Lue keskustelun säännöt.
Keskivaikea/vaikea masennus, burnout, ahdistus
18.04.2026 |
Paljonko sulle pätkähti sairauslomaa entä mitä muuta tuli hoidoksi?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin kuukauden, sitten kaksi.
Olin tyhmä ja yritin palata samaan toimenkuvaan takaisin ja sairaus uusi jolloin homma menikin astetta vakavammaksi ja sitten puhuttiinkin kuukausista.
Älä uhraa terveyttäsi MINKÄÄN työn vuoksi.
Ei ole muita toimenkuvia mahdollista saada.
Ap
Älä uhraa terveyttäsi MINKÄÄN toimenkuvan vuoksi.
Eri, elämänsä ja terveytensä menettänyt
No kun töissä on käytävä jotta saan rahaa elämiseen.
Sitten ei ole käytävä, kun et enää pysty. Mutta sitten et pysty muuhunkaan. Siksi me täällä suosittelemme lopettamaan ennen kuin homma on niin pitkällä, ettei siitä ole paluuta.
Ehkä ei enää olekaan, kun et näe muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa tuossa? Niinhän se yleensä menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
SUOMI on niin ONNELLINEN!
Ainakin minä olen ihan onnellinen. Olen vain umpiuupunut.
Vierailija kirjoitti:
Kehtasiko joku sinua ryhdistäytymään ja ottamaan vastuun omasta elämästä hankkimalla töitä kun haluaisit vai siipeillä sosiaalituilla?
Kenelle tämä on osoitettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin kuukauden, sitten kaksi.
Olin tyhmä ja yritin palata samaan toimenkuvaan takaisin ja sairaus uusi jolloin homma menikin astetta vakavammaksi ja sitten puhuttiinkin kuukausista.
Älä uhraa terveyttäsi MINKÄÄN työn vuoksi.
Ei ole muita toimenkuvia mahdollista saada.
Ap
Älä uhraa terveyttäsi MINKÄÄN toimenkuvan vuoksi.
Eri, elämänsä ja terveytensä menettänyt
No kun töissä on käytävä jotta saan rahaa elämiseen.
Sitten ei ole käytävä, kun et enää pysty. Mutta sitten et pysty muuhunkaan. Siksi me täällä suosittelemme lopettamaan ennen kuin homma on niin pitkällä, ettei siitä ole paluuta.
Ehkä ei enää olekaan, kun et näe muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa tuossa? Niinhän se yleensä menee.
Kun ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa. Sellaisiakin tilanteita voi ihmisellä olla, reaalimaailmassa ja elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sairastuin burn outiin ja jouduin työttömäksi jonka jälkeen psykoosi ja skitsofrenia. Kieltäydyin sairauslomasta.
KEskivaikean / vaikean masennuksen kanssa ei pelleillä millään äänimaljoilla ja homeopatialla sitten. Se on raskas fysiologinen sairaus. Nykyään kansan keskuudessa kuuluu vihata SSRI-lääkkeitä, se on ainoa hyväksytty mielipide vauvalla. Fakta kuitenkin on että ne ovat pelastaneet monen elämän, työkyvyn, tunne-elämän ja kyllä -sen seksielämänkin. Masennus on musta kuoppa. Masentuneella ei ole elävää elämää, työkykyä, normaalia tunne-elämää eikä toimivaa seksielämää. Lääkkeiden siivittämänä voi parantua jos löytyy sopiva lääke, kärsivällisyyttä (anna itsellesi vähintään kokonainen vuodenkierto aikaa opetella uudenlaista elämää lääkkeiden avustuksella!) ja sen verran älyä että tajuaa että ongelmia oli ennen lääkitystä -ne eivät ilmestyneet lääkkeiden aiheuttamana. (Lääkkeiden sivuvaikutukset ja alkuperäiset suuren ongelmat ovat kaksi eri asiaa.) Olen ollut siinä mustassa kuopassa kahdesti ja noussut sieltä kahdesti, lääkeiden avulla. Ne pelastivat koko elämäni. N51
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin kuukauden, sitten kaksi.
