Järjestöjen alasajolla rajut vaikutukset
Olen aktiivinen järjestöihminen. Olen myös työskennellyt useissa järjestöissä mm. nuorisosektorilla ja urheilupuolella. Minua sapettaa valtavan paljon väitteet, että suomalaiset järjestöt ovat tehottomia ja niiden hallinto vain kuppaa valtion rahaa. Olen myös hyvin huolissani Suomen tulevaisuudesta.
Tosiasiassa ilman tukea saavia järjestöjä meillä olisi monella paikkakunnalla tarjolla joko markkinoiden hinnoittelemaa harrastustoimintaa lapsille tai ei oota. Monet erityisryhmät kuten kuurot ja aivovammautuneet tai martat ja partiolaiset eivät pystyisi ylläpitämään toimintaansa pelkillä jäsenmaksuilla. Monet yhdistykset ovat jo nyt pulassa varainkeruun kanssa, miten vaikkapa lapsensa menettäneiden yhdistys kerää rahaa kun toimintaan ei oikein sovi myydä lippuja tapahtumiin voidakseen tuottaa vertaistukea.
Urheilujärjestöjä ylläpitävät vapaaehtoiset vanhemmat ja teini-ikäiset apuvalmentajat, jotka saavat työstään nimellistä korvausta jos sitäkään. Sosiaalialalla kituillaan jatkuvasti pienillä resursseilla mutta aivan valtavalla työmäärällä, eikä julkinen puoli edes tarjoa joitain toimintoja, mitä kolmas sektori tuottaa. Mediaanikeskipalkka kulttuurialan järjestöissä on selvästi ali liittojen suositusten, mutta työntekijöiden työmotivaatiota ja tuloksellisuutta kadehtii moni yritysmaailman johtaja. Ympäristöjärjestöt toteuttavat monia valtiolle kuuluvia tehtäviä esim. ennallistamistalkoilla ja lajikartoituksilla.
Moni järjestö kipuilee työvoiman kanssa, kun vapaaehtoishommat ei enää ihmisiä kiinnosta, vastuuroolit vielä vähemmän, ja työvoimaviranomaiset estävät niiden työttömien talkoilun ja keikkatyön, jotka hommia ehtisivät ja haluaisivat tehdä. Jo nyt valtion ja kuntien avustuksia saavilla yhdistyksillä on tiukat ehdot avustusten käyttöön. Yleishyödylliset yhdistykset eivät saa tehdä voittoa ja henkilöstömenoilla on kattoprosentit. Yhdistykset eivät saa myöskään käyttää yleisavustuksia esim. edustamiseen, kalusteisiin tai tekniikkahankintoihin, minkä tähden tukea valuu IT-leasing-firmoille ja työntekijöiden työergonomia on päin prinkkalaa.
On täysin mieletöntä tuhota pitkään rakentunut ja pääosin menestyksekkäästi toimiva yhdistystoiminta Suomesta. Kolmas sektori on kustannustehokas ja paljon aineetonta pääomaa tuottava ala, ja kun se näivetään, ei tilalle nouse mitään.
Kommentit (228)
Vierailija kirjoitti:
Joo, hallitus haluaa joka paikan täytren alkoholisteja ja narkkareita
Saisiko vaikuttavuusarvioita ja laskelmia järjestökentän saavutuksista? Kuinka iso osuus budjetista menee johdon palkkoihin ja organisaation pyörittämiseen? Muistan nähneeni laskelman, jossa yhdistyksen, olisiko ollut Mieli ry, yhden asiakaskontaktipuhelun hinnaksi muodostui 300 euroa, vaikka itse työn tekivät vapaaehtoiset.
Vierailija kirjoitti:
Yhdistys: Suomen Työväen Urheiluliitto
Puolue: SDP
Hinta veronmaksajalle: OKM:n kautta 10 523 242 euroa (2017-2025) ja lisäksi vielä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta 25 125 euroa
Taustaa: Kyseessä on vuonna 1919 perustettu työläisurheiluseurojen keskusjärjestö. Historiansa aikana se on mm. järjestänyt työläisolympialaisia ja julkaissut sosiaalidemokraattista lehteä. TUL:n Kisakeskussäätiö ylläpitää Pohjassa Raaseporissa sijaitsevaa urheiluopisto Kisakeskusta.
Joulukuussa 2020 liiton talousasiat ja erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain maksama yleisavustus saivat kritiikkiä. 2010-luvulla TUL:n noin kahden miljoonan euron vuosittaisista kokonaismenoista suurin osa on mennyt henkilöstökuluihin eli palkkoihin, palkkioihin, eläkkeisiin ja sosiaalikuluihin.
