset, että voi oikeasti lopettaa työnteon, kyllä tämä on lähes 20 vuotta työelämästä vapaata aikaa, jolloin voi oikeasti tehdä mitä mieli tekee. Ilman varallisuutta tämä ei yleensä nuorempana onnistu, ellei elele Kelan tuilla.
Koska monelle valinta ei ole sijoittaminen ja rahan kuluttaminen(=elämä). Silloin joutuu tekemään valinnan näiden kahden välillä. Haluatko elää mukavaa elämää rahoilla vai vähemmän mukavaa sijoittaen. Moni valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Ei se ole huono valinta. Eikä toinenkaan vaihtoehto ole huono valinta.
Elämä jää elämättä jos ei saa elää sellaista elämää mitä toivoo. Minä itse haluan elää tässä ja nyt. Tietenkin järkeä käyttäen eikä kädestä suuhun eläen.
Järkevällä rahankäytöllä ja riittävällä palkalla voi oikeasti saada molemmat. Mukavaa elämää, mutta silti kuukausittain rahaa jää sijoitettavaksi, joka kuukausi, joka vuosi, joka vuosikymmen, jolloin myös korkoa korolle alkaa toimimaan. Mitä se mukava elämä edes on loppujen lopuksi kenellekin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivätköhän kaikki jotka suinkaan pystyvät sekä elävät elämää tässä päivässä että säästävät tulevaisuutta varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai miksi sanotaan? No onhan toi ihan selkeä. Sijoitat sijoitat sijoitat ja yllättäen olet 50v. Jäänyt koko elämän elämättä siinä sijoittamisessa, kun ei ole ollut rahaa muuhun. Sitten 50veenä tajutaan että ei niitä rahoja saakkaan hautaan, tajutaan että ei se elämä jatkukkaan ikuisesti. Sijoitusten realisointi tuottaisi niin paljon rahaa, että ei sillä tee mitään. Jos on liikaa rahaa niin on liikaa rahaa. Aika ei riitä sen rahan käyttämiseen. Toki voi jatkaa vaikka sijoittamista, mutta menetettyä nuoruutta ei saa takaisin, myös sijoitusten luonteesta riippuen sijoitukset saattavat olla myös huonoja, eli välttämättä ei ole edes sitä rahaa kulutettavaksi. Pelkkää huolta ja murhetta tuottavia sijoituksia on olemassa.
Suurinosa saavuttaa 50 vuoden iän ja toteaa jossain vaiheessa elämän loppuvan, nuoruus on mennyttä. Miten tämä ihmisen elinkaari on vain sijoittajien ongelma? Hyvässä tilanteessa sijoittajalla on 50-vuotiaana jo niin isot sijoitukset, että voi oikeasti lopettaa työnteon, kyllä tämä on lähes 20 vuotta työelämästä vapaata aikaa, jolloin voi oikeasti tehdä mitä mieli tekee. Ilman varallisuutta tämä ei yleensä nuorempana onnistu, ellei elele Kelan tuilla.
Koska monelle valinta ei ole sijoittaminen ja rahan kuluttaminen(=elämä). Silloin joutuu tekemään valinnan näiden kahden välillä. Haluatko elää mukavaa elämää rahoilla vai vähemmän mukavaa sijoittaen. Moni valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Ei se ole huono valinta. Eikä toinenkaan vaihtoehto ole huono valinta.
Elämä jää elämättä jos ei saa elää sellaista elämää mitä toivoo. Minä itse haluan elää tässä ja nyt. Tietenkin järkeä käyttäen eikä kädestä suuhun eläen.
Järkevällä rahankäytöllä ja riittävällä palkalla voi oikeasti saada molemmat. Mukavaa elämää, mutta silti kuukausittain rahaa jää sijoitettavaksi, joka kuukausi, joka vuosi, joka vuosikymmen, jolloin myös korkoa korolle alkaa toimimaan. Mitä se mukava elämä edes on loppujen lopuksi kenellekin?
Kaikilla ei ole niin hyvä taloudellinen tilanne. Ei tarvita kuin lapsia ja/tai työttömyys. Silloin ei mietitä sijoittamista vaan arkipäivän eloa.
Mikä on järkevää rahankäyttöä? Sama kysymys kuin esittämäsi mitä on mukava elämä? Joku kauhistelee toisen ravintolakäyntejä tai autoharrastusta. Toinen taas kauhistelee kun toinen ajaa pyörällä eikä edes käy ravintoloissa saati osta uusia vaatteita. Kumpi on väärässä vai onko kumpikaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku päivä ne lapset muuttaa pois kotoa. Silloin luulisi jävän rahaa säästöön, kun kulut pienenee reilusti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä rahalla matkustelet ja harrastat, jos se raha menee sijoituksiin?
Yleensä ihan työssäkäynnistä saatavalla palkalla tämä tapahtuu, osa rahasta menee arjen kuluihin, osa sijoituksiin, osa vaikka matkakassaan. Mikä tässä yhtälössä on vaikeaa hahmottaa?
Entä jos sulla jäisi rahaa pakollisten kulujen jälkeen vaikka 100 euroa kuussa. Kuinka suuren osan siitä sijoittaisit?
Vierailija kirjoitti:
Joku päivä ne lapset muuttaa pois kotoa. Silloin luulisi jävän rahaa säästöön, kun kulut pienenee reilusti.
Ei välttämättä. Sitten alkaa vanhempien elämä. Matkustellaan jne. Toisaalta taas monihan tukee vielä lapsiaan vaikka nämä muuttaisivat pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä rahalla matkustelet ja harrastat, jos se raha menee sijoituksiin?
