23-vuotias Veeti saa edunvalvojaltaan 15 € käyttörahaa viikossa

Vierailija kirjoitti:

Veetillä on mielestäni asiat oikein hyvin. On katto pään päällä, ravitsevaa ruokaa monta kertaa päivässä, lääkkeet ja silmälasit saa ajallaan jne. Mitään ei puutu. Moni muu pienituloinen joutuu näistäkin perusasioista tinkimään. 

Kun jutun lukee ja videon katsoo, on aivan selvää, että tämä henkilö ei itse taloudestaan kykenisi huolehtimaan. Pienihän tuo raha on, mutta se on kuitenkin täysin huvittelurahaa. Sen enempää hänellä ei käyttää ole. Joku bufferi tietysti tilillä pitää olla, jos vaikkapa silmälasit tai kengät hajoavat tai tulee muuta menoa. Tuon bufferin humputtelusta unelmoi. 

Niinpä, muilta köyhyysrajalla eläviltä ryhmiltä vain leikataan lisää ja tilisiirtojakin syynätään tarkkaan. 

Voinko identifioida itseni kehitysvammaiseksi? Jatkaisin silti pienipalkkaisessa työssäni ja samalla saisin päälle isot etuudet.

Saa jotain 1700e kk tekemättä mitään?? Näyttäisi olevan ihan työhön kykenevä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veetillä on taloudellisesti paremmin asiat,kuin monella muulla.On paljon ihmisiä,jotka syövät huonommin kuin Veeti ja joille jää silti tuo 15€ tai vähemmän viikossa huvituksiin.Toki ymmärrän Veetin tutuksen.

Miksi muita sairaus- tai vammaisryhmiä ei kohdella samalla tavalla? 

 

Minulla on Sjögrenin oireyhtymä, ja saan asumistukea (yli 220 e) ja työmarkkinatukea (alle 600 e). Keikkatöissä käydessä menee plusmiinusnollan puolelle. Ei niillä hankita terveydenhuollon kuluihin kattamiseksi rahaa, ja työmarkkinatuella on maksettava 550 e maksava vuokra + vesi. Perustoimeentulotukeen en ole ollut aina oikeutettu Vinted-myyntien takia, mikä vaihtelee. 

 

Vuokran + vesimaksun, sähkön, ruoan, liittymän ja nettiyhteyden Veetin tuloilla saisin katettua terveyskulut, joista isoin on 400 e maksava valoimpulssihoito, jota saa vain optikkoliikkeistä ja se ehkäisisi kuivien silmien oireita kuten päänsärkyä ja väsymystä. Ilman silmätippojakin joudun olemaan välillä, kun pitää valita ruoan ja silmätippojen välillä. Seurauksena jumissa oleva silmälihas ja alati toistuvia päänsärkyjä ja väsymystä. Kauhulla odotan, koska näkö huononee ja pitää päivittää nykyiset lasit uusiin monitehoihin. Myös hammashuoltoonkin satsattava rahaa. Nauttimani ravinto ei voi olla mitä tahansa ultraprosessoitua moskaa, ja erilaisia ravintolisiäkin on syötävä, kun on alttiutta ravintoainepuutoksille, erityisesti raudanpuutokselle. Suolistokin on sairauden takia heikko. 

 

Kysymys kuuluu: miksi yhteen vammaisryhmään satsataan niin paljon, kun muut saavat pärjätä omillaan. 

koska ne "muut" kykenevät pärjäämään omillaan. OSaavat itse käyttää rahaa ja huolehtia asioistaan. Joku kehitysvammainen ei ehkä osaa.  He tarvitsevat apua

Mutta millä rahalla, kun töitäkään ei niin vaan saa. Monelle pienituloiselle se on arkea, kun ei saa silmälaseja ostettua ja pitää punnita lääkkeiden ja ruoan väliltä. Eipä ollut pitkä aika kun uutisoitiin sexityön lisääntymisestä...

Vierailija kirjoitti:

Edunvalvontamaksu on vähintään 520€ vuodessa Veetin tuloilla. Julkinen edunvalvoja hakee tähän maksuun jopa toimeentulotukea, jos päämiehen omat varat ei siihen riitä. 

DVV:n sivuilta:

Perusmaksu on 520 €. Perusmaksu on kuitenkin 330 €, jos päämiehen vuositulot ovat enintään 15 000 € ja varallisuus alle 21 157,56 €.  

Veetin tulot on reilusti alle tuon 15 000,00 €.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veetillä on taloudellisesti paremmin asiat,kuin monella muulla.On paljon ihmisiä,jotka syövät huonommin kuin Veeti ja joille jää silti tuo 15€ tai vähemmän viikossa huvituksiin.Toki ymmärrän Veetin tutuksen.

Miksi muita sairaus- tai vammaisryhmiä ei kohdella samalla tavalla? 

 

Minulla on Sjögrenin oireyhtymä, ja saan asumistukea (yli 220 e) ja työmarkkinatukea (alle 600 e). Keikkatöissä käydessä menee plusmiinusnollan puolelle. Ei niillä hankita terveydenhuollon kuluihin kattamiseksi rahaa, ja työmarkkinatuella on maksettava 550 e maksava vuokra + vesi. Perustoimeentulotukeen en ole ollut aina oikeutettu Vinted-myyntien takia, mikä vaihtelee. 

 

Vuokran + vesimaksun, sähkön, ruoan, liittymän ja nettiyhteyden Veetin tuloilla saisin katettua terveyskulut, joista isoin on 400 e maksava valoimpulssihoito, jota saa vain optikkoliikkeistä ja se ehkäisisi kuivien silmien oireita kuten päänsärkyä ja väsymystä. Ilman silmätippojakin joudun olemaan välillä, kun pitää valita ruoan ja silmätippojen välillä. Seurauksena jumissa oleva silmälihas ja alati toistuvia päänsärkyjä ja väsymystä. Kauhulla odotan, koska näkö huononee ja pitää päivittää nykyiset lasit uusiin monitehoihin. Myös hammashuoltoonkin satsattava rahaa. Nauttimani ravinto ei voi olla mitä tahansa ultraprosessoitua moskaa, ja erilaisia ravintolisiäkin on syötävä, kun on alttiutta ravintoainepuutoksille, erityisesti raudanpuutokselle. Suolistokin on sairauden takia heikko. 

