Lue keskustelun säännöt.
Järjestöjen alasajolla rajut vaikutukset
06.04.2026 |
Olen aktiivinen järjestöihminen. Olen myös työskennellyt useissa järjestöissä mm. nuorisosektorilla ja urheilupuolella. Minua sapettaa valtavan paljon väitteet, että suomalaiset järjestöt ovat tehottomia ja niiden hallinto vain kuppaa valtion rahaa. Olen myös hyvin huolissani Suomen tulevaisuudesta.
Tosiasiassa ilman tukea saavia järjestöjä meillä olisi monella paikkakunnalla tarjolla joko markkinoiden hinnoittelemaa harrastustoimintaa lapsille tai ei oota. Monet erityisryhmät kuten kuurot ja aivovammautuneet tai martat ja partiolaiset eivät pystyisi ylläpitämään toimintaansa pelkillä jäsenmaksuilla. Monet yhdistykset ovat jo nyt pulassa varainkeruun kanssa, miten vaikkapa lapsensa menettäneiden yhdistys kerää rahaa kun toimintaan ei oikein sovi myydä lippuja tapahtumiin voidakseen tuottaa vertaistukea.
Urheilujärjestöjä ylläpitävät vapaaehtoiset vanhemmat ja teini-ikäiset apuvalmentajat, jotka saavat työstään nimellistä korvausta jos sitäkään. Sosiaalialalla kituillaan jatkuvasti pienillä resursseilla mutta aivan valtavalla työmäärällä, eikä julkinen puoli edes tarjoa joitain toimintoja, mitä kolmas sektori tuottaa. Mediaanikeskipalkka kulttuurialan järjestöissä on selvästi ali liittojen suositusten, mutta työntekijöiden työmotivaatiota ja tuloksellisuutta kadehtii moni yritysmaailman johtaja. Ympäristöjärjestöt toteuttavat monia valtiolle kuuluvia tehtäviä esim. ennallistamistalkoilla ja lajikartoituksilla.
Moni järjestö kipuilee työvoiman kanssa, kun vapaaehtoishommat ei enää ihmisiä kiinnosta, vastuuroolit vielä vähemmän, ja työvoimaviranomaiset estävät niiden työttömien talkoilun ja keikkatyön, jotka hommia ehtisivät ja haluaisivat tehdä. Jo nyt valtion ja kuntien avustuksia saavilla yhdistyksillä on tiukat ehdot avustusten käyttöön. Yleishyödylliset yhdistykset eivät saa tehdä voittoa ja henkilöstömenoilla on kattoprosentit. Yhdistykset eivät saa myöskään käyttää yleisavustuksia esim. edustamiseen, kalusteisiin tai tekniikkahankintoihin, minkä tähden tukea valuu IT-leasing-firmoille ja työntekijöiden työergonomia on päin prinkkalaa.
On täysin mieletöntä tuhota pitkään rakentunut ja pääosin menestyksekkäästi toimiva yhdistystoiminta Suomesta. Kolmas sektori on kustannustehokas ja paljon aineetonta pääomaa tuottava ala, ja kun se näivetään, ei tilalle nouse mitään.
Kommentit (395)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestöiltä rahat pois, valtion kuuluu hoitaa perustehtävät. Järjestöt voivat kerätä itse rahansa, valtion ei kuulu niitä elättää. Inhoan näitä järjestöjä, ihme kerjäläisiä, aina kinuamassa valtiolta rahaa.
Kerrotko, miten valtio esimerkiksi hoitaisi vapaaehtoisen pelastuspalvelun suorittamat tehtävät? Tai spr:n?
Eikös nämä SPR:n johtajat tienaa valtavia summia vuodessa, siihen ne valtion avustukset sitten meneekin. Muuten käyttävät ilmaistyöntekijöitä.
SPR on toimillaan tuhonnut aika paljon kaikkien järjestöjen mainetta Suomessa. Todellakin ilmaiset työntekijät, korkeat hinnat ilmaiseksi saaduilla tavaroilla kierrätysmyymälöissä, valtavat keräystulot joista vain pieni osa menee todelliseen tarpeeseen ja kohteeseen, huippupalkat piilossa pysyttelevillä johtajilla jne. Eikä juuri mitään kerrota julkisesti mitä tuloilla on aikaansaatu.
Viime vuoden toimintakertomus ei vielä ilmeisesti ole valmis mutta tuossa vuoden 2024 https://www.punainenristi.fi/globalassets/6.-tyomme--paasivu/jarjestoto…
Me, jotka osaamme lukea tilinpäätöksiä, näemme heti ensisilmäyksellä, millainen hunajatynnyri SPR on. Miten tuollainen on päässyt kasvamaan julkisella rahalla 200 miljoonan euron omaisuuden linnakkeeksi, jonka palkkakulut yksin ylittävät 14 miljoonaa euroa vuodessa?
Hyvinkin todennäköisesti juuri siksi että toiminta on organisoitua ja ammattimaista. Hieman hankala olisi sen kylän ensiapuryhmän hakea valtion avustuksia ilman että toimintaa joku organisoisi ja taustalla olisi bisnes. Samoin urheiluseuroissa. Yksittäisen joukkuueen voi hyvinkin olla vaikea saada tukea yksityisiltä, yhteidöiltä tai valtiolta (+nykyisin hakemuksia menee myös eu tasolle) mutta kun takana on hyväksytty yleishyödyllinen järjestö tukea toiminnalle on huomattavasti helpompi halea ja saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järjestöjen osalta pitäisi erotella ainakin entisen RAY:n ja Veikkauksen avustuksia saavat sosiaali- ja terveysalan järjestöt (STM:n budjetissa) sekä urheilu- liikunta- ja nuorisojärjestöt (OPM:n budjetissa). Lisäksi valtio ja kunnat myöntävät muitakin avustuksia, kuten ns. eduskunnan joululahjarahat tai osa järjestöille kohdentuvista kehitysyhteistyömäärärahoista.
Julkisuuteen nousevat yleensä raflaavat tapaukset ja epäkohdat järjestörahoituksessa, mutta suuri osa järjestöjen työstä jää huomaamatta - kuinka moni tulee ajatelleeksi vaikkapa sitä, että asunnottomuuteen liittyvää työtä tehdään pitkälti järjestöjen kautta? Valtiolle ja kunnille siirrettynä työ olisi todennäköisesti ainakin aluksi kalliimpaa (organisaatio pitäisi rakentaa), tai sitten se loppuisi kokonaan (suora säästö, josta kuitenkin aiheutuisi epäsuoria kustannuksia... jos asunnottomuudelle halutaan tehdä jotain - ainahan tällaiset tukitoimet voi lopettaa). Hyvinvointialueet vastustavat järjestömäärärahojen leikkauksia, koska ne tietävät, etteivät pysty järjestämään vastaavaa toimintaa ainakaan lyhyellä aikavälillä.
