Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
23-vuotias Veeti saa edunvalvojaltaan 15 € käyttörahaa viikossa
19.04.2026 |
15 euroa viikossa. Se on raha, jonka helsinkiläinen Veeti Knuutinen, 23, saa käyttövaratililleen viikoittain.
- Se tuntuu ahdistavalta, surulliselta ja epätasa-arvoiselta. Haluaisin elää ja tehdä asioita elämässä, kuten harrastaa musiikkia ja saada kuntosalilla personal trainerin. Kehoni tarvitsisi enemmän liikuntaa.
Kommentit (950)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
15 euron viikkoraha on suoranaista vittuilua. Vaikka on kehitysvammainen, niin silti kyseessä on aikuinen jolla on oikeus omiin tarpeisiin ja oikeus tehdä omia valintoja pyytämättä edunvalvojalta lupaa.
Toisaalta onko kyseessä henkilö joka osaa ja ymmärtää raha-asiat, esim niin että voisi elää normaalimmin ja ostaa ja kuluttaa ilman että ostaa veloiksi? Joillakin kehitysvammaisilla se puuttuu joten siksi on aika niukka viikkoraha ja ylipäätään on edunvalvoja seuraamassa ja kontrolloimassa varoja.
Jos siis Veetillä ei mene koko kuukauden eläkkeet asumiseen niin minne ne siitä ylijäävät rahat sitten päätyy? Kun käyttörahaa saa pikkulapsen viikkorahan verran käyttöön kertyy väistämättä varallisuutta joka olisi jo fiksua sijoittaa eteenpäin tilillä makuuttamisen sijaan kuten vaikkapa tunnettuihin rahastoihin.
Veetin kannattaisi ottaa yhteyttä paikkakuntansa oikeusaputoimistoon jossa tiliotteet tarkastukseen mitä omille rahoille tapahtuu.
Tililläänhän nuo jutun mukaan ovat. Eikä edunvalvoja mitään sijoituksia voi valvoa. Se jos Veeti saisi muutaman kympin kk salkkuun, sitä paitsi paljon sijoitella.
dvv:n sivuilla lukee nimenomaan, että edunvalvojan tehtäviin kuuluu myös sijoittaa edunvavottavansa ylimääräiset rahat tuottavala tavalla. Edunvalvoja siis tekee sijoitusratkaisutkin valvottavansa puolesta, jos ylimääräistä rahaa jää. tässä ketjussa oli lainaus tuotu ja linkki.
Veeti saa Kelan maksamaa eläkkeensaajan asumistukea 5 400 e/vuosi. Kaikki ylimääräiset tulot mahdollisista sijoituksista esim. korkeakorkoisella tilillä huomioidaan Kelan tukilaskelmassa ja ne pienentävät hänen asumistukeansa. Hyöty on plus miinus nolla eli ehdottamasi tilanne on sellainen, jossa toiminnasta saatu hyöty on täysin sama kuin siitä aiheutuneet kustannukset tai vaiva, jolloin lopputulos on nollasummapeliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kylmää kyytiä täällä moneltakin tullut nuorelle, yksinäiselle ja karun taustan omaavalle nuorelle.
Mielestäni koko juttu oli vähän hutaisten kirjoitettu ja tehty turhan draamahakuisesti. Edunvalvoja on oikeasti yhteiskuntamme yksiä parhaita keinoja turvata heikompiosaisten ja tukea tarvitsevien ihmisten taloudellinen turva ja toimeentulo. On vähän vaarallistakin tehdä tärkeästä aiheesta tällainen artikkeli.
Edunvalvonnassa on kyllä ongelmiakin, ja on hyvä että niistä puhutaan, mutta keskustelua tulisi kohdistaa esim. vähäisiin resursseihin ja isoihin asiakasmääriin (yleiset edunvalvojat eivät tunne asiakkaitaan tms). Tässä artikkelissa asia oli kuitenkin hutaisten tehty ja monia asioita ei oltu selitetty kunnolla.
Toivon jokaisen miettivän, ennen kuin kirjoittaa tästä nuoresta miehestä näin ilkeään ja ivalliseen sävyyn. On myös säälittävää sättiä ja kahdehtia henkilöä, joka on elämänsä alusta saakka joutunut taistelemaan. Veeti on halunnut nostaa asiaa esille ja on yrittänytkin sen tehdä parhaansa mukaan. Olisi ollut ylen velvollisuus tehdä jutusta selkeämpi.
Aika sensaatiohakuisesti ja yksipuolisesti on juttu kirjoitettu.
Mun mielestä on ongelmallista, että kritiikittä annetaan ymmärtää, että esim tämä Veeti olisi isonkin vääryyden kohde. Ei ole. Paremmin hänellä on asiat kuin monella muulla.
Yksinäisyys on tietysti ikävä asia, mutta ei hänelle voi verovaroilla kaveria tai läheistä perheenjäsentä hankkia.
Samaa olin tulossa kirjoittamaan. Veetillä on selvästikin paha olla; perheetön, yksinäinen, älyllinen kehitysvamma ja haluaisi normaalin elämän. Ei varmastikaan raha ole nyt hänen varsinainen huolensa, vaan tuo yksinäisyys ja kokemus muiden armoilla olemisesta. Sinänsä varmasti Veetiä tuetaan ihan hyvin, mutta ei se poista sisäistä pahaa oloa.
Toivottavasti hän saisi ystäviä, kenen kanssa käydä salilla ja musisoida.
Katselin Veetin some-tilejä ja niiden perusteella hänellä on kyllä ollut kavereita ja seksisuhteitakin sekä miehiin että naisiin, ja hän etsii edelleen K-18 ystäviä, mutta on persoonana “haastava”. Seuransa tuntuu imevän voimat muilta ja jättävän ympäristönsä uuvuttavaksi tai kuormittuneeksi. En usko, että hän tekee tätä tahallaan, se on vain hänen tiedostamaton tapansa toimia vuorovaikutustilanteissa ja taustalla tietenkin tuo vauvaiän kiintymyssuhdehäiriö, hylätyksi tulemisen kokemus, lievä kehitysvamma ja ADHD (mainitsee nämä itse).