Olin tyhmä ja yritin palata samaan toimenkuvaan takaisin ja sairaus uusi jolloin homma menikin astetta vakavammaksi ja sitten puhuttiinkin kuukausista.
Älä uhraa terveyttäsi MINKÄÄN työn vuoksi.
Ei ole muita toimenkuvia mahdollista saada.
Ap
Älä uhraa terveyttäsi MINKÄÄN toimenkuvan vuoksi.
Eri, elämänsä ja terveytensä menettänyt
No kun töissä on käytävä jotta saan rahaa elämiseen.
Sitten ei ole käytävä, kun et enää pysty. Mutta sitten et pysty muuhunkaan. Siksi me täällä suosittelemme lopettamaan ennen kuin homma on niin pitkällä, ettei siitä ole paluuta.
Ehkä ei enää olekaan, kun et näe muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa tuossa? Niinhän se yleensä menee.
Kun ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa. Sellaisiakin tilanteita voi ihmisellä olla, reaalimaailmassa ja elämässä.
Kyllä on. Itse opin sen silloin, kun jalka ei enää noussut. Silmä ei enää tarkentanut, aivot eivät enää käsitelleet asioita. Elämä jatkuu eikä päättynyt siihen, vaikka työura päättyi.
Tosi moni kroonista väsymysoireyhtymää sairastava sanoo ennen totaalista romahdusta, mutta kun on pakko. Ei ole, sen huomaa kyllä sitten, kun keho pysäyttää sinut. Joku tietysti saa sydärin ja se elämä loppuu oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
KEskivaikean / vaikean masennuksen kanssa ei pelleillä millään äänimaljoilla ja homeopatialla sitten. Se on raskas fysiologinen sairaus. Nykyään kansan keskuudessa kuuluu vihata SSRI-lääkkeitä, se on ainoa hyväksytty mielipide vauvalla. Fakta kuitenkin on että ne ovat pelastaneet monen elämän, työkyvyn, tunne-elämän ja kyllä -sen seksielämänkin. Masennus on musta kuoppa. Masentuneella ei ole elävää elämää, työkykyä, normaalia tunne-elämää eikä toimivaa seksielämää. Lääkkeiden siivittämänä voi parantua jos löytyy sopiva lääke, kärsivällisyyttä (anna itsellesi vähintään kokonainen vuodenkierto aikaa opetella uudenlaista elämää lääkkeiden avustuksella!) ja sen verran älyä että tajuaa että ongelmia oli ennen lääkitystä -ne eivät ilmestyneet lääkkeiden aiheuttamana. (Lääkkeiden sivuvaikutukset ja alkuperäiset suuren ongelmat ovat kaksi eri asiaa.) Olen ollut siinä mustassa kuopassa kahdesti ja noussut sieltä kahdesti, lääkeiden avulla. Ne pelastivat koko elämäni. N51
Ja kannattaa muistaa, että masennus ja uupumus ovat kaksi eri sairautta, joita hoidetaan eri tavoin, mutta toinen niistä on ujutettu toisen hoito polkuun ja se monella romauttaa ja kroonista tilanteen.
Mielenterveystalolla (julkisen puolen terveyssivusto) on omat itsehoito-oppaat masentuneelle ja uupuneelle ja ne eroavat toisistaan.
Uupunut voi olla sekundäärisesti masentunut, mutta primääri sairaus on eri eikä uupuneelta ole samoja voimavaroja kuin masentuneella ja SSRI voi vetää elintoiminnot ja tunne - elämän entistä alemmas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin kuukauden, sitten kaksi.
Olin tyhmä ja yritin palata samaan toimenkuvaan takaisin ja sairaus uusi jolloin homma menikin astetta vakavammaksi ja sitten puhuttiinkin kuukausista.
Älä uhraa terveyttäsi MINKÄÄN työn vuoksi.
Ei ole muita toimenkuvia mahdollista saada.
Ap
Älä uhraa terveyttäsi MINKÄÄN toimenkuvan vuoksi.
Eri, elämänsä ja terveytensä menettänyt
No kun töissä on käytävä jotta saan rahaa elämiseen.