Toisaalta eri rahoituslähteiden ja avustusten myöntämiskäytäntöjen sekavuus on tiedostettu jo pitkään. 2000-luvun aikana järjestöt laitettiin yhtiöittämään yksityisen sektorin kanssa kilpailevaksi luokiteltu toiminta ja Marinin hallituksen aikana esim. määriteltiin uudelleen yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon järjestämistä ja rakenteita Sote-alueilla. Järjestöjen rahoitusta ja roolia oli tarkoitus miettiä parissakin ministeriössä kokonaisuutena vuosien 2025-2027 aikana, mutta uuden hallituksen liikkeet sotkivat tämän prosessin. Nyt sitten säädetään säästöjen nimissä vailla mitään kokonaissuunnitelmaa.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöihin kohdistuvassa kritiikissä kiinnitetään usein huomiota siihen, että avustuksista suuri(n) osa menee henkilöstökuluihin. Tilanne on aivan sama sosiaali- ja terveydenhuollossa, joihin järjestöt rinnastuvat. Esimerkiksi Muistiliitto tarjoaa muistihoitajan palveluja: terveydenhuollon palkkakustannusten kannalta on täysin yhdentekevää, maksaako palkan Sote-alue vai yhdistys. Kokonaiskustannusten kannalta tilanne on haastavampi - todennäköisesti liiton palveluihin hakeudutaan matalammalla kynnyksellä ja muistisairauksia havaitaan enemmän kuin tilanteessa, jossa palvelut olisivat Sote-alueella, mutta johtaisivatko muistisairausdiagnoosien ja lääkehoidon aloittamisen viivästyminen jälkimmäisessä kokonaiskustannusten kasvuun, on vaikea laskea. Samoin on vaikea laskea hallintokulujen osuus.
Liikunta- ja urheilujärjestöihin ei syystä tai toisesta kohdisteta yhtä paljon kritiikkiä kuin Sote-järjestöihin. Johtuneeko siitä, että niiden toimintaa on keskivertokansalaisen helpompi ymmärtää? Järjestöissä ja niiden rahoituksessa on varmasti kyseenalaisia ja ongelmallisia piirteitä, joiden tarkastelu on paikallaan. Ongelmana summittaisissa järjestörahoituksen leikkauksissa, joita nyt ollaan tehty ja tekemässä, on se, että ne kohdistuvat usein juuri käytännön työtä tekeviin toimijoihin. Poliittisesti verkostoituneet tahot saavat kyllä varmistettua rahoituksensa.
Lähtökohtaisesti tukea pitäisi antaa vain sellaisille seuroille, jotka eivät tue erillisten kuppikuntien syntymistä Suomen sisällä.
Ei ole mitään järkeä antaa rahaa yhteisöille, jotka eivät kannata suomalaisia arvoja. Se on pelkästään haitallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestöiltä rahat pois, valtion kuuluu hoitaa perustehtävät. Järjestöt voivat kerätä itse rahansa, valtion ei kuulu niitä elättää. Inhoan näitä järjestöjä, ihme kerjäläisiä, aina kinuamassa valtiolta rahaa.
Kerrotko, miten valtio esimerkiksi hoitaisi vapaaehtoisen pelastuspalvelun suorittamat tehtävät? Tai spr:n?
Eikös nämä SPR:n johtajat tienaa valtavia summia vuodessa, siihen ne valtion avustukset sitten meneekin. Muuten käyttävät ilmaistyöntekijöitä.
SPR on toimillaan tuhonnut aika paljon kaikkien järjestöjen mainetta Suomessa. Todellakin ilmaiset työntekijät, korkeat hinnat ilmaiseksi saaduilla tavaroilla kierrätysmyymälöissä, valtavat keräystulot joista vain pieni osa menee todelliseen tarpeeseen ja kohteeseen, huippupalkat piilossa pysyttelevillä johtajilla jne. Eikä juuri mitään kerrota julkisesti mitä tuloilla on aikaansaatu.
Viime vuoden toimintakertomus ei vielä ilmeisesti ole valmis mutta tuossa vuoden 2024 https://www.punainenristi.fi/globalassets/6.-tyomme--paasivu/jarjestoto…
Me, jotka osaamme lukea tilinpäätöksiä, näemme heti ensisilmäyksellä, millainen hunajatynnyri SPR on. Miten tuollainen on päässyt kasvamaan julkisella rahalla 200 miljoonan euron omaisuuden linnakkeeksi, jonka palkkakulut yksin ylittävät 14 miljoonaa euroa vuodessa?
Tämä. Niin totta. Olihan sillä aikoinaan listoillaan jopa ravihevonen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, hallitus haluaa joka paikan täytren alkoholisteja ja narkkareita
Saisiko vaikuttavuusarvioita ja laskelmia järjestökentän saavutuksista? Kuinka iso osuus budjetista menee johdon palkkoihin ja organisaation pyörittämiseen? Muistan nähneeni laskelman, jossa yhdistyksen, olisiko ollut Mieli ry, yhden asiakaskontaktipuhelun hinnaksi muodostui 300 euroa, vaikka itse työn tekivät vapaaehtoiset.
Ilman lähdettä tuokin on pelkkää huhupuhetta.
Missä luuraa ensimmäinen lähde, joka todentaisi väitteen järjestöjen lakisääteisistä tehtävistä? Ilman lähdettä se on pelkkää toivetta, tyhjää pöyhkeilyä ja perusteetonta tärkeilyä.
Jankkaat toista päivää täällä tästä lakisääteisyydestä. On selvää, että Suomen lakiin ei ole kirjattu moneenkaan kohtaan järjestöjen velvotteita, vaikka niitäkin on (ylioppilaskunnat.) Mutta kuitenkin huomattavan monen järjestön vastuulla on suorittaa toimintoja, joita viranomaiset eivät tee vaikka toiminnot ovat lakiin kirjattuja.
Esimerkkinä tällaisesta järjestökentälle siirtyneestä lakisääteisestä palvelusta on turvakodit tai vapepa. Jos toiminnot siirrettäisiin yhdistyksiltä kunnille, hyvinvointialueille tai valtiolle, tai jos ne kilpailutettaisiin kaupallisille yrityksille, toimintojen kustannukset kasvaisivat valtavasti, sillä julkistoimijat tai yritykset eivät lähtökohtaisesti saa hyödyntää vapaaehtoistoimintaa, toisin kuin yhdistykset.
Suomi ei ole yhteiskunta, jossa valtio käskee vastentahtoisia työttömiä pelastushommiin ilman korvausta tai firmat hyödyntää ilmaista työvoimaa vaikkapa maahanmuuttajista. Me emme saa antaa tämän valtion myöskään ajautua siihen, ja yksi tapa pitää kustannusrakenteet jotenkin kuosissa ja vapaaehtoistyön motivaatio elossa, on antaa vastaisuudessakin halukkaiden ja kyvykkäiden hoitaa esim. meripelastusta harrastuksenaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> On täysin mieletöntä tuhota pitkään rakentunut ja pääosin menestyksekkäästi toimiva yhdistystoiminta Suomesta.
