Miltä tuntuu jos ei ole kokenut teininä seurustelua tai romansseja?
Onko sillä ollut vanhempana merkitystä? Onko jäänyt traumoja vai eikö ole vaikuttanut mitenkään?
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nämä teinien suhteet ja seurustelut oikeastaan ovat? Teininä tunne-elämä on niin epävakaa. Itse seurustelin teininä ihan riittävästi, mutta näin jälkeenpäin olen tajunnut ettei siinä ollut mitään tunnetta mukana. Piti seurustella ja kokeilla seksiä kun se oli tapana. Voi tietysti olla että olen tunnevammainen, en kuitenkaan ymmärrä miten teininä pystyy rakastamaan. Enemmän ne tunteet ovat ihan muuta kuin rakkautta toista kohtaan. Itsekkyyttä, kokeilunhalua, näyttämisenhalua jne.
Ne kuuluvat osana kasvamiseen. Ihmisen kuuluu tehdä virheitä ja oppia niistä. Jos niitä ei tee nuorena, niin ne tekee vanhempaan.
Jos et olisi seurustellut nuorena, niin olisit seurustellut samoin vanhempana. Eli ilman tunnetta. Et sinä olisi ymmärtänyt asiaa ilman tuota kokemusta.
Jokainen kasvaa kokemuksen kautta, mutta ilman kokemusta ei ole kasvua. Tämän takia teinisuhteiden tunteet on ihan yhtä aitoja ja valideja kuin myöhemmätkin suhteet.
- eri
Eli jos teininä seurustellessa ei kokenut rakkautta, ei sitä voi kokea aikuisenakaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan siinä vähän jälkeenjäänyt olo kun tuli se teiniromanssi vasta keski-ikäisenä siinä missä toisella oli jo ties kuin monta juttua ja säätöä takana.
Millainen jälkeenjäänyt olo? Mitä ne toisen säädöt (omituista että aikuinen käyttää sanaa säätö) merkitsevät? Onpahan kokemusta ja voi opastaa sinua.
Itse oli sellainen silmiä räpyttelevä huokaileva pöljä siinä missä kokeneemmalla oli niinsanotusti jalat enemmän maassa ja tiedosti realiteetit.
No minä aloin kokea romansseja 42-vuotiaana vaimona ja perheenäitinä. Ja edelleen jatkuu, kohta 48 mittarissa.
Äiti kielsi suhteet poikiin kotona asuessani, joten ensimmäiset kömpelöt yritykset seurustelusuhteisiin vasta yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nämä teinien suhteet ja seurustelut oikeastaan ovat? Teininä tunne-elämä on niin epävakaa. Itse seurustelin teininä ihan riittävästi, mutta näin jälkeenpäin olen tajunnut ettei siinä ollut mitään tunnetta mukana. Piti seurustella ja kokeilla seksiä kun se oli tapana. Voi tietysti olla että olen tunnevammainen, en kuitenkaan ymmärrä miten teininä pystyy rakastamaan. Enemmän ne tunteet ovat ihan muuta kuin rakkautta toista kohtaan. Itsekkyyttä, kokeilunhalua, näyttämisenhalua jne.
Ne kuuluvat osana kasvamiseen. Ihmisen kuuluu tehdä virheitä ja oppia niistä. Jos niitä ei tee nuorena, niin ne tekee vanhempaan.
Jos et olisi seurustellut nuorena, niin olisit seurustellut samoin vanhempana. Eli ilman tunnetta. Et sinä olisi ymmärtänyt asiaa ilman tuota kokemusta.
Jokainen kasvaa kokemuksen kautta, mutta ilman kokemusta ei ole kasvua. Tämän takia teinisuhteiden tunteet on ihan yhtä aitoja ja valideja kuin myöhemmätkin suhteet.
- eri
Eli jos teininä seurustellessa ei kokenut rakkautta, ei sitä voi kokea aikuisenakaan?
Ei vaan aloitat samalta tasolta kuin teininä/kokemattomana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa mutta ei ole myöhäistä.
M39Jaa et naiset muka kelpuuttaa yli 30-vuotiaan kokemattoman miehen? Ehkä muualla maailmassa mutta ei Suomessa.
Ei sun tarvii sitä niille kertoa, että oot kokematon.
- eri
Kun sen näkee melko usein. Epävarmuus paistaa läpi.
Feikkaat alkuun kovaa panomiestä ja alfaa, ja itsensä löytäminen alkaa karttua ajan kanssa?
