Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
23-vuotias Veeti saa edunvalvojaltaan 15 € käyttörahaa viikossa
19.04.2026 |
15 euroa viikossa. Se on raha, jonka helsinkiläinen Veeti Knuutinen, 23, saa käyttövaratililleen viikoittain.
- Se tuntuu ahdistavalta, surulliselta ja epätasa-arvoiselta. Haluaisin elää ja tehdä asioita elämässä, kuten harrastaa musiikkia ja saada kuntosalilla personal trainerin. Kehoni tarvitsisi enemmän liikuntaa.
Kommentit (950)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä edunvalvoja hoida sijoituksia vaan veroilmoitukset ja nostot ja panot. Hyvin harva edunvalvonnassa oleva kykenee oikeasti sijoittamaan järkevästi.
Juurikin näin. Jos edunvalvottavalla on sijoituksia, on ne syntyneet ennen edunvalvontaa. Oikeastiko ihmiset luulee, että edunvalvoja toimii sijoitusneuvojana ja hallitsee salkkua? Eihän se ole edes laillista.Täällä taas vauvapalstan A-siantuntijat itsevarmoina vauhdissa. Todellisuudessa edunvalvoja ei tietenkään saa hassata asiakkaidensa omaisuutta mihinkään riskisijoituksiin, mutta useissa tapauksissa edunvalvojalla ei ole pelkästään oikeutta vaan hänellä on suoranainen velvollisuus tehdä sijoituksia asiakkaidensa puolesta:
"Edunvalvojan tulee sijoittaa turvaavalla ja tuottavalla tavalla se päämiehen omaisuus, jota ei tarvita päämiehen elatukseen, asumiseen, elinkeinon harjoittamiseen tai jolla on päämiehelle eritystä arvoa. Molempien vaatimusten (sijoituksen riittävä varmuus ja kohtuullinen tuotto) on täytyttävä samanaikaisesti. Siten esimerkiksi suuren omaisuuden säilyttäminen tuottamattomalla käyttelytilillä ei välttämättä ole vaatimuksen mukaista, koska se ei ole tuottava tapa. Samoin riskisijoitusten tekeminen ei ole soveliasta, vaikka niillä olisikin korkea tuotto-odotus."
https://www.fine.fi/oppaat/julkaisu/taysi-ikaisen-edunvalvonta-ja-pankk…
Niin? On ihan eri asia kuin huseerata asiakkaan salkulla ja ostaa osakkeita. Osakkeita voi valvottava ostaa toki, mutta edunvalvoja ei saa vaikuttaa siihen mitä osakkeita hän ostaa. Ja aina tarvitaan erillinen lupa. Edunvalvottavalla on alentunut kyky hallita varojaan, siksi hänellä on edunvalvoja, jonka kautta raha liikkuu. Se ei todellakaan tarkoita sitä että edunvalvoja päättää asioista.
Oletko oikeadti niin pihalla asioista, että kuvittelet osakesijoittamista ainoaksi sijoitusmuodoksi? Tai ainakin ainoaksi sellaiseksi sijoitusmuodoksi, jota edunvalvoja voi edes teoriassa "harrastaa".
Taidat todella olla, koska muukin viestisi on yhtä päätöntä paskapuhetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osakkeita voi valvottava ostaa toki, mutta edunvalvoja ei saa vaikuttaa siihen mitä osakkeita hän ostaa. Ja aina tarvitaan erillinen lupa. Edunvalvottavalla on alentunut kyky hallita varojaan, siksi hänellä on edunvalvoja, jonka kautta raha liikkuu. Se ei todellakaan tarkoita sitä että edunvalvoja päättää asioista.
Amen. Edunvalvoja ei ole koskaan salkunhoitaja vaan asiakkaansa varojen valvova viranomainen.
Minun isäni oli viimeisinä vuosinaan edunvalvonnassa. Hänellä oli salkku ja edunvalvoja piti huolen siitä ettei isäni hölmöillyt sen kanssa. Kun isäni maat myytiin, toki tulot sijoitettiin olemassa olevaan salkkuun, mutta edunvalvoja ei tietenkään voinut ostaa tiettyjä osakkeita vaan rahat laitettiin salkkuun. Salkunhoitaja on ihan eri asia, hänelle maksetaan siitä, että hän sijoittaa salkun rahoja.
Menee puurot ja vellit täällä sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä edunvalvoja hoida sijoituksia vaan veroilmoitukset ja nostot ja panot. Hyvin harva edunvalvonnassa oleva kykenee oikeasti sijoittamaan järkevästi.