Sinulla on erikoinen määritelmä menestykselliselle, jos se tarkoittaa toimintaa joka ei olisi elinvoimaista ilman että siihen upotetaan joka vuosi täysin sivullisten ihmisten rahaa.
Jos toiminta on siitä hyötyville yksilöille tai yhteisöille arvokasta ja hyödyllistä, niin he ovat varmasti valmiit maksamaan myös toiminnan kustannukset?
Pitää muistaa että valtion raha on meidän kaikkien rahaa, ja jos sitä käytetään esim sellaisen yhdistyksen tukemiseen josta hyötyy vain pieni joukko, niin silloin käytetään kaikkien suomalaisten rahoja pienen joukon hyväksi. Se ei kuulosta oikealta.
...pieni joukko, kuten eduskunnan rahoittamat ampumaseurat ja muu joululahjarahahuttu.
Verorahaa valuu koko ajan kaikenlaisiin asioihin, joita yksittäinen veronmaksaja ei haluaisi tukea, mutta on pakko. Samaan aikaan verorahoja eiohjata sellaisene toimintaan, joka kohentaisi monien kansalaisten elämää. Ajattelen vaikkapa pahoja häiriöitä aiheuttavien huumeidenkäyttäjien hoitoa, jonka pitäisi olla pakkohoitoa ja tehokasta vieroittamista sekä myöhemmin tapahtuvaa jatkuvaa seurantaa ja käytännön elämän tukemista hkä jopa päivittäin.. He tarvitsevat hoitoa myös fyysisiin terveysongelmiin. Verorahoja pitisi ohjata siihen, että kaikki toisia ihmisiä vahingoittaneet tai vahingoittavat ihmiset saadaan pois tekemästä samaa uudestaan.
Tiedän tähän oivan ja toimivan ratkaisun. Annetaan ihmisten pitää rahansa ja sitten he voivat itse päättää, mitä niillä tekevät. Jos haluavat antaa rahansa punikkien kylpylälomien edistämiseksi, niin antavat, jos haluavat tukea marttailua, niin tukevat ja jos haluavat kuulua veneilykerhoon, niin kuuluvat. Ai, mutta viimeksi mainittuun kuulukin aika paljon porukkaa ja aivan ilman valtion tukia. Oikeasti hyödylliset yhdistykset säilyvät ja ihmisillä on enemmän rahaa, eikö se olisi hyvä asia?
Pursiseurat vuokraavat pääasiallisesti kunnallisia maita satamilleen ja talvisäilytyksilleen. Ainakin täällä stadissa. Tonttivuokran hinnassa on huomioitu veneilyn virkistyspuoli, junioritoiminta jne ja siksi pursiseurat ja venekerhot eivät maksa kaupungin kalleimmista maaplänteistä vuokraa läheskään yhtä paljon kuin mitä markkinahinnat olisivat. Joten aivan fake news väittää että purjehdus olisi muka irti julkisesta tuesta.
Vierailija kirjoitti:
Järjestöjen osalta pitäisi erotella ainakin entisen RAY:n ja Veikkauksen avustuksia saavat sosiaali- ja terveysalan järjestöt (STM:n budjetissa) sekä urheilu- liikunta- ja nuorisojärjestöt (OPM:n budjetissa). Lisäksi valtio ja kunnat myöntävät muitakin avustuksia, kuten ns. eduskunnan joululahjarahat tai osa järjestöille kohdentuvista kehitysyhteistyömäärärahoista.
Julkisuuteen nousevat yleensä raflaavat tapaukset ja epäkohdat järjestörahoituksessa, mutta suuri osa järjestöjen työstä jää huomaamatta - kuinka moni tulee ajatelleeksi vaikkapa sitä, että asunnottomuuteen liittyvää työtä tehdään pitkälti järjestöjen kautta? Valtiolle ja kunnille siirrettynä työ olisi todennäköisesti ainakin aluksi kalliimpaa (organisaatio pitäisi rakentaa), tai sitten se loppuisi kokonaan (suora säästö, josta kuitenkin aiheutuisi epäsuoria kustannuksia... jos asunnottomuudelle halutaan tehdä jotain - ainahan tällaiset tukitoimet voi lopettaa). Hyvinvointialueet vastustavat järjestömäärärahojen leikkauksia, koska ne tietävät, etteivät pysty järjestämään vastaavaa toimintaa ainakaan lyhyellä aikavälillä.
Toisaalta eri rahoituslähteiden ja avustusten myöntämiskäytäntöjen sekavuus on tiedostettu jo pitkään. 2000-luvun aikana järjestöt laitettiin yhtiöittämään yksityisen sektorin kanssa kilpailevaksi luokiteltu toiminta ja Marinin hallituksen aikana esim. määriteltiin uudelleen yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon järjestämistä ja rakenteita Sote-alueilla. Järjestöjen rahoitusta ja roolia oli tarkoitus miettiä parissakin ministeriössä kokonaisuutena vuosien 2025-2027 aikana, mutta uuden hallituksen liikkeet sotkivat tämän prosessin. Nyt sitten säädetään säästöjen nimissä vailla mitään kokonaissuunnitelmaa.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöihin kohdistuvassa kritiikissä kiinnitetään usein huomiota siihen, että avustuksista suuri(n) osa menee henkilöstökuluihin. Tilanne on aivan sama sosiaali- ja terveydenhuollossa, joihin järjestöt rinnastuvat. Esimerkiksi Muistiliitto tarjoaa muistihoitajan palveluja: terveydenhuollon palkkakustannusten kannalta on täysin yhdentekevää, maksaako palkan Sote-alue vai yhdistys. Kokonaiskustannusten kannalta tilanne on haastavampi - todennäköisesti liiton palveluihin hakeudutaan matalammalla kynnyksellä ja muistisairauksia havaitaan enemmän kuin tilanteessa, jossa palvelut olisivat Sote-alueella, mutta johtaisivatko muistisairausdiagnoosien ja lääkehoidon aloittamisen viivästyminen jälkimmäisessä kokonaiskustannusten kasvuun, on vaikea laskea. Samoin on vaikea laskea hallintokulujen osuus.
Liikunta- ja urheilujärjestöihin ei syystä tai toisesta kohdisteta yhtä paljon kritiikkiä kuin Sote-järjestöihin. Johtuneeko siitä, että niiden toimintaa on keskivertokansalaisen helpompi ymmärtää? Järjestöissä ja niiden rahoituksessa on varmasti kyseenalaisia ja ongelmallisia piirteitä, joiden tarkastelu on paikallaan. Ongelmana summittaisissa järjestörahoituksen leikkauksissa, joita nyt ollaan tehty ja tekemässä, on se, että ne kohdistuvat usein juuri käytännön työtä tekeviin toimijoihin. Poliittisesti verkostoituneet tahot saavat kyllä varmistettua rahoituksensa.