Teininä ei juuri kukaan ole kova panomies/-nainen. Räpeltämistä se enimmäkseen on. Aikuisena tietää paremmin kuka on kokematon ja kuka ei. Juuri tuosta "räpeltämisestä".
Ja vielä jotkut väittää ettei sillä muka ole mitään merkitystä vaikka olisi kokematon koska "mistä sen muka huomaa ja mitä taitoja parisuhteessa ja sutinoimisessa tarvii".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nämä teinien suhteet ja seurustelut oikeastaan ovat? Teininä tunne-elämä on niin epävakaa. Itse seurustelin teininä ihan riittävästi, mutta näin jälkeenpäin olen tajunnut ettei siinä ollut mitään tunnetta mukana. Piti seurustella ja kokeilla seksiä kun se oli tapana. Voi tietysti olla että olen tunnevammainen, en kuitenkaan ymmärrä miten teininä pystyy rakastamaan. Enemmän ne tunteet ovat ihan muuta kuin rakkautta toista kohtaan. Itsekkyyttä, kokeilunhalua, näyttämisenhalua jne.
Ne kuuluvat osana kasvamiseen. Ihmisen kuuluu tehdä virheitä ja oppia niistä. Jos niitä ei tee nuorena, niin ne tekee vanhempaan.
Jos et olisi seurustellut nuorena, niin olisit seurustellut samoin vanhempana. Eli ilman tunnetta. Et sinä olisi ymmärtänyt asiaa ilman tuota kokemusta.
Jokainen kasvaa kokemuksen kautta, mutta ilman kokemusta ei ole kasvua. Tämän takia teinisuhteiden tunteet on ihan yhtä aitoja ja valideja kuin myöhemmätkin suhteet.
- eri
Eli jos teininä seurustellessa ei kokenut rakkautta, ei sitä voi kokea aikuisenakaan?
Voi kokea. Lähinnä tässä on kyse ihmissuhteista. Voit rakastua, mutta jos et osaa olla ihmisten kanssa "oikein", niin on vaikeampi löytää toista ihmistä parisuhteeseen. Jos et osaa lähestyä tai ottaa vastaan toisen lähestymistä, niin kuinka voit kokea rakastumista? En puhu ihastumisesta vaan kahden ihmisen välisestä rakkaudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa mutta ei ole myöhäistä.
M39Jaa et naiset muka kelpuuttaa yli 30-vuotiaan kokemattoman miehen? Ehkä muualla maailmassa mutta ei Suomessa.
Ei sun tarvii sitä niille kertoa, että oot kokematon.
- eri
Kun sen näkee melko usein. Epävarmuus paistaa läpi.
Feikkaat alkuun kovaa panomiestä ja alfaa, ja itsensä löytäminen alkaa karttua ajan kanssa?
Teininä ei juuri kukaan ole kova panomies/-nainen. Räpeltämistä se enimmäkseen on. Aikuisena tietää paremmin kuka on kokematon ja kuka ei. Juuri tuosta "räpeltämisestä".
No ei olekkaan, mutta kyllä teininä ne rehvakkaat pojat huomasi, jotka hakeutui tyttöjen seuraan. Ja kyllä mä ainakin pornosta opin hyvät moovit, niin ensimmäisellä kerralla ei saanut edes tietää, että olin kokematon. Ainoastaan yksi nainen sen jälkeen on pitänyt mua kokemattomana, mutta tällä olikin hampaat niin paskassa kunnossa etten halunut sen enempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa mutta ei ole myöhäistä.
M39Jaa et naiset muka kelpuuttaa yli 30-vuotiaan kokemattoman miehen? Ehkä muualla maailmassa mutta ei Suomessa.
Kelpuuttaa täälläkin, mutta kyllähän se ihmetystä aiheuttaa ja miettimistä mikä siihen on syynä.
On kyllä huomattu että naiset ei osaa ajatella kuin omasta näkökulmastaan asioita. "Hei kun mulla on niin helppoo ollut tää deittailu ja parisuhteet niin mikä siinä muka miehillä voi olla niin vaikeeta! Tinderissäkin aina tulee match!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa mutta ei ole myöhäistä.
M39Jaa et naiset muka kelpuuttaa yli 30-vuotiaan kokemattoman miehen? Ehkä muualla maailmassa mutta ei Suomessa.
Ei sun tarvii sitä niille kertoa, että oot kokematon.
- eri
Kun sen näkee melko usein. Epävarmuus paistaa läpi.