Juurikin näin. Jos edunvalvottavalla on sijoituksia, on ne syntyneet ennen edunvalvontaa. Oikeastiko ihmiset luulee, että edunvalvoja toimii sijoitusneuvojana ja hallitsee salkkua? Eihän se ole edes laillista.Täällä taas vauvapalstan A-siantuntijat itsevarmoina vauhdissa. Todellisuudessa edunvalvoja ei tietenkään saa hassata asiakkaidensa omaisuutta mihinkään riskisijoituksiin, mutta useissa tapauksissa edunvalvojalla ei ole pelkästään oikeutta vaan hänellä on suoranainen velvollisuus tehdä sijoituksia asiakkaidensa puolesta:
"Edunvalvojan tulee sijoittaa turvaavalla ja tuottavalla tavalla se päämiehen omaisuus, jota ei tarvita päämiehen elatukseen, asumiseen, elinkeinon harjoittamiseen tai jolla on päämiehelle eritystä arvoa. Molempien vaatimusten (sijoituksen riittävä varmuus ja kohtuullinen tuotto) on täytyttävä samanaikaisesti. Siten esimerkiksi suuren omaisuuden säilyttäminen tuottamattomalla käyttelytilillä ei välttämättä ole vaatimuksen mukaista, koska se ei ole tuottava tapa. Samoin riskisijoitusten tekeminen ei ole soveliasta, vaikka niillä olisikin korkea tuotto-odotus."
https://www.fine.fi/oppaat/julkaisu/taysi-ikaisen-edunvalvonta-ja-pankk…
Niin? On ihan eri asia kuin huseerata asiakkaan salkulla ja ostaa osakkeita. Osakkeita voi valvottava ostaa toki, mutta edunvalvoja ei saa vaikuttaa siihen mitä osakkeita hän ostaa. Ja aina tarvitaan erillinen lupa. Edunvalvottavalla on alentunut kyky hallita varojaan, siksi hänellä on edunvalvoja, jonka kautta raha liikkuu. Se ei todellakaan tarkoita sitä että edunvalvoja päättää asioista.
Oletko oikeadti niin pihalla asioista, että kuvittelet osakesijoittamista ainoaksi sijoitusmuodoksi? Tai ainakin ainoaksi sellaiseksi sijoitusmuodoksi, jota edunvalvoja voi edes teoriassa "harrastaa".
Taidat todella olla, koska muukin viestisi on yhtä päätöntä paskapuhetta.
Hänhän nimenomaan sanoi, että ei osakkeet ole ainoa sijoittamistapa. Koko keskustelu lähti siitä, että joku sanoi, että kannattaisi sijoittaa osakkeisiin. Mitä paskaa tossa siis oli?
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
johon voi sisältyä myös sijoitusten tekemistä asiakkaiden puolesta.
Ei voi. Edunvalvoja valvoo edunvalvottavan rahoja, ei voi tehdä hankintoja tai sijoituksia niillä. Mietipäs vähän kerrankin. Sama kun väittäisit että sinä voit tehdä sijoituksia äitisi puolesta ilman hänen valtakirjaansa.dvv:n sivuilla lukee nin, että ylimääräiset varat edunvavoja sijoittaa tuttavasti. Mietipäs itse.
Sijoittaminen ei tarkoita osakkeiden hankintaa tai sijoittamista osakkeisiin. Ei kukaan voi toisen rahoilla salkkua hoitaa. Se tarkoittaa kiinteistöjä tai perintöä esim. Ja jo olemassaolevan salkun hoitoa, eli valvoo ettei valvottava nosta salkkua tyhjäksi ja osta autoa, jolla ei voi ajaa tai laita koko kkbudjettia osakkeisiin.
MISSÄÄN en ole kirjoittanut, että sijoittaminen tarkoittaisi osakkeiden hankintaa tai salkunhoitoa!! Mikä vamma teillä on, kun ette lukea osaa
Sijoittamista on sekin, jos laittaa varat korkeakorkoiselle tilille. Tai määräaikaisille korkeakorkoisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osakkeita voi valvottava ostaa toki, mutta edunvalvoja ei saa vaikuttaa siihen mitä osakkeita hän ostaa. Ja aina tarvitaan erillinen lupa. Edunvalvottavalla on alentunut kyky hallita varojaan, siksi hänellä on edunvalvoja, jonka kautta raha liikkuu. Se ei todellakaan tarkoita sitä että edunvalvoja päättää asioista.
Amen. Edunvalvoja ei ole koskaan salkunhoitaja vaan asiakkaansa varojen valvova viranomainen.
Minun isäni oli viimeisinä vuosinaan edunvalvonnassa. Hänellä oli salkku ja edunvalvoja piti huolen siitä ettei isäni hölmöillyt sen kanssa. Kun isäni maat myytiin, toki tulot sijoitettiin olemassa olevaan salkkuun, mutta edunvalvoja ei tietenkään voinut ostaa tiettyjä osakkeita vaan rahat laitettiin salkkuun. Salkunhoitaja on ihan eri asia, hänelle maksetaan siitä, että hän sijoittaa salkun rahoja.
Menee puurot ja vellit täällä sekaisin.
Kenellä ne puurot ja vellit menee sekaisin? Osakkeet on riskisijoituksia, joihin liittyy selvä riski koko pääoman menettämisestä. Edunvalvoja ei tietenkään voi päättää, että ostanpa Pertille kasan Nokiaa ja Irmalle Marimekkoa. Onko joku täällä muka väittänyt muuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
johon voi sisältyä myös sijoitusten tekemistä asiakkaiden puolesta.