Yleensä ihan työssäkäynnistä saatavalla palkalla tämä tapahtuu, osa rahasta menee arjen kuluihin, osa sijoituksiin, osa vaikka matkakassaan. Mikä tässä yhtälössä on vaikeaa hahmottaa?
Entä jos sulla jäisi rahaa pakollisten kulujen jälkeen vaikka 100 euroa kuussa. Kuinka suuren osan siitä sijoittaisit?
E ri. Lisä än tähän vielä sen, että on hyvä olla puskuria yllättävien menojen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai miksi sanotaan? No onhan toi ihan selkeä. Sijoitat sijoitat sijoitat ja yllättäen olet 50v. Jäänyt koko elämän elämättä siinä sijoittamisessa, kun ei ole ollut rahaa muuhun. Sitten 50veenä tajutaan että ei niitä rahoja saakkaan hautaan, tajutaan että ei se elämä jatkukkaan ikuisesti. Sijoitusten realisointi tuottaisi niin paljon rahaa, että ei sillä tee mitään. Jos on liikaa rahaa niin on liikaa rahaa. Aika ei riitä sen rahan käyttämiseen. Toki voi jatkaa vaikka sijoittamista, mutta menetettyä nuoruutta ei saa takaisin, myös sijoitusten luonteesta riippuen sijoitukset saattavat olla myös huonoja, eli välttämättä ei ole edes sitä rahaa kulutettavaksi. Pelkkää huolta ja murhetta tuottavia sijoituksia on olemassa.
Suurinosa saavuttaa 50 vuoden iän ja toteaa jossain vaiheessa elämän loppuvan, nuoruus on mennyttä. Miten tämä ihmisen elinkaari on vain sijoittajien ongelma? Hyvässä tilanteessa sijoittajalla on 50-vuotiaana jo niin isot sijoitukset, että voi oikeasti lopettaa työnteon, kyllä tämä on lähes 20 vuotta työelämästä vapaata aikaa, jolloin voi oikeasti tehdä mitä mieli tekee. Ilman varallisuutta tämä ei yleensä nuorempana onnistu, ellei elele Kelan tuilla.
Koska monelle valinta ei ole sijoittaminen ja rahan kuluttaminen(=elämä). Silloin joutuu tekemään valinnan näiden kahden välillä. Haluatko elää mukavaa elämää rahoilla vai vähemmän mukavaa sijoittaen. Moni valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Ei se ole huono valinta. Eikä toinenkaan vaihtoehto ole huono valinta.
Elämä jää elämättä jos ei saa elää sellaista elämää mitä toivoo. Minä itse haluan elää tässä ja nyt. Tietenkin järkeä käyttäen eikä kädestä suuhun eläen.
Järkevällä rahankäytöllä ja riittävällä palkalla voi oikeasti saada molemmat. Mukavaa elämää, mutta silti kuukausittain rahaa jää sijoitettavaksi, joka kuukausi, joka vuosi, joka vuosikymmen, jolloin myös korkoa korolle alkaa toimimaan. Mitä se mukava elämä edes on loppujen lopuksi kenellekin?
Kaikilla ei ole niin hyvä taloudellinen tilanne. Ei tarvita kuin lapsia ja/tai työttömyys. Silloin ei mietitä sijoittamista vaan arkipäivän eloa.
Mikä on järkevää rahankäyttöä? Sama kysymys kuin esittämäsi mitä on mukava elämä? Joku kauhistelee toisen ravintolakäyntejä tai autoharrastusta. Toinen taas kauhistelee kun toinen ajaa pyörällä eikä edes käy ravintoloissa saati osta uusia vaatteita. Kumpi on väärässä vai onko kumpikaan?
Lapsia hankkiessa pitäisi varsinkin miettiä omaa talouttaan. Jos edes ilman lapsia ei ole talous hallussa niin ei se lasten hankinta yleensä vaikeaa taloustilannetta helpota. Tämän takia olisi nimenomaan tärkeää pyrkiä säästämään jos/kun on työelämässä, että varallisuutta on myös niihin hetkeen jolloin tulojen kanssa on haastavampaa. Toki lasten hankinnassa painaa muutkin asiat, mutta ei lapsia voi syyttää heikosta taloudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku päivä ne lapset muuttaa pois kotoa. Silloin luulisi jävän rahaa säästöön, kun kulut pienenee reilusti.
Ei välttämättä. Sitten alkaa vanhempien elämä. Matkustellaan jne. Toisaalta taas monihan tukee vielä lapsiaan vaikka nämä muuttaisivat pois.
Laske huviksesi miten paljon vähemmän rahaa menee elämiseen kuukausittain, kun lapsi muuttaa pois. Se on satoja euroja. Ei sitä kaikkea tarvitse laittaa matkusteluun ja muuhun, osan voi laittaa säästöön. Onpahan mistä ottaa, jos tulee joku leikkausta vaativa vaiva ja jonot julkiselle on pitkät.
Suurinosa saavuttaa 50 vuoden iän ja toteaa jossain vaiheessa elämän loppuvan, nuoruus on mennyttä. Miten tämä ihmisen elinkaari on vain sijoittajien ongelma? Hyvässä tilanteessa sijoittajalla on 50-vuotiaana jo niin isot sijoitukset, että voi oikeasti lopettaa työnteon, kyllä tämä on lähes 20 vuotta työelämästä vapaata aikaa, jolloin voi oikeasti tehdä mitä mieli tekee. Ilman varallisuutta tämä ei yleensä nuorempana onnistu, ellei elele Kelan tuilla.