Tavarapaljous osa 2

Olin tänään ekaa kertaa tälle kesälle kirppiksellä myymässä, kun paikkakunnallani alkoi ilmaiset keskiviikkokirppikset. Hämmästyin miten paljon oli myyjiä, siis varmasti lähemmäs sata ellei enemmän. Kaupaksi meni vain muutama kaikkein kallein vaatteeni (5e), mutta ei yksikään halvempi. Kuuntelin ettei muillakaan kauppa käynyt vaan lähinnä myyjät kävivät katsomassa toistensa pöytiä ja vertailemassa hintoja. Vaikka eu mikään myyntimenestys ollutkaan, tulipahan käytyä ja muutama tavara taas saatu eteenpäin.

Rullasin lasten vanhat matot varastoon vuosi sitten ja pyysin miestä laittamaan lahjoitukseen, senkin joku hakee. Kun mies noita sivuja seuraa muutenkin, myy omia roiniaan. 

No mies oli eilen myynyt yhden näistä. Kolme vielä jäljellä. 

Ei vaan suostu lahjottamaan🙄

Vierailija kirjoitti:

Olin juuri viennyt lahjoitukseen edelliset, kun kaveri pyysi nyt seuraksi huomiselle kirppikselle myymään. Vaikka mitään ei pitänyt olla, niin äkkiäkös sain muutaman kestokassin täytettyä... 

 

Nyt vain pidän kaikki peukut pystyssä, että edes jotain saisi myytyä, niin olisi helpompi viedä loput edes tutkimatta kiertoon, mutta itseni tuntien pelkään, että vielä noukin takaisin aarteitani.

 

Mitä luulette, kannattaako pikkuvikaisia edes yrittää myydä? Esim Gugguun t-paita, jossa pistetahraa tai likaiset hihansuut 0,5e. Itse ostaisin, mutta mitä tuumaatte?

En ostaisi edes merkkivaatetta jossa likaiseksi pinttyneet hihansuut. Joku pistetahra menisi jos huomaamattomassa paikassa, mutta yleisesti ottaen ihmettelen, miksi kirppikselle tuodaan myyntiin likaisia vaatteita. 

Vierailija kirjoitti:

Rullasin lasten vanhat matot varastoon vuosi sitten ja pyysin miestä laittamaan lahjoitukseen, senkin joku hakee. Kun mies noita sivuja seuraa muutenkin, myy omia roiniaan. 

No mies oli eilen myynyt yhden näistä. Kolme vielä jäljellä. 

Ei vaan suostu lahjottamaan🙄

Meillä oli varastossa 4 tarpeetonta mattoa, kävin eilen pesaisemassa ne matonpesupaikalla ja jätin kuivumaan, illalla kun menin takaisin niin kolme niistä oli hävinnyt :D Olin siis aikeissakin lahjoittaa pois mutta kävihän se näinkin. Jätin sen yhdenkin sinne ja käyn tänään kurkkaamassa josko sekin olisi jo kelvannut jollekin.

Vierailija kirjoitti:

Rullasin lasten vanhat matot varastoon vuosi sitten ja pyysin miestä laittamaan lahjoitukseen, senkin joku hakee. Kun mies noita sivuja seuraa muutenkin, myy omia roiniaan. 

No mies oli eilen myynyt yhden näistä. Kolme vielä jäljellä. 

Ei vaan suostu lahjottamaan🙄

No anna myydä! Olisin ihan innoissani jos mieheni myisi puolestani meidän turhia kamoja.

Minä taas en olisi, jos siis myynnissä olevat tavarat täyttäisivät kotia vuodesta toiseen. Vaikka myymisestä saatava raha olisikin tervetullutta, en haluaisi tavaroiden pyörivän nurkissa pitkiä aikoja, vaan haluan mahdollisimman nopeasti eroon kaikesta ylimääräisestä krääsästä. 

Kaunis ja harmoninen koti on minulle vain niin korkealla sijalla. 

Joo, kyllähän se myyminen on paljon hitaampaa ja se siisti ja turhista tavaroista tyhjä koti on aina vaan kauempana edessä.

Itse vuosia olen yrittänyt myydä, mutta kyllä se vaakakuppi nykyään on kallellaan lahjoittamiseen. Saa paljon nopeammin kaikki pois.

Viime kesänä oltiin sekä kesätorilla, että peräkonttikirppiksellä myymässä ja tavara liikkui tosi huonosti. Aikaisempina vuosina ollut paljon vilkkaampaa. Tänä vuonna en aio mennä ollenkaan, koska olen saanut Vintedissä ja Torissa myytyä hyvin. 