 

Kysymys kuuluu: miksi yhteen vammaisryhmään satsataan niin paljon, kun muut saavat pärjätä omillaan. 

koska ne "muut" kykenevät pärjäämään omillaan. OSaavat itse käyttää rahaa ja huolehtia asioistaan. Joku kehitysvammainen ei ehkä osaa.  He tarvitsevat apua

On aivan selvää, ettei kaikkia vammais- ja muita ryhmiä voi kohdella samalla tavalla, koska nämä ryhmät ovat täysin erilaisia. Neliraajahalvaantuneet, liikuntavammaiset, sokeat, kuurot, kuurosokeat, lievästi kehitysvammaiset, vaikeasti kehitysvammaiset jne. Sitten muut kuten kaikenlaiset kirjainyhdistelmäryhmät erilaisine rajoitteineen. Kaikki tarvitsevat kompensaatiota joissakin asioissa, jotkut enemmän kuin toiset, jotkut runsaasti, jotkut vain hieman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan tahtoisi tarjota Veetille kodin? Parikymppinen katkeroitunut mies, joka hakee netissä seksikumppaneita niin miehistä kuin naisistakin omalla nimellään ja naamallaan. Laitostausta riittäisi ilman muitakin ongelmia siihen, että Veetin odotukset perhe-elämää kohtaan on täysin epärealistiset ja sopeutuminen perheeseen parhaassakin tapauksessa hyvin haasteellista. 

Jos jonkun ihmeen kaupalla Veeti löytäisi sijaiskodin, niin ei se silti korjaisi menneisyyden traumoja. Mä kanssa luulen, että vaikka minkä pyhimysperheen luota löytyisi paikka, niin Veeti tulisi pettymään epärealististen odotusten vuoksi. 

Juuri niin. Itse en myöskään usko, että yksikään perhe jaksaisi katsella Veetiä nurkissaan kovin kauaa. Aikuiseen mieheen on tosi vaikea luoda kovinkaan kummoista kiintymyssuhdetta, jos homma ei vaan toimi. 

Veetillä voisi ehkä olla leijonaemo, jos hän olisi päässyt 5-vuotiaana laitoksen sijasta johonkin perheeseen, jonka vanhemmilla on lehmät hermot ja rajaton määrä rakkautta. Nyt on kuitenkin auttamattomasti liian myöhäistä.

Vierailija kirjoitti:

Saa jotain 1700e kk tekemättä mitään?? Näyttäisi olevan ihan työhön kykenevä.

Katso se video. En palkkaisi mihinkään hommaan, jos jotain pitää oikeasti tehdä. Paitsi ehkä työllistämistuella maskotiksi lakaisemaan rappusia, jos on mukava tyyppi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15 euron viikkoraha on suoranaista vittuilua. Vaikka on kehitysvammainen, niin silti kyseessä on aikuinen jolla on oikeus omiin tarpeisiin ja oikeus tehdä omia valintoja pyytämättä edunvalvojalta lupaa.

Toisaalta onko kyseessä henkilö joka osaa ja ymmärtää raha-asiat, esim niin että voisi elää normaalimmin ja ostaa ja kuluttaa ilman että ostaa veloiksi? Joillakin kehitysvammaisilla se puuttuu joten siksi on aika niukka viikkoraha ja ylipäätään on edunvalvoja seuraamassa ja kontrolloimassa varoja. 

Jos siis Veetillä ei mene koko kuukauden eläkkeet asumiseen niin minne ne siitä ylijäävät rahat sitten päätyy? Kun käyttörahaa saa pikkulapsen viikkorahan verran käyttöön kertyy väistämättä varallisuutta joka olisi jo fiksua sijoittaa eteenpäin tilillä makuuttamisen sijaan kuten vaikkapa tunnettuihin rahastoihin.

 

Veetin kannattaisi ottaa yhteyttä paikkakuntansa oikeusaputoimistoon jossa tiliotteet tarkastukseen mitä omille rahoille tapahtuu. 

Tililläänhän nuo jutun mukaan ovat. Eikä edunvalvoja mitään sijoituksia voi valvoa. Se jos Veeti saisi muutaman kympin kk salkkuun, sitä paitsi paljon sijoitella. 

dvv:n sivuilla lukee nimenomaan, että edunvalvojan tehtäviin kuuluu myös sijoittaa edunvavottavansa ylimääräiset rahat tuottavala tavalla. Edunvalvoja siis tekee sijoitusratkaisutkin valvottavansa puolesta, jos ylimääräistä rahaa jää. tässä ketjussa oli lainaus tuotu ja linkki. 

Veeti saa Kelan maksamaa eläkkeensaajan asumistukea 5 400 e/vuosi. Kaikki ylimääräiset tulot mahdollisista sijoituksista esim. korkeakorkoisella tilillä huomioidaan Kelan tukilaskelmassa ja ne pienentävät hänen asumistukeansa. Hyöty on plus miinus nolla eli ehdottamasi tilanne on sellainen, jossa toiminnasta saatu hyöty on täysin sama kuin siitä aiheutuneet kustannukset tai vaiva, jolloin lopputulos on nollasummapeliä.

Korkotulot alkaa vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen vasta sitten, jos niiden määrä ylittää 60 € vuodessa. Sen jälkeen korkotulot alkaa pienentää asumistukea maltillisesti, joten korkeakorkoisella säästötilillä voi kyllä parantaa elintasoaan, jos rahaa on hillottavaksi asti. 