Ansiokas kirjoitus josta uupuu tärkeä osa: Vain yksityiset yritykset rahoittavat aivan kaiken Suomessa. Peruste rakentaa yksityisten yritysten kanssa kilpaileva kolmas sektori tai kilpaileva julkinen sektori ei ole. Suomessa tietenkin toimitaan päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näkee että palstalla kirjoittelevat yritystoimintaa tuntemattomat ihmiset. Kyllä me voidaan hyvänä vuonna sponssata junnu-urheilua parilla tonnilla näkyvyyttä vastaan, mutta pääasiallisesti firman tekemä raha siirretään kyllä yrityksen omaan kasvuun ja kehitykseen. Meillä on ihan omatkin palkat maksettavana. Käsi ojossa olevia on kyllä kaikkea rescue-koirien pelastajista jonkun microcarting”lahjakkuuden” vanhemmista alkaen.
Näillä suhdanteilla en usko että isotkaan pörssifirmat kaataa mielellään lahjoituksia talon ulkopuolelle. On aika iso juttu sitoutua esim. 5 vuoden yhteistyökuvioon ja siirtää taseesta pois pääomaa, joka sijoituksien kautta voisi samassa ajassa tuottaa talouskasvua tähän maahan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, hallitus haluaa joka paikan täytren alkoholisteja ja narkkareita
Saisiko vaikuttavuusarvioita ja laskelmia järjestökentän saavutuksista? Kuinka iso osuus budjetista menee johdon palkkoihin ja organisaation pyörittämiseen? Muistan nähneeni laskelman, jossa yhdistyksen, olisiko ollut Mieli ry, yhden asiakaskontaktipuhelun hinnaksi muodostui 300 euroa, vaikka itse työn tekivät vapaaehtoiset.
Ilman lähdettä tuokin on pelkkää huhupuhetta.
Missä luuraa ensimmäinen lähde, joka todentaisi väitteen järjestöjen lakisääteisistä tehtävistä? Ilman lähdettä se on pelkkää toivetta, tyhjää pöyhkeilyä ja perusteetonta tärkeilyä.
Jankkaat toista päivää täällä tästä lakisääteisyydestä. On selvää, että Suomen lakiin ei ole kirjattu moneenkaan kohtaan järjestöjen velvotteita, vaikka niitäkin on (ylioppilaskunnat.) Mutta kuitenkin huomattavan monen järjestön vastuulla on suorittaa toimintoja, joita viranomaiset eivät tee vaikka toiminnot ovat lakiin kirjattuja.
Esimerkkinä tällaisesta järjestökentälle siirtyneestä lakisääteisestä palvelusta on turvakodit tai vapepa. Jos toiminnot siirrettäisiin yhdistyksiltä kunnille, hyvinvointialueille tai valtiolle, tai jos ne kilpailutettaisiin kaupallisille yrityksille, toimintojen kustannukset kasvaisivat valtavasti, sillä julkistoimijat tai yritykset eivät lähtökohtaisesti saa hyödyntää vapaaehtoistoimintaa, toisin kuin yhdistykset.
Suomi ei ole yhteiskunta, jossa valtio käskee vastentahtoisia työttömiä pelastushommiin ilman korvausta tai firmat hyödyntää ilmaista työvoimaa vaikkapa maahanmuuttajista. Me emme saa antaa tämän valtion myöskään ajautua siihen, ja yksi tapa pitää kustannusrakenteet jotenkin kuosissa ja vapaaehtoistyön motivaatio elossa, on antaa vastaisuudessakin halukkaiden ja kyvykkäiden hoitaa esim. meripelastusta harrastuksenaan.
Koko keskustelu lähti väitteestä(si), että yhdistyksillä on lakisääteisiä tehtäviä. Kun useampi kirjoittaja kyseenalaisti väittämän, alkoi vähättely ja tärkeily. Se ei toiminut, minkä jälkeen saimme tutustua lakisääteisiin tehtäviin, jotka hyvin tiedämme entuudesta, ja jotka eivät ole lakisääteisesti järjestöjen tehtäviä.
Nyt moititaan jankkaajaksi, todeten toki samalla, että koko keskustelun peruste on valhe. Järjestöillä ei ole mitään lakisääteistä tehtävää. Jotkut ovat ottaneet sellaisen tehtäväkseen, mutta se ei muuta tosiasiaa, eikä ole vaihtoehdoton.
Mitä Suomen yhteiskuntaan tulee, siinä pitää muuttaa todella paljon, minkä jälkeen mainitsemiasi väärinkäytöksiä ei enää tapahdu. Yksityinen yritys ei katso hyvällä kun sen rahoilla naapurifirmassa suhmuroidaan tukia ja tuettua työvoimaa. Valtio ja kunnat pitää ajaa takaisin tonteilleen. Tämä on kokonaan toisen keskustelun aihe.
Pidän todella hyvänä asiana sitä, jos aivan kaikkien järjestöjen kaikki julkiset tuet loppuvat tänään. Hyödylliset järjestöt jäävät jatkamaan toimintaa ja erinäiset Suomi-Neuvostoliitto ikuisen ystävyyden seurat kuolevat turhina pois. SPR, Martat ja Partio voi siirtyä laskupohjaiseen palveluntarjontaan, kuten kaikki niiden kilpailijatkin.
Yli jääneet verovarat ei pidä suunnata muualle, vaan jättää keräämättä. Samalla keräyskoneiston voi supistaa. Win-win.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> On täysin mieletöntä tuhota pitkään rakentunut ja pääosin menestyksekkäästi toimiva yhdistystoiminta Suomesta.
Sinulla on erikoinen määritelmä menestykselliselle, jos se tarkoittaa toimintaa joka ei olisi elinvoimaista ilman että siihen upotetaan joka vuosi täysin sivullisten ihmisten rahaa.
Jos toiminta on siitä hyötyville yksilöille tai yhteisöille arvokasta ja hyödyllistä, niin he ovat varmasti valmiit maksamaan myös toiminnan kustannukset?
Pitää muistaa että valtion raha on meidän kaikkien rahaa, ja jos sitä käytetään esim sellaisen yhdistyksen tukemiseen josta hyötyy vain pieni joukko, niin silloin käytetään kaikkien suomalaisten rahoja pienen joukon hyväksi. Se ei kuulosta oikealta.
...pieni joukko, kuten eduskunnan rahoittamat ampumaseurat ja muu joululahjarahahuttu.
Verorahaa valuu koko ajan kaikenlaisiin asioihin, joita yksittäinen veronmaksaja ei haluaisi tukea, mutta on pakko. Samaan aikaan verorahoja eiohjata sellaisene toimintaan, joka kohentaisi monien kansalaisten elämää. Ajattelen vaikkapa pahoja häiriöitä aiheuttavien huumeidenkäyttäjien hoitoa, jonka pitäisi olla pakkohoitoa ja tehokasta vieroittamista sekä myöhemmin tapahtuvaa jatkuvaa seurantaa ja käytännön elämän tukemista hkä jopa päivittäin.. He tarvitsevat hoitoa myös fyysisiin terveysongelmiin. Verorahoja pitisi ohjata siihen, että kaikki toisia ihmisiä vahingoittaneet tai vahingoittavat ihmiset saadaan pois tekemästä samaa uudestaan.