Ei voi. Edunvalvoja valvoo edunvalvottavan rahoja, ei voi tehdä hankintoja tai sijoituksia niillä. Mietipäs vähän kerrankin. Sama kun väittäisit että sinä voit tehdä sijoituksia äitisi puolesta ilman hänen valtakirjaansa.dvv:n sivuilla lukee nin, että ylimääräiset varat edunvavoja sijoittaa tuttavasti. Mietipäs itse.
Sijoittaminen ei tarkoita osakkeiden hankintaa tai sijoittamista osakkeisiin. Ei kukaan voi toisen rahoilla salkkua hoitaa. Se tarkoittaa kiinteistöjä tai perintöä esim. Ja jo olemassaolevan salkun hoitoa, eli valvoo ettei valvottava nosta salkkua tyhjäksi ja osta autoa, jolla ei voi ajaa tai laita koko kkbudjettia osakkeisiin.
MISSÄÄN en ole kirjoittanut, että sijoittaminen tarkoittaisi osakkeiden hankintaa tai salkunhoitoa!! Mikä vamma teillä on, kun ette lukea osaa
Lainatussa ketjussa puhuttiin osakkeista. Sinä tulit siihen ketjuun kommentoimaan. Jos puhut muusta, sano se sitten äläkä jälkikäteen ulise miten kukaan ei tajuuuuuuu.
Eli pointtisi oli, että edunvalvoja katsoo että ylimääräiset rahat eivät valu hukkaan. Kyllä, niin edunvalvoja tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osakkeita voi valvottava ostaa toki, mutta edunvalvoja ei saa vaikuttaa siihen mitä osakkeita hän ostaa. Ja aina tarvitaan erillinen lupa. Edunvalvottavalla on alentunut kyky hallita varojaan, siksi hänellä on edunvalvoja, jonka kautta raha liikkuu. Se ei todellakaan tarkoita sitä että edunvalvoja päättää asioista.
Amen. Edunvalvoja ei ole koskaan salkunhoitaja vaan asiakkaansa varojen valvova viranomainen.
Minun isäni oli viimeisinä vuosinaan edunvalvonnassa. Hänellä oli salkku ja edunvalvoja piti huolen siitä ettei isäni hölmöillyt sen kanssa. Kun isäni maat myytiin, toki tulot sijoitettiin olemassa olevaan salkkuun, mutta edunvalvoja ei tietenkään voinut ostaa tiettyjä osakkeita vaan rahat laitettiin salkkuun. Salkunhoitaja on ihan eri asia, hänelle maksetaan siitä, että hän sijoittaa salkun rahoja.
Menee puurot ja vellit täällä sekaisin.Kenellä ne puurot ja vellit menee sekaisin? Osakkeet on riskisijoituksia, joihin liittyy selvä riski koko pääoman menettämisestä. Edunvalvoja ei tietenkään voi päättää, että ostanpa Pertille kasan Nokiaa ja Irmalle Marimekkoa. Onko joku täällä muka väittänyt muuta?
Tästä lähdettiin liikkeelle: Kun käyttörahaa saa pikkulapsen viikkorahan verran käyttöön kertyy väistämättä varallisuutta joka olisi jo fiksua sijoittaa eteenpäin tilillä makuuttamisen sijaan kuten vaikkapa tunnettuihin rahastoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
johon voi sisältyä myös sijoitusten tekemistä asiakkaiden puolesta.
Ei voi. Edunvalvoja valvoo edunvalvottavan rahoja, ei voi tehdä hankintoja tai sijoituksia niillä. Mietipäs vähän kerrankin. Sama kun väittäisit että sinä voit tehdä sijoituksia äitisi puolesta ilman hänen valtakirjaansa.dvv:n sivuilla lukee nin, että ylimääräiset varat edunvavoja sijoittaa tuttavasti. Mietipäs itse.
Sijoittaminen ei tarkoita osakkeiden hankintaa tai sijoittamista osakkeisiin. Ei kukaan voi toisen rahoilla salkkua hoitaa. Se tarkoittaa kiinteistöjä tai perintöä esim. Ja jo olemassaolevan salkun hoitoa, eli valvoo ettei valvottava nosta salkkua tyhjäksi ja osta autoa, jolla ei voi ajaa tai laita koko kkbudjettia osakkeisiin.
MISSÄÄN en ole kirjoittanut, että sijoittaminen tarkoittaisi osakkeiden hankintaa tai salkunhoitoa!! Mikä vamma teillä on, kun ette lukea osaa
Lainatussa ketjussa puhuttiin osakkeista. Sinä tulit siihen ketjuun kommentoimaan. Jos puhut muusta, sano se sitten äläkä jälkikäteen ulise miten kukaan ei tajuuuuuuu.
Eli pointtisi oli, että edunvalvoja katsoo että ylimääräiset rahat eivät valu hukkaan. Kyllä, niin edunvalvoja tekee.
Mutta kuten edellisellä sivulla todettiin, se ei aina riitä. Edunvalvoja toimii monessa tilanteessa väärin, jos hän makuuttaa isoja summia nollakorkoisella tilillä sen sijaan että sijoittaisi rahoja päämiehensä edun mukaisella tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kylmää kyytiä täällä moneltakin tullut nuorelle, yksinäiselle ja karun taustan omaavalle nuorelle.