Paitsi asumistukeen vaikuttaa suoraan ja heti. Kuten myös takuueläkkeeseen. Eikä edunvalvoja hoida sijoituksia vaan veroilmoitukset ja nostot ja panot. Hyvin harva edunvalvonnassa oleva kykenee oikeasti sijoittamaan järkevästi. 

Mistä asumistuesta puhut? Minä puhuin eläkkeensaajan asumistuesta, joka on juuri se asumistuki mitä Veeti saa. Muut asumiseen liittyvät tuet eivät liity tähän keskusteluun millään tavalla.

Taidat muutenkin puhua ihan omiasi. Korkotulot ei nimittäin vaikuta takuueläkkeeseen mitenkään, ja edunvalvojan tehtäviin kuuluu asiakkaidensa varallisuuden hoitaminen heidän etunsa mukaisella tavalla, johon voi sisältyä myös sijoitusten tekemistä asiakkaiden puolesta. 

Eläkeläiset palautettiin jo kaksi vuotta sitten yleisen asumistuen piiriin. 

-eri

Höpsistä. Juuri viime kuussa eläkkeensaajan asumstukeni tarkistettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15 euron viikkoraha on suoranaista vittuilua. Vaikka on kehitysvammainen, niin silti kyseessä on aikuinen jolla on oikeus omiin tarpeisiin ja oikeus tehdä omia valintoja pyytämättä edunvalvojalta lupaa.

Toisaalta onko kyseessä henkilö joka osaa ja ymmärtää raha-asiat, esim niin että voisi elää normaalimmin ja ostaa ja kuluttaa ilman että ostaa veloiksi? Joillakin kehitysvammaisilla se puuttuu joten siksi on aika niukka viikkoraha ja ylipäätään on edunvalvoja seuraamassa ja kontrolloimassa varoja. 

Jos siis Veetillä ei mene koko kuukauden eläkkeet asumiseen niin minne ne siitä ylijäävät rahat sitten päätyy? Kun käyttörahaa saa pikkulapsen viikkorahan verran käyttöön kertyy väistämättä varallisuutta joka olisi jo fiksua sijoittaa eteenpäin tilillä makuuttamisen sijaan kuten vaikkapa tunnettuihin rahastoihin.

 

Veetin kannattaisi ottaa yhteyttä paikkakuntansa oikeusaputoimistoon jossa tiliotteet tarkastukseen mitä omille rahoille tapahtuu. 

Tililläänhän nuo jutun mukaan ovat. Eikä edunvalvoja mitään sijoituksia voi valvoa. Se jos Veeti saisi muutaman kympin kk salkkuun, sitä paitsi paljon sijoitella. 

dvv:n sivuilla lukee nimenomaan, että edunvalvojan tehtäviin kuuluu myös sijoittaa edunvavottavansa ylimääräiset rahat tuottavala tavalla. Edunvalvoja siis tekee sijoitusratkaisutkin valvottavansa puolesta, jos ylimääräistä rahaa jää. tässä ketjussa oli lainaus tuotu ja linkki. 

Veeti saa Kelan maksamaa eläkkeensaajan asumistukea 5 400 e/vuosi. Kaikki ylimääräiset tulot mahdollisista sijoituksista esim. korkeakorkoisella tilillä huomioidaan Kelan tukilaskelmassa ja ne pienentävät hänen asumistukeansa. Hyöty on plus miinus nolla eli ehdottamasi tilanne on sellainen, jossa toiminnasta saatu hyöty on täysin sama kuin siitä aiheutuneet kustannukset tai vaiva, jolloin lopputulos on nollasummapeliä.

Korkotulot alkaa vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen vasta sitten, jos niiden määrä ylittää 60 € vuodessa. Sen jälkeen korkotulot alkaa pienentää asumistukea maltillisesti, joten korkeakorkoisella säästötilillä voi kyllä parantaa elintasoaan, jos rahaa on hillottavaksi asti. 

Paitsi asumistukeen vaikuttaa suoraan ja heti. Kuten myös takuueläkkeeseen. Eikä edunvalvoja hoida sijoituksia vaan veroilmoitukset ja nostot ja panot. Hyvin harva edunvalvonnassa oleva kykenee oikeasti sijoittamaan järkevästi. 

No ei vaikuta takuueläkkeeseen. Eikä kyllä Veetin "tuloilla" eläkkeensaajan asumistukeenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veetillä on taloudellisesti paremmin asiat,kuin monella muulla.On paljon ihmisiä,jotka syövät huonommin kuin Veeti ja joille jää silti tuo 15€ tai vähemmän viikossa huvituksiin.Toki ymmärrän Veetin tutuksen.

Miksi muita sairaus- tai vammaisryhmiä ei kohdella samalla tavalla? 

 

Minulla on Sjögrenin oireyhtymä, ja saan asumistukea (yli 220 e) ja työmarkkinatukea (alle 600 e). Keikkatöissä käydessä menee plusmiinusnollan puolelle. Ei niillä hankita terveydenhuollon kuluihin kattamiseksi rahaa, ja työmarkkinatuella on maksettava 550 e maksava vuokra + vesi. Perustoimeentulotukeen en ole ollut aina oikeutettu Vinted-myyntien takia, mikä vaihtelee. 

 

Vuokran + vesimaksun, sähkön, ruoan, liittymän ja nettiyhteyden Veetin tuloilla saisin katettua terveyskulut, joista isoin on 400 e maksava valoimpulssihoito, jota saa vain optikkoliikkeistä ja se ehkäisisi kuivien silmien oireita kuten päänsärkyä ja väsymystä. Ilman silmätippojakin joudun olemaan välillä, kun pitää valita ruoan ja silmätippojen välillä. Seurauksena jumissa oleva silmälihas ja alati toistuvia päänsärkyjä ja väsymystä. Kauhulla odotan, koska näkö huononee ja pitää päivittää nykyiset lasit uusiin monitehoihin. Myös hammashuoltoonkin satsattava rahaa. Nauttimani ravinto ei voi olla mitä tahansa ultraprosessoitua moskaa, ja erilaisia ravintolisiäkin on syötävä, kun on alttiutta ravintoainepuutoksille, erityisesti raudanpuutokselle. Suolistokin on sairauden takia heikko. 