Veetillä on tietenkin oikeus seksuaalisuuteen ja kumppanin etsimiseen, mutta netissä omalla nimellä ja kuvalla sekä yhteystiedoilla toimimiseen liittyy erityisiä riskejä, joiden vuoksi huolestuminen ja tilanteeseen puuttuminen olisi mielestäni aiheellista, sillä pelkään ettei hän täysin ymmärrä toimintansa seurauksia. Sosiaalityöntekijä voisi ainakin ohjeistaa käyttämään nimimerkkiä.
Veetin omin sanoin (IG):
Alkaa pikkuhiljaa vituttamaan kun kaikki mun tärkeät ihmiset estää minun puhelinnumeroni tai vaihtaa liittymiä kun tarvitsen turvaa muutoksen edessä ja muutenkin on ikävä ihmisiä jota haluaisin pitää niihin yhteyttä joten kaikki saa turpiinsa kaikki häviää myös tekijä ja uhri ja myös kaikki saa hävettä maailmassa myös ne ihmiset jotka vihaa tai inhoaa tai niin edelleen tunteita herättää musta ku mä tarjoo uutta mahdollista ja elän elämää miten Suvi Teräsniska tai Kaija Koo sanoma latu on auki..
Mun vanhemmat muutti aikoinaan. Naapuri tuli kyläilemään ja samalla varoitti ikinä päästämästä lähellä asuvaa keva-miestä sisälle. Ei hän vaarallinen ole, mutta täysin rajaton eikä ymmärrä poistua edes pyynnöstä. Jankuttaa vaan omia juttujaan ja seuraa jopa vessaan, ainakin yrittää. Ollut useille naapureille todellinen riesa. Tämä mies siis asui tuolloin vanhempiensa kanssa joka toinen viikko, loput laitoksessa. Joten jos Veetissä on samaa "vikaa", ymmärrän hyvin että blokataan, kun ihmiset eivät vaan jaksa.
Veeti mainitsee tuossa tarvitsevansa turvaa, mutta eipä kenelläkään ole velvollisuutta olla hänen tukipilarinaan. Kuinka vastavuoroisia nämä hänen suhteensa ovat? Hän ottaa ja muut ovat olemassa vain häntä varten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan tahtoisi tarjota Veetille kodin? Parikymppinen katkeroitunut mies, joka hakee netissä seksikumppaneita niin miehistä kuin naisistakin omalla nimellään ja naamallaan. Laitostausta riittäisi ilman muitakin ongelmia siihen, että Veetin odotukset perhe-elämää kohtaan on täysin epärealistiset ja sopeutuminen perheeseen parhaassakin tapauksessa hyvin haasteellista.
Kukapa ei tahtoisi jakaa kotiaan vieraan miehen kanssa, joka harrastaa irtoseksiä ties kuinka epämääräisten tyyppien kanssa?
Kyllä. Varmasti jakaa auliisti myös osoitteen näille satunnaistuttaville, kun muutenkaan ei ymmärrä yksityisyyden päälle.
Eikö tuon ikäisen muutenkin pitäisi jo irtautua lapsuuden perheestään eikä etsiä korviketta?? Eikä meillä ei-laitostaustaisillakaan mikään täydellinen perhe tai tukiverkko ole helpottamassa elämää. Omat epäkohdat on taustalla kaikilla. Oma tukiverkko on lähinnä ollut rahallinen, henkistä tukea ei ole ollut.
Veeti saa 1600 euroa tekemättä sen eteen yhtikäs mitään. Ja vielä lisää pitäisi saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
15 euron viikkoraha on suoranaista vittuilua. Vaikka on kehitysvammainen, niin silti kyseessä on aikuinen jolla on oikeus omiin tarpeisiin ja oikeus tehdä omia valintoja pyytämättä edunvalvojalta lupaa.
Toisaalta onko kyseessä henkilö joka osaa ja ymmärtää raha-asiat, esim niin että voisi elää normaalimmin ja ostaa ja kuluttaa ilman että ostaa veloiksi? Joillakin kehitysvammaisilla se puuttuu joten siksi on aika niukka viikkoraha ja ylipäätään on edunvalvoja seuraamassa ja kontrolloimassa varoja.
Jos siis Veetillä ei mene koko kuukauden eläkkeet asumiseen niin minne ne siitä ylijäävät rahat sitten päätyy? Kun käyttörahaa saa pikkulapsen viikkorahan verran käyttöön kertyy väistämättä varallisuutta joka olisi jo fiksua sijoittaa eteenpäin tilillä makuuttamisen sijaan kuten vaikkapa tunnettuihin rahastoihin.
Veetin kannattaisi ottaa yhteyttä paikkakuntansa oikeusaputoimistoon jossa tiliotteet tarkastukseen mitä omille rahoille tapahtuu.
Tililläänhän nuo jutun mukaan ovat. Eikä edunvalvoja mitään sijoituksia voi valvoa. Se jos Veeti saisi muutaman kympin kk salkkuun, sitä paitsi paljon sijoitella.
dvv:n sivuilla lukee nimenomaan, että edunvalvojan tehtäviin kuuluu myös sijoittaa edunvavottavansa ylimääräiset rahat tuottavala tavalla. Edunvalvoja siis tekee sijoitusratkaisutkin valvottavansa puolesta, jos ylimääräistä rahaa jää. tässä ketjussa oli lainaus tuotu ja linkki.
Veeti saa Kelan maksamaa eläkkeensaajan asumistukea 5 400 e/vuosi. Kaikki ylimääräiset tulot mahdollisista sijoituksista esim. korkeakorkoisella tilillä huomioidaan Kelan tukilaskelmassa ja ne pienentävät hänen asumistukeansa. Hyöty on plus miinus nolla eli ehdottamasi tilanne on sellainen, jossa toiminnasta saatu hyöty on täysin sama kuin siitä aiheutuneet kustannukset tai vaiva, jolloin lopputulos on nollasummapeliä.
