Muutan 48-vuotiaana 28neliön yksiöön. Pelkään romahtavani

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juo kunnolla...kyllä siellä kännissä pystyy asumaan..

Ei ole mun tapaistani. Enkä voi lääkityksen takia juoda

 

Ap

Ota mömmöjä ja viinaa..ei tule seinät niin helposti päälle..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jäisin yksin muuttaisin pieneen yksiöön. En tarvitse paljoa tilaa ja kotona lähinnä nukkuu ja syö.

Eri asia jos olisi lemmikkejä, niin sitten olisi oltava sitä tilaa heillekin.

Yksin eläessä en haluaisi lukaalia vaan säästäisin asumismenoissa niin paljon kuin mahdollista ja niillä rahoilla matkustelisin kivoissa paikoissa.

Mä kyllä haluaisin erikseen makuuhuoneen ja muun elämisen huoneen.

Muu eläminen on mielenkiintoisempaa reissailla säästyneillä rahoilla vallan muualla kun pyöriä siellä makkarin nurkissa.

Teen töitä kotona.

Toimisto kotona? Töitä ei kannata ihmisen roudata kotiin saakka. Ihan (loppuunpalamis)tutkimuksissa todettu.

Ok, en oo aiemmin tässä kommentoinut, mutta tää on nyt sulle tsempiksi tarkoitettu viesti: 

Huonon työtilanteen takia tein radikaalin muutoksen ja muutin Helsinkiin. Vuokrasin mahd. halvalla 19m2 huoneen, ja se olis siis sellainen et kämpässä on mun lisäksi kaksi muuta vuokralaista ja yhteiskeittiö. Huoneet oli lukollisia ja tein tämän, koska asuminen syö eniten rahaa kuukaudessa. Joten tekemällä keikkatyötä 5 pv/vko pysyin pinnalla, ulosotosta huolimatta. Omistin tuon vuoden pelkästään työnteolle ja treenaamiselle, välittämättä p___kaakaan siitä mitä joku toinen saattaisi asiasta ajatella. 

Tämän vuoden lopussa mulle tarjoutui mahdollisuus alkaa tehdä hommia tuttavan yhden miehen firmassa (IT-hommia). Pystyin jättää keikkatyöt, ja meille tuli sen seurauksena isoja asiakkaita. Opin uuden ammatin, ja sitten tajuttiin että voidaan tehdä tätä käytännössä mistä päin maailmaa tahansa. Ja nyt mä asun Etelä-Euroopan aurinkovaltiossa. Luksus talo ja piha, ei v_tuta hinnat ruokakaupassa, ja elinkustannukset muutenkin alemmat kuin jos tätä sirkusta pyörittäisi Suomesta. 

Eli, älä luovuta, etsi mahdollisuuksia, tee järkeviä ja turvallisia askelia elämäsi tiellä. Koskaan ei voi tietää mitä tulee vastaan! Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Mä pelkään että masennun vielä enemmän. Jätän kaiken taakseni. Mä en tunne ketään. Ei ystäviä paikkakunnalla. Ei perhettä, sukua. Oon eläkkeellä eli päivät kotona. Auttakaa! Itkettää, pelkään katuvani päätöstä erota. 

 

Ap

Miksi sitten erosta? Miksi muuta paikkakunnalle, jossa et tunne ketään? 

Omia valintoja, elää niiden mukaan, äläkä uhriudu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jätettyjä naisia varten pitäisi olla jokin menopaussikoti tms., tietenkin ilmainen, missä voivat yhdessä voimantua.

Loistava idea! NHP-koti (Naisia Hermoromahduksen Partaalla).  

Tarjolla Spa-kylpyjä, niskahierontaa ja vertaistukea. Suklaata rajattomasti ja käytössä tupakka-huone.

Kännyt kerätään pois oleskelun ajaksi.

HLLK - Hullujen Lehmien LepoKoti oy

Oiskohan tuollaisella miten markkinarakoa?

Suklaata, sidukkaa, pullaa & viineriä sekä punkku-lärvilaatikoita rajattomasti itsepalveluna. Myöskin tatuointeja saisi In House-tyyppisesti kellon ympäri sekä tarjolla olisi prepaid numerollisia kännyköitä joista voisi soittaa vittuilu/häiriköinti puheluita ex-ukolle rajattomasti :D

... mihin sipsipussit ja irtokarkit unohtui?

No helvetti! 

Tottakai irttarilaarit sekä sipsipussi-automaatti tarvii olla myös!