 

Kysymys kuuluu: miksi yhteen vammaisryhmään satsataan niin paljon, kun muut saavat pärjätä omillaan. 

koska ne "muut" kykenevät pärjäämään omillaan. OSaavat itse käyttää rahaa ja huolehtia asioistaan. Joku kehitysvammainen ei ehkä osaa.  He tarvitsevat apua

On aivan selvää, ettei kaikkia vammais- ja muita ryhmiä voi kohdella samalla tavalla, koska nämä ryhmät ovat täysin erilaisia. Neliraajahalvaantuneet, liikuntavammaiset, sokeat, kuurot, kuurosokeat, lievästi kehitysvammaiset, vaikeasti kehitysvammaiset jne. Sitten muut kuten kaikenlaiset kirjainyhdistelmäryhmät erilaisine rajoitteineen. Kaikki tarvitsevat kompensaatiota joissakin asioissa, jotkut enemmän kuin toiset, jotkut runsaasti, jotkut vain hieman.

Ongelma siinä on vaan se että itse pärjääminen määritellään melko laveasti. Jos on esimerkiksi "pelkästään" autisti vanhalla Aspergerin oireyhtymän määritelmällä ja mahdollisesti muita komorbiditeetteja, niin tukitoimet tippuu nollaan siinä kohtaa kun osaat itsenäisesti siivota, maksaa laskut ja laittaa ruokaa. 

Vaikka arki erinäisten herkkyyksien ja matalan kuormittumiskynnyksen vuoksi olisi ainoa osa-alue jossa toimintakykyä vaihtelevasti on, olet silti kirjoissa ja kansissa täysin itsenäisesti pärjäävä ja työmarkkinakelpoinen kun kykenet neljä tuntia viikossa kuntoutuspajalle. Sairauslomaa (mikä on esimerkiksi kuntoutustuen edellytys) ei kuitenkaan saa ja terveydenhuollon muut keinot rajoittuu antipsykoottiseen lääkitykseen ja Kelan kuntoutuksiin jotka Kela hylkää koska työ tai opiskelu ei ole vielä ajankohtaista.

Tämän virallisempaa ohjetta edunvalvojan sijoittamisesta tuskin onkaan (kursivoinnit omiani):

"Sijoittamisesta tulee saada kohtuullinen tuotto ja sen on oltava turvallista. Päämiehen
oma toiminta aikaisemmin tulee ottaa huomioon: jos päämies on sijoittanut aktiivisesti
omaisuuttaan tietyin tavoin, voi kunnioittaa hänen periaatteitaan, jos se on edelleen
päämiehen edun mukaista. Edunvalvojan tulee kuulla päämiestä, jos tämä ymmärtää
asian merkityksen. Edunvalvoja ei voi kuitenkaan harjoittaa suuren riskin sijoitustoi-
mintaa, vaikka päämies olisi aikaisemmin niin tehnyt. Edunvalvojan tulee kunnioittaa
päämiehen toiveita ja aikaisempaa toimintaa rahalaitoksen valinnassa. Asiakasohjel-
ma Edvardin kautta pankkiasioita voi hoitaa yleisesti Suomessa palveluja tarjoaviin
pankkeihin. Päämiehen tahto ja toiminta on huomioitava. Mikäli päämies ei itse muu-
ta toivo eikä aikaisempi toiminta muuhun anna aihetta, yleiset edunvalvojat sijoittavat
yleensä ne päämiehen rahavarat, joita tämä ei tarvitse, määräaikaisiin pankkitalletuk-
siin. Sijoittamisessa on huomioitava pankkikohtainen talletussuoja ja siitä johtuva sijoi-
tusten hajauttaminen ja verrattava sitä riskeihin ja tuottoon."

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/f9fe607c…

Edunvalvoja ei siis saa ostaa päämiehelleen esim. osakkeita (suuren riskin sijoitustoiminta) edes siinä tapauksessa, että päämies pyytää sitä itse ja on sijoittanut osakkeisiin jo kauan ennen edunvalvonnan alkamista. Ja jos päämies on kykenemätön ymmärtämään sijoitustoimintaa, edunvalvoja saa päättää hänen omaisuutensa sijoittamisesta kuulematta häntä lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Veeti on vielä nuori. Hän voisin hyvin laittaa 25 euroa kuukaudessa rahastoon ja sillä olisi myöhemmin elämässä merkitystä. Edunvalvojilla ei vaan ole resursseja varallisuuden hoitoon ja rahoja makuutetaan tileillä, joissa rahat eivät ole inflaatiolta suojassa. Kaikki nettokorothan menevät 85% palveluasumisen maksuihin (tätä ollaan hallituksen esityksen mukaan vielä vähän korottamassa). Eli 100 euron korosta jää 10,50 palveluasumisen asukkaalle ja jatkossa vielä vähemmän.

Jos Veeti kaatuu sähköpyörällä ja lyö etuhampaansa asfanttiin, mistä löytyy rahat hammaslääkärikuluihin? Rahastosta? Edunvalvoja myy eli lunastaa rahasto-osuuksia verkkopankissa, mikä kestää yleensä muutaman pankkipäivän ja muistaa maksaa myös mahdollisesta myyntivoitosta pääomatuloveroa (myyminen voi koitua myös tappiolliseksi). Oletatko todella, että edunvalvojilla on aikaa ja halua liikutella varattoman päämiehen muutamia kymppejä sinne tänne tililtä toiselle? Tuohan olisi järjetöntä työajan tuhlausta!