Mielestäni koko juttu oli vähän hutaisten kirjoitettu ja tehty turhan draamahakuisesti. Edunvalvoja on oikeasti yhteiskuntamme yksiä parhaita keinoja turvata heikompiosaisten ja tukea tarvitsevien ihmisten taloudellinen turva ja toimeentulo. On vähän vaarallistakin tehdä tärkeästä aiheesta tällainen artikkeli.
Edunvalvonnassa on kyllä ongelmiakin, ja on hyvä että niistä puhutaan, mutta keskustelua tulisi kohdistaa esim. vähäisiin resursseihin ja isoihin asiakasmääriin (yleiset edunvalvojat eivät tunne asiakkaitaan tms). Tässä artikkelissa asia oli kuitenkin hutaisten tehty ja monia asioita ei oltu selitetty kunnolla.
Toivon jokaisen miettivän, ennen kuin kirjoittaa tästä nuoresta miehestä näin ilkeään ja ivalliseen sävyyn. On myös säälittävää sättiä ja kahdehtia henkilöä, joka on elämänsä alusta saakka joutunut taistelemaan. Veeti on halunnut nostaa asiaa esille ja on yrittänytkin sen tehdä parhaansa mukaan. Olisi ollut ylen velvollisuus tehdä jutusta selkeämpi.
Aika sensaatiohakuisesti ja yksipuolisesti on juttu kirjoitettu.
Mun mielestä on ongelmallista, että kritiikittä annetaan ymmärtää, että esim tämä Veeti olisi isonkin vääryyden kohde. Ei ole. Paremmin hänellä on asiat kuin monella muulla.
Yksinäisyys on tietysti ikävä asia, mutta ei hänelle voi verovaroilla kaveria tai läheistä perheenjäsentä hankkia.
Veeti kertoo Facebook-sivuillaan 21.3 lähestyneensä itse Yleä uutisvinkin merkeissä ja paljastaa syyn miksi.
“lähetin tällaisen uutis ehdotuksen medialle mitä olette mieltä toivottavasti tästä asiasta otetaan vakavasti vaadin oikeuksia toivottavasti löytyisi sijaisperhe minulle joka on nyt etsinnöissä sosiaalityössä”
Ylen tunteisiin vetoavan nyyhkytarinan, jonka kirjoitti toimittaja Tanja Kröger päätavoite olikin herättää empatiaa ja sääliä ja löytää sijaisperhe Veetille. Miksi tätä ei kerrottu lukijoille? Järkyttävää manipulointia!
Tämäkö on valtakunnan ykkösmedian uusi rooli - antaa yksilöityjä ja räätälöityjä palveluita harvoille ja valikoiduille? Arvokasta journalistista sisältöä verovaroilla? Suututtaa aivan valtavasti kaikkien niiden puolesta, jotka eivät saa ääntään kuuluviin samalla lailla, koska Suomessa on kuitenkin lähes parikymmentätuhatta lasta ja nuorta sijoitettuna kotinsa ulkopuolelle. Sijaisperheistä on krooninen ja huutava pula, ja Veetillä on asiat kuitenkin harvinaisen hyvin. Hän on hyvässä hoidossa, ei heitteillä ja tämä johtuu tietenkin siitä, että vammaisten henkilöiden asiat on määritelty laissa vahvemmin ja yksilöllisemmin (erityislainsäädäntö) kuin esim. vanhusten.
Kriittisen lukijan käsissä Krögerin juttu lakkasi, ikävä kyllä, olemasta pelkkä tunnekokemus ja muuttui tarkasteltavaksi kohteeksi, jonka totuusarvo ja tarkoitusperä muuttui hyvinkin kyseenalaiseksi. Ei näin Yle.
Opettele ymmärtämään lukemaasi. Veeti kertoi vain ja ainoastaan sen, miksi hän oli alun perin halunnut tuoda tilanteensa julkisuuteen. Siitä ei voi päätellä mitään siitä, minkä takia Yle teki Veetistä jutun ja oliko Veeti missään vaiheessa edes kertonut Ylen toimittajalle, minkä takia hän oli lähestynyt Yleä.
Juuri siksi Ylen olisi pitänyt vain ottaa koppia hänen ilmi tuomasta asiasta ja tehdä siitä asiallinen juttu. Jos he kerran halusivat tuoda esiin mielestään ongelman, sitä olisi pitänyt tarkastella yleisellä tasolla. Tällöin he olisivat huomanneet, että Veetin ongelma ei todellakaan ole yleinen eikä edes Veetin kohdalla relevantti.
Ylen tarkoitus on tuoda Veetin kaltaisten ihmisten (osattomien) ääni muuttamattomana esille.
