Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Miksi sijoittamisesta sanotaan aina, että jää elämä elämättä?
22.04.2026 |
Varsinkin jos nuorempi ihminen sijoittaa niin aina joku tulee sanomaan, että nuoruus menee hukkaan, ei pääse nauttimaan elämästä.
Kertokaa nyt mitä tämä elämästä nauttiminen on, jos kuitenkin ihminen matkustelee, harrastaa, syö maukasta ruokaa jne., eikä siis ole mikään ääripään pihistelijä, vaan elää suht normaalia elämää ja pistää rahaa samalla sivuun. Mistä tällöin jää paitsi?
Kommentit (280)
Meidän sijoittajien ei tarvitse työttömyyden iskiessä rutista ja syyttää hallitusta, kun jääkaappi kumisee tyhjyyttään ja laskut on maksamatta. Ja sitäpaitsi säästäminen ja eläminen eivät poissulje toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin lapseton sinkku ja olisin tehnyt saman verran töitä kuin nyt perheellisenä niin varmasti olisi onnistunut sijoittaminen ja matkustelu molemmat. Usein rinnastetaan se, että joko rahat menevät alkoholiin, tupakkaan, pelaamiseen tai muuhun turhaan TAI on Kelan tuilla. Suomessa on kuitenkin myös paljon perheellisiä. Itselläni on neljä lasta, joista ensimmäinen syntyi heti valmistuttuani. Kaikki rahat ovat menneet normaalielämään, lapsiin, lemmikkeihin ja lasten harrastuksiin. Olemme toki myös matkustelleet perheenä, mikä on paljon kalliimpaa kuin yksin. Pienet rahastot on lapsille avattu, mutta ei sitä rahaa ole vaan jäänyt yhtään enempää. En ole kateellinen kenenkään rahoista enkä tekisi mitään toisin. Edelleen valitsisin lapset ja eläimet. Kukin valitsee, minkä näkee itselleen tärkeäksi.
Minäpä valitsin sekä perheen, matkustelun, harrastukset sekä säästämisen ja sijoittamisen. Ei lapsetkaan poissulje säästämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai miksi sanotaan? No onhan toi ihan selkeä. Sijoitat sijoitat sijoitat ja yllättäen olet 50v. Jäänyt koko elämän elämättä siinä sijoittamisessa, kun ei ole ollut rahaa muuhun. Sitten 50veenä tajutaan että ei niitä rahoja saakkaan hautaan, tajutaan että ei se elämä jatkukkaan ikuisesti. Sijoitusten realisointi tuottaisi niin paljon rahaa, että ei sillä tee mitään. Jos on liikaa rahaa niin on liikaa rahaa. Aika ei riitä sen rahan käyttämiseen. Toki voi jatkaa vaikka sijoittamista, mutta menetettyä nuoruutta ei saa takaisin, myös sijoitusten luonteesta riippuen sijoitukset saattavat olla myös huonoja, eli välttämättä ei ole edes sitä rahaa kulutettavaksi. Pelkkää huolta ja murhetta tuottavia sijoituksia on olemassa.
Suurinosa saavuttaa 50 vuoden iän ja toteaa jossain vaiheessa elämän loppuvan, nuoruus on mennyttä. Miten tämä ihmisen elinkaari on vain sijoittajien ongelma? Hyvässä tilanteessa sijoittajalla on 50-vuotiaana jo niin isot sijoitukset, että voi oikeasti lopettaa työnteon, kyllä tämä on lähes 20 vuotta työelämästä vapaata aikaa, jolloin voi oikeasti tehdä mitä mieli tekee. Ilman varallisuutta tämä ei yleensä nuorempana onnistu, ellei elele Kelan tuilla.
Koska monelle valinta ei ole sijoittaminen ja rahan kuluttaminen(=elämä). Silloin joutuu tekemään valinnan näiden kahden välillä. Haluatko elää mukavaa elämää rahoilla vai vähemmän mukavaa sijoittaen. Moni valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Ei se ole huono valinta. Eikä toinenkaan vaihtoehto ole huono valinta.
Elämä jää elämättä jos ei saa elää sellaista elämää mitä toivoo. Minä itse haluan elää tässä ja nyt. Tietenkin järkeä käyttäen eikä kädestä suuhun eläen.