Ylen artikkelissa mainittiin, että huhtikuun 10. päivä Veetillä oli rahaa käyttötilillä menojen jälkeen yli 988 e. Jokainen pankki ja talousasiantuntija neuvoo asiakkaitaan pitämään käyttötilillään kuukauden arjen menoihin tarvittava summa eli noin 1–2 kuukauden pakollisia kuluja vastaava käyttökassa "puskurivarat". Veetin käyttökassasta uupuu lähes 500 e, sillä hänen pakolliset kuukausimenot ovat noin 1 400 e.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan tahtoisi tarjota Veetille kodin? Parikymppinen katkeroitunut mies, joka hakee netissä seksikumppaneita niin miehistä kuin naisistakin omalla nimellään ja naamallaan. Laitostausta riittäisi ilman muitakin ongelmia siihen, että Veetin odotukset perhe-elämää kohtaan on täysin epärealistiset ja sopeutuminen perheeseen parhaassakin tapauksessa hyvin haasteellista. 

Jos jonkun ihmeen kaupalla Veeti löytäisi sijaiskodin, niin ei se silti korjaisi menneisyyden traumoja. Mä kanssa luulen, että vaikka minkä pyhimysperheen luota löytyisi paikka, niin Veeti tulisi pettymään epärealististen odotusten vuoksi. 

Juuri niin. Itse en myöskään usko, että yksikään perhe jaksaisi katsella Veetiä nurkissaan kovin kauaa. Aikuiseen mieheen on tosi vaikea luoda kovinkaan kummoista kiintymyssuhdetta, jos homma ei vaan toimi. 

Veetillä voisi ehkä olla leijonaemo, jos hän olisi päässyt 5-vuotiaana laitoksen sijasta johonkin perheeseen, jonka vanhemmilla on lehmät hermot ja rajaton määrä rakkautta. Nyt on kuitenkin auttamattomasti liian myöhäistä.

Veetihän on huostaanotettu lapsena eli vanhempien taustalla voi olla sairauksia, päihde- ja mt-ongelmia, väkivaltaa, rikollisuutta, seksuaalista hyväksikäyttöä jne. Paljon kasaantuneita traumoja. Pelkkä lapsen kehitysvammaisuus ei koskaan ole huostaanoton peruste. Hänellä on myös somepostausten perusteella sukulaisia, mutta he eivät halua pitää häneen yhteyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15 euron viikkoraha on suoranaista vittuilua. Vaikka on kehitysvammainen, niin silti kyseessä on aikuinen jolla on oikeus omiin tarpeisiin ja oikeus tehdä omia valintoja pyytämättä edunvalvojalta lupaa.

Toisaalta onko kyseessä henkilö joka osaa ja ymmärtää raha-asiat, esim niin että voisi elää normaalimmin ja ostaa ja kuluttaa ilman että ostaa veloiksi? Joillakin kehitysvammaisilla se puuttuu joten siksi on aika niukka viikkoraha ja ylipäätään on edunvalvoja seuraamassa ja kontrolloimassa varoja. 

Jos siis Veetillä ei mene koko kuukauden eläkkeet asumiseen niin minne ne siitä ylijäävät rahat sitten päätyy? Kun käyttörahaa saa pikkulapsen viikkorahan verran käyttöön kertyy väistämättä varallisuutta joka olisi jo fiksua sijoittaa eteenpäin tilillä makuuttamisen sijaan kuten vaikkapa tunnettuihin rahastoihin.

 

Veetin kannattaisi ottaa yhteyttä paikkakuntansa oikeusaputoimistoon jossa tiliotteet tarkastukseen mitä omille rahoille tapahtuu. 

Tililläänhän nuo jutun mukaan ovat. Eikä edunvalvoja mitään sijoituksia voi valvoa. Se jos Veeti saisi muutaman kympin kk salkkuun, sitä paitsi paljon sijoitella. 

dvv:n sivuilla lukee nimenomaan, että edunvalvojan tehtäviin kuuluu myös sijoittaa edunvavottavansa ylimääräiset rahat tuottavala tavalla. Edunvalvoja siis tekee sijoitusratkaisutkin valvottavansa puolesta, jos ylimääräistä rahaa jää. tässä ketjussa oli lainaus tuotu ja linkki. 

Veeti saa Kelan maksamaa eläkkeensaajan asumistukea 5 400 e/vuosi. Kaikki ylimääräiset tulot mahdollisista sijoituksista esim. korkeakorkoisella tilillä huomioidaan Kelan tukilaskelmassa ja ne pienentävät hänen asumistukeansa. Hyöty on plus miinus nolla eli ehdottamasi tilanne on sellainen, jossa toiminnasta saatu hyöty on täysin sama kuin siitä aiheutuneet kustannukset tai vaiva, jolloin lopputulos on nollasummapeliä.

Korkotulot alkaa vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen vasta sitten, jos niiden määrä ylittää 60 € vuodessa. Sen jälkeen korkotulot alkaa pienentää asumistukea maltillisesti, joten korkeakorkoisella säästötilillä voi kyllä parantaa elintasoaan, jos rahaa on hillottavaksi asti. 

Paitsi asumistukeen vaikuttaa suoraan ja heti. Kuten myös takuueläkkeeseen. Eikä edunvalvoja hoida sijoituksia vaan veroilmoitukset ja nostot ja panot. Hyvin harva edunvalvonnassa oleva kykenee oikeasti sijoittamaan järkevästi. 

No ei vaikuta takuueläkkeeseen. Eikä kyllä Veetin "tuloilla" eläkkeensaajan asumistukeenkaan.

Vuonna 2024 eläkkeensaajan asumistuki siirtyi yleisen asumistuen piiriin. Näin ollen tulot ja omaisuus vaikuttavat eläkkeensaajan asumistukeen. Jos sinulla on puoliso, asumistukeen vaikuttavat myös puolisosi tulot ja omaisuus. Kela

Takuueläkkeeseen ei tosiaan vaikuta. 

