Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Järjestöjen alasajolla rajut vaikutukset
06.04.2026 |
Olen aktiivinen järjestöihminen. Olen myös työskennellyt useissa järjestöissä mm. nuorisosektorilla ja urheilupuolella. Minua sapettaa valtavan paljon väitteet, että suomalaiset järjestöt ovat tehottomia ja niiden hallinto vain kuppaa valtion rahaa. Olen myös hyvin huolissani Suomen tulevaisuudesta.
Tosiasiassa ilman tukea saavia järjestöjä meillä olisi monella paikkakunnalla tarjolla joko markkinoiden hinnoittelemaa harrastustoimintaa lapsille tai ei oota. Monet erityisryhmät kuten kuurot ja aivovammautuneet tai martat ja partiolaiset eivät pystyisi ylläpitämään toimintaansa pelkillä jäsenmaksuilla. Monet yhdistykset ovat jo nyt pulassa varainkeruun kanssa, miten vaikkapa lapsensa menettäneiden yhdistys kerää rahaa kun toimintaan ei oikein sovi myydä lippuja tapahtumiin voidakseen tuottaa vertaistukea.
Urheilujärjestöjä ylläpitävät vapaaehtoiset vanhemmat ja teini-ikäiset apuvalmentajat, jotka saavat työstään nimellistä korvausta jos sitäkään. Sosiaalialalla kituillaan jatkuvasti pienillä resursseilla mutta aivan valtavalla työmäärällä, eikä julkinen puoli edes tarjoa joitain toimintoja, mitä kolmas sektori tuottaa. Mediaanikeskipalkka kulttuurialan järjestöissä on selvästi ali liittojen suositusten, mutta työntekijöiden työmotivaatiota ja tuloksellisuutta kadehtii moni yritysmaailman johtaja. Ympäristöjärjestöt toteuttavat monia valtiolle kuuluvia tehtäviä esim. ennallistamistalkoilla ja lajikartoituksilla.
Moni järjestö kipuilee työvoiman kanssa, kun vapaaehtoishommat ei enää ihmisiä kiinnosta, vastuuroolit vielä vähemmän, ja työvoimaviranomaiset estävät niiden työttömien talkoilun ja keikkatyön, jotka hommia ehtisivät ja haluaisivat tehdä. Jo nyt valtion ja kuntien avustuksia saavilla yhdistyksillä on tiukat ehdot avustusten käyttöön. Yleishyödylliset yhdistykset eivät saa tehdä voittoa ja henkilöstömenoilla on kattoprosentit. Yhdistykset eivät saa myöskään käyttää yleisavustuksia esim. edustamiseen, kalusteisiin tai tekniikkahankintoihin, minkä tähden tukea valuu IT-leasing-firmoille ja työntekijöiden työergonomia on päin prinkkalaa.
On täysin mieletöntä tuhota pitkään rakentunut ja pääosin menestyksekkäästi toimiva yhdistystoiminta Suomesta. Kolmas sektori on kustannustehokas ja paljon aineetonta pääomaa tuottava ala, ja kun se näivetään, ei tilalle nouse mitään.
Kommentit (404)
Taas uusi harmillinen uutinen, ja pisti miettimään mitä tällaisia palveluita itsekin käyttää tai on käyttänyt. Kiitos siitä. Huomenna vertaistukiryhmään vielä kun pääsee <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset tietävät hämmentävän vähän siitä, mitkä kaikki yhteiskunnan välttämättöminä pidettävät asiat oikeasti hoidetaan järjestöjen toimesta. Toki voi ajatella, että hyvä näin, koska tällöinhän rahat ovat menneet toimintaan, eivätkä viestintään. Itse järjestössä työskentelevänä tiedostan täysin, että leikattavaa on ja monessa järjestössä tarvittaisi osaajia perusrakenteita pyörittämään, (joka taas toki vaatii rahaa, että joku haluaa sitä työtä tehdä...) Toisaalta taas iso osa järjestöistä on ihan elintärkeitä ja monessa muussakin voi ihan matikalla laskea, mikä on hyötysuhde pelkästään jo avustukset vs. järjestön maksamat tuleverot+alv puhumattakaan siitä, mikä on säästö vaikka syrjäytyneen nuoren kohdalla. Kun lasketaan syrjäytyneen edes yhden nuoren aiheuttamia kustannuksia, niin nämä avustukset alkavatkin näyttää ihan järkeviltä tavoilta toimia.
Syrjäytynyt nuori tulee maksamaan elämänsä aikana 1,5 miljoonaa euroa Suomen valtiolle.
Millä tavalla se korreloi minkään kanssa? Kärpässieni on punainen ja siinä on valkoisia täpliä, ainakin sienikirjassa.
Sienikirja maksaa 10 euroa ja kymmenen ihmistä käyttää sitä. Kun sienikirja otetaan pois, 2 ihmistä sairastuu sienimyrkytykseen. Sairaalareissu maksaa 200 euroa.
Ehkä näin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset tietävät hämmentävän vähän siitä, mitkä kaikki yhteiskunnan välttämättöminä pidettävät asiat oikeasti hoidetaan järjestöjen toimesta. Toki voi ajatella, että hyvä näin, koska tällöinhän rahat ovat menneet toimintaan, eivätkä viestintään. Itse järjestössä työskentelevänä tiedostan täysin, että leikattavaa on ja monessa järjestössä tarvittaisi osaajia perusrakenteita pyörittämään, (joka taas toki vaatii rahaa, että joku haluaa sitä työtä tehdä...) Toisaalta taas iso osa järjestöistä on ihan elintärkeitä ja monessa muussakin voi ihan matikalla laskea, mikä on hyötysuhde pelkästään jo avustukset vs. järjestön maksamat tuleverot+alv puhumattakaan siitä, mikä on säästö vaikka syrjäytyneen nuoren kohdalla. Kun lasketaan syrjäytyneen edes yhden nuoren aiheuttamia kustannuksia, niin nämä avustukset alkavatkin näyttää ihan järkeviltä tavoilta toimia.
Syrjäytynyt nuori tulee maksamaan elämänsä aikana 1,5 miljoonaa euroa Suomen valtiolle.
Millä tavalla se korreloi minkään kanssa? Kärpässieni on punainen ja siinä on valkoisia täpliä, ainakin sienikirjassa.
Sienikirja maksaa 10 euroa ja kymmenen ihmistä käyttää sitä. Kun sienikirja otetaan pois, 2 ihmistä sairastuu sienimyrkytykseen. Sairaalareissu maksaa 200 euroa.
Ehkä näin?
Ei kyllä taaskaan rimmaa minkään kanssa, ei eteenkään järjestötoiminnan. Yksi ihminen ostaa sienikirjan ja ottaa sen tarvittaessa mukaansa metsään. Muilla poimijoilla on omansa tai osaavat poimia ilman kirjaa.
Mitä sairaalareissuun tulee, Suomessa menee 200 € ennen kun tohtori on sanonut päivää. Sen jälkeen menee vähintään saman verran lisää.
Alue: Aihe vapaa
Millä tavalla se korreloi minkään kanssa? Kärpässieni on punainen ja siinä on valkoisia täpliä, ainakin sienikirjassa.