Yle on iso talo, tuttavani on siellä töissä. Toimittaja Tanja Kröger on kokenut ja erikoistunut ihmisläheisiin ja vahvasti tunteisiin vetoaviin reportaaseihin. Hänen tyylilleen on ominaista narratiivinen kerronta, jossa hän hyödyntää usein kerronnallista journalismia - keskiössä on yksilön kokemus. Tämä saa jutut tuntumaan "tarinoilta", mikä voi joidenkin lukijoiden mielestä lähestyä nyyhkytarinan rajaa, vaikka kyseessä on ammatillinen journalismi. Häntä kritisoidaan välillä juuri liiallisesta tunnelatauksesta tai "kurjuuspornon" tuottamisesta ja tunteilla mässäilystä.
Kröger on ehdottomasti tunteikkaan ja inhimillisen journalismin taitajana, mikä jakaa mielipiteitä sen mukaan, pitääkö lukija liikuttavista tarinoista vai kokeeko ne liian sentimentaalisiksi. Minä en pidä, tykkään asiajournalismista. Jos tavoite oli kasvattaa empatiaa Veetin kaltaisia kohtaan, minulla tunnereaktio oli päinvastainen.
Veetillä on mielestäni asiat oikein hyvin. On katto pään päällä, ravitsevaa ruokaa monta kertaa päivässä, lääkkeet ja silmälasit saa ajallaan jne. Mitään ei puutu. Moni muu pienituloinen joutuu näistäkin perusasioista tinkimään.
Kun jutun lukee ja videon katsoo, on aivan selvää, että tämä henkilö ei itse taloudestaan kykenisi huolehtimaan. Pienihän tuo raha on, mutta se on kuitenkin täysin huvittelurahaa. Sen enempää hänellä ei käyttää ole. Joku bufferi tietysti tilillä pitää olla, jos vaikkapa silmälasit tai kengät hajoavat tai tulee muuta menoa. Tuon bufferin humputtelusta unelmoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
veetin hoitajan/avustajan kannattaisi käydä veetin kanssa leikkirahalla läpi mihin ne kaikki rahat menee ja mitä jää säästöön
voisi auttaa hahmottamaan paremmin ettei sitä rahaa vain jää ja tajuta, että elämä on vaan antanut hälle hakalat kortit rahan suhteen, koska joutuu asumaan toisten avun varassa ja se maksaa. toisaata siitä voi olla myös kiitollinen. tietää ainakin, että saa ruokaa joka päivä ja on katto pään päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kylmää kyytiä täällä moneltakin tullut nuorelle, yksinäiselle ja karun taustan omaavalle nuorelle.
Mielestäni koko juttu oli vähän hutaisten kirjoitettu ja tehty turhan draamahakuisesti. Edunvalvoja on oikeasti yhteiskuntamme yksiä parhaita keinoja turvata heikompiosaisten ja tukea tarvitsevien ihmisten taloudellinen turva ja toimeentulo. On vähän vaarallistakin tehdä tärkeästä aiheesta tällainen artikkeli.
Edunvalvonnassa on kyllä ongelmiakin, ja on hyvä että niistä puhutaan, mutta keskustelua tulisi kohdistaa esim. vähäisiin resursseihin ja isoihin asiakasmääriin (yleiset edunvalvojat eivät tunne asiakkaitaan tms). Tässä artikkelissa asia oli kuitenkin hutaisten tehty ja monia asioita ei oltu selitetty kunnolla.
Toivon jokaisen miettivän, ennen kuin kirjoittaa tästä nuoresta miehestä näin ilkeään ja ivalliseen sävyyn. On myös säälittävää sättiä ja kahdehtia henkilöä, joka on elämänsä alusta saakka joutunut taistelemaan. Veeti on halunnut nostaa asiaa esille ja on yrittänytkin sen tehdä parhaansa mukaan. Olisi ollut ylen velvollisuus tehdä jutusta selkeämpi.
Aika sensaatiohakuisesti ja yksipuolisesti on juttu kirjoitettu.
Mun mielestä on ongelmallista, että kritiikittä annetaan ymmärtää, että esim tämä Veeti olisi isonkin vääryyden kohde. Ei ole. Paremmin hänellä on asiat kuin monella muulla.
Yksinäisyys on tietysti ikävä asia, mutta ei hänelle voi verovaroilla kaveria tai läheistä perheenjäsentä hankkia.
Veeti kertoo Facebook-sivuillaan 21.3 lähestyneensä itse Yleä uutisvinkin merkeissä ja paljastaa syyn miksi.
“lähetin tällaisen uutis ehdotuksen medialle mitä olette mieltä toivottavasti tästä asiasta otetaan vakavasti vaadin oikeuksia toivottavasti löytyisi sijaisperhe minulle joka on nyt etsinnöissä sosiaalityössä”
Ylen tunteisiin vetoavan nyyhkytarinan, jonka kirjoitti toimittaja Tanja Kröger päätavoite olikin herättää empatiaa ja sääliä ja löytää sijaisperhe Veetille. Miksi tätä ei kerrottu lukijoille? Järkyttävää manipulointia!