Korkotulot alkaa vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen vasta sitten, jos niiden määrä ylittää 60 € vuodessa. Sen jälkeen korkotulot alkaa pienentää asumistukea maltillisesti, joten korkeakorkoisella säästötilillä voi kyllä parantaa elintasoaan, jos rahaa on hillottavaksi asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kylmää kyytiä täällä moneltakin tullut nuorelle, yksinäiselle ja karun taustan omaavalle nuorelle.
Mielestäni koko juttu oli vähän hutaisten kirjoitettu ja tehty turhan draamahakuisesti. Edunvalvoja on oikeasti yhteiskuntamme yksiä parhaita keinoja turvata heikompiosaisten ja tukea tarvitsevien ihmisten taloudellinen turva ja toimeentulo. On vähän vaarallistakin tehdä tärkeästä aiheesta tällainen artikkeli.
Edunvalvonnassa on kyllä ongelmiakin, ja on hyvä että niistä puhutaan, mutta keskustelua tulisi kohdistaa esim. vähäisiin resursseihin ja isoihin asiakasmääriin (yleiset edunvalvojat eivät tunne asiakkaitaan tms). Tässä artikkelissa asia oli kuitenkin hutaisten tehty ja monia asioita ei oltu selitetty kunnolla.
Toivon jokaisen miettivän, ennen kuin kirjoittaa tästä nuoresta miehestä näin ilkeään ja ivalliseen sävyyn. On myös säälittävää sättiä ja kahdehtia henkilöä, joka on elämänsä alusta saakka joutunut taistelemaan. Veeti on halunnut nostaa asiaa esille ja on yrittänytkin sen tehdä parhaansa mukaan. Olisi ollut ylen velvollisuus tehdä jutusta selkeämpi.
Aika sensaatiohakuisesti ja yksipuolisesti on juttu kirjoitettu.
Mun mielestä on ongelmallista, että kritiikittä annetaan ymmärtää, että esim tämä Veeti olisi isonkin vääryyden kohde. Ei ole. Paremmin hänellä on asiat kuin monella muulla.
Yksinäisyys on tietysti ikävä asia, mutta ei hänelle voi verovaroilla kaveria tai läheistä perheenjäsentä hankkia.
Veeti kertoo Facebook-sivuillaan 21.3 lähestyneensä itse Yleä uutisvinkin merkeissä ja paljastaa syyn miksi.
“lähetin tällaisen uutis ehdotuksen medialle mitä olette mieltä toivottavasti tästä asiasta otetaan vakavasti vaadin oikeuksia toivottavasti löytyisi sijaisperhe minulle joka on nyt etsinnöissä sosiaalityössä”
Ylen tunteisiin vetoavan nyyhkytarinan, jonka kirjoitti toimittaja Tanja Kröger päätavoite olikin herättää empatiaa ja sääliä ja löytää sijaisperhe Veetille. Miksi tätä ei kerrottu lukijoille? Järkyttävää manipulointia!
Tämäkö on valtakunnan ykkösmedian uusi rooli - antaa yksilöityjä ja räätälöityjä palveluita harvoille ja valikoiduille? Arvokasta journalistista sisältöä verovaroilla? Suututtaa aivan valtavasti kaikkien niiden puolesta, jotka eivät saa ääntään kuuluviin samalla lailla, koska Suomessa on kuitenkin lähes parikymmentätuhatta lasta ja nuorta sijoitettuna kotinsa ulkopuolelle. Sijaisperheistä on krooninen ja huutava pula, ja Veetillä on asiat kuitenkin harvinaisen hyvin. Hän on hyvässä hoidossa, ei heitteillä ja tämä johtuu tietenkin siitä, että vammaisten henkilöiden asiat on määritelty laissa vahvemmin ja yksilöllisemmin (erityislainsäädäntö) kuin esim. vanhusten.
Kriittisen lukijan käsissä Krögerin juttu lakkasi, ikävä kyllä, olemasta pelkkä tunnekokemus ja muuttui tarkasteltavaksi kohteeksi, jonka totuusarvo ja tarkoitusperä muuttui hyvinkin kyseenalaiseksi. Ei näin Yle.
Opettele ymmärtämään lukemaasi. Veeti kertoi vain ja ainoastaan sen, miksi hän oli alun perin halunnut tuoda tilanteensa julkisuuteen. Siitä ei voi päätellä mitään siitä, minkä takia Yle teki Veetistä jutun ja oliko Veeti missään vaiheessa edes kertonut Ylen toimittajalle, minkä takia hän oli lähestynyt Yleä.
Juuri siksi Ylen olisi pitänyt vain ottaa koppia hänen ilmi tuomasta asiasta ja tehdä siitä asiallinen juttu. Jos he kerran halusivat tuoda esiin mielestään ongelman, sitä olisi pitänyt tarkastella yleisellä tasolla. Tällöin he olisivat huomanneet, että Veetin ongelma ei todellakaan ole yleinen eikä edes Veetin kohdalla relevantti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kylmää kyytiä täällä moneltakin tullut nuorelle, yksinäiselle ja karun taustan omaavalle nuorelle.
Mielestäni koko juttu oli vähän hutaisten kirjoitettu ja tehty turhan draamahakuisesti. Edunvalvoja on oikeasti yhteiskuntamme yksiä parhaita keinoja turvata heikompiosaisten ja tukea tarvitsevien ihmisten taloudellinen turva ja toimeentulo. On vähän vaarallistakin tehdä tärkeästä aiheesta tällainen artikkeli.
Edunvalvonnassa on kyllä ongelmiakin, ja on hyvä että niistä puhutaan, mutta keskustelua tulisi kohdistaa esim. vähäisiin resursseihin ja isoihin asiakasmääriin (yleiset edunvalvojat eivät tunne asiakkaitaan tms). Tässä artikkelissa asia oli kuitenkin hutaisten tehty ja monia asioita ei oltu selitetty kunnolla.
Toivon jokaisen miettivän, ennen kuin kirjoittaa tästä nuoresta miehestä näin ilkeään ja ivalliseen sävyyn. On myös säälittävää sättiä ja kahdehtia henkilöä, joka on elämänsä alusta saakka joutunut taistelemaan. Veeti on halunnut nostaa asiaa esille ja on yrittänytkin sen tehdä parhaansa mukaan. Olisi ollut ylen velvollisuus tehdä jutusta selkeämpi.