Järkevällä rahankäytöllä ja riittävällä palkalla voi oikeasti saada molemmat. Mukavaa elämää, mutta silti kuukausittain rahaa jää sijoitettavaksi, joka kuukausi, joka vuosi, joka vuosikymmen, jolloin myös korkoa korolle alkaa toimimaan. Mitä se mukava elämä edes on loppujen lopuksi kenellekin?
Mä komppaan tätä. Elellään kahden lapsen perheessä mukavaa elämää siten, että käytetään rahaa matkustamiseen ja harrastuksiin reilusti, mutta sitten esim. autossa, ravintolakäynneissä, asumisessa pihistetään ns. järkevästi eli selkeästi meidän tulotasoa alemmalla kulutuksella näissä. Näin rahaa jää myös sijoittamiseen kivasti, mutta silti koen että ei jäädä mistään paitsi ja eletään elämää nyt eikä sitku...
Ra haa on sitten käytössä enemmän kuin keskiverto palka nsaajalla yleensä?
Ei kaikilla tili näytä kuun lopussa nollaa, vaikka on keskiverto palkansaaja. Kun menot on pienemmät kuin tulot, jäädään plussalle. Suomalaisillahan on nyt ennätysmäärät säästöjä, kyllä ne jostain tileille kertyy.
Mites ne ruokajonot tai lapsiperheiden köyhyys? Hekö makuuttavat vain rahojaan tileillä?
Nyt oli puhe keskivertopalkansaajista. Ruokajonoissako ne keskivertopalkansaajat seisoo työpäivinä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku päivä ne lapset muuttaa pois kotoa. Silloin luulisi jävän rahaa säästöön, kun kulut pienenee reilusti.
Ei välttämättä. Sitten alkaa vanhempien elämä. Matkustellaan jne. Toisaalta taas monihan tukee vielä lapsiaan vaikka nämä muuttaisivat pois.
Laske huviksesi miten paljon vähemmän rahaa menee elämiseen kuukausittain, kun lapsi muuttaa pois. Se on satoja euroja. Ei sitä kaikkea tarvitse laittaa matkusteluun ja muuhun, osan voi laittaa säästöön. Onpahan mistä ottaa, jos tulee joku leikkausta vaativa vaiva ja jonot julkiselle on pitkät.
Sehän riippuu tilanteesta. Meillä muutti eri paikkakunnalle opiskelemaan niin kyllä se nimenomaan vie enemmän rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai miksi sanotaan? No onhan toi ihan selkeä. Sijoitat sijoitat sijoitat ja yllättäen olet 50v. Jäänyt koko elämän elämättä siinä sijoittamisessa, kun ei ole ollut rahaa muuhun. Sitten 50veenä tajutaan että ei niitä rahoja saakkaan hautaan, tajutaan että ei se elämä jatkukkaan ikuisesti. Sijoitusten realisointi tuottaisi niin paljon rahaa, että ei sillä tee mitään. Jos on liikaa rahaa niin on liikaa rahaa. Aika ei riitä sen rahan käyttämiseen. Toki voi jatkaa vaikka sijoittamista, mutta menetettyä nuoruutta ei saa takaisin, myös sijoitusten luonteesta riippuen sijoitukset saattavat olla myös huonoja, eli välttämättä ei ole edes sitä rahaa kulutettavaksi. Pelkkää huolta ja murhetta tuottavia sijoituksia on olemassa.
Suurinosa saavuttaa 50 vuoden iän ja toteaa jossain vaiheessa elämän loppuvan, nuoruus on mennyttä. Miten tämä ihmisen elinkaari on vain sijoittajien ongelma? Hyvässä tilanteessa sijoittajalla on 50-vuotiaana jo niin isot sijoitukset, että voi oikeasti lopettaa työnteon, kyllä tämä on lähes 20 vuotta työelämästä vapaata aikaa, jolloin voi oikeasti tehdä mitä mieli tekee. Ilman varallisuutta tämä ei yleensä nuorempana onnistu, ellei elele Kelan tuilla.
Koska monelle valinta ei ole sijoittaminen ja rahan kuluttaminen(=elämä). Silloin joutuu tekemään valinnan näiden kahden välillä. Haluatko elää mukavaa elämää rahoilla vai vähemmän mukavaa sijoittaen. Moni valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Ei se ole huono valinta. Eikä toinenkaan vaihtoehto ole huono valinta.