Hyvä että kehitysvaiheessa tulee tälläiset puutteet ilmi. Ei mene brainstormaus haaskuulle ja konsepti jalostuu paremmin suoraan käyttökuntoon : )

Vierailija kirjoitti:

Jos jäisin yksin muuttaisin pieneen yksiöön. En tarvitse paljoa tilaa ja kotona lähinnä nukkuu ja syö.

Eri asia jos olisi lemmikkejä, niin sitten olisi oltava sitä tilaa heillekin.

Yksin eläessä en haluaisi lukaalia vaan säästäisin asumismenoissa niin paljon kuin mahdollista ja niillä rahoilla matkustelisin kivoissa paikoissa.

Missä sitten olet aina jos kotona vain nukkuu ja syö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jäisin yksin muuttaisin pieneen yksiöön. En tarvitse paljoa tilaa ja kotona lähinnä nukkuu ja syö.

Eri asia jos olisi lemmikkejä, niin sitten olisi oltava sitä tilaa heillekin.

Yksin eläessä en haluaisi lukaalia vaan säästäisin asumismenoissa niin paljon kuin mahdollista ja niillä rahoilla matkustelisin kivoissa paikoissa.

Mä kyllä haluaisin erikseen makuuhuoneen ja muun elämisen huoneen.

Minäkin haluaisin sitä sun tätä mutta kaikkea ei vaan voi saada.

Aika useasti tuollaisten saamiseen, mitä tuo aikaisempi postnaaja haluaa, auttaa KUN MENEE TÖI - HIN!

Vierailija kirjoitti:

…and? Minä asun nyt, 37-vuotiaana 25 neliön yksiössä ja sekin liian iso. En tule koskaan muuttamaan isompaan. Nyt katsoin yhtä ihanaa 19 neliön asuntoa.

Sama, katsoin yhtä ihanaa 22- neliöistä asuntoa kun se on keskustassa. Paljon enemmän mulle merkitsee asunnon sijainti ja kunto kuin jotkut neliöt.

Surutyö pitää vaan tehdä ja tuntea, kyllä helpottaa ajan myötä. Liikunta vähentää stressiä ja ahdistusta, jos olet lääkityksellä hoida itseäsi hyvin ja käy lääkärissä, älä lopeta lääkitystä omin päin. Hengitä syvään kun ahdistaa. Tunne tulee ja menee, sinä pysyt ja pystyt hallitsemaan omaa elämääsi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jäisin yksin muuttaisin pieneen yksiöön. En tarvitse paljoa tilaa ja kotona lähinnä nukkuu ja syö.

Eri asia jos olisi lemmikkejä, niin sitten olisi oltava sitä tilaa heillekin.

Yksin eläessä en haluaisi lukaalia vaan säästäisin asumismenoissa niin paljon kuin mahdollista ja niillä rahoilla matkustelisin kivoissa paikoissa.

Mä kyllä haluaisin erikseen makuuhuoneen ja muun elämisen huoneen.

Usein se on sitten niin, että se muu huone on yhdistetty keittiö ja olohuone eli tupakeittiö ja mihin ei sitten kuitenkaan se keittiön pöytä mahdu jos sinne sohvan ja jonkin tason laittaa, siitä sinun työpöydästä puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mahdu kunnolla aikuistuneen ihmisen tavarat. 

Nuori pärjää yksiössä, kun ei vielä omista paljon mitään eikä ole perinyt mitään ja on saanut jättää ylimääräiset vanhempiensa luo. 

Vanhus ehkä myös, jos on jo antanut tärkeimmät perinnöksi tai muuten alkaa varautua kuolemaansa. 

Mitä roinaa sitä "aikuistuneen" ihmisen nurkissa pitäisi pyöriä? Tuskin kellään mitään viittätoista eri perintöpiironkia on?

Riittää, kun vaatteet, ruoanlaittovälineet, ja tavarat joilla on tunnearvoa mahtuvat hyvin. Siihen päälle perus huonekalut; sänky, sohva, ruokapöytä, työpöytä, TV. Kenties vielä kirjahylly.

Mihin sä nuo kaikki huonekalut laitat 28 neliön yksiössä? Sänky ja ruoka/työpöytä todennäköisesti mahtuvat, mutta sohva ja kirjahylly tuskin molemmat.

Mä olen muuttamassa 28 neliön yksiöön parhaillaan.

Sinne tulee sängyn lisäksi ruokapöytä, sohva, nojatuoli, 2 kirjahyllyä ja lipasto.