Aika sensaatiohakuisesti ja yksipuolisesti on juttu kirjoitettu.
Mun mielestä on ongelmallista, että kritiikittä annetaan ymmärtää, että esim tämä Veeti olisi isonkin vääryyden kohde. Ei ole. Paremmin hänellä on asiat kuin monella muulla.
Yksinäisyys on tietysti ikävä asia, mutta ei hänelle voi verovaroilla kaveria tai läheistä perheenjäsentä hankkia.
Veeti kertoo Facebook-sivuillaan 21.3 lähestyneensä itse Yleä uutisvinkin merkeissä ja paljastaa syyn miksi.
“lähetin tällaisen uutis ehdotuksen medialle mitä olette mieltä toivottavasti tästä asiasta otetaan vakavasti vaadin oikeuksia toivottavasti löytyisi sijaisperhe minulle joka on nyt etsinnöissä sosiaalityössä”
Ylen tunteisiin vetoavan nyyhkytarinan, jonka kirjoitti toimittaja Tanja Kröger päätavoite olikin herättää empatiaa ja sääliä ja löytää sijaisperhe Veetille. Miksi tätä ei kerrottu lukijoille? Järkyttävää manipulointia!
Tämäkö on valtakunnan ykkösmedian uusi rooli - antaa yksilöityjä ja räätälöityjä palveluita harvoille ja valikoiduille? Arvokasta journalistista sisältöä verovaroilla? Suututtaa aivan valtavasti kaikkien niiden puolesta, jotka eivät saa ääntään kuuluviin samalla lailla, koska Suomessa on kuitenkin lähes parikymmentätuhatta lasta ja nuorta sijoitettuna kotinsa ulkopuolelle. Sijaisperheistä on krooninen ja huutava pula, ja Veetillä on asiat kuitenkin harvinaisen hyvin. Hän on hyvässä hoidossa, ei heitteillä ja tämä johtuu tietenkin siitä, että vammaisten henkilöiden asiat on määritelty laissa vahvemmin ja yksilöllisemmin (erityislainsäädäntö) kuin esim. vanhusten.
Kriittisen lukijan käsissä Krögerin juttu lakkasi, ikävä kyllä, olemasta pelkkä tunnekokemus ja muuttui tarkasteltavaksi kohteeksi, jonka totuusarvo ja tarkoitusperä muuttui hyvinkin kyseenalaiseksi. Ei näin Yle.
Opettele ymmärtämään lukemaasi. Veeti kertoi vain ja ainoastaan sen, miksi hän oli alun perin halunnut tuoda tilanteensa julkisuuteen. Siitä ei voi päätellä mitään siitä, minkä takia Yle teki Veetistä jutun ja oliko Veeti missään vaiheessa edes kertonut Ylen toimittajalle, minkä takia hän oli lähestynyt Yleä.
Juuri siksi Ylen olisi pitänyt vain ottaa koppia hänen ilmi tuomasta asiasta ja tehdä siitä asiallinen juttu. Jos he kerran halusivat tuoda esiin mielestään ongelman, sitä olisi pitänyt tarkastella yleisellä tasolla. Tällöin he olisivat huomanneet, että Veetin ongelma ei todellakaan ole yleinen eikä edes Veetin kohdalla relevantti.
Ylen tarkoitus on tuoda Veetin kaltaisten ihmisten (osattomien) ääni muuttamattomana esille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
15 euron viikkoraha on suoranaista vittuilua. Vaikka on kehitysvammainen, niin silti kyseessä on aikuinen jolla on oikeus omiin tarpeisiin ja oikeus tehdä omia valintoja pyytämättä edunvalvojalta lupaa.
Toisaalta onko kyseessä henkilö joka osaa ja ymmärtää raha-asiat, esim niin että voisi elää normaalimmin ja ostaa ja kuluttaa ilman että ostaa veloiksi? Joillakin kehitysvammaisilla se puuttuu joten siksi on aika niukka viikkoraha ja ylipäätään on edunvalvoja seuraamassa ja kontrolloimassa varoja.
Jos siis Veetillä ei mene koko kuukauden eläkkeet asumiseen niin minne ne siitä ylijäävät rahat sitten päätyy? Kun käyttörahaa saa pikkulapsen viikkorahan verran käyttöön kertyy väistämättä varallisuutta joka olisi jo fiksua sijoittaa eteenpäin tilillä makuuttamisen sijaan kuten vaikkapa tunnettuihin rahastoihin.
Veetin kannattaisi ottaa yhteyttä paikkakuntansa oikeusaputoimistoon jossa tiliotteet tarkastukseen mitä omille rahoille tapahtuu.
Tililläänhän nuo jutun mukaan ovat. Eikä edunvalvoja mitään sijoituksia voi valvoa. Se jos Veeti saisi muutaman kympin kk salkkuun, sitä paitsi paljon sijoitella.
dvv:n sivuilla lukee nimenomaan, että edunvalvojan tehtäviin kuuluu myös sijoittaa edunvavottavansa ylimääräiset rahat tuottavala tavalla. Edunvalvoja siis tekee sijoitusratkaisutkin valvottavansa puolesta, jos ylimääräistä rahaa jää. tässä ketjussa oli lainaus tuotu ja linkki.
Veeti saa Kelan maksamaa eläkkeensaajan asumistukea 5 400 e/vuosi. Kaikki ylimääräiset tulot mahdollisista sijoituksista esim. korkeakorkoisella tilillä huomioidaan Kelan tukilaskelmassa ja ne pienentävät hänen asumistukeansa. Hyöty on plus miinus nolla eli ehdottamasi tilanne on sellainen, jossa toiminnasta saatu hyöty on täysin sama kuin siitä aiheutuneet kustannukset tai vaiva, jolloin lopputulos on nollasummapeliä.
Korkotulot alkaa vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen vasta sitten, jos niiden määrä ylittää 60 € vuodessa. Sen jälkeen korkotulot alkaa pienentää asumistukea maltillisesti, joten korkeakorkoisella säästötilillä voi kyllä parantaa elintasoaan, jos rahaa on hillottavaksi asti.