Elämä jää elämättä jos ei saa elää sellaista elämää mitä toivoo. Minä itse haluan elää tässä ja nyt. Tietenkin järkeä käyttäen eikä kädestä suuhun eläen.
Järkevällä rahankäytöllä ja riittävällä palkalla voi oikeasti saada molemmat. Mukavaa elämää, mutta silti kuukausittain rahaa jää sijoitettavaksi, joka kuukausi, joka vuosi, joka vuosikymmen, jolloin myös korkoa korolle alkaa toimimaan. Mitä se mukava elämä edes on loppujen lopuksi kenellekin?
Mä komppaan tätä. Elellään kahden lapsen perheessä mukavaa elämää siten, että käytetään rahaa matkustamiseen ja harrastuksiin reilusti, mutta sitten esim. autossa, ravintolakäynneissä, asumisessa pihistetään ns. järkevästi eli selkeästi meidän tulotasoa alemmalla kulutuksella näissä. Näin rahaa jää myös sijoittamiseen kivasti, mutta silti koen että ei jäädä mistään paitsi ja eletään elämää nyt eikä sitku...
Ra haa on sitten käytössä enemmän kuin keskiverto palka nsaajalla yleensä?
En ole tuo aiempi, mutta minä taidan olla keskituloinen, mies ei. Kaksi lasta, toinen asuu kotona. Toinen muualla, mutta tuetaan taloudellisesti. Lisäksi on vielä asuntolainaa ja mökkilaina. Pari lemmikkiä ja kaiken päällä tupakoidaan. Silti jää rahaa säästöön, vaikka mielestämme mukavaa elämää eletäänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai miksi sanotaan? No onhan toi ihan selkeä. Sijoitat sijoitat sijoitat ja yllättäen olet 50v. Jäänyt koko elämän elämättä siinä sijoittamisessa, kun ei ole ollut rahaa muuhun. Sitten 50veenä tajutaan että ei niitä rahoja saakkaan hautaan, tajutaan että ei se elämä jatkukkaan ikuisesti. Sijoitusten realisointi tuottaisi niin paljon rahaa, että ei sillä tee mitään. Jos on liikaa rahaa niin on liikaa rahaa. Aika ei riitä sen rahan käyttämiseen. Toki voi jatkaa vaikka sijoittamista, mutta menetettyä nuoruutta ei saa takaisin, myös sijoitusten luonteesta riippuen sijoitukset saattavat olla myös huonoja, eli välttämättä ei ole edes sitä rahaa kulutettavaksi. Pelkkää huolta ja murhetta tuottavia sijoituksia on olemassa.
Suurinosa saavuttaa 50 vuoden iän ja toteaa jossain vaiheessa elämän loppuvan, nuoruus on mennyttä. Miten tämä ihmisen elinkaari on vain sijoittajien ongelma? Hyvässä tilanteessa sijoittajalla on 50-vuotiaana jo niin isot sijoitukset, että voi oikeasti lopettaa työnteon, kyllä tämä on lähes 20 vuotta työelämästä vapaata aikaa, jolloin voi oikeasti tehdä mitä mieli tekee. Ilman varallisuutta tämä ei yleensä nuorempana onnistu, ellei elele Kelan tuilla.
Koska monelle valinta ei ole sijoittaminen ja rahan kuluttaminen(=elämä). Silloin joutuu tekemään valinnan näiden kahden välillä. Haluatko elää mukavaa elämää rahoilla vai vähemmän mukavaa sijoittaen. Moni valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Ei se ole huono valinta. Eikä toinenkaan vaihtoehto ole huono valinta.
Elämä jää elämättä jos ei saa elää sellaista elämää mitä toivoo. Minä itse haluan elää tässä ja nyt. Tietenkin järkeä käyttäen eikä kädestä suuhun eläen.
Järkevällä rahankäytöllä ja riittävällä palkalla voi oikeasti saada molemmat. Mukavaa elämää, mutta silti kuukausittain rahaa jää sijoitettavaksi, joka kuukausi, joka vuosi, joka vuosikymmen, jolloin myös korkoa korolle alkaa toimimaan. Mitä se mukava elämä edes on loppujen lopuksi kenellekin?