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15 euron viikkoraha on suoranaista vittuilua. Vaikka on kehitysvammainen, niin silti kyseessä on aikuinen jolla on oikeus omiin tarpeisiin ja oikeus tehdä omia valintoja pyytämättä edunvalvojalta lupaa.

Toisaalta onko kyseessä henkilö joka osaa ja ymmärtää raha-asiat, esim niin että voisi elää normaalimmin ja ostaa ja kuluttaa ilman että ostaa veloiksi? Joillakin kehitysvammaisilla se puuttuu joten siksi on aika niukka viikkoraha ja ylipäätään on edunvalvoja seuraamassa ja kontrolloimassa varoja. 

Jos siis Veetillä ei mene koko kuukauden eläkkeet asumiseen niin minne ne siitä ylijäävät rahat sitten päätyy? Kun käyttörahaa saa pikkulapsen viikkorahan verran käyttöön kertyy väistämättä varallisuutta joka olisi jo fiksua sijoittaa eteenpäin tilillä makuuttamisen sijaan kuten vaikkapa tunnettuihin rahastoihin.

 

Veetin kannattaisi ottaa yhteyttä paikkakuntansa oikeusaputoimistoon jossa tiliotteet tarkastukseen mitä omille rahoille tapahtuu. 

Digi- ja väestötietovirasto valvoo edunvalvojien ja edunvalvontavaltuutettujen toimintaa, ottaa vastaan tilinpitoja ja tarkistaa, että edunvalvoja toimii päämiehen edun mukaisesti. Oikeusaputoimistot (jotka kuuluvat oikeusapu- ja edunvalvontapiireihin) järjestävät ja tuottavat yleisen edunvalvonnan palveluja. Ne siis tarjoavat edunvalvojia niitä tarvitseville. 

Yleiset edunvalvojat toimivat virkamiesvastuulla ja heillä on salassapitovelvollisuus koskien päämiestä. Veetin edunvalvoja ei voinut tästä syystä tuoda esiin omaa näkökulmaansa Ylen artikkelissa, koska olisi valtion virkamiehenä rikkonut virkamieslakia. Artikkeli oli yksipuolinen ja asenteellinen. Jos edunvalvoja rikkoo virkavelvollisuuksiaan tai syyllistyy väärinkäytöksiin, seuraukset voivat olla vakavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15 euron viikkoraha on suoranaista vittuilua. Vaikka on kehitysvammainen, niin silti kyseessä on aikuinen jolla on oikeus omiin tarpeisiin ja oikeus tehdä omia valintoja pyytämättä edunvalvojalta lupaa.

Toisaalta onko kyseessä henkilö joka osaa ja ymmärtää raha-asiat, esim niin että voisi elää normaalimmin ja ostaa ja kuluttaa ilman että ostaa veloiksi? Joillakin kehitysvammaisilla se puuttuu joten siksi on aika niukka viikkoraha ja ylipäätään on edunvalvoja seuraamassa ja kontrolloimassa varoja. 

Jos siis Veetillä ei mene koko kuukauden eläkkeet asumiseen niin minne ne siitä ylijäävät rahat sitten päätyy? Kun käyttörahaa saa pikkulapsen viikkorahan verran käyttöön kertyy väistämättä varallisuutta joka olisi jo fiksua sijoittaa eteenpäin tilillä makuuttamisen sijaan kuten vaikkapa tunnettuihin rahastoihin.

 

Veetin kannattaisi ottaa yhteyttä paikkakuntansa oikeusaputoimistoon jossa tiliotteet tarkastukseen mitä omille rahoille tapahtuu. 

Tililläänhän nuo jutun mukaan ovat. Eikä edunvalvoja mitään sijoituksia voi valvoa. Se jos Veeti saisi muutaman kympin kk salkkuun, sitä paitsi paljon sijoitella. 

dvv:n sivuilla lukee nimenomaan, että edunvalvojan tehtäviin kuuluu myös sijoittaa edunvavottavansa ylimääräiset rahat tuottavala tavalla. Edunvalvoja siis tekee sijoitusratkaisutkin valvottavansa puolesta, jos ylimääräistä rahaa jää. tässä ketjussa oli lainaus tuotu ja linkki. 

Veeti saa Kelan maksamaa eläkkeensaajan asumistukea 5 400 e/vuosi. Kaikki ylimääräiset tulot mahdollisista sijoituksista esim. korkeakorkoisella tilillä huomioidaan Kelan tukilaskelmassa ja ne pienentävät hänen asumistukeansa. Hyöty on plus miinus nolla eli ehdottamasi tilanne on sellainen, jossa toiminnasta saatu hyöty on täysin sama kuin siitä aiheutuneet kustannukset tai vaiva, jolloin lopputulos on nollasummapeliä.

Korkotulot alkaa vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen vasta sitten, jos niiden määrä ylittää 60 € vuodessa. Sen jälkeen korkotulot alkaa pienentää asumistukea maltillisesti, joten korkeakorkoisella säästötilillä voi kyllä parantaa elintasoaan, jos rahaa on hillottavaksi asti. 

Paitsi asumistukeen vaikuttaa suoraan ja heti. Kuten myös takuueläkkeeseen. Eikä edunvalvoja hoida sijoituksia vaan veroilmoitukset ja nostot ja panot. Hyvin harva edunvalvonnassa oleva kykenee oikeasti sijoittamaan järkevästi. 

No ei vaikuta takuueläkkeeseen. Eikä kyllä Veetin "tuloilla" eläkkeensaajan asumistukeenkaan.

Vuonna 2024 eläkkeensaajan asumistuki siirtyi yleisen asumistuen piiriin. Näin ollen tulot ja omaisuus vaikuttavat eläkkeensaajan asumistukeen. Jos sinulla on puoliso, asumistukeen vaikuttavat myös puolisosi tulot ja omaisuus. Kela

Takuueläkkeeseen ei tosiaan vaikuta. 