Kaksi miljoonaa urheilutuntien vetäjien palkkoihin ja Kisakallion pyörittämiseen ei kuulosta kauhean pahalta. Mediaanipalkat ei varmaan ole tuossa järjestössä kovin korkeat?
Rälssi: Kirkkopalvelut ry
Hinta veronmaksajalle: 11 072 020 euroa
Puolue-edustus: Hallituksen puheenjohtajana istuu kokoomuksen kansanedustaja, entinen puhemies ja moninkertainen ministeri Paula Risikko
Taustaa: Veronmaksajien rahaa mennyt:
- 7 390 891 euroa (STEA, 2018-2026)
- 443 405 euroa (Opetushallitus, 2023-2026)
- 124 027 euroa (Hämeen ELY-keskus, 2021)
- 2 300 000 euroa (Ruokavirasto, 2025)
- 156 000 euroa (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2024-2025)
- 86 275 euroa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2025)
- 571 422 euroa (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, 2022-2024)
= Yhteensä 11 072 020 euroa
Yhdistyksen avainluvut osoittavat sen olevan merkittävästi ylijäämäinen, mutta nostavan silti jatkuvasti verorahoitteisia avustuksia:
•Varsinaisen toiminnan tuotot: 42,6 M€
•Tilikauden ylijäämä: 3,2 M€
•Omavaraisuusaste: 69,5 %
•Henkilöstömenojen osuus: 57 % kokonaiskuluista
•Henkilötyövuodet: 378
Suurin osa rahasta menee siis henkilöstökuluihin.
Mielebterveystoimintaakin hoidetaan usein yhdistyksissä. Ei valtiolla ole varaa eikä henkilökuntaa homman hoitamiseen.
Hyvin moni ei tiedä, että juuri sairaita tuetaan yhdistyksissä.
Väkisin tulee mieleen, että naapurivaltion mielipidemuokkaus on osin käynnissä. Mikään muu ei selitä, että näin vahvasti yhteiskunnassa käydään kolmannen sektorin kimppuun kokonaisvaltaisesti. Heikkenevä kansalaisuhteiskunta ja heikot järjestöt olisivat mannaa, kun naapuri rajan yli tulisi. Käytännössä yhteiskunta ei rintaman takana pysyisi pystyssä ilman vahvoja organisoituja vapaaehtoisrakenteita.
Jos järjestöt voisivat tehdä enemmän liiketoimintaa alhaisemmalla alvilla, olisi Suomen talous astetta paremmalla tolalla. Ja järjestöt kannattelisivat enemmän omaa talouttaan. Mutta tietty yritykset rutisee epäreilusta liiketoimintaedusta jne.
Vierailija kirjoitti:
Rälssi: Kirkkopalvelut ry
Hinta veronmaksajalle: 11 072 020 euroa
Puolue-edustus: Hallituksen puheenjohtajana istuu kokoomuksen kansanedustaja, entinen puhemies ja moninkertainen ministeri Paula Risikko
Taustaa: Veronmaksajien rahaa mennyt:
- 7 390 891 euroa (STEA, 2018-2026)
- 443 405 euroa (Opetushallitus, 2023-2026)
- 124 027 euroa (Hämeen ELY-keskus, 2021)
- 2 300 000 euroa (Ruokavirasto, 2025)
- 156 000 euroa (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2024-2025)
- 86 275 euroa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2025)
- 571 422 euroa (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, 2022-2024)
= Yhteensä 11 072 020 euroa
Yhdistyksen avainluvut osoittavat sen olevan merkittävästi ylijäämäinen, mutta nostavan silti jatkuvasti verorahoitteisia avustuksia:
•Varsinaisen toiminnan tuotot: 42,6 M€
•Tilikauden ylijäämä: 3,2 M€
•Omavaraisuusaste: 69,5 %
•Henkilöstömenojen osuus: 57 % kokonaiskuluista
•Henkilötyövuodet: 378
Suurin osa rahasta menee siis henkilöstökuluihin.
Aika pöyhkeää!
Yhdistys: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hinta veronmaksajalle: 30 991 568 euroa (vuosina 2017-2025)
Puolue-edustus: KD/kokoomus/SDP/RKP
Taustaa: Nämä miljoonat on annettu siihen tarkoitukseen, että tämä yhdistys toimii muiden verorahoja imevien yhdistysten kattoyhdistyksenä. Luit oikein. Se on sen ainoa tehtävä. Ulospäin tämä yhdistys julkaisee järjestöbarometria ja sosiaalibarometria. Lisäksi yhdistys jakaa vuosittain Soste-palkinnon tunnustuksena hyvinvointitalouden edistämisestä.
Entisille poliitikoille tämä hillotolppa on oikea runsaudensarvi.