Sion jäädä ns omalle eläkkeelle ja myin perheasunnon ja ostin siitä saaduilla rahoilla yksiön itselleni ja toisen aikuistuneelle lapselleni. Odotan muuttoa innolla, voin samalla luopua autosta, kun uudessa asunnossa on hyvät kulkuyhteydet ilmankin.

Yksiössä on lisäksi pienemmät asuinkustannukset ja lapsi päädee elämän alkuun. Olen suunnitellut tätä muutosta pitkään ja parhaillaan toteutan. Minulla on syöpä ja jos/kun kuolen, lapsi voi laittaa minun yksiöni vuokralle ja saa lisätuloja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jäisin yksin muuttaisin pieneen yksiöön. En tarvitse paljoa tilaa ja kotona lähinnä nukkuu ja syö.

Eri asia jos olisi lemmikkejä, niin sitten olisi oltava sitä tilaa heillekin.

Yksin eläessä en haluaisi lukaalia vaan säästäisin asumismenoissa niin paljon kuin mahdollista ja niillä rahoilla matkustelisin kivoissa paikoissa.

Missä sitten olet aina jos kotona vain nukkuu ja syö?

Suurin osa kotona vietetystä ajasta noihin juurikin menee kun on töissä.

Vierailija kirjoitti:

Ok, en oo aiemmin tässä kommentoinut, mutta tää on nyt sulle tsempiksi tarkoitettu viesti: 

Huonon työtilanteen takia tein radikaalin muutoksen ja muutin Helsinkiin. Vuokrasin mahd. halvalla 19m2 huoneen, ja se olis siis sellainen et kämpässä on mun lisäksi kaksi muuta vuokralaista ja yhteiskeittiö. Huoneet oli lukollisia ja tein tämän, koska asuminen syö eniten rahaa kuukaudessa. Joten tekemällä keikkatyötä 5 pv/vko pysyin pinnalla, ulosotosta huolimatta. Omistin tuon vuoden pelkästään työnteolle ja treenaamiselle, välittämättä p___kaakaan siitä mitä joku toinen saattaisi asiasta ajatella. 

Tämän vuoden lopussa mulle tarjoutui mahdollisuus alkaa tehdä hommia tuttavan yhden miehen firmassa (IT-hommia). Pystyin jättää keikkatyöt, ja meille tuli sen seurauksena isoja asiakkaita. Opin uuden ammatin, ja sitten tajuttiin että voidaan tehdä tätä käytännössä mistä päin maailmaa tahansa. Ja nyt mä asun Etelä-Euroopan aurinkovaltiossa. Luksus talo ja piha, ei v_tuta hinnat ruokakaupassa, ja elinkustannukset muutenkin alemmat kuin jos tätä sirkusta pyörittäisi Suomesta. 

Eli, älä luovuta, etsi mahdollisuuksia, tee järkeviä ja turvallisia askelia elämäsi tiellä. Koskaan ei voi tietää mitä tulee vastaan! Tsemppiä!

Ihan huippu-tsemppi-kommentti ! Siinä on ihminen jolla on sisua ja luonnetta ( ja varmaan timanttista ammattitaitoa ja rohkeutta!)

Kaikkea hyvää hänelle myös jatkoon!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mahdu kunnolla aikuistuneen ihmisen tavarat. 

Nuori pärjää yksiössä, kun ei vielä omista paljon mitään eikä ole perinyt mitään ja on saanut jättää ylimääräiset vanhempiensa luo. 

Vanhus ehkä myös, jos on jo antanut tärkeimmät perinnöksi tai muuten alkaa varautua kuolemaansa. 

Mitä roinaa sitä "aikuistuneen" ihmisen nurkissa pitäisi pyöriä? Tuskin kellään mitään viittätoista eri perintöpiironkia on?

Riittää, kun vaatteet, ruoanlaittovälineet, ja tavarat joilla on tunnearvoa mahtuvat hyvin. Siihen päälle perus huonekalut; sänky, sohva, ruokapöytä, työpöytä, TV. Kenties vielä kirjahylly.

Mihin sä nuo kaikki huonekalut laitat 28 neliön yksiössä? Sänky ja ruoka/työpöytä todennäköisesti mahtuvat, mutta sohva ja kirjahylly tuskin molemmat.

Mä olen muuttamassa 28 neliön yksiöön parhaillaan.

Sinne tulee sängyn lisäksi ruokapöytä, sohva, nojatuoli, 2 kirjahyllyä ja lipasto.