-ohis

No ei siirtynyt. Toki tulot ja varallisuus vaikuttavat eläkkeensaajan asumistukeen, mutta ehdot yleisessä ja eläkkeensaajan asumistuessa ovat aika lailla erilaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika kylmää kyytiä täällä moneltakin tullut nuorelle, yksinäiselle ja karun taustan omaavalle nuorelle.

Mielestäni koko juttu oli vähän hutaisten kirjoitettu ja tehty turhan draamahakuisesti. Edunvalvoja on oikeasti yhteiskuntamme yksiä parhaita keinoja turvata heikompiosaisten ja tukea tarvitsevien ihmisten taloudellinen turva ja toimeentulo. On vähän vaarallistakin tehdä tärkeästä aiheesta tällainen artikkeli.

Edunvalvonnassa on kyllä ongelmiakin, ja on hyvä että niistä puhutaan, mutta keskustelua tulisi kohdistaa esim. vähäisiin resursseihin ja isoihin asiakasmääriin (yleiset edunvalvojat eivät tunne asiakkaitaan tms). Tässä artikkelissa asia oli kuitenkin hutaisten tehty ja monia asioita ei oltu selitetty kunnolla.

 

Toivon jokaisen miettivän, ennen kuin kirjoittaa tästä nuoresta miehestä näin ilkeään ja ivalliseen sävyyn. On myös säälittävää sättiä ja kahdehtia henkilöä, joka on elämänsä alusta saakka joutunut taistelemaan. Veeti on halunnut nostaa asiaa esille ja on yrittänytkin sen tehdä parhaansa mukaan. Olisi ollut ylen velvollisuus tehdä jutusta selkeämpi.

Aika sensaatiohakuisesti ja yksipuolisesti on juttu kirjoitettu. 

Mun mielestä on ongelmallista, että kritiikittä annetaan ymmärtää, että esim tämä Veeti olisi isonkin vääryyden kohde. Ei ole. Paremmin hänellä on asiat kuin monella muulla.

 

Yksinäisyys on tietysti ikävä asia, mutta ei hänelle voi verovaroilla kaveria tai läheistä perheenjäsentä hankkia. 

Veeti kertoo Facebook-sivuillaan 21.3 lähestyneensä itse Yleä uutisvinkin merkeissä ja paljastaa syyn miksi.

“lähetin tällaisen uutis ehdotuksen medialle mitä olette mieltä toivottavasti tästä asiasta otetaan vakavasti vaadin oikeuksia toivottavasti löytyisi sijaisperhe minulle joka on nyt etsinnöissä sosiaalityössä”

Ylen tunteisiin vetoavan nyyhkytarinan, jonka kirjoitti toimittaja Tanja Kröger päätavoite olikin herättää empatiaa ja sääliä ja löytää sijaisperhe Veetille. Miksi tätä ei kerrottu lukijoille? Järkyttävää manipulointia!

Tämäkö on valtakunnan ykkösmedian uusi rooli - antaa yksilöityjä ja räätälöityjä palveluita harvoille ja valikoiduille? Arvokasta journalistista sisältöä verovaroilla? Suututtaa aivan valtavasti kaikkien niiden puolesta, jotka eivät saa ääntään kuuluviin samalla lailla, koska Suomessa on kuitenkin lähes parikymmentätuhatta lasta ja nuorta sijoitettuna kotinsa ulkopuolelle. Sijaisperheistä on krooninen ja huutava pula, ja Veetillä on asiat kuitenkin harvinaisen hyvin. Hän on hyvässä hoidossa, ei heitteillä ja tämä johtuu tietenkin siitä, että vammaisten henkilöiden asiat on määritelty laissa vahvemmin ja yksilöllisemmin (erityislainsäädäntö) kuin esim. vanhusten.

Kriittisen lukijan käsissä Krögerin juttu lakkasi, ikävä kyllä, olemasta pelkkä tunnekokemus ja muuttui tarkasteltavaksi kohteeksi, jonka totuusarvo ja tarkoitusperä muuttui hyvinkin kyseenalaiseksi. Ei näin Yle.

Opettele ymmärtämään lukemaasi. Veeti kertoi vain ja ainoastaan sen, miksi hän oli alun perin halunnut tuoda tilanteensa julkisuuteen. Siitä ei voi päätellä mitään siitä, minkä takia Yle teki Veetistä jutun ja oliko Veeti missään vaiheessa edes kertonut Ylen toimittajalle, minkä takia hän oli lähestynyt Yleä.

Juuri siksi Ylen olisi pitänyt vain ottaa koppia hänen ilmi tuomasta asiasta ja tehdä siitä asiallinen juttu. Jos he kerran halusivat tuoda esiin mielestään ongelman, sitä olisi pitänyt tarkastella yleisellä tasolla. Tällöin he olisivat huomanneet, että Veetin ongelma ei todellakaan ole yleinen eikä edes Veetin kohdalla relevantti. 

Ylen tarkoitus on tuoda Veetin kaltaisten ihmisten (osattomien) ääni muuttamattomana esille.

Yle on iso talo, tuttavani on siellä töissä. Toimittaja Tanja Kröger on kokenut ja erikoistunut ihmisläheisiin ja vahvasti tunteisiin vetoaviin reportaaseihin. Hänen tyylilleen on ominaista narratiivinen kerronta, jossa hän hyödyntää usein kerronnallista journalismia - keskiössä on yksilön kokemus. Tämä saa jutut tuntumaan "tarinoilta", mikä voi joidenkin lukijoiden mielestä lähestyä nyyhkytarinan rajaa, vaikka kyseessä on ammatillinen journalismi. Häntä kritisoidaan välillä juuri liiallisesta tunnelatauksesta tai "kurjuuspornon" tuottamisesta ja tunteilla mässäilystä. 
Kröger on ehdottomasti tunteikkaan ja inhimillisen journalismin taitajana, mikä jakaa mielipiteitä sen mukaan, pitääkö lukija liikuttavista tarinoista vai kokeeko ne liian sentimentaalisiksi. Minä en pidä, tykkään asiajournalismista. Jos tavoite oli kasvattaa empatiaa Veetin kaltaisia kohtaan, minulla tunnereaktio oli päinvastainen.