Kaikilla ei ole niin hyvä taloudellinen tilanne. Ei tarvita kuin lapsia ja/tai työttömyys. Silloin ei mietitä sijoittamista vaan arkipäivän eloa.
Mikä on järkevää rahankäyttöä? Sama kysymys kuin esittämäsi mitä on mukava elämä? Joku kauhistelee toisen ravintolakäyntejä tai autoharrastusta. Toinen taas kauhistelee kun toinen ajaa pyörällä eikä edes käy ravintoloissa saati osta uusia vaatteita. Kumpi on väärässä vai onko kumpikaan?
Sitähän tässä on monta sivua yritetty selittää, että osalla rahat riittää sekä elämiseen että säästämiseen. Mutta eikun jotkut vaan vääntää, että elämä jää elämästä, jos säästää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin lapseton sinkku ja olisin tehnyt saman verran töitä kuin nyt perheellisenä niin varmasti olisi onnistunut sijoittaminen ja matkustelu molemmat. Usein rinnastetaan se, että joko rahat menevät alkoholiin, tupakkaan, pelaamiseen tai muuhun turhaan TAI on Kelan tuilla. Suomessa on kuitenkin myös paljon perheellisiä. Itselläni on neljä lasta, joista ensimmäinen syntyi heti valmistuttuani. Kaikki rahat ovat menneet normaalielämään, lapsiin, lemmikkeihin ja lasten harrastuksiin. Olemme toki myös matkustelleet perheenä, mikä on paljon kalliimpaa kuin yksin. Pienet rahastot on lapsille avattu, mutta ei sitä rahaa ole vaan jäänyt yhtään enempää. En ole kateellinen kenenkään rahoista enkä tekisi mitään toisin. Edelleen valitsisin lapset ja eläimet. Kukin valitsee, minkä näkee itselleen tärkeäksi.
Tästä unohtui se, että perheessä on myös 2 maksajaa, yh:nakin saa elatusmaksuja, lisäksi neljästä lapsesta yli 400 euroa lapsilisää. Sinkkutaloudessa yksi ihminen pyörittää koko taloutta eikä tuloja muualta tule.
Siinä on kyllä taas niin todellisuudesta irtaantunutta settiä että hohhoijaa.. Elatusmaksuilla ja lapsilisillä osakemiljonääriksi Suomessa? :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku päivä ne lapset muuttaa pois kotoa. Silloin luulisi jävän rahaa säästöön, kun kulut pienenee reilusti.
Ei välttämättä. Sitten alkaa vanhempien elämä. Matkustellaan jne. Toisaalta taas monihan tukee vielä lapsiaan vaikka nämä muuttaisivat pois.
Laske huviksesi miten paljon vähemmän rahaa menee elämiseen kuukausittain, kun lapsi muuttaa pois. Se on satoja euroja. Ei sitä kaikkea tarvitse laittaa matkusteluun ja muuhun, osan voi laittaa säästöön. Onpahan mistä ottaa, jos tulee joku leikkausta vaativa vaiva ja jonot julkiselle on pitkät.
Sehän riippuu tilanteesta. Meillä muutti eri paikkakunnalle opiskelemaan niin kyllä se nimenomaan vie enemmän rahaa.
Miten niin vie enemmän rahaa? Niin muutti meilläkin, mutta muutto ja hankinnat saatiin hoidettua niitä varten säästetyillä rahoilla.
Eivät itse osaa sijoittaa eivätkä keksi mitään muutakaan ilkeää sanottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin lapseton sinkku ja olisin tehnyt saman verran töitä kuin nyt perheellisenä niin varmasti olisi onnistunut sijoittaminen ja matkustelu molemmat. Usein rinnastetaan se, että joko rahat menevät alkoholiin, tupakkaan, pelaamiseen tai muuhun turhaan TAI on Kelan tuilla. Suomessa on kuitenkin myös paljon perheellisiä. Itselläni on neljä lasta, joista ensimmäinen syntyi heti valmistuttuani. Kaikki rahat ovat menneet normaalielämään, lapsiin, lemmikkeihin ja lasten harrastuksiin. Olemme toki myös matkustelleet perheenä, mikä on paljon kalliimpaa kuin yksin. Pienet rahastot on lapsille avattu, mutta ei sitä rahaa ole vaan jäänyt yhtään enempää. En ole kateellinen kenenkään rahoista enkä tekisi mitään toisin. Edelleen valitsisin lapset ja eläimet. Kukin valitsee, minkä näkee itselleen tärkeäksi.