Sitten ei ole käytävä, kun et enää pysty. Mutta sitten et pysty muuhunkaan. Siksi me täällä suosittelemme lopettamaan ennen kuin homma on niin pitkällä, ettei siitä ole paluuta.
Ehkä ei enää olekaan, kun et näe muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa tuossa? Niinhän se yleensä menee.
Kun ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa. Sellaisiakin tilanteita voi ihmisellä olla, reaalimaailmassa ja elämässä.
Kyllä on. Itse opin sen silloin, kun jalka ei enää noussut. Silmä ei enää tarkentanut, aivot eivät enää käsitelleet asioita. Elämä jatkuu eikä päättynyt siihen, vaikka työura päättyi.
Tosi moni kroonista väsymysoireyhtymää sairastava sanoo ennen totaalista romahdusta, mutta kun on pakko. Ei ole, sen huomaa kyllä sitten, kun keho pysäyttää sinut. Joku tietysti saa sydärin ja se elämä loppuu oikeasti.
Miten krooninen väsymysoireyhtymä liittyy ap aloitukseen??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin kuukauden, sitten kaksi.
Olin tyhmä ja yritin palata samaan toimenkuvaan takaisin ja sairaus uusi jolloin homma menikin astetta vakavammaksi ja sitten puhuttiinkin kuukausista.
Älä uhraa terveyttäsi MINKÄÄN työn vuoksi.
Ei ole muita toimenkuvia mahdollista saada.
Ap
Älä uhraa terveyttäsi MINKÄÄN toimenkuvan vuoksi.
Eri, elämänsä ja terveytensä menettänyt
No kun töissä on käytävä jotta saan rahaa elämiseen.
Sitten ei ole käytävä, kun et enää pysty. Mutta sitten et pysty muuhunkaan. Siksi me täällä suosittelemme lopettamaan ennen kuin homma on niin pitkällä, ettei siitä ole paluuta.
Ehkä ei enää olekaan, kun et näe muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa tuossa? Niinhän se yleensä menee.
Kun ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa. Sellaisiakin tilanteita voi ihmisellä olla, reaalimaailmassa ja elämässä.
Kyllä on. Itse opin sen silloin, kun jalka ei enää noussut. Silmä ei enää tarkentanut, aivot eivät enää käsitelleet asioita. Elämä jatkuu eikä päättynyt siihen, vaikka työura päättyi.
Tosi moni kroonista väsymysoireyhtymää sairastava sanoo ennen totaalista romahdusta, mutta kun on pakko. Ei ole, sen huomaa kyllä sitten, kun keho pysäyttää sinut. Joku tietysti saa sydärin ja se elämä loppuu oikeasti.
Mitä? Mitå vaihtoehtoja on, jos vaihtoehtoja ei ole? Työttömäksi jättäytyminen tmv ei ole vaihtoehto, pahentaisi vain tilannetta taloudellisen kurimuksen ja epävarmuuden myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin kuukauden, sitten kaksi.
Olin tyhmä ja yritin palata samaan toimenkuvaan takaisin ja sairaus uusi jolloin homma menikin astetta vakavammaksi ja sitten puhuttiinkin kuukausista.
Älä uhraa terveyttäsi MINKÄÄN työn vuoksi.
Ei ole muita toimenkuvia mahdollista saada.
Ap
Älä uhraa terveyttäsi MINKÄÄN toimenkuvan vuoksi.
Eri, elämänsä ja terveytensä menettänyt
No kun töissä on käytävä jotta saan rahaa elämiseen.
Sitten ei ole käytävä, kun et enää pysty. Mutta sitten et pysty muuhunkaan. Siksi me täällä suosittelemme lopettamaan ennen kuin homma on niin pitkällä, ettei siitä ole paluuta.
Ehkä ei enää olekaan, kun et näe muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa tuossa? Niinhän se yleensä menee.
Kun ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa. Sellaisiakin tilanteita voi ihmisellä olla, reaalimaailmassa ja elämässä.
Kyllä on. Itse opin sen silloin, kun jalka ei enää noussut. Silmä ei enää tarkentanut, aivot eivät enää käsitelleet asioita. Elämä jatkuu eikä päättynyt siihen, vaikka työura päättyi.