Tämäkö on valtakunnan ykkösmedian uusi rooli - antaa yksilöityjä ja räätälöityjä palveluita harvoille ja valikoiduille? Arvokasta journalistista sisältöä verovaroilla? Suututtaa aivan valtavasti kaikkien niiden puolesta, jotka eivät saa ääntään kuuluviin samalla lailla, koska Suomessa on kuitenkin lähes parikymmentätuhatta lasta ja nuorta sijoitettuna kotinsa ulkopuolelle. Sijaisperheistä on krooninen ja huutava pula, ja Veetillä on asiat kuitenkin harvinaisen hyvin. Hän on hyvässä hoidossa, ei heitteillä ja tämä johtuu tietenkin siitä, että vammaisten henkilöiden asiat on määritelty laissa vahvemmin ja yksilöllisemmin (erityislainsäädäntö) kuin esim. vanhusten.
Kriittisen lukijan käsissä Krögerin juttu lakkasi, ikävä kyllä, olemasta pelkkä tunnekokemus ja muuttui tarkasteltavaksi kohteeksi, jonka totuusarvo ja tarkoitusperä muuttui hyvinkin kyseenalaiseksi. Ei näin Yle.
Opettele ymmärtämään lukemaasi. Veeti kertoi vain ja ainoastaan sen, miksi hän oli alun perin halunnut tuoda tilanteensa julkisuuteen. Siitä ei voi päätellä mitään siitä, minkä takia Yle teki Veetistä jutun ja oliko Veeti missään vaiheessa edes kertonut Ylen toimittajalle, minkä takia hän oli lähestynyt Yleä.
Juuri siksi Ylen olisi pitänyt vain ottaa koppia hänen ilmi tuomasta asiasta ja tehdä siitä asiallinen juttu. Jos he kerran halusivat tuoda esiin mielestään ongelman, sitä olisi pitänyt tarkastella yleisellä tasolla. Tällöin he olisivat huomanneet, että Veetin ongelma ei todellakaan ole yleinen eikä edes Veetin kohdalla relevantti.
Ylen tarkoitus on tuoda Veetin kaltaisten ihmisten (osattomien) ääni muuttamattomana esille.
Yle on iso talo, tuttavani on siellä töissä. Toimittaja Tanja Kröger on kokenut ja erikoistunut ihmisläheisiin ja vahvasti tunteisiin vetoaviin reportaaseihin. Hänen tyylilleen on ominaista narratiivinen kerronta, jossa hän hyödyntää usein kerronnallista journalismia - keskiössä on yksilön kokemus. Tämä saa jutut tuntumaan "tarinoilta", mikä voi joidenkin lukijoiden mielestä lähestyä nyyhkytarinan rajaa, vaikka kyseessä on ammatillinen journalismi. Häntä kritisoidaan välillä juuri liiallisesta tunnelatauksesta tai "kurjuuspornon" tuottamisesta ja tunteilla mässäilystä.
Kröger on ehdottomasti tunteikkaan ja inhimillisen journalismin taitajana, mikä jakaa mielipiteitä sen mukaan, pitääkö lukija liikuttavista tarinoista vai kokeeko ne liian sentimentaalisiksi. Minä en pidä, tykkään asiajournalismista. Jos tavoite oli kasvattaa empatiaa Veetin kaltaisia kohtaan, minulla tunnereaktio oli päinvastainen.
Veetillä vaikuttaa tosiaan olevan kaikki hyvin ihmissuhteita lukuunottamatta. Hänellähän on edunvalvojakin huolehtimassa siitä, että tulot riittää kaikkeen tarvittavaan eikä esim. silmälasit jää hankkimatta, kun mitään ei saa koskaan säästöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edunvalvontamaksu on vähintään 520€ vuodessa Veetin tuloilla. Julkinen edunvalvoja hakee tähän maksuun jopa toimeentulotukea, jos päämiehen omat varat ei siihen riitä.
Vierailija kirjoitti:
Veetillä on mielestäni asiat oikein hyvin. On katto pään päällä, ravitsevaa ruokaa monta kertaa päivässä, lääkkeet ja silmälasit saa ajallaan jne. Mitään ei puutu. Moni muu pienituloinen joutuu näistäkin perusasioista tinkimään.
Kun jutun lukee ja videon katsoo, on aivan selvää, että tämä henkilö ei itse taloudestaan kykenisi huolehtimaan. Pienihän tuo raha on, mutta se on kuitenkin täysin huvittelurahaa. Sen enempää hänellä ei käyttää ole. Joku bufferi tietysti tilillä pitää olla, jos vaikkapa silmälasit tai kengät hajoavat tai tulee muuta menoa. Tuon bufferin humputtelusta unelmoi.
Hautauskulut ovat Helsingissä reilut tuhat euroa. Tuo summa olisi hyvä olla tilillä kaiken varalta. Toki sosiaalitoimesta voi hakea hautausavustusta, jos on varaton. Jos olisin yleinen edunvalvoja, katsoisin että tilillä on aina hautauskulujen verran rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan tahtoisi tarjota Veetille kodin? Parikymppinen katkeroitunut mies, joka hakee netissä seksikumppaneita niin miehistä kuin naisistakin omalla nimellään ja naamallaan. Laitostausta riittäisi ilman muitakin ongelmia siihen, että Veetin odotukset perhe-elämää kohtaan on täysin epärealistiset ja sopeutuminen perheeseen parhaassakin tapauksessa hyvin haasteellista.