Tiedän tähän oivan ja toimivan ratkaisun. Annetaan ihmisten pitää rahansa ja sitten he voivat itse päättää, mitä niillä tekevät. Jos haluavat antaa rahansa punikkien kylpylälomien edistämiseksi, niin antavat, jos haluavat tukea marttailua, niin tukevat ja jos haluavat kuulua veneilykerhoon, niin kuuluvat. Ai, mutta viimeksi mainittuun kuulukin aika paljon porukkaa ja aivan ilman valtion tukia. Oikeasti hyödylliset yhdistykset säilyvät ja ihmisillä on enemmän rahaa, eikö se olisi hyvä asia?
Pursiseurat vuokraavat pääasiallisesti kunnallisia maita satamilleen ja talvisäilytyksilleen. Ainakin täällä stadissa. Tonttivuokran hinnassa on huomioitu veneilyn virkistyspuoli, junioritoiminta jne ja siksi pursiseurat ja venekerhot eivät maksa kaupungin kalleimmista maaplänteistä vuokraa läheskään yhtä paljon kuin mitä markkinahinnat olisivat. Joten aivan fake news väittää että purjehdus olisi muka irti julkisesta tuesta.
Purjehdusseurojako ei olla ajamassa pois parhaimmilta paikoilta, jotka tähän mennessä on olleet joutomaata? Moni purjehdusseura omistaa alueensa ja ehkä vähän saarikiinteistöjäkin yhdistyksen jäsenten käyttöön. Kaikki se on saatu aikaiseksi ilman julkista tukea. Sama koskee aivan kaikkia toimivia seuroja. Valtio on aloittanut tällaisten seurojen yleishyödyllisen poistamisen ja käytännössä muutta ne ry nimen alla toimiviksi osakeyhtiöiksi. Miksi kukaan heistä haluaisi sen lisäksi maksaa veroja jostain naapurin huuhaayhdistykselle, jonka ainoa olemassaolon peruste on tuet?
järjestöissä johtajan johtajia, alue johtajia, piiri johtajia kaikilla omat sihteerit muutama aivopesty talkoolainen jotka varauksetta uskovat johdon valeet. rahat sulle mulle hyville kavereille varsinaiseen toimintaa 3-5% esim veteraani järjestöt miljoonat pyörii veteraaneille ei kuitenkaan riitä kuin muutama kymppi vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, hallitus haluaa joka paikan täytren alkoholisteja ja narkkareita
Saisiko vaikuttavuusarvioita ja laskelmia järjestökentän saavutuksista? Kuinka iso osuus budjetista menee johdon palkkoihin ja organisaation pyörittämiseen? Muistan nähneeni laskelman, jossa yhdistyksen, olisiko ollut Mieli ry, yhden asiakaskontaktipuhelun hinnaksi muodostui 300 euroa, vaikka itse työn tekivät vapaaehtoiset.
Ilman lähdettä tuokin on pelkkää huhupuhetta.
Missä luuraa ensimmäinen lähde, joka todentaisi väitteen järjestöjen lakisääteisistä tehtävistä? Ilman lähdettä se on pelkkää toivetta, tyhjää pöyhkeilyä ja perusteetonta tärkeilyä.
Jankkaat toista päivää täällä tästä lakisääteisyydestä. On selvää, että Suomen lakiin ei ole kirjattu moneenkaan kohtaan järjestöjen velvotteita, vaikka niitäkin on (ylioppilaskunnat.) Mutta kuitenkin huomattavan monen järjestön vastuulla on suorittaa toimintoja, joita viranomaiset eivät tee vaikka toiminnot ovat lakiin kirjattuja.
Esimerkkinä tällaisesta järjestökentälle siirtyneestä lakisääteisestä palvelusta on turvakodit tai vapepa. Jos toiminnot siirrettäisiin yhdistyksiltä kunnille, hyvinvointialueille tai valtiolle, tai jos ne kilpailutettaisiin kaupallisille yrityksille, toimintojen kustannukset kasvaisivat valtavasti, sillä julkistoimijat tai yritykset eivät lähtökohtaisesti saa hyödyntää vapaaehtoistoimintaa, toisin kuin yhdistykset.
Suomi ei ole yhteiskunta, jossa valtio käskee vastentahtoisia työttömiä pelastushommiin ilman korvausta tai firmat hyödyntää ilmaista työvoimaa vaikkapa maahanmuuttajista. Me emme saa antaa tämän valtion myöskään ajautua siihen, ja yksi tapa pitää kustannusrakenteet jotenkin kuosissa ja vapaaehtoistyön motivaatio elossa, on antaa vastaisuudessakin halukkaiden ja kyvykkäiden hoitaa esim. meripelastusta harrastuksenaan.Koko keskustelu lähti väitteestä(si), että yhdistyksillä on lakisääteisiä tehtäviä. Kun useampi kirjoittaja kyseenalaisti väittämän, alkoi vähättely ja tärkeily. Se ei toiminut, minkä jälkeen saimme tutustua lakisääteisiin tehtäviin, jotka hyvin tiedämme entuudesta, ja jotka eivät ole lakisääteisesti järjestöjen tehtäviä.
Nyt moititaan jankkaajaksi, todeten toki samalla, että koko keskustelun peruste on valhe. Järjestöillä ei ole mitään lakisääteistä tehtävää. Jotkut ovat ottaneet sellaisen tehtäväkseen, mutta se ei muuta tosiasiaa, eikä ole vaihtoehdoton.
Mitä Suomen yhteiskuntaan tulee, siinä pitää muuttaa todella paljon, minkä jälkeen mainitsemiasi väärinkäytöksiä ei enää tapahdu. Yksityinen yritys ei katso hyvällä kun sen rahoilla naapurifirmassa suhmuroidaan tukia ja tuettua työvoimaa. Valtio ja kunnat pitää ajaa takaisin tonteilleen. Tämä on kokonaan toisen keskustelun aihe.
Pidän todella hyvänä asiana sitä, jos aivan kaikkien järjestöjen kaikki julkiset tuet loppuvat tänään. Hyödylliset järjestöt jäävät jatkamaan toimintaa ja erinäiset Suomi-Neuvostoliitto ikuisen ystävyyden seurat kuolevat turhina pois. SPR, Martat ja Partio voi siirtyä laskupohjaiseen palveluntarjontaan, kuten kaikki niiden kilpailijatkin.
Yli jääneet verovarat ei pidä suunnata muualle, vaan jättää keräämättä. Samalla keräyskoneiston voi supistaa. Win-win.