Paitsi asumistukeen vaikuttaa suoraan ja heti. Kuten myös takuueläkkeeseen. Eikä edunvalvoja hoida sijoituksia vaan veroilmoitukset ja nostot ja panot. Hyvin harva edunvalvonnassa oleva kykenee oikeasti sijoittamaan järkevästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kylmää kyytiä täällä moneltakin tullut nuorelle, yksinäiselle ja karun taustan omaavalle nuorelle.
Mielestäni koko juttu oli vähän hutaisten kirjoitettu ja tehty turhan draamahakuisesti. Edunvalvoja on oikeasti yhteiskuntamme yksiä parhaita keinoja turvata heikompiosaisten ja tukea tarvitsevien ihmisten taloudellinen turva ja toimeentulo. On vähän vaarallistakin tehdä tärkeästä aiheesta tällainen artikkeli.
Edunvalvonnassa on kyllä ongelmiakin, ja on hyvä että niistä puhutaan, mutta keskustelua tulisi kohdistaa esim. vähäisiin resursseihin ja isoihin asiakasmääriin (yleiset edunvalvojat eivät tunne asiakkaitaan tms). Tässä artikkelissa asia oli kuitenkin hutaisten tehty ja monia asioita ei oltu selitetty kunnolla.
Toivon jokaisen miettivän, ennen kuin kirjoittaa tästä nuoresta miehestä näin ilkeään ja ivalliseen sävyyn. On myös säälittävää sättiä ja kahdehtia henkilöä, joka on elämänsä alusta saakka joutunut taistelemaan. Veeti on halunnut nostaa asiaa esille ja on yrittänytkin sen tehdä parhaansa mukaan. Olisi ollut ylen velvollisuus tehdä jutusta selkeämpi.
Aika sensaatiohakuisesti ja yksipuolisesti on juttu kirjoitettu.
Mun mielestä on ongelmallista, että kritiikittä annetaan ymmärtää, että esim tämä Veeti olisi isonkin vääryyden kohde. Ei ole. Paremmin hänellä on asiat kuin monella muulla.
Yksinäisyys on tietysti ikävä asia, mutta ei hänelle voi verovaroilla kaveria tai läheistä perheenjäsentä hankkia.
Veeti kertoo Facebook-sivuillaan 21.3 lähestyneensä itse Yleä uutisvinkin merkeissä ja paljastaa syyn miksi.
“lähetin tällaisen uutis ehdotuksen medialle mitä olette mieltä toivottavasti tästä asiasta otetaan vakavasti vaadin oikeuksia toivottavasti löytyisi sijaisperhe minulle joka on nyt etsinnöissä sosiaalityössä”
Ylen tunteisiin vetoavan nyyhkytarinan, jonka kirjoitti toimittaja Tanja Kröger päätavoite olikin herättää empatiaa ja sääliä ja löytää sijaisperhe Veetille. Miksi tätä ei kerrottu lukijoille? Järkyttävää manipulointia!
Tämäkö on valtakunnan ykkösmedian uusi rooli - antaa yksilöityjä ja räätälöityjä palveluita harvoille ja valikoiduille? Arvokasta journalistista sisältöä verovaroilla? Suututtaa aivan valtavasti kaikkien niiden puolesta, jotka eivät saa ääntään kuuluviin samalla lailla, koska Suomessa on kuitenkin lähes parikymmentätuhatta lasta ja nuorta sijoitettuna kotinsa ulkopuolelle. Sijaisperheistä on krooninen ja huutava pula, ja Veetillä on asiat kuitenkin harvinaisen hyvin. Hän on hyvässä hoidossa, ei heitteillä ja tämä johtuu tietenkin siitä, että vammaisten henkilöiden asiat on määritelty laissa vahvemmin ja yksilöllisemmin (erityislainsäädäntö) kuin esim. vanhusten.
Kriittisen lukijan käsissä Krögerin juttu lakkasi, ikävä kyllä, olemasta pelkkä tunnekokemus ja muuttui tarkasteltavaksi kohteeksi, jonka totuusarvo ja tarkoitusperä muuttui hyvinkin kyseenalaiseksi. Ei näin Yle.
Opettele ymmärtämään lukemaasi. Veeti kertoi vain ja ainoastaan sen, miksi hän oli alun perin halunnut tuoda tilanteensa julkisuuteen. Siitä ei voi päätellä mitään siitä, minkä takia Yle teki Veetistä jutun ja oliko Veeti missään vaiheessa edes kertonut Ylen toimittajalle, minkä takia hän oli lähestynyt Yleä.
Juuri siksi Ylen olisi pitänyt vain ottaa koppia hänen ilmi tuomasta asiasta ja tehdä siitä asiallinen juttu. Jos he kerran halusivat tuoda esiin mielestään ongelman, sitä olisi pitänyt tarkastella yleisellä tasolla. Tällöin he olisivat huomanneet, että Veetin ongelma ei todellakaan ole yleinen eikä edes Veetin kohdalla relevantti.
Ylen tarkoitus on tuoda Veetin kaltaisten ihmisten (osattomien) ääni muuttamattomana esille.
Osattomien? Miten Veeti on osaton?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
15 euron viikkoraha on suoranaista vittuilua. Vaikka on kehitysvammainen, niin silti kyseessä on aikuinen jolla on oikeus omiin tarpeisiin ja oikeus tehdä omia valintoja pyytämättä edunvalvojalta lupaa.
Toisaalta onko kyseessä henkilö joka osaa ja ymmärtää raha-asiat, esim niin että voisi elää normaalimmin ja ostaa ja kuluttaa ilman että ostaa veloiksi? Joillakin kehitysvammaisilla se puuttuu joten siksi on aika niukka viikkoraha ja ylipäätään on edunvalvoja seuraamassa ja kontrolloimassa varoja.