 

Sion jäädä ns omalle eläkkeelle ja myin perheasunnon ja ostin siitä saaduilla rahoilla yksiön itselleni ja toisen aikuistuneelle lapselleni. Odotan muuttoa innolla, voin samalla luopua autosta, kun uudessa asunnossa on hyvät kulkuyhteydet ilmankin.

 

Yksiössä on lisäksi pienemmät asuinkustannukset ja lapsi päädee elämän alkuun. Olen suunnitellut tätä muutosta pitkään ja parhaillaan toteutan. Minulla on syöpä ja jos/kun kuolen, lapsi voi laittaa minun yksiöni vuokralle ja saa lisätuloja. 

Se huonekalujen määrä on aika riippuvainen siitä asunnon pohjaratkaisusta. Vaikka neliöitä olisi enemmän ei se takaa sitä että kaikki nuo sinne mahtuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

…and? Minä asun nyt, 37-vuotiaana 25 neliön yksiössä ja sekin liian iso. En tule koskaan muuttamaan isompaan. Nyt katsoin yhtä ihanaa 19 neliön asuntoa.

Sama, katsoin yhtä ihanaa 22- neliöistä asuntoa kun se on keskustassa. Paljon enemmän mulle merkitsee asunnon sijainti ja kunto kuin jotkut neliöt.

Tärkeintä on minkälaiset ovat äänieristykset ja naapurit. Ja onko taloyhtiö täynnä spurguja, skitsoja, häiriköitä ja nistejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mahdu kunnolla aikuistuneen ihmisen tavarat. 

Nuori pärjää yksiössä, kun ei vielä omista paljon mitään eikä ole perinyt mitään ja on saanut jättää ylimääräiset vanhempiensa luo. 

Vanhus ehkä myös, jos on jo antanut tärkeimmät perinnöksi tai muuten alkaa varautua kuolemaansa. 

Mitä roinaa sitä "aikuistuneen" ihmisen nurkissa pitäisi pyöriä? Tuskin kellään mitään viittätoista eri perintöpiironkia on?

Riittää, kun vaatteet, ruoanlaittovälineet, ja tavarat joilla on tunnearvoa mahtuvat hyvin. Siihen päälle perus huonekalut; sänky, sohva, ruokapöytä, työpöytä, TV. Kenties vielä kirjahylly.

Mihin sä nuo kaikki huonekalut laitat 28 neliön yksiössä? Sänky ja ruoka/työpöytä todennäköisesti mahtuvat, mutta sohva ja kirjahylly tuskin molemmat.

Mä olen muuttamassa 28 neliön yksiöön parhaillaan.

Sinne tulee sängyn lisäksi ruokapöytä, sohva, nojatuoli, 2 kirjahyllyä ja lipasto.

 

Sion jäädä ns omalle eläkkeelle ja myin perheasunnon ja ostin siitä saaduilla rahoilla yksiön itselleni ja toisen aikuistuneelle lapselleni. Odotan muuttoa innolla, voin samalla luopua autosta, kun uudessa asunnossa on hyvät kulkuyhteydet ilmankin.

 

Yksiössä on lisäksi pienemmät asuinkustannukset ja lapsi päädee elämän alkuun. Olen suunnitellut tätä muutosta pitkään ja parhaillaan toteutan. Minulla on syöpä ja jos/kun kuolen, lapsi voi laittaa minun yksiöni vuokralle ja saa lisätuloja. 

Se huonekalujen määrä on aika riippuvainen siitä asunnon pohjaratkaisusta. Vaikka neliöitä olisi enemmän ei se takaa sitä että kaikki nuo sinne mahtuisi.

Kirjahyllyt seinää vasten, sohva irti seinästä keskemmälle huonetta. Katso vaikka Youtubesta sisustusohjelmia, kaikissa sanotaan, että sohvaa ei pidä laittaa seinää vasten, se on virhe sisustuksessa ja tekee huoneesta pienemmän, ei suurempaa.

Kiitos tosi paljon! 

Sanon suoraan, että tää merkitsee mulle erityisen paljon Jos ihmiset tietäis millaisen helvetin mä olen kulkenut päästäkseni tähän, niin eivät ehkä uskoisi.... Oon joskus miettinyt et jop kirjoittaisin kirjan tästä kaikesta, mutta vielä ei ole löytynyt aikaa tai riittävää tahtotilaa. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mahdu kunnolla aikuistuneen ihmisen tavarat. 