Tästä unohtui se, että perheessä on myös 2 maksajaa, yh:nakin saa elatusmaksuja, lisäksi neljästä lapsesta yli 400 euroa lapsilisää. Sinkkutaloudessa yksi ihminen pyörittää koko taloutta eikä tuloja muualta tule.
Siinä on kyllä taas niin todellisuudesta irtaantunutta settiä että hohhoijaa.. Elatusmaksuilla ja lapsilisillä osakemiljonääriksi Suomessa? :-)
Luitko edes viestiä, ei siinä puhuttu osakkeista eikä miljoonista mitään? Siinä sanottiin, että perheessä on kahden ihmisen tulot plus lapsilisät vs. yhden ihmisen palkkatulot. Osaatko laskea kummassa taloudessa on isommat tulot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elämä on nyt.
Mutta huomennakin pitää elää ja syödä. Milläs elät jos kaikki rahat meni nyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin lapseton sinkku ja olisin tehnyt saman verran töitä kuin nyt perheellisenä niin varmasti olisi onnistunut sijoittaminen ja matkustelu molemmat. Usein rinnastetaan se, että joko rahat menevät alkoholiin, tupakkaan, pelaamiseen tai muuhun turhaan TAI on Kelan tuilla. Suomessa on kuitenkin myös paljon perheellisiä. Itselläni on neljä lasta, joista ensimmäinen syntyi heti valmistuttuani. Kaikki rahat ovat menneet normaalielämään, lapsiin, lemmikkeihin ja lasten harrastuksiin. Olemme toki myös matkustelleet perheenä, mikä on paljon kalliimpaa kuin yksin. Pienet rahastot on lapsille avattu, mutta ei sitä rahaa ole vaan jäänyt yhtään enempää. En ole kateellinen kenenkään rahoista enkä tekisi mitään toisin. Edelleen valitsisin lapset ja eläimet. Kukin valitsee, minkä näkee itselleen tärkeäksi.
Tästä unohtui se, että perheessä on myös 2 maksajaa, yh:nakin saa elatusmaksuja, lisäksi neljästä lapsesta yli 400 euroa lapsilisää. Sinkkutaloudessa yksi ihminen pyörittää koko taloutta eikä tuloja muualta tule.
Siinä on kyllä taas niin todellisuudesta irtaantunutta settiä että hohhoijaa.. Elatusmaksuilla ja lapsilisillä osakemiljonääriksi Suomessa? :-)
Luitko edes viestiä, ei siinä puhuttu osakkeista eikä miljoonista mitään? Siinä sanottiin, että perheessä on kahden ihmisen tulot plus lapsilisät vs. yhden ihmisen palkkatulot. Osaatko laskea kummassa taloudessa on isommat tulot?
Osaatko yhtään arvioida kuinka suuren osan neljän lapsen menoista 400 euron lapsilisät kattaa?
Tai ne YH:n elarit...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en aio enää seitsemänkymppisenä valita kuin eutanasian. Ei tulisi mieleenkään elää vanhuutta - varallisuudesta riippumatta.
Taidat olla vielä teini, kommentistasi päätellen. Minulla on yhdeksänkymppinen sukulainen joka ajaa autolla, On selvillä päivän politiikasta ja kaikesta ympärillään, jutut paljon järkevämpiä kuin tämän ketjun jorinat.
Iso osa tuon ikäisistä ei ole noin hyvässä kunnossa. Eutanasia on joskus hyvä vaihtoehto.
Pidä tosta kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai miksi sanotaan? No onhan toi ihan selkeä. Sijoitat sijoitat sijoitat ja yllättäen olet 50v. Jäänyt koko elämän elämättä siinä sijoittamisessa, kun ei ole ollut rahaa muuhun. Sitten 50veenä tajutaan että ei niitä rahoja saakkaan hautaan, tajutaan että ei se elämä jatkukkaan ikuisesti. Sijoitusten realisointi tuottaisi niin paljon rahaa, että ei sillä tee mitään. Jos on liikaa rahaa niin on liikaa rahaa. Aika ei riitä sen rahan käyttämiseen. Toki voi jatkaa vaikka sijoittamista, mutta menetettyä nuoruutta ei saa takaisin, myös sijoitusten luonteesta riippuen sijoitukset saattavat olla myös huonoja, eli välttämättä ei ole edes sitä rahaa kulutettavaksi. Pelkkää huolta ja murhetta tuottavia sijoituksia on olemassa.