Jos jonkun ihmeen kaupalla Veeti löytäisi sijaiskodin, niin ei se silti korjaisi menneisyyden traumoja. Mä kanssa luulen, että vaikka minkä pyhimysperheen luota löytyisi paikka, niin Veeti tulisi pettymään epärealististen odotusten vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kylmää kyytiä täällä moneltakin tullut nuorelle, yksinäiselle ja karun taustan omaavalle nuorelle.
Mielestäni koko juttu oli vähän hutaisten kirjoitettu ja tehty turhan draamahakuisesti. Edunvalvoja on oikeasti yhteiskuntamme yksiä parhaita keinoja turvata heikompiosaisten ja tukea tarvitsevien ihmisten taloudellinen turva ja toimeentulo. On vähän vaarallistakin tehdä tärkeästä aiheesta tällainen artikkeli.
Edunvalvonnassa on kyllä ongelmiakin, ja on hyvä että niistä puhutaan, mutta keskustelua tulisi kohdistaa esim. vähäisiin resursseihin ja isoihin asiakasmääriin (yleiset edunvalvojat eivät tunne asiakkaitaan tms). Tässä artikkelissa asia oli kuitenkin hutaisten tehty ja monia asioita ei oltu selitetty kunnolla.
Toivon jokaisen miettivän, ennen kuin kirjoittaa tästä nuoresta miehestä näin ilkeään ja ivalliseen sävyyn. On myös säälittävää sättiä ja kahdehtia henkilöä, joka on elämänsä alusta saakka joutunut taistelemaan. Veeti on halunnut nostaa asiaa esille ja on yrittänytkin sen tehdä parhaansa mukaan. Olisi ollut ylen velvollisuus tehdä jutusta selkeämpi.
Aika sensaatiohakuisesti ja yksipuolisesti on juttu kirjoitettu.
Mun mielestä on ongelmallista, että kritiikittä annetaan ymmärtää, että esim tämä Veeti olisi isonkin vääryyden kohde. Ei ole. Paremmin hänellä on asiat kuin monella muulla.
Yksinäisyys on tietysti ikävä asia, mutta ei hänelle voi verovaroilla kaveria tai läheistä perheenjäsentä hankkia.
Veeti kertoo Facebook-sivuillaan 21.3 lähestyneensä itse Yleä uutisvinkin merkeissä ja paljastaa syyn miksi.
“lähetin tällaisen uutis ehdotuksen medialle mitä olette mieltä toivottavasti tästä asiasta otetaan vakavasti vaadin oikeuksia toivottavasti löytyisi sijaisperhe minulle joka on nyt etsinnöissä sosiaalityössä”
Ylen tunteisiin vetoavan nyyhkytarinan, jonka kirjoitti toimittaja Tanja Kröger päätavoite olikin herättää empatiaa ja sääliä ja löytää sijaisperhe Veetille. Miksi tätä ei kerrottu lukijoille? Järkyttävää manipulointia!
Tämäkö on valtakunnan ykkösmedian uusi rooli - antaa yksilöityjä ja räätälöityjä palveluita harvoille ja valikoiduille? Arvokasta journalistista sisältöä verovaroilla? Suututtaa aivan valtavasti kaikkien niiden puolesta, jotka eivät saa ääntään kuuluviin samalla lailla, koska Suomessa on kuitenkin lähes parikymmentätuhatta lasta ja nuorta sijoitettuna kotinsa ulkopuolelle. Sijaisperheistä on krooninen ja huutava pula, ja Veetillä on asiat kuitenkin harvinaisen hyvin. Hän on hyvässä hoidossa, ei heitteillä ja tämä johtuu tietenkin siitä, että vammaisten henkilöiden asiat on määritelty laissa vahvemmin ja yksilöllisemmin (erityislainsäädäntö) kuin esim. vanhusten.
Kriittisen lukijan käsissä Krögerin juttu lakkasi, ikävä kyllä, olemasta pelkkä tunnekokemus ja muuttui tarkasteltavaksi kohteeksi, jonka totuusarvo ja tarkoitusperä muuttui hyvinkin kyseenalaiseksi. Ei näin Yle.
Opettele ymmärtämään lukemaasi. Veeti kertoi vain ja ainoastaan sen, miksi hän oli alun perin halunnut tuoda tilanteensa julkisuuteen. Siitä ei voi päätellä mitään siitä, minkä takia Yle teki Veetistä jutun ja oliko Veeti missään vaiheessa edes kertonut Ylen toimittajalle, minkä takia hän oli lähestynyt Yleä.
Juuri siksi Ylen olisi pitänyt vain ottaa koppia hänen ilmi tuomasta asiasta ja tehdä siitä asiallinen juttu. Jos he kerran halusivat tuoda esiin mielestään ongelman, sitä olisi pitänyt tarkastella yleisellä tasolla. Tällöin he olisivat huomanneet, että Veetin ongelma ei todellakaan ole yleinen eikä edes Veetin kohdalla relevantti.