Nuori pärjää yksiössä, kun ei vielä omista paljon mitään eikä ole perinyt mitään ja on saanut jättää ylimääräiset vanhempiensa luo. 

Vanhus ehkä myös, jos on jo antanut tärkeimmät perinnöksi tai muuten alkaa varautua kuolemaansa. 

Mitä roinaa sitä "aikuistuneen" ihmisen nurkissa pitäisi pyöriä? Tuskin kellään mitään viittätoista eri perintöpiironkia on?

Riittää, kun vaatteet, ruoanlaittovälineet, ja tavarat joilla on tunnearvoa mahtuvat hyvin. Siihen päälle perus huonekalut; sänky, sohva, ruokapöytä, työpöytä, TV. Kenties vielä kirjahylly.

Mihin sä nuo kaikki huonekalut laitat 28 neliön yksiössä? Sänky ja ruoka/työpöytä todennäköisesti mahtuvat, mutta sohva ja kirjahylly tuskin molemmat.

Mä olen muuttamassa 28 neliön yksiöön parhaillaan.

Sinne tulee sängyn lisäksi ruokapöytä, sohva, nojatuoli, 2 kirjahyllyä ja lipasto.

 

Sion jäädä ns omalle eläkkeelle ja myin perheasunnon ja ostin siitä saaduilla rahoilla yksiön itselleni ja toisen aikuistuneelle lapselleni. Odotan muuttoa innolla, voin samalla luopua autosta, kun uudessa asunnossa on hyvät kulkuyhteydet ilmankin.

 

Yksiössä on lisäksi pienemmät asuinkustannukset ja lapsi päädee elämän alkuun. Olen suunnitellut tätä muutosta pitkään ja parhaillaan toteutan. Minulla on syöpä ja jos/kun kuolen, lapsi voi laittaa minun yksiöni vuokralle ja saa lisätuloja. 

Se huonekalujen määrä on aika riippuvainen siitä asunnon pohjaratkaisusta. Vaikka neliöitä olisi enemmän ei se takaa sitä että kaikki nuo sinne mahtuisi.

Kirjahyllyt seinää vasten, sohva irti seinästä keskemmälle huonetta. Katso vaikka Youtubesta sisustusohjelmia, kaikissa sanotaan, että sohvaa ei pidä laittaa seinää vasten, se on virhe sisustuksessa ja tekee huoneesta pienemmän, ei suurempaa.

Jos laittaisin sohvan keskemmälle huonetta, niin ei olisi tilaa sitten edes sohvapöydälle tai tuolille niin ettei ne sitten peittäisi kulkuväylää makuuhuoneeseen tai olisi epäkäytännöllisessä paikassa. Kuten sanoin niin pohjaratkaisu määrittää paljon mitä saa järkevästi asuntoon sijoiteltua. Ne neliöt kun ei lisäänny tai pohjaratkaisu muutu sillä että sohva on keskellä huonetta 

Mulla on kanssa pieni asunto, sais olla jopa pienempi, kun 64-vuotiaana ei viitsi yhtään siivota jatkuvasti. Nykyään riittää kerran kuussa siivous, tiskit muutaman päivän välein. Ei ehkä sitäkään, sekin autuus yksinelämisessä on. 

Mutta pääasia on nykyään se, etten enää keräisi niin kauheasti kaikkea rompetta. Mutta kun harrastus on maalaus, piirustus, askartelu, niin väkisin on niitä laatikoita täynnä kaikkea mahdollista. Ja vaatteita vein yhdeksän säkillistä kierrätykseen, ja toiset samanlaiset saisi vieläkin viedä. Olen ollut sellainen vaatehullu, mutta enää en tarvitse, pakko on minimaalistaa pukeutuminenkin muutamaan laadukkaaseen vaatekappaleeseen - ei rahan, ei tilan vaan iän puolesta. Ei enää jaksa, yksinkertaisuus kaikessa on tällä hetkellä pop mun elämässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihminen muka tarvitsee viiden huoneen kämpän jos vain yhdessä pystyy olemaan kerrallaan?

Henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että on erikseen makuuhuone ja työhuone. Eli ettei makuuhuoneessa olisi mitään työasioita. Viittä ei toki tarvikaan.

Ehkä sinulla. Itse teen töitä joko keittiössä tai makkarissa. Muita huoneita ei olekaan. Ja henkisesti voin erittäin hyvin. Vapaa-ajalla en töitä mieti, suosittelen.