Tosi moni kroonista väsymysoireyhtymää sairastava sanoo ennen totaalista romahdusta, mutta kun on pakko. Ei ole, sen huomaa kyllä sitten, kun keho pysäyttää sinut. Joku tietysti saa sydärin ja se elämä loppuu oikeasti.
Mitä? Mitå vaihtoehtoja on, jos vaihtoehtoja ei ole? Työttömäksi jättäytyminen tmv ei ole vaihtoehto, pahentaisi vain tilannetta taloudellisen kurimuksen ja epävarmuuden myötä.
Kai ymmärrät, että tässä yritetään sanoa sinulle sitä, että tuo hyvinkin mahdollisesti on edessäsi, ellet tee isoja muutoksia. Ja siinå vaiheessa olet niin sairas, että on vaikea jaksaa hoitaa edes omia asioitaan.
Uupumus on kuin alkoholismi, se etenee, kunnes se pysäytetään.
Siis ei työttömyys vaan työkyvyttömyys.
Töissä olevat uupuneet, suosittelen KELA:n Silmu - kuntoutusta. Siinä yritetään auttaa, kun ei vielä olla kauhean syvällä suossaja on voimavarat toipumiseen hyvinkin olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin kuukauden, sitten kaksi.
Olin tyhmä ja yritin palata samaan toimenkuvaan takaisin ja sairaus uusi jolloin homma menikin astetta vakavammaksi ja sitten puhuttiinkin kuukausista.
Älä uhraa terveyttäsi MINKÄÄN työn vuoksi.
Ei ole muita toimenkuvia mahdollista saada.
Ap
Älä uhraa terveyttäsi MINKÄÄN toimenkuvan vuoksi.
Eri, elämänsä ja terveytensä menettänyt
No kun töissä on käytävä jotta saan rahaa elämiseen.
Sitten ei ole käytävä, kun et enää pysty. Mutta sitten et pysty muuhunkaan. Siksi me täällä suosittelemme lopettamaan ennen kuin homma on niin pitkällä, ettei siitä ole paluuta.
Ehkä ei enää olekaan, kun et näe muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa tuossa? Niinhän se yleensä menee.
Kun ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa. Sellaisiakin tilanteita voi ihmisellä olla, reaalimaailmassa ja elämässä.
Kyllä on. Itse opin sen silloin, kun jalka ei enää noussut. Silmä ei enää tarkentanut, aivot eivät enää käsitelleet asioita. Elämä jatkuu eikä päättynyt siihen, vaikka työura päättyi.
Tosi moni kroonista väsymysoireyhtymää sairastava sanoo ennen totaalista romahdusta, mutta kun on pakko. Ei ole, sen huomaa kyllä sitten, kun keho pysäyttää sinut. Joku tietysti saa sydärin ja se elämä loppuu oikeasti.
Miten krooninen väsymysoireyhtymä liittyy ap aloitukseen??
Uupumus hoitamattomana etenee niin, että on vaikea erottaa kroonisesta väsymysoireyhtymästä ja monella potilaalla tilanne kehittyy juuri siitä, että tekee jatkuvasti yli voimiensa.
Mutta esim ystävästäni en ainakaan minä pysty sanomaan, onko vain vakavasti uupunut vai krooninen väsymysoireyhtymä. Lopputulos näyttää suurin piirtein samalta. Ja hoito myös. Uupunut saattaa toipua hän pienemmällä efortilla, mutta ei siitäkään itsestään toivu, kun on pahaksi päässyt, vaikka makaisi vuoden.
Varasin sen lääkäriajan konkreettisesti sanoilla "tulen keskustelemaan työssäjaksamisesta". Tilanne oli pitkittynyt, koska en saanut hoitoa tai lomaa, kun sitä hain ongelman alkuvaiheessa. Tuossa vaiheessa olin jo niin uupunut, etten jaksanut tehdä töitä oikeastaan yhtään. Ja siis lääkäri kielsi heti kaiken työnteon ja sama kielto on jatkunut kaikissa lausunnoissa eläkkeelle asti.