Jos siis Veetillä ei mene koko kuukauden eläkkeet asumiseen niin minne ne siitä ylijäävät rahat sitten päätyy? Kun käyttörahaa saa pikkulapsen viikkorahan verran käyttöön kertyy väistämättä varallisuutta joka olisi jo fiksua sijoittaa eteenpäin tilillä makuuttamisen sijaan kuten vaikkapa tunnettuihin rahastoihin.
Veetin kannattaisi ottaa yhteyttä paikkakuntansa oikeusaputoimistoon jossa tiliotteet tarkastukseen mitä omille rahoille tapahtuu.
Tililläänhän nuo jutun mukaan ovat. Eikä edunvalvoja mitään sijoituksia voi valvoa. Se jos Veeti saisi muutaman kympin kk salkkuun, sitä paitsi paljon sijoitella.
dvv:n sivuilla lukee nimenomaan, että edunvalvojan tehtäviin kuuluu myös sijoittaa edunvavottavansa ylimääräiset rahat tuottavala tavalla. Edunvalvoja siis tekee sijoitusratkaisutkin valvottavansa puolesta, jos ylimääräistä rahaa jää. tässä ketjussa oli lainaus tuotu ja linkki.
Veeti saa Kelan maksamaa eläkkeensaajan asumistukea 5 400 e/vuosi. Kaikki ylimääräiset tulot mahdollisista sijoituksista esim. korkeakorkoisella tilillä huomioidaan Kelan tukilaskelmassa ja ne pienentävät hänen asumistukeansa. Hyöty on plus miinus nolla eli ehdottamasi tilanne on sellainen, jossa toiminnasta saatu hyöty on täysin sama kuin siitä aiheutuneet kustannukset tai vaiva, jolloin lopputulos on nollasummapeliä.
Korkotulot alkaa vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen vasta sitten, jos niiden määrä ylittää 60 € vuodessa. Sen jälkeen korkotulot alkaa pienentää asumistukea maltillisesti, joten korkeakorkoisella säästötilillä voi kyllä parantaa elintasoaan, jos rahaa on hillottavaksi asti.
Paitsi asumistukeen vaikuttaa suoraan ja heti. Kuten myös takuueläkkeeseen. Eikä edunvalvoja hoida sijoituksia vaan veroilmoitukset ja nostot ja panot. Hyvin harva edunvalvonnassa oleva kykenee oikeasti sijoittamaan järkevästi.
Mistä asumistuesta puhut? Minä puhuin eläkkeensaajan asumistuesta, joka on juuri se asumistuki mitä Veeti saa. Muut asumiseen liittyvät tuet eivät liity tähän keskusteluun millään tavalla.
Taidat muutenkin puhua ihan omiasi. Korkotulot ei nimittäin vaikuta takuueläkkeeseen mitenkään, ja edunvalvojan tehtäviin kuuluu asiakkaidensa varallisuuden hoitaminen heidän etunsa mukaisella tavalla, johon voi sisältyä myös sijoitusten tekemistä asiakkaiden puolesta.
Eikä edunvalvoja hoida sijoituksia vaan veroilmoitukset ja nostot ja panot. Hyvin harva edunvalvonnassa oleva kykenee oikeasti sijoittamaan järkevästi.
Juurikin näin. Jos edunvalvottavalla on sijoituksia, on ne syntyneet ennen edunvalvontaa. Oikeastiko ihmiset luulee, että edunvalvoja toimii sijoitusneuvojana ja hallitsee salkkua? Eihän se ole edes laillista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
15 euron viikkoraha on suoranaista vittuilua. Vaikka on kehitysvammainen, niin silti kyseessä on aikuinen jolla on oikeus omiin tarpeisiin ja oikeus tehdä omia valintoja pyytämättä edunvalvojalta lupaa.
Toisaalta onko kyseessä henkilö joka osaa ja ymmärtää raha-asiat, esim niin että voisi elää normaalimmin ja ostaa ja kuluttaa ilman että ostaa veloiksi? Joillakin kehitysvammaisilla se puuttuu joten siksi on aika niukka viikkoraha ja ylipäätään on edunvalvoja seuraamassa ja kontrolloimassa varoja.
Jos siis Veetillä ei mene koko kuukauden eläkkeet asumiseen niin minne ne siitä ylijäävät rahat sitten päätyy? Kun käyttörahaa saa pikkulapsen viikkorahan verran käyttöön kertyy väistämättä varallisuutta joka olisi jo fiksua sijoittaa eteenpäin tilillä makuuttamisen sijaan kuten vaikkapa tunnettuihin rahastoihin.
Veetin kannattaisi ottaa yhteyttä paikkakuntansa oikeusaputoimistoon jossa tiliotteet tarkastukseen mitä omille rahoille tapahtuu.
Tililläänhän nuo jutun mukaan ovat. Eikä edunvalvoja mitään sijoituksia voi valvoa. Se jos Veeti saisi muutaman kympin kk salkkuun, sitä paitsi paljon sijoitella.
dvv:n sivuilla lukee nimenomaan, että edunvalvojan tehtäviin kuuluu myös sijoittaa edunvavottavansa ylimääräiset rahat tuottavala tavalla. Edunvalvoja siis tekee sijoitusratkaisutkin valvottavansa puolesta, jos ylimääräistä rahaa jää. tässä ketjussa oli lainaus tuotu ja linkki.
Veeti saa Kelan maksamaa eläkkeensaajan asumistukea 5 400 e/vuosi. Kaikki ylimääräiset tulot mahdollisista sijoituksista esim. korkeakorkoisella tilillä huomioidaan Kelan tukilaskelmassa ja ne pienentävät hänen asumistukeansa. Hyöty on plus miinus nolla eli ehdottamasi tilanne on sellainen, jossa toiminnasta saatu hyöty on täysin sama kuin siitä aiheutuneet kustannukset tai vaiva, jolloin lopputulos on nollasummapeliä.
Korkotulot alkaa vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen vasta sitten, jos niiden määrä ylittää 60 € vuodessa. Sen jälkeen korkotulot alkaa pienentää asumistukea maltillisesti, joten korkeakorkoisella säästötilillä voi kyllä parantaa elintasoaan, jos rahaa on hillottavaksi asti.