Suurinosa saavuttaa 50 vuoden iän ja toteaa jossain vaiheessa elämän loppuvan, nuoruus on mennyttä. Miten tämä ihmisen elinkaari on vain sijoittajien ongelma? Hyvässä tilanteessa sijoittajalla on 50-vuotiaana jo niin isot sijoitukset, että voi oikeasti lopettaa työnteon, kyllä tämä on lähes 20 vuotta työelämästä vapaata aikaa, jolloin voi oikeasti tehdä mitä mieli tekee. Ilman varallisuutta tämä ei yleensä nuorempana onnistu, ellei elele Kelan tuilla.
Koska monelle valinta ei ole sijoittaminen ja rahan kuluttaminen(=elämä). Silloin joutuu tekemään valinnan näiden kahden välillä. Haluatko elää mukavaa elämää rahoilla vai vähemmän mukavaa sijoittaen. Moni valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Ei se ole huono valinta. Eikä toinenkaan vaihtoehto ole huono valinta.
Elämä jää elämättä jos ei saa elää sellaista elämää mitä toivoo. Minä itse haluan elää tässä ja nyt. Tietenkin järkeä käyttäen eikä kädestä suuhun eläen.
Järkevällä rahankäytöllä ja riittävällä palkalla voi oikeasti saada molemmat. Mukavaa elämää, mutta silti kuukausittain rahaa jää sijoitettavaksi, joka kuukausi, joka vuosi, joka vuosikymmen, jolloin myös korkoa korolle alkaa toimimaan. Mitä se mukava elämä edes on loppujen lopuksi kenellekin?
Mä komppaan tätä. Elellään kahden lapsen perheessä mukavaa elämää siten, että käytetään rahaa matkustamiseen ja harrastuksiin reilusti, mutta sitten esim. autossa, ravintolakäynneissä, asumisessa pihistetään ns. järkevästi eli selkeästi meidän tulotasoa alemmalla kulutuksella näissä. Näin rahaa jää myös sijoittamiseen kivasti, mutta silti koen että ei jäädä mistään paitsi ja eletään elämää nyt eikä sitku...
Ra haa on sitten käytössä enemmän kuin keskiverto palka nsaajalla yleensä?
En ole tuo aiempi, mutta minä taidan olla keskituloinen, mies ei. Kaksi lasta, toinen asuu kotona. Toinen muualla, mutta tuetaan taloudellisesti. Lisäksi on vielä asuntolainaa ja mökkilaina. Pari lemmikkiä ja kaiken päällä tupakoidaan. Silti jää rahaa säästöön, vaikka mielestämme mukavaa elämää eletäänkin.
Lopeta tupakointi lastesi takia, jos et itsesi.
-äidin juuri haudannut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku päivä ne lapset muuttaa pois kotoa. Silloin luulisi jävän rahaa säästöön, kun kulut pienenee reilusti.
Ei välttämättä. Sitten alkaa vanhempien elämä. Matkustellaan jne. Toisaalta taas monihan tukee vielä lapsiaan vaikka nämä muuttaisivat pois.
Laske huviksesi miten paljon vähemmän rahaa menee elämiseen kuukausittain, kun lapsi muuttaa pois. Se on satoja euroja. Ei sitä kaikkea tarvitse laittaa matkusteluun ja muuhun, osan voi laittaa säästöön. Onpahan mistä ottaa, jos tulee joku leikkausta vaativa vaiva ja jonot julkiselle on pitkät.
Sehän riippuu tilanteesta. Meillä muutti eri paikkakunnalle opiskelemaan niin kyllä se nimenomaan vie enemmän rahaa.
Miten niin vie enemmän rahaa? Niin muutti meilläkin, mutta muutto ja hankinnat saatiin hoidettua niitä varten säästetyillä rahoilla.