Minä en ole se, joka kirjoitti sinua provosoivan kommentin järjestöjen lakisääteisistä tehtävistä, vaan se joka kertoi heti ensimmäisellä sivulla että Suomessa on pitkä historia järjestöjen ja valtion yhteistyöstä - eikä maamme ole sen suhteen mikään anomalia. Sinulla on selvästi vahva antipatia järjestöjä kohtaan, ja pidät niiden olemassaoloa jonkun "luonnollisen" markkinajärjestyksen vääristäjänä, kun saavat veroetuja jne tuottamistaan palveluista.
Et kuitenkaan voi kiistää sitä historiallista faktaa, että se hyvinvointi-Suomi, joka rakentui sotien jälkeisessä ajassa, oli monen muun yhteiskunnallisen muutoksen ja teknologisen kehityksen lisäksi yhdistysten voimainponnistus. Talkootyöllä on kaadettu ja pilkottu mottikaupalla metsää, rakennettu tuhansia taloja ja siltoja, kerätty alkupääoma Suomen Kulttuurirahastolle jne. Järjestöt ovat kehittäneet sellaisia asioita kuten neuvolajärjestelmän, vapaapalokunnat, opintopiirit ja rakennuttaneet Linnanmäen. Valtio tuki sotiemme veteraanien ja invalidien järjestöjä merkittävillä avustuksilla, verovapaudella keräyksissä ja osoittamalla maata rakentamiseen. Järjestöt hoitivat tehtävän, johon valtion hallintokoneisto ei olisi yksin taipunut. Mikä saa sinut pitämään kaikkea meidän kollektiivisen kulttuurimme upeaa saavutusta halveksuttavana ja tuhottavana?
En ymmärrä yhtään kommenttiasi liittyen järjestömättömään tulevaisuuteen: "Yksityinen yritys ei katso hyvällä kun sen rahoilla naapurifirmassa suhmuroidaan tukia ja tuettua työvoimaa."; Miten toisen firman rahat ovat toisen naapurifirman rahat? Miten lause liittyy yhdistyksiin ja niiden saamiin julkisiin avustuksiin?
Lopuksi totean. että Neuvostoliitto kaatui jo 1992 ja siitä kannattaisi päästää pikku hiljaa irti.
Jos kerta leikataan, niin voitaisiin leikata tasaleikkurilla kaikki järjestöt saman kokoisiksi. Yli 10 työntekijän järjestöjä ei pitäisi tukea ollenkaan. Ei valtakunnallisia jättiorganisaatioita, vaan alueellisesti keskittyneitä toimijoita, jotka voivat verkostoitua keskenään jos tahtovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain totaalinen urpo tai Suomen konkurssia turbottava vaatii että vapaaehtoisuuteen perustuva pelastustoiminta lakkautetaan ja tehtävät siirretään yksityisten yritysten ostopalveluksi. Eikä muidenkaan tärkeiden järjestöjen toiminnan lakkauttamisen ajaminen ole kovin kauaskatseista. Tuskinpa Hurstin leipäjonoihin saataisiin ammattilaisia jakamaan sitä leipää, jos vapaaehtoiset eivät enää hommaa tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, hallitus haluaa joka paikan täytren alkoholisteja ja narkkareita
Saisiko vaikuttavuusarvioita ja laskelmia järjestökentän saavutuksista? Kuinka iso osuus budjetista menee johdon palkkoihin ja organisaation pyörittämiseen? Muistan nähneeni laskelman, jossa yhdistyksen, olisiko ollut Mieli ry, yhden asiakaskontaktipuhelun hinnaksi muodostui 300 euroa, vaikka itse työn tekivät vapaaehtoiset.
Ilman lähdettä tuokin on pelkkää huhupuhetta.
Missä luuraa ensimmäinen lähde, joka todentaisi väitteen järjestöjen lakisääteisistä tehtävistä? Ilman lähdettä se on pelkkää toivetta, tyhjää pöyhkeilyä ja perusteetonta tärkeilyä.
Jankkaat toista päivää täällä tästä lakisääteisyydestä. On selvää, että Suomen lakiin ei ole kirjattu moneenkaan kohtaan järjestöjen velvotteita, vaikka niitäkin on (ylioppilaskunnat.) Mutta kuitenkin huomattavan monen järjestön vastuulla on suorittaa toimintoja, joita viranomaiset eivät tee vaikka toiminnot ovat lakiin kirjattuja.
Esimerkkinä tällaisesta järjestökentälle siirtyneestä lakisääteisestä palvelusta on turvakodit tai vapepa. Jos toiminnot siirrettäisiin yhdistyksiltä kunnille, hyvinvointialueille tai valtiolle, tai jos ne kilpailutettaisiin kaupallisille yrityksille, toimintojen kustannukset kasvaisivat valtavasti, sillä julkistoimijat tai yritykset eivät lähtökohtaisesti saa hyödyntää vapaaehtoistoimintaa, toisin kuin yhdistykset.
Suomi ei ole yhteiskunta, jossa valtio käskee vastentahtoisia työttömiä pelastushommiin ilman korvausta tai firmat hyödyntää ilmaista työvoimaa vaikkapa maahanmuuttajista. Me emme saa antaa tämän valtion myöskään ajautua siihen, ja yksi tapa pitää kustannusrakenteet jotenkin kuosissa ja vapaaehtoistyön motivaatio elossa, on antaa vastaisuudessakin halukkaiden ja kyvykkäiden hoitaa esim. meripelastusta harrastuksenaan.Koko keskustelu lähti väitteestä(si), että yhdistyksillä on lakisääteisiä tehtäviä. Kun useampi kirjoittaja kyseenalaisti väittämän, alkoi vähättely ja tärkeily. Se ei toiminut, minkä jälkeen saimme tutustua lakisääteisiin tehtäviin, jotka hyvin tiedämme entuudesta, ja jotka eivät ole lakisääteisesti järjestöjen tehtäviä.
Nyt moititaan jankkaajaksi, todeten toki samalla, että koko keskustelun peruste on valhe. Järjestöillä ei ole mitään lakisääteistä tehtävää. Jotkut ovat ottaneet sellaisen tehtäväkseen, mutta se ei muuta tosiasiaa, eikä ole vaihtoehdoton.
Mitä Suomen yhteiskuntaan tulee, siinä pitää muuttaa todella paljon, minkä jälkeen mainitsemiasi väärinkäytöksiä ei enää tapahdu. Yksityinen yritys ei katso hyvällä kun sen rahoilla naapurifirmassa suhmuroidaan tukia ja tuettua työvoimaa. Valtio ja kunnat pitää ajaa takaisin tonteilleen. Tämä on kokonaan toisen keskustelun aihe.
Pidän todella hyvänä asiana sitä, jos aivan kaikkien järjestöjen kaikki julkiset tuet loppuvat tänään. Hyödylliset järjestöt jäävät jatkamaan toimintaa ja erinäiset Suomi-Neuvostoliitto ikuisen ystävyyden seurat kuolevat turhina pois. SPR, Martat ja Partio voi siirtyä laskupohjaiseen palveluntarjontaan, kuten kaikki niiden kilpailijatkin.