Feikkaat alkuun kovaa panomiestä ja alfaa, ja itsensä löytäminen alkaa karttua ajan kanssa?
Teininä ei juuri kukaan ole kova panomies/-nainen. Räpeltämistä se enimmäkseen on. Aikuisena tietää paremmin kuka on kokematon ja kuka ei. Juuri tuosta "räpeltämisestä".
Ja vielä jotkut väittää ettei sillä muka ole mitään merkitystä vaikka olisi kokematon koska "mistä sen muka huomaa ja mitä taitoja parisuhteessa ja sutinoimisessa tarvii".
Joo ja se kuuluisa "jokaisen ihmisen kanssa pitää opetella uudet jutut". No väittäisin että se on silti vähän eri asia lähteekö täysin kokemattomana ajelemaan polkupyörällä kun vertaa siihen että kokenut pyöräilijä vaihtaa pyörämerkistä toiseen, kyllä se pyörällä ajo silti vähän paremmin sujuu.
Minulla ei ollut. Ensisuudelmankinnkoinnvasta 19-vuotiaana.
Ei sillä ole ollut merkitystä. No, ehkä sen verran, etten tiennyt, mitä ensimäiseltä mieheltä oli mahdollista odottaa. En tiennyt, mikä on normaalia ja mikä ei. Sen oppii vasta kokemuksen kautta, ennemmin tai myöhemmin.
Itse aloin seurustelemaan vasta 20 vuotiaana. 17v, 18v ja 19v oli muutaman viikon tapailuihastuksia, jotka ehkä luetaan seurusteluksi ja oli 15-20 v yhden illan/yön juttuja ilman seksiä. Jos minusta olisi ollut kiinni olisin seurustellut jo nuorempana. Toisaalta meilläkin oli sellainen koti ettei sinne voinut pyytää edes kavereita. 20 v tutustuin 24 v tyyppiin, joka ei ollut koskaan seurustellut ja alettiin seurustelemaan. Hyvää seurustelemattomuudessa oli se, että tuli opiskeltua ja sain ystäviä, joiden kanssa vieläkin vietän aikaa.
Se tuskin olisi ollut kuten elokuvissa. Kun ei aikuisenakaan ole ollut. Muuten kuin siinä harhaisessa vaiheessa.
Vasta 22veenä pääsin pussailemaan ja jyystämään ja ihmettelin että tämän perässäkö väki juoksee, eihän tässä touhussa ole mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa mutta ei ole myöhäistä.
M39Jaa et naiset muka kelpuuttaa yli 30-vuotiaan kokemattoman miehen? Ehkä muualla maailmassa mutta ei Suomessa.
Kelpuuttaa täälläkin, mutta kyllähän se ihmetystä aiheuttaa ja miettimistä mikä siihen on syynä.
On kyllä huomattu että naiset ei osaa ajatella kuin omasta näkökulmastaan asioita. "Hei kun mulla on niin helppoo ollut tää deittailu ja parisuhteet niin mikä siinä muka miehillä voi olla niin vaikeeta! Tinderissäkin aina tulee match!"
Älä viitsi uhriutua. Sama koskee naisia. Yhtä pihalla hekin ovat jos kokemusta ei löydy. Kyllä heitäkin löytyy vaikket sinä sitä usko.
Elämä on ja niissä menneissä vellominen ei saa tehtyä tekemättömäksi eikä vie eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Itse aloin seurustelemaan vasta 20 vuotiaana. 17v, 18v ja 19v oli muutaman viikon tapailuihastuksia, jotka ehkä luetaan seurusteluksi ja oli 15-20 v yhden illan/yön juttuja ilman seksiä. Jos minusta olisi ollut kiinni olisin seurustellut jo nuorempana. Toisaalta meilläkin oli sellainen koti ettei sinne voinut pyytää edes kavereita. 20 v tutustuin 24 v tyyppiin, joka ei ollut koskaan seurustellut ja alettiin seurustelemaan. Hyvää seurustelemattomuudessa oli se, että tuli opiskeltua ja sain ystäviä, joiden kanssa vieläkin vietän aikaa.
Sinulla on ollut tapailuja teininä. Eli et ole ollut kokematon teini-ikäisenä.
Teininä ei juuri kukaan ole kova panomies/-nainen. Räpeltämistä se enimmäkseen on. Aikuisena tietää paremmin kuka on kokematon ja kuka ei. Juuri tuosta "räpeltämisestä".