Just meni Vintedissä pitkään myynnissä ollut tuote pyyntihinnalla kaupaksi, mutta sen jälkeen ollut taas hiljaisempaa enkä ole löytänyt lisää myytäväksi lisättävää. Ehkä syksyllä sitten taas. En tosin ole ostellutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Olin tänään ekaa kertaa tälle kesälle kirppiksellä myymässä, kun paikkakunnallani alkoi ilmaiset keskiviikkokirppikset. Hämmästyin miten paljon oli myyjiä, siis varmasti lähemmäs sata ellei enemmän. Kaupaksi meni vain muutama kaikkein kallein vaatteeni (5e), mutta ei yksikään halvempi. Kuuntelin ettei muillakaan kauppa käynyt vaan lähinnä myyjät kävivät katsomassa toistensa pöytiä ja vertailemassa hintoja. Vaikka eu mikään myyntimenestys ollutkaan, tulipahan käytyä ja muutama tavara taas saatu eteenpäin.

Mulla on samantapaisia kokemuksia paikkakuntamme ilmaisista kesäkirppiksistä parilta viime vuodelta. Paljon myyjiä, mutta kauppa käy tosi huonosti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin juuri viennyt lahjoitukseen edelliset, kun kaveri pyysi nyt seuraksi huomiselle kirppikselle myymään. Vaikka mitään ei pitänyt olla, niin äkkiäkös sain muutaman kestokassin täytettyä... 

 

Nyt vain pidän kaikki peukut pystyssä, että edes jotain saisi myytyä, niin olisi helpompi viedä loput edes tutkimatta kiertoon, mutta itseni tuntien pelkään, että vielä noukin takaisin aarteitani.

 

Mitä luulette, kannattaako pikkuvikaisia edes yrittää myydä? Esim Gugguun t-paita, jossa pistetahraa tai likaiset hihansuut 0,5e. Itse ostaisin, mutta mitä tuumaatte?

En ostaisi edes merkkivaatetta jossa likaiseksi pinttyneet hihansuut. Joku pistetahra menisi jos huomaamattomassa paikassa, mutta yleisesti ottaen ihmettelen, miksi kirppikselle tuodaan myyntiin likaisia vaatteita. 

Varmaan juuri siitä syystä, joka on jo monesti mainittu. Eli ympäristön vuoksi vaatteiden käyttöikää olisi pidennettävä, ja kaikkien mielestä päiväkoti-ikäisen tummuneet hihansuut eivät ole se suurin ongelma tässä tilanteessa. 

Itse ostan mielelläni vaatteita, jotka ovat yleisilmeeltään siistejä, vaikka niissä olisi pieni tahra tai helposti paikattava reikä (kunhan myyjä on rehellinen). Likaisia ja loppuunkäytettyjä en osta, mutta en myöskään pahinta pikamuotia, vaikka olisi laput kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Minä näen hyvin omassa perheessäni, miten erilainen suhde ihmisillä on lapsuuden tavaroihin. Oma sisareni haluaa säästää kaiken (lelut, kirjat, vaatteet jne.). Itse olen sitä mieltä, että muutama rakkain tavara riittää ja olenkin parhaani mukaan karsinut esim. omia lelujani lähinnä viemällä kierrätyskeskukseen.

 

Ongelmaksi muodostuu se, että meillä sisaruksina on tosi paljon myös yhteisiä lapsuuden tavaroita, esim. hyllymetrin verran kirjoja ja kun toinen kieltäytyy myymästä/kierrättämässä, niin siellä ne täyttävät vanhempien kirjahyllyä vuodesta toiseen. Vanhemmat taas jakautuvat samoin kuin me sisarukset, että toista ei tavarapaljous haittaa, toista se taas ärsyttää. Että helppoa ei ole päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitä lapsuusmuistoille pitäisi tehdä.

 

Sen vinkin voin kuitenkin antaa, että näitä varastossa notkuvia tavaroita kannattaa tarkistaa silloin tällöin. Meidän vuosikymmeniä vanhat vauvanvaatteemme olivat kirjaimellisesti hapertuneet säilytyksessä, joten niitä lensi laatikollinen roskiin ilman vastalauseita.

Tehkää niin että sisaresi vie kirjat omaan kotiinsa. Problem solved.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin juuri viennyt lahjoitukseen edelliset, kun kaveri pyysi nyt seuraksi huomiselle kirppikselle myymään. Vaikka mitään ei pitänyt olla, niin äkkiäkös sain muutaman kestokassin täytettyä... 

 

Nyt vain pidän kaikki peukut pystyssä, että edes jotain saisi myytyä, niin olisi helpompi viedä loput edes tutkimatta kiertoon, mutta itseni tuntien pelkään, että vielä noukin takaisin aarteitani.