Yli jääneet verovarat ei pidä suunnata muualle, vaan jättää keräämättä. Samalla keräyskoneiston voi supistaa. Win-win.
Minä en ole se, joka kirjoitti sinua provosoivan kommentin järjestöjen lakisääteisistä tehtävistä, vaan se joka kertoi heti ensimmäisellä sivulla että Suomessa on pitkä historia järjestöjen ja valtion yhteistyöstä - eikä maamme ole sen suhteen mikään anomalia. Sinulla on selvästi vahva antipatia järjestöjä kohtaan, ja pidät niiden olemassaoloa jonkun "luonnollisen" markkinajärjestyksen vääristäjänä, kun saavat veroetuja jne tuottamistaan palveluista.
Et kuitenkaan voi kiistää sitä historiallista faktaa, että se hyvinvointi-Suomi, joka rakentui sotien jälkeisessä ajassa, oli monen muun yhteiskunnallisen muutoksen ja teknologisen kehityksen lisäksi yhdistysten voimainponnistus. Talkootyöllä on kaadettu ja pilkottu mottikaupalla metsää, rakennettu tuhansia taloja ja siltoja, kerätty alkupääoma Suomen Kulttuurirahastolle jne. Järjestöt ovat kehittäneet sellaisia asioita kuten neuvolajärjestelmän, vapaapalokunnat, opintopiirit ja rakennuttaneet Linnanmäen. Valtio tuki sotiemme veteraanien ja invalidien järjestöjä merkittävillä avustuksilla, verovapaudella keräyksissä ja osoittamalla maata rakentamiseen. Järjestöt hoitivat tehtävän, johon valtion hallintokoneisto ei olisi yksin taipunut. Mikä saa sinut pitämään kaikkea meidän kollektiivisen kulttuurimme upeaa saavutusta halveksuttavana ja tuhottavana?
En ymmärrä yhtään kommenttiasi liittyen järjestömättömään tulevaisuuteen: "Yksityinen yritys ei katso hyvällä kun sen rahoilla naapurifirmassa suhmuroidaan tukia ja tuettua työvoimaa."; Miten toisen firman rahat ovat toisen naapurifirman rahat? Miten lause liittyy yhdistyksiin ja niiden saamiin julkisiin avustuksiin?
Lopuksi totean. että Neuvostoliitto kaatui jo 1992 ja siitä kannattaisi päästää pikku hiljaa irti.
Lyhyesti: Muuta rahaa kuin yksityisten yritysten maksamia veroja ei ole koko yhteiskunnassa. Kun niitä rahoja jaetaan tukena muille yrityksille tai yritysten kanssa kilpaileville järjestöille, otetaan rahat terveiltä kilpaillakseen heitä vastaan.
Neuvostoliitto II sotii ja räyhää, aivan kuten alkuperäinen Neuvostoliitto, eivätkä suomalaiset ota opikseen. Tehtaat on varastettu ja vieläkin haikaillaan idänkaupasta ja sloboista turisteina.
Vierailija kirjoitti:
Vain totaalinen urpo tai Suomen konkurssia turbottava vaatii että vapaaehtoisuuteen perustuva pelastustoiminta lakkautetaan ja tehtävät siirretään yksityisten yritysten ostopalveluksi. Eikä muidenkaan tärkeiden järjestöjen toiminnan lakkauttamisen ajaminen ole kovin kauaskatseista. Tuskinpa Hurstin leipäjonoihin saataisiin ammattilaisia jakamaan sitä leipää, jos vapaaehtoiset eivät enää hommaa tee.
Nimittely on paras tapa aloittaa asiallinen puheenvuoro. Teiltä järjestöuskovaisilta tämä taitaa istua selkärangassa. Sen verran nopeasti halveksunta siirtyy kynästä paperille. Onkohan täällä yhtään järjestöihmisen kirjoitusta, joka ei sisällä toisten tölvimistä, aliarviointia, sanojen suuhun työntämistä tai älykkyyden kyseenalaistamista?
Missä löytyy vaatimus kaikkien järjestöjen lakkauttamiseksi, paisti omassa päässäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, hallitus haluaa joka paikan täytren alkoholisteja ja narkkareita
Saisiko vaikuttavuusarvioita ja laskelmia järjestökentän saavutuksista? Kuinka iso osuus budjetista menee johdon palkkoihin ja organisaation pyörittämiseen? Muistan nähneeni laskelman, jossa yhdistyksen, olisiko ollut Mieli ry, yhden asiakaskontaktipuhelun hinnaksi muodostui 300 euroa, vaikka itse työn tekivät vapaaehtoiset.
Ilman lähdettä tuokin on pelkkää huhupuhetta.
Missä luuraa ensimmäinen lähde, joka todentaisi väitteen järjestöjen lakisääteisistä tehtävistä? Ilman lähdettä se on pelkkää toivetta, tyhjää pöyhkeilyä ja perusteetonta tärkeilyä.
Jankkaat toista päivää täällä tästä lakisääteisyydestä. On selvää, että Suomen lakiin ei ole kirjattu moneenkaan kohtaan järjestöjen velvotteita, vaikka niitäkin on (ylioppilaskunnat.) Mutta kuitenkin huomattavan monen järjestön vastuulla on suorittaa toimintoja, joita viranomaiset eivät tee vaikka toiminnot ovat lakiin kirjattuja.
Esimerkkinä tällaisesta järjestökentälle siirtyneestä lakisääteisestä palvelusta on turvakodit tai vapepa. Jos toiminnot siirrettäisiin yhdistyksiltä kunnille, hyvinvointialueille tai valtiolle, tai jos ne kilpailutettaisiin kaupallisille yrityksille, toimintojen kustannukset kasvaisivat valtavasti, sillä julkistoimijat tai yritykset eivät lähtökohtaisesti saa hyödyntää vapaaehtoistoimintaa, toisin kuin yhdistykset.
Suomi ei ole yhteiskunta, jossa valtio käskee vastentahtoisia työttömiä pelastushommiin ilman korvausta tai firmat hyödyntää ilmaista työvoimaa vaikkapa maahanmuuttajista. Me emme saa antaa tämän valtion myöskään ajautua siihen, ja yksi tapa pitää kustannusrakenteet jotenkin kuosissa ja vapaaehtoistyön motivaatio elossa, on antaa vastaisuudessakin halukkaiden ja kyvykkäiden hoitaa esim. meripelastusta harrastuksenaan.Koko keskustelu lähti väitteestä(si), että yhdistyksillä on lakisääteisiä tehtäviä. Kun useampi kirjoittaja kyseenalaisti väittämän, alkoi vähättely ja tärkeily. Se ei toiminut, minkä jälkeen saimme tutustua lakisääteisiin tehtäviin, jotka hyvin tiedämme entuudesta, ja jotka eivät ole lakisääteisesti järjestöjen tehtäviä.