Jos tarkoituksena oli saada sijoitusperhe Veetille, niin miksi otsikossa on mainittu käyttörahan pienuus? Se jo vetää tämän koko artikkelin sävyn turhasta kitisemiseen. 

En kyllä usko, että Veetin toive toteutuu.

Tässä raivostuttaa Ylen tapa tehdä klikkiotsikoita vammaisen kustannuksella. 2.1.2026 julkaistussa instapostauksessa Veeti ihan itse kertoo, että rahan hahmottaminen on hänelle vaikeaa, ja isoimmat haasteet on kiintymyssuhdetraumojen aiheuttamissa jutuissa. Etsii siis aikuisten perhekotia ensisijaisesti, tästä pidemmän aikaa ollut aktiivinen somessa, ja haluaa levittää tietoisuutta tästä vaihtoehdosta. Myös ilmeisesti haluaa kannustaa ihmisiä ryhtymään sijaisperheeksi aikuisille (vanhukset, vammaiset). Ihan järkevä pointti itseasiassa! Mutta Ylen toimittaja kääntänyt jostain syystä koko jutun siten, että "paha edunvalvonta", vaikka Veetin alkuperäinen idea olisi ollut paljon parempi. Eli "aikuisten sijaisperheet ovat monille tuntematon juttu, tarvetta olisi, kuten 23-vuotiaalle Veetille". 

Ja kun Veetin instaa lukee, niin tulee kyllä ilmi, että hän itse hahmottaa omat haasteensa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Mutta ei kai nuo haasteet ole ihme. Olisi mullakin, jos olisin pienestä pitäen laitokseen sijoitettu kehitysvammainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan tahtoisi tarjota Veetille kodin? Parikymppinen katkeroitunut mies, joka hakee netissä seksikumppaneita niin miehistä kuin naisistakin omalla nimellään ja naamallaan. Laitostausta riittäisi ilman muitakin ongelmia siihen, että Veetin odotukset perhe-elämää kohtaan on täysin epärealistiset ja sopeutuminen perheeseen parhaassakin tapauksessa hyvin haasteellista. 

Jos jonkun ihmeen kaupalla Veeti löytäisi sijaiskodin, niin ei se silti korjaisi menneisyyden traumoja. Mä kanssa luulen, että vaikka minkä pyhimysperheen luota löytyisi paikka, niin Veeti tulisi pettymään epärealististen odotusten vuoksi. 

saisi kuitenkin jonkinlaisen käsityksen perhe-elämästä, hällähän ei mitään sellaisia kokemuksia ole elämänsä aikana siunaantunut.  (siellä esim. joutuu pakostakin oppimaan ottamaan muutkin huomioon). Meistä, joilla on, nin on varmasti vaikea käsittää mistä kaikesta voi jäädä paitsi ja jos veetin hoitajat/ohjaajat kokevat, että se voisi ola veetille hyödyksi, niin ehkä se on niin. he hänet kuitenkin parhaiten tuntevat.  Toivottavasti jostain löytyy joku hyvin kokenut sijaisperhe/perhekodin vetäjä, joka voi ottaa koppia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osakkeita voi valvottava ostaa toki, mutta edunvalvoja ei saa vaikuttaa siihen mitä osakkeita hän ostaa. Ja aina tarvitaan erillinen lupa. Edunvalvottavalla on alentunut kyky hallita varojaan, siksi hänellä on edunvalvoja, jonka kautta raha liikkuu. Se ei todellakaan tarkoita sitä että edunvalvoja päättää asioista. 

Amen. Edunvalvoja ei ole koskaan salkunhoitaja vaan asiakkaansa varojen valvova viranomainen. 

Minun isäni oli viimeisinä vuosinaan edunvalvonnassa. Hänellä oli salkku ja edunvalvoja piti huolen siitä ettei isäni hölmöillyt sen kanssa. Kun isäni maat myytiin, toki tulot sijoitettiin olemassa olevaan salkkuun, mutta edunvalvoja ei tietenkään voinut ostaa tiettyjä osakkeita vaan rahat laitettiin salkkuun. Salkunhoitaja on ihan eri asia, hänelle maksetaan siitä, että hän sijoittaa salkun rahoja. 

Menee puurot ja vellit täällä sekaisin. 

Kenellä ne puurot ja vellit menee sekaisin? Osakkeet on riskisijoituksia, joihin liittyy selvä riski koko pääoman menettämisestä. Edunvalvoja ei tietenkään voi päättää, että ostanpa Pertille kasan Nokiaa ja Irmalle Marimekkoa. Onko joku täällä muka väittänyt muuta?

Tästä lähdettiin liikkeelle: Kun käyttörahaa saa pikkulapsen viikkorahan verran käyttöön kertyy väistämättä varallisuutta joka olisi jo fiksua sijoittaa eteenpäin tilillä makuuttamisen sijaan kuten vaikkapa tunnettuihin rahastoihin.

Joitakin kymppejä kuussa kertyy. Joita tarvitaan puskuriksi, jotta voidaan tarvittaessa tehdä isompia hankintoja, kuten silmälasit. 

 

Muutenkin on ollut puhetta, että yhdellä edunvalvojalla voi olla jopa 200 asiakasta. Millä ajalla hän noita pennosia sijoittelisi?

minulla on erilaisia rahastosijoituksia ja osakkeita. Rahastosijoituksen tekemiseen menee noin 3 minuuttia. rahastoja on hyvin matalariskisiä, kuin sitten hyvn korkeariskisiä. Lisäksi on korkeakorkoisia tilejä, joilla ei juuri rahojen katoamisen riskiä ole. 

Pointtni oli tässä vain kommentoida tuohon "kellä olisi aikaa sellaiseen" -kommenttiin, ei muuhun.