 

Mitä luulette, kannattaako pikkuvikaisia edes yrittää myydä? Esim Gugguun t-paita, jossa pistetahraa tai likaiset hihansuut 0,5e. Itse ostaisin, mutta mitä tuumaatte?

En ostaisi edes merkkivaatetta jossa likaiseksi pinttyneet hihansuut. Joku pistetahra menisi jos huomaamattomassa paikassa, mutta yleisesti ottaen ihmettelen, miksi kirppikselle tuodaan myyntiin likaisia vaatteita. 

Varmaan juuri siitä syystä, joka on jo monesti mainittu. Eli ympäristön vuoksi vaatteiden käyttöikää olisi pidennettävä, ja kaikkien mielestä päiväkoti-ikäisen tummuneet hihansuut eivät ole se suurin ongelma tässä tilanteessa. 

 

Itse ostan mielelläni vaatteita, jotka ovat yleisilmeeltään siistejä, vaikka niissä olisi pieni tahra tai helposti paikattava reikä (kunhan myyjä on rehellinen). Likaisia ja loppuunkäytettyjä en osta, mutta en myöskään pahinta pikamuotia, vaikka olisi laput kiinni.

Näistä "ei-täydellisten" vaatteiden ja tavaroiden myymisessä keskusteltaessa on välillä myös vaikea hahmottaa, minkä kuntoisesta on todellisuudessa kyse. Veikkaisin, että monen mielestä esimerkiksi jonkun korkealaatuisen kotimaisen merkin kuviollinen mekko ei muutu rätti- tai polttokuntoiseksi siitä, että takana helmassa on millin tahra, joka katoaa kuvioon. Sitten taas halpakaupasta ostettu jo muutenkin nuhjaantunut vaate, jossa on vaaleassa paidassa rinnuksilla parin sentin ruskea läikkä ei enää kuulu kirpparille. Jos keskustelija A miettii ensimmäisen myyntiä rehellisellä ilmoituksella, voi keskustelija B muistaa kaikki toisen tapauksen vaatteet, joita ikävä kyllä myös on myynnissä.

Mun luona kävi yksi kaveri ensimmäistä kertaa ja alkoi heti ihmetellä, kuinka vähän mulla on tavaraa. Ihan siis neutraalisti asiasta mainitsi, ei mitenkään moittinut tai piikitellyt. Olen viime vuosina eron ja muuton jäjiltä karsinut paljon, mutta toisaalta sisustus on muuttunut värikkäämmäksi ja runsaammaksi eli vielä muutama vuosi sitten olisi näyttänyt vielä niukemmalta. Yksi järjetön tavoitteeni on listata kaikki omistamani tavarat, mutta vielä ei ole ollut tarpeeksi aikaa sellaiseen. Olisi kyllä ihan hauska nähdä parilla silmäyksellä, mitä kaikkea on ja kuinka paljon. Joskus pidin kirjaa poistamistani ja hankkimistani tavaroista, mutta sen lopetin, kun suurin karsimiskierros oli tehty.

Seurustelukumppanini on toista maata näissä asioissa, ja kyllä tavaran vähyys vaan helpottaa arkea. Hänellä tavaraa on aika paljon, ja sen hallinta on paljon konstikkaampaa. Usein on jokin hukassa ja kun kaikelle ei ole omaa paikkaa, tavaraa seilaa tasoilla ja huoneesta toiseen.  Mulla taas on jokaiselle tavaralle selkeä paikka, jonne sen voi palauttaa ja kaikki löytyy nopeasti.

Varsin nopealla aikataululla tapahtuvan muuton myötä olen taas huomannut, miten järjettömiä määriä tavaraa on vuosien varrella kertynyt. Vaikka pakkaamisen alkuvaiheessa karsin todella paljon tavaraa, on sitä edelleen ihan liikaa. Toista kertaa muutto isommasta pienempään ja varmasti täytyy jatkaa tavaroiden karsimista vielä muuton jälkeenkin. Ei olisi pitänyt välissä muuttaa isompaan, jossa on paljon varasto- ja kaappitilaa... Varastosta löytyi taas tavaraa, jota en muistanut edes omistavani. Tavaroiden karsimista vaikeuttavana tekijänä lapsen kuolema viime vuonna. Kyllä hänenkin tavaroitaan on karsittu, mutta paljon etenkin piirustuksia ja kouluvihkoja lähtee mukaan odottamaan sopivaa hetkeä. Tässä tilanteessa olen toisaalta iloinenkin, että olen säästänyt paljon muistoja lapsuusvuosilta, kun uusia muistoja ei enää synny.