Paitsi asumistukeen vaikuttaa suoraan ja heti. Kuten myös takuueläkkeeseen. Eikä edunvalvoja hoida sijoituksia vaan veroilmoitukset ja nostot ja panot. Hyvin harva edunvalvonnassa oleva kykenee oikeasti sijoittamaan järkevästi.
Mistä asumistuesta puhut? Minä puhuin eläkkeensaajan asumistuesta, joka on juuri se asumistuki mitä Veeti saa. Muut asumiseen liittyvät tuet eivät liity tähän keskusteluun millään tavalla.
Taidat muutenkin puhua ihan omiasi. Korkotulot ei nimittäin vaikuta takuueläkkeeseen mitenkään, ja edunvalvojan tehtäviin kuuluu asiakkaidensa varallisuuden hoitaminen heidän etunsa mukaisella tavalla, johon voi sisältyä myös sijoitusten tekemistä asiakkaiden puolesta.
Eläkeläiset palautettiin jo kaksi vuotta sitten yleisen asumistuen piiriin.
-eri
johon voi sisältyä myös sijoitusten tekemistä asiakkaiden puolesta.
Ei voi. Edunvalvoja valvoo edunvalvottavan rahoja, ei voi tehdä hankintoja tai sijoituksia niillä. Mietipäs vähän kerrankin. Sama kun väittäisit että sinä voit tehdä sijoituksia äitisi puolesta ilman hänen valtakirjaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
15 euron viikkoraha on suoranaista vittuilua. Vaikka on kehitysvammainen, niin silti kyseessä on aikuinen jolla on oikeus omiin tarpeisiin ja oikeus tehdä omia valintoja pyytämättä edunvalvojalta lupaa.
Toisaalta onko kyseessä henkilö joka osaa ja ymmärtää raha-asiat, esim niin että voisi elää normaalimmin ja ostaa ja kuluttaa ilman että ostaa veloiksi? Joillakin kehitysvammaisilla se puuttuu joten siksi on aika niukka viikkoraha ja ylipäätään on edunvalvoja seuraamassa ja kontrolloimassa varoja.
Jos siis Veetillä ei mene koko kuukauden eläkkeet asumiseen niin minne ne siitä ylijäävät rahat sitten päätyy? Kun käyttörahaa saa pikkulapsen viikkorahan verran käyttöön kertyy väistämättä varallisuutta joka olisi jo fiksua sijoittaa eteenpäin tilillä makuuttamisen sijaan kuten vaikkapa tunnettuihin rahastoihin.
Veetin kannattaisi ottaa yhteyttä paikkakuntansa oikeusaputoimistoon jossa tiliotteet tarkastukseen mitä omille rahoille tapahtuu.
Tililläänhän nuo jutun mukaan ovat. Eikä edunvalvoja mitään sijoituksia voi valvoa. Se jos Veeti saisi muutaman kympin kk salkkuun, sitä paitsi paljon sijoitella.
dvv:n sivuilla lukee nimenomaan, että edunvalvojan tehtäviin kuuluu myös sijoittaa edunvavottavansa ylimääräiset rahat tuottavala tavalla. Edunvalvoja siis tekee sijoitusratkaisutkin valvottavansa puolesta, jos ylimääräistä rahaa jää. tässä ketjussa oli lainaus tuotu ja linkki.
Veeti saa Kelan maksamaa eläkkeensaajan asumistukea 5 400 e/vuosi. Kaikki ylimääräiset tulot mahdollisista sijoituksista esim. korkeakorkoisella tilillä huomioidaan Kelan tukilaskelmassa ja ne pienentävät hänen asumistukeansa. Hyöty on plus miinus nolla eli ehdottamasi tilanne on sellainen, jossa toiminnasta saatu hyöty on täysin sama kuin siitä aiheutuneet kustannukset tai vaiva, jolloin lopputulos on nollasummapeliä.
MInä en ehdottanut mitään. Totesin vain sen mikä dvv:n sivuilla lukee. En muuta.
Vierailija kirjoitti:
johon voi sisältyä myös sijoitusten tekemistä asiakkaiden puolesta.
Ei voi. Edunvalvoja valvoo edunvalvottavan rahoja, ei voi tehdä hankintoja tai sijoituksia niillä. Mietipäs vähän kerrankin. Sama kun väittäisit että sinä voit tehdä sijoituksia äitisi puolesta ilman hänen valtakirjaansa.
dvv:n sivuilla lukee nin, että ylimääräiset varat edunvavoja sijoittaa tuttavasti. Mietipäs itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
15 euron viikkoraha on suoranaista vittuilua. Vaikka on kehitysvammainen, niin silti kyseessä on aikuinen jolla on oikeus omiin tarpeisiin ja oikeus tehdä omia valintoja pyytämättä edunvalvojalta lupaa.
Toisaalta onko kyseessä henkilö joka osaa ja ymmärtää raha-asiat, esim niin että voisi elää normaalimmin ja ostaa ja kuluttaa ilman että ostaa veloiksi? Joillakin kehitysvammaisilla se puuttuu joten siksi on aika niukka viikkoraha ja ylipäätään on edunvalvoja seuraamassa ja kontrolloimassa varoja.
Jos siis Veetillä ei mene koko kuukauden eläkkeet asumiseen niin minne ne siitä ylijäävät rahat sitten päätyy? Kun käyttörahaa saa pikkulapsen viikkorahan verran käyttöön kertyy väistämättä varallisuutta joka olisi jo fiksua sijoittaa eteenpäin tilillä makuuttamisen sijaan kuten vaikkapa tunnettuihin rahastoihin.
Veetin kannattaisi ottaa yhteyttä paikkakuntansa oikeusaputoimistoon jossa tiliotteet tarkastukseen mitä omille rahoille tapahtuu.
Tililläänhän nuo jutun mukaan ovat. Eikä edunvalvoja mitään sijoituksia voi valvoa. Se jos Veeti saisi muutaman kympin kk salkkuun, sitä paitsi paljon sijoitella.
dvv:n sivuilla lukee nimenomaan, että edunvalvojan tehtäviin kuuluu myös sijoittaa edunvavottavansa ylimääräiset rahat tuottavala tavalla. Edunvalvoja siis tekee sijoitusratkaisutkin valvottavansa puolesta, jos ylimääräistä rahaa jää. tässä ketjussa oli lainaus tuotu ja linkki.