Ylen tarkoitus on tuoda Veetin kaltaisten ihmisten (osattomien) ääni muuttamattomana esille.
Yle on iso talo, tuttavani on siellä töissä. Toimittaja Tanja Kröger on kokenut ja erikoistunut ihmisläheisiin ja vahvasti tunteisiin vetoaviin reportaaseihin. Hänen tyylilleen on ominaista narratiivinen kerronta, jossa hän hyödyntää usein kerronnallista journalismia - keskiössä on yksilön kokemus. Tämä saa jutut tuntumaan "tarinoilta", mikä voi joidenkin lukijoiden mielestä lähestyä nyyhkytarinan rajaa, vaikka kyseessä on ammatillinen journalismi. Häntä kritisoidaan välillä juuri liiallisesta tunnelatauksesta tai "kurjuuspornon" tuottamisesta ja tunteilla mässäilystä.
Kröger on ehdottomasti tunteikkaan ja inhimillisen journalismin taitajana, mikä jakaa mielipiteitä sen mukaan, pitääkö lukija liikuttavista tarinoista vai kokeeko ne liian sentimentaalisiksi. Minä en pidä, tykkään asiajournalismista. Jos tavoite oli kasvattaa empatiaa Veetin kaltaisia kohtaan, minulla tunnereaktio oli päinvastainen.
Oma tunnereaktio herää myös näitä vastaan. Jotenkin mä koen, että tässäkin ihminen, jolle passataan kaikki valmiina eteen yhteiskunnan varoilla kitisee, kun ei saa vielä enemmän. Tietysti on otettava huomioin, että Veeti ei kykene hahmottamaan tilannettaan samalla tavalla kuin me muut, näkee vain sen, mitä häneltä itseltään puuttuu.
Veeti on vielä nuori. Hän voisin hyvin laittaa 25 euroa kuukaudessa rahastoon ja sillä olisi myöhemmin elämässä merkitystä. Edunvalvojilla ei vaan ole resursseja varallisuuden hoitoon ja rahoja makuutetaan tileillä, joissa rahat eivät ole inflaatiolta suojassa. Kaikki nettokorothan menevät 85% palveluasumisen maksuihin (tätä ollaan hallituksen esityksen mukaan vielä vähän korottamassa). Eli 100 euron korosta jää 10,50 palveluasumisen asukkaalle ja jatkossa vielä vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osakkeita voi valvottava ostaa toki, mutta edunvalvoja ei saa vaikuttaa siihen mitä osakkeita hän ostaa. Ja aina tarvitaan erillinen lupa. Edunvalvottavalla on alentunut kyky hallita varojaan, siksi hänellä on edunvalvoja, jonka kautta raha liikkuu. Se ei todellakaan tarkoita sitä että edunvalvoja päättää asioista.
Amen. Edunvalvoja ei ole koskaan salkunhoitaja vaan asiakkaansa varojen valvova viranomainen.
Minun isäni oli viimeisinä vuosinaan edunvalvonnassa. Hänellä oli salkku ja edunvalvoja piti huolen siitä ettei isäni hölmöillyt sen kanssa. Kun isäni maat myytiin, toki tulot sijoitettiin olemassa olevaan salkkuun, mutta edunvalvoja ei tietenkään voinut ostaa tiettyjä osakkeita vaan rahat laitettiin salkkuun. Salkunhoitaja on ihan eri asia, hänelle maksetaan siitä, että hän sijoittaa salkun rahoja.
Menee puurot ja vellit täällä sekaisin.Kenellä ne puurot ja vellit menee sekaisin? Osakkeet on riskisijoituksia, joihin liittyy selvä riski koko pääoman menettämisestä. Edunvalvoja ei tietenkään voi päättää, että ostanpa Pertille kasan Nokiaa ja Irmalle Marimekkoa. Onko joku täällä muka väittänyt muuta?
Tästä lähdettiin liikkeelle: Kun käyttörahaa saa pikkulapsen viikkorahan verran käyttöön kertyy väistämättä varallisuutta joka olisi jo fiksua sijoittaa eteenpäin tilillä makuuttamisen sijaan kuten vaikkapa tunnettuihin rahastoihin.
Joitakin kymppejä kuussa kertyy. Joita tarvitaan puskuriksi, jotta voidaan tarvittaessa tehdä isompia hankintoja, kuten silmälasit.
Muutenkin on ollut puhetta, että yhdellä edunvalvojalla voi olla jopa 200 asiakasta. Millä ajalla hän noita pennosia sijoittelisi?
Alue: Aihe vapaa
Niin? On ihan eri asia kuin huseerata asiakkaan salkulla ja ostaa osakkeita. Osakkeita voi valvottava ostaa toki, mutta edunvalvoja ei saa vaikuttaa siihen mitä osakkeita hän ostaa. Ja aina tarvitaan erillinen lupa. Edunvalvottavalla on alentunut kyky hallita varojaan, siksi hänellä on edunvalvoja, jonka kautta raha liikkuu. Se ei todellakaan tarkoita sitä että edunvalvoja päättää asioista.