Ihan sillä tavalla vie, että ei riitä tuet vuokraan, sähköön ja kotivakuutukseen. Alaikäinen niin vaikea saada töitäkään. Lisäksi laitetaan ruokarahaa ja maksetaan edelleen puhelinlasku ja vakuutukset. Hassu kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en aio enää seitsemänkymppisenä valita kuin eutanasian. Ei tulisi mieleenkään elää vanhuutta - varallisuudesta riippumatta.
Kukin tavallaan. Minun äitini matkusteli ahkerasti 70-vuotiaana, esimerkiksi USAssa. Viimeisen ulkomaanmatkansa hän teki 84-vuotiaana.
Eri. Minun äitini makasi 70 vuotiaana tietämättä kuka on tai missä on. Isä oli 67 vuotiaana kipulääkkeiden varassa kulkeva kivulias mies.
Vanhainkodissa näin runsaasti vanhuksia joiden elämänlaatu oli lähinnä kitumista.
Eutanasia olisi joskus hyvä vaihtoehto.
Se on sinun sitten varauduttava siihen jos noin nuorena vanhempasi jo huonokuntoisia. Geeneilleen ei voi mitään.
Omat vanhempani elivät lähes 90 vuotiaiksi. Äidillä muistisairaus viimeiset 10 vuotta, sitä ennen urheilivat yhdessä ahkerasti isän kanssa. Isovanhempanikin olivat pitkäikäisiä. Eli toivoa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin lapseton sinkku ja olisin tehnyt saman verran töitä kuin nyt perheellisenä niin varmasti olisi onnistunut sijoittaminen ja matkustelu molemmat. Usein rinnastetaan se, että joko rahat menevät alkoholiin, tupakkaan, pelaamiseen tai muuhun turhaan TAI on Kelan tuilla. Suomessa on kuitenkin myös paljon perheellisiä. Itselläni on neljä lasta, joista ensimmäinen syntyi heti valmistuttuani. Kaikki rahat ovat menneet normaalielämään, lapsiin, lemmikkeihin ja lasten harrastuksiin. Olemme toki myös matkustelleet perheenä, mikä on paljon kalliimpaa kuin yksin. Pienet rahastot on lapsille avattu, mutta ei sitä rahaa ole vaan jäänyt yhtään enempää. En ole kateellinen kenenkään rahoista enkä tekisi mitään toisin. Edelleen valitsisin lapset ja eläimet. Kukin valitsee, minkä näkee itselleen tärkeäksi.
Tästä unohtui se, että perheessä on myös 2 maksajaa, yh:nakin saa elatusmaksuja, lisäksi neljästä lapsesta yli 400 euroa lapsilisää. Sinkkutaloudessa yksi ihminen pyörittää koko taloutta eikä tuloja muualta tule.
Siinä on kyllä taas niin todellisuudesta irtaantunutta settiä että hohhoijaa.. Elatusmaksuilla ja lapsilisillä osakemiljonääriksi Suomessa? :-)
Luitko edes viestiä, ei siinä puhuttu osakkeista eikä miljoonista mitään? Siinä sanottiin, että perheessä on kahden ihmisen tulot plus lapsilisät vs. yhden ihmisen palkkatulot. Osaatko laskea kummassa taloudessa on isommat tulot?
Osaatko yhtään arvioida kuinka suuren osan neljän lapsen menoista 400 euron lapsilisät kattaa?
Tai ne YH:n elarit...
No mistä minä tiedän, kun ei edes ole tietoa niiden lasten iästä ja mitkä on tulot. Kahden työssäkäyvän aikuisen taloudessa tulot on silti tuplana vs. yksinasuva työssäkäyvä. Yksinasuva maksaa kaiken yksin, yhden ihmisen palkkatuloista.
Sain tänään erään yhtiön osingot tilille(4 kk välein maksetaan). Omistukseen yhtiöstä on tuplaantunut vuosien varrella. En enää sijoita koska olen eläkeläinen. Mutta "raha tekee työtä puolestani" kun sijoitukseni tuottavat atvonnousuina sekö osingonmaksuina. Tämä on pitkäjänteisen sijoittamisen/säästämisen tulos. Nämä ovat pieniä lisiä eläkkeeseen.
Mites ne ruokajonot tai lapsiperheiden köyhyys? Hekö makuuttavat vain rahojaan tileillä?