Veeti saa Kelan maksamaa eläkkeensaajan asumistukea 5 400 e/vuosi. Kaikki ylimääräiset tulot mahdollisista sijoituksista esim. korkeakorkoisella tilillä huomioidaan Kelan tukilaskelmassa ja ne pienentävät hänen asumistukeansa. Hyöty on plus miinus nolla eli ehdottamasi tilanne on sellainen, jossa toiminnasta saatu hyöty on täysin sama kuin siitä aiheutuneet kustannukset tai vaiva, jolloin lopputulos on nollasummapeliä.
MInä en ehdottanut mitään. Totesin vain sen mikä dvv:n sivuilla lukee. En muuta.
Dvvn sivuilla ei sanota, että edunvalvoja voi sijoittaa valvottavansa rahoja. Ne eivät ole hänen rahojaan vaan kavallus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
johon voi sisältyä myös sijoitusten tekemistä asiakkaiden puolesta.
Ei voi. Edunvalvoja valvoo edunvalvottavan rahoja, ei voi tehdä hankintoja tai sijoituksia niillä. Mietipäs vähän kerrankin. Sama kun väittäisit että sinä voit tehdä sijoituksia äitisi puolesta ilman hänen valtakirjaansa.dvv:n sivuilla lukee nin, että ylimääräiset varat edunvavoja sijoittaa tuttavasti. Mietipäs itse.
Sijoittaminen ei tarkoita osakkeiden hankintaa tai sijoittamista osakkeisiin. Ei kukaan voi toisen rahoilla salkkua hoitaa. Se tarkoittaa kiinteistöjä tai perintöä esim. Ja jo olemassaolevan salkun hoitoa, eli valvoo ettei valvottava nosta salkkua tyhjäksi ja osta autoa, jolla ei voi ajaa tai laita koko kkbudjettia osakkeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Eikä edunvalvoja hoida sijoituksia vaan veroilmoitukset ja nostot ja panot. Hyvin harva edunvalvonnassa oleva kykenee oikeasti sijoittamaan järkevästi.
Juurikin näin. Jos edunvalvottavalla on sijoituksia, on ne syntyneet ennen edunvalvontaa. Oikeastiko ihmiset luulee, että edunvalvoja toimii sijoitusneuvojana ja hallitsee salkkua? Eihän se ole edes laillista.
Täällä taas vauvapalstan A-siantuntijat itsevarmoina vauhdissa. Todellisuudessa edunvalvoja ei tietenkään saa hassata asiakkaidensa omaisuutta mihinkään riskisijoituksiin, mutta useissa tapauksissa edunvalvojalla ei ole pelkästään oikeutta vaan hänellä on suoranainen velvollisuus tehdä sijoituksia asiakkaidensa puolesta:
"Edunvalvojan tulee sijoittaa turvaavalla ja tuottavalla tavalla se päämiehen omaisuus, jota ei tarvita päämiehen elatukseen, asumiseen, elinkeinon harjoittamiseen tai jolla on päämiehelle eritystä arvoa. Molempien vaatimusten (sijoituksen riittävä varmuus ja kohtuullinen tuotto) on täytyttävä samanaikaisesti. Siten esimerkiksi suuren omaisuuden säilyttäminen tuottamattomalla käyttelytilillä ei välttämättä ole vaatimuksen mukaista, koska se ei ole tuottava tapa. Samoin riskisijoitusten tekeminen ei ole soveliasta, vaikka niillä olisikin korkea tuotto-odotus."
https://www.fine.fi/oppaat/julkaisu/taysi-ikaisen-edunvalvonta-ja-pankk…
Sivukulut yllätti, sinnehän ne menee mitä kuun alussa tulee.
350 eur ruokamaksu kuussa?
Edunvalvottavan rahastoon sijoittaminen onko näin tabu? Eli pankki ei saa tuputtaa sijoitustuotteitaan ja edunvalvoja ei saane silti hyväksyä sopimusta vaikka rahat asiakkaalla riittäisi tyyliin pari kymppiä kuussa rahastoon?
Entäs tulee kalliimpi hammaslääkäri reissu tai moniteho silmälasit ostoon? Kaikenko on koko iän soskun maksettava tai ei onnistu?
ps. olen tehnyt työtä josta jäi 1600eur näppiin kuussa joten tuollainen eläke kuulostaa tänään oikein hyvälle.
Alue: Aihe vapaa
Tulot:
- takuueläke ja kansaneläke 990 e/kk
- eläkkeensaajan asumistuki 444 e/kk
- eläkettä saavan hoitotuki 185 e/kk (hoitotuki on korvamerkitty kehitysvammasta aiheutuviin palveluihin ja ADHD:stä aiheutuviin lääkekuluihin)
Käytettävissä olevat tulot 1 434 e/kk
Menot:
- vuokra 605 e/kk
- ateriamaksu 350 e/kk (pääateria päivällinen/lounas 6,50 e ja väliateria aamiainen/iltapala 3,30 e)
- asumispalveluiden ylläpitomaksu 32 e/kk
- maksukortti Hki-Lahti liikenne 120 e/kk (vammaisille 50 %:ia alennus)
- sähkö 15 e/kk
- vesi 20 e/kk
- netti 30 e/kk
- kotivakuutus 15 e/kk
- vaatteet, pesuaineet ja hygieniatarvikkeet 50 e/kk
- parturi 30 e/kk
- kuntosalikortti 20 e/kk
- suoratoisto esim. Netflix 10 e/kk
- edunvalvonta 30 e/kk (sis. DVV:n tarkastusmaksu 56 e/vuosi)
- käyttöraha 60 e/kk
Menot yht. 1 387 e/kk (säästöön tai muihin kuluihin 47 e/kk)
Menoarvio on tehty Veetin kertomien kuluerien perusteella ja siinä on vain pakolliset menot. Veeti syö viikolla ilmaisen lounaan koululla Lahdessa.