Nyt moititaan jankkaajaksi, todeten toki samalla, että koko keskustelun peruste on valhe. Järjestöillä ei ole mitään lakisääteistä tehtävää. Jotkut ovat ottaneet sellaisen tehtäväkseen, mutta se ei muuta tosiasiaa, eikä ole vaihtoehdoton.
Mitä Suomen yhteiskuntaan tulee, siinä pitää muuttaa todella paljon, minkä jälkeen mainitsemiasi väärinkäytöksiä ei enää tapahdu. Yksityinen yritys ei katso hyvällä kun sen rahoilla naapurifirmassa suhmuroidaan tukia ja tuettua työvoimaa. Valtio ja kunnat pitää ajaa takaisin tonteilleen. Tämä on kokonaan toisen keskustelun aihe.
Pidän todella hyvänä asiana sitä, jos aivan kaikkien järjestöjen kaikki julkiset tuet loppuvat tänään. Hyödylliset järjestöt jäävät jatkamaan toimintaa ja erinäiset Suomi-Neuvostoliitto ikuisen ystävyyden seurat kuolevat turhina pois. SPR, Martat ja Partio voi siirtyä laskupohjaiseen palveluntarjontaan, kuten kaikki niiden kilpailijatkin.
Yli jääneet verovarat ei pidä suunnata muualle, vaan jättää keräämättä. Samalla keräyskoneiston voi supistaa. Win-win.
Minä en ole se, joka kirjoitti sinua provosoivan kommentin järjestöjen lakisääteisistä tehtävistä, vaan se joka kertoi heti ensimmäisellä sivulla että Suomessa on pitkä historia järjestöjen ja valtion yhteistyöstä - eikä maamme ole sen suhteen mikään anomalia. Sinulla on selvästi vahva antipatia järjestöjä kohtaan, ja pidät niiden olemassaoloa jonkun "luonnollisen" markkinajärjestyksen vääristäjänä, kun saavat veroetuja jne tuottamistaan palveluista.
Et kuitenkaan voi kiistää sitä historiallista faktaa, että se hyvinvointi-Suomi, joka rakentui sotien jälkeisessä ajassa, oli monen muun yhteiskunnallisen muutoksen ja teknologisen kehityksen lisäksi yhdistysten voimainponnistus. Talkootyöllä on kaadettu ja pilkottu mottikaupalla metsää, rakennettu tuhansia taloja ja siltoja, kerätty alkupääoma Suomen Kulttuurirahastolle jne. Järjestöt ovat kehittäneet sellaisia asioita kuten neuvolajärjestelmän, vapaapalokunnat, opintopiirit ja rakennuttaneet Linnanmäen. Valtio tuki sotiemme veteraanien ja invalidien järjestöjä merkittävillä avustuksilla, verovapaudella keräyksissä ja osoittamalla maata rakentamiseen. Järjestöt hoitivat tehtävän, johon valtion hallintokoneisto ei olisi yksin taipunut. Mikä saa sinut pitämään kaikkea meidän kollektiivisen kulttuurimme upeaa saavutusta halveksuttavana ja tuhottavana?
En ymmärrä yhtään kommenttiasi liittyen järjestömättömään tulevaisuuteen: "Yksityinen yritys ei katso hyvällä kun sen rahoilla naapurifirmassa suhmuroidaan tukia ja tuettua työvoimaa."; Miten toisen firman rahat ovat toisen naapurifirman rahat? Miten lause liittyy yhdistyksiin ja niiden saamiin julkisiin avustuksiin?
Lopuksi totean. että Neuvostoliitto kaatui jo 1992 ja siitä kannattaisi päästää pikku hiljaa irti.
Lyhyesti: Muuta rahaa kuin yksityisten yritysten maksamia veroja ei ole koko yhteiskunnassa. Kun niitä rahoja jaetaan tukena muille yrityksille tai yritysten kanssa kilpaileville järjestöille, otetaan rahat terveiltä kilpaillakseen heitä vastaan.
Neuvostoliitto II sotii ja räyhää, aivan kuten alkuperäinen Neuvostoliitto, eivätkä suomalaiset ota opikseen. Tehtaat on varastettu ja vieläkin haikaillaan idänkaupasta ja sloboista turisteina.
Järjestöt eivät voi lain mukaan kilpailla yksityisten yritysten kanssa. Esimerkiksi terapiapalveluita ne eivät saa tarjota. Joku saattaa muistaa myös Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenhoitopalvelun, joka lakkautettiin 2024 kilpailulainsäädännön tulkinnan vuoksi.
Rahan luonnetta koskeva keskustelu voisi olla hyvä käydä toisaalla.
Aivan järkyttäviä summia menee noille yhdistyksille ja samaan aikaan veronmaksajille tarjotaan - EI oota.
Verot on tarkoitettu terveydenhoitoon, koulutukseen ja infraan, noin pääsääntöisesti. Niin kauan kun minä ja kaltaiseni pienipalkkaiset veronmaksajat emme pääse julkisen puolella hammaslääkäriin muuta kuin 6 kk päästä, ei tuollaisiin säätiöiden rahoituksiin ole varaa!
EI IHME ETTÄ RAHAT ON LOPPU VALTION KASSASTA! Haloo Riikka Purra, miksi että tee mitään tällä säätiö-järjestö hullutukselle?
Vierailija kirjoitti:
Omassa kotikaupungissani on esimerkiksi kaksi yhdistystä, joilla on täysin sama kohde. Vapaaehtoiset tekevät hienoa työtä ilmaiseksi, mutta palkattujakin löytyy. Oletettavasti saavat avustuksia valtiolta. Lisäksi Suomesta löytyy näille kattojärjestö, missä sitten istuukin erilaisilla titteleillä olevia, kallispalkkaisia ihmisiä. Miksi nämä yhdistykset eivät yhdisty, kokoa voimiaan?
Ei minulla ole yhdistystoimintaa vastaan mitään, niillä on ruohonjuuritasolla hyvä tarkoitus, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa, on veroeurojen käyttö perattava ja hillotolpat karsittava, vaikka sieltä jokunen työttömäksi jäisikin.
Järjestökentän yksi iso ongelma on päällekkäiset saman alan toimijat tekemässä samaa juttua, kukin oman kallispalkkaisen hillotolppahimmelin kanssa.
Pääargumentti on ilmaa, joten tarina muuttuu. Nyt yleishyödyllistä ja kulukorvauksia, hetki sitten lakisääteistä ja perustellusti korkeaa palkkaa. Mitähän se on illalla, kun joku oikea järjestöihminen junnujen kentän laidalta kertoo, ettei ole kertaakaan saanut kulukorvauksia, mutta sitä enemmän osallistunut varainkeräykseen ja talkoisiin?
Käykö nyt kuten tälle järjestölle: