viisikymppisten sukupolvi onnistui kasvattamaan lapsia, jotka puhuvat nyt avoimesti kaikesta.
"... raja tarkoitti Neuvostoliiton rajaa ja ahdistuksen sijaan sanoimme että vituttaa.
Me nuoret hoidimme mielenterveyden haasteitamme istumalla kaupan portailla ja räkimällä maahan.
Siitä mistä ei voinut puhua, piti huutaa.
Se, että tunteita ei osattu nimetä, ei tarkoittanut, etteikö niitä olisi ollut. Tunteita oli liikaa ja liian monenlaisia yhtä aikaa.
Sydänsurut, vanhempien avioerot, kaveriporukoiden päätökset että jostakusta ei pidetä eikä enää edes moikata. Perjantai-illan kulkua saatoimme kuvailla toisillemme näin: joku jätkä kopeloi, tarttui perseeseen tai tunki kielen korvaan.
Rajojamme ylitettiin, kehorauhaamme rikottiin.
Utopistinen ajatus, että olisimme kertoneet siitä aikuiselle tai viranomaiselle. Somea ei ollut, #metoo tapahtuisi seuraavalla vuosituhannella.
Silloin kun juotiin lonkeroa tai omenaviiniä, toki avauduttiin – ja itkettiin.
Noin muuten tunteita väheksyttiin ja ennen kaikkea peiteltiin.
Ja nyt meillä 80-luvun teineillä on lapsia, jotka erittelevät tuntemuksiaan kuin puhuisivat säästä."
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, olen 48v nainen ja 6-vuotias lapseni ei sina ilmaise avoimesti tunteitaan, vaan kyräilee ja mököttää.
Kun hankkii lapsen liian vanhana on suuri riski että siitä tulee tuollainen kehvana.
Jotkut ovat pitäneet itsestään niin hyvää huolta, että ovat hedelmällisiä vielä 5-kymppisenäkin. Kauheaa olisi tulla nuorena mummoksi.
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla syntyneenä äitinä jolla on Z-sukupolven lapset, tunnistan täysin!
Olen saman ikäinen, mutta henkisesti z.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En juonut, enkä räkinyt maahan, mutta en tunteistakaan todellakaan puhunut. Muistan kerran, kun yritin puhua äidilleni. Hän suuttui minulle, vaikka tunteeni eivät edes liittyneet mitenkään äitiin. Hän ei kyennyt ottaa niitä vastaan.
T: vm 72
Minä join! Ja kaikki kaverit joi se oli meidän nuoruuden terapiaa. (räkiminen oli samanikäisten poikien juttu)
Vm-74
Minä ja kaverini emme juoneet.
Toinen vm-72.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, olen 48v nainen ja 6-vuotias lapseni ei sina ilmaise avoimesti tunteitaan, vaan kyräilee ja mököttää.
Kun hankkii lapsen liian vanhana on suuri riski että siitä tulee tuollainen kehvana.
Jotkut ovat pitäneet itsestään niin hyvää huolta, että ovat hedelmällisiä vielä 5-kymppisenäkin. Kauheaa olisi tulla nuorena mummoksi.
Hedelmällisyys nyt on mikä on, pitää juoda kaksin käsin jos tahtoo aikaiset vaihdevuodet.
Nykynuorisolla on mennyt överiksi kaikesta kaikkialla puhuminen, ehkä some on nostanut keltaista nestettä päähän.
On hienoa, että ihmiset uskaltavat nykyään puhua avoimemmin heikkouksistaan ja vaikeuksistaan. Tästä moni ammattimarisija on tullut harhakäsitykseen, jonka mukaan ihminen, joka jankuttaa joka paikassa, kuinka kaikki aina tuntuu väärältä, olisi mielenkiintoinen. Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En juonut, enkä räkinyt maahan, mutta en tunteistakaan todellakaan puhunut. Muistan kerran, kun yritin puhua äidilleni. Hän suuttui minulle, vaikka tunteeni eivät edes liittyneet mitenkään äitiin. Hän ei kyennyt ottaa niitä vastaan.
T: vm 72
Minä join! Ja kaikki kaverit joi se oli meidän nuoruuden terapiaa. (räkiminen oli samanikäisten poikien juttu)
Vm-74
Minä ja kaverini emme juoneet.
Toinen vm-72.
Nuorten juominen lisääntyi teidän jälkeen, huippu taisi olla 70-luvun lopulla syntyneillä. Onhan tästäkin kirjoitettu miten X-sukupolvi oli eniten viinaa kuluttanut nuorisosukupolvi. Toki osa oli silloinkin esimerkiksi perhetaustasta johtuen täysin absolutisteja. Mutta vähemmistöä he taisivat olla, itse muistan omalta luokaltani vain kaksi jotka eivät juoneet.
Olemme siirtyneet maailmaan, jossa omasta tunteesta on tullut ilmoitusasia, jolla voi ilmoittaa faktan. Työpaikkakiusattu voi vain ilmoittaa, että hänestä ”tuntuu” pahalta jonkun mulkaisu. Tästä alkaa sellainenmutavyöry, että lopulta kaikki muut joutuu pyytämään anteeksi olemassa oloaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, olen 48v nainen ja 6-vuotias lapseni ei sina ilmaise avoimesti tunteitaan, vaan kyräilee ja mököttää.
Puhuttiin Z-sukupolvesta, eihän sun lapsi kuulu siihen.
Viidikymppiset onnistuivat kasvattamaan lapsia, jotka.. Olen viisikymppinen ja minulla on lapsia, joten aihe koskee minua.
Joo, mutta jutussa puhutaan nuorista ja mainitaan nimenomaan z-sukupolvi. Et varmaankaan laske 6-vuotiaita nuorisoon?
Lasken itseni viisikymppiseksi ja jutussa puhutaan näin ollen minun lapsistani.
Ymmärrän että haluat laskea vanhempana itsesi tuohon joukkoon, mutta viisikymppisillä äideillä on yleensä teinejä ja sitä vanhempia lapsia, harvalla on alle kouluikäisiä lapsia. Ja jos lukisit jutun (aloituksessa on vain pieni pätkä) niin näkisit että siinä puhutaan z-sukupolvesta eli 1997-2012 syntyneistä. Sun lapsi on 10 vuotta nuorempi.
Naisen hedelmällinen ikä kestää yli 30 vuotta. Hyvin monen ikäisiä lapsia voi 5-kymppisenä olla.
Olen tasan 50 ja minulla on 4 lasta, joista 2 kuuluu artikkelin z-sukupolveen. Nuoret lapset on vielä niin nuoria, että tunnetaidoissa on vielä paljon opeteltavaa, enkä siinä suhteessa osaa peilata heitä artikkeliin. En ymmärrä miksi pitäisi keskustella siitä, että alle kouluikäinen mököttää kun artikkelin lapsetkin on teinejä ja nuoria aikuisia?
Tässä keskustelussa ainakin pelätään tunteista puhumista visusti. Ilmeisesti helpompi jäädä väittelemään siitä, onko 48-vuotias viisikymppinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, olen 48v nainen ja 6-vuotias lapseni ei sina ilmaise avoimesti tunteitaan, vaan kyräilee ja mököttää.
Puhuttiin Z-sukupolvesta, eihän sun lapsi kuulu siihen.
Viidikymppiset onnistuivat kasvattamaan lapsia, jotka.. Olen viisikymppinen ja minulla on lapsia, joten aihe koskee minua.
Joo, mutta jutussa puhutaan nuorista ja mainitaan nimenomaan z-sukupolvi. Et varmaankaan laske 6-vuotiaita nuorisoon?
Lasken itseni viisikymppiseksi ja jutussa puhutaan näin ollen minun lapsistani.
Ymmärrän että haluat laskea vanhempana itsesi tuohon joukkoon, mutta viisikymppisillä äideillä on yleensä teinejä ja sitä vanhempia lapsia, harvalla on alle kouluikäisiä lapsia. Ja jos lukisit jutun (aloituksessa on vain pieni pätkä) niin näkisit että siinä puhutaan z-sukupolvesta eli 1997-2012 syntyneistä. Sun lapsi on 10 vuotta nuorempi.
Naisen hedelmällinen ikä kestää yli 30 vuotta. Hyvin monen ikäisiä lapsia voi 5-kymppisenä olla.
Voi v..ttu idiootti, lopeta jo.
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa ainakin pelätään tunteista puhumista visusti. Ilmeisesti helpompi jäädä väittelemään siitä, onko 48-vuotias viisikymppinen.
Omasta tunteesta on tullut ilmoitusasia, jolla voi ilmoittaa faktan. Jos minusta tuntuu ettei 48-vuotias ole viisikymppinen, niin se ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei osoita erityisen hyviä tunnetaitoja, jos kahvipöydässä alkaa rupattelemaan kuukautisistaan, sukupuolitaudistaan. Tai vaikka ummetuksestaan.
" Ystäväni kertovat lapsistaan, jotka ottavat kahvipöydässä puheeksi kuukautiset, sukupuolitautitestit, mustasukkaisuuden, suhteen avaamisen ja panseksuaalisuuden."
Ai, mun mielestä on päinvastoin hienoa että nykyään tyttö voi kertoa esimerkiksi kuukautiskivusta yhtä arkisesti kuin päänsärystä. 80-luvulla ei tullut kuuloonkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, olen 48v nainen ja 6-vuotias lapseni ei sina ilmaise avoimesti tunteitaan, vaan kyräilee ja mököttää.
Puhuttiin Z-sukupolvesta, eihän sun lapsi kuulu siihen.
Viidikymppiset onnistuivat kasvattamaan lapsia, jotka.. Olen viisikymppinen ja minulla on lapsia, joten aihe koskee minua.
Joo, mutta jutussa puhutaan nuorista ja mainitaan nimenomaan z-sukupolvi. Et varmaankaan laske 6-vuotiaita nuorisoon?
Lasken itseni viisikymppiseksi ja jutussa puhutaan näin ollen minun lapsistani.
Ymmärrän että haluat laskea vanhempana itsesi tuohon joukkoon, mutta viisikymppisillä äideillä on yleensä teinejä ja sitä vanhempia lapsia, harvalla on alle kouluikäisiä lapsia. Ja jos lukisit jutun (aloituksessa on vain pieni pätkä) niin näkisit että siinä puhutaan z-sukupolvesta eli 1997-2012 syntyneistä. Sun lapsi on 10 vuotta nuorempi.
Naisen hedelmällinen ikä kestää yli 30 vuotta. Hyvin monen ikäisiä lapsia voi 5-kymppisenä olla.
Voi v..ttu idiootti, lopeta jo.
Etkö kestä elämän realiteetteja? Yllättikö vanhuus?
Vierailija kirjoitti:
Olemme siirtyneet maailmaan, jossa omasta tunteesta on tullut ilmoitusasia, jolla voi ilmoittaa faktan. Työpaikkakiusattu voi vain ilmoittaa, että hänestä ”tuntuu” pahalta jonkun mulkaisu. Tästä alkaa sellainenmutavyöry, että lopulta kaikki muut joutuu pyytämään anteeksi olemassa oloaan.
Niin. Siis ei sallita enää kiusaamista työpaikallakaan. Marjatta ei saa enää mulkoilla ja tuhista nuorille työntekijöille kahvipöydän kuppikunnan kuningattarena. Se harmittaa varmasti, yritä opetella puhumaan siitä?
Vierailija kirjoitti:
En juonut, enkä räkinyt maahan, mutta en tunteistakaan todellakaan puhunut. Muistan kerran, kun yritin puhua äidilleni. Hän suuttui minulle, vaikka tunteeni eivät edes liittyneet mitenkään äitiin. Hän ei kyennyt ottaa niitä vastaan.
T: vm 72
Sama täällä.
Minulla on muita tapoja purkaa tunteita. Mutta ei nekään niin tehokkaita ole. Tuntuu, että kehoni on alkanut reagoimaan kaikkeen tähän pullottamiseen, fyysisiä oireita. Aloitin varmaan kuusivuotiaana.
Mutta paras tapa kyllä olisi, että voisi itkeä kun itkettää. Enkä edes halua lohdutusta tai sitä, että siitä tehdään isoa numeroa. Lähinnä ällöttäisi jos kaikkien näiden vuosien jälkeen yhtäkkiä otettaisiin syliin ja lohdutettaisiin. Oikein vihastutti, kun hautajaisissa alettiin paijaamaan selkää, kun itkin.
Haluan itkeä vain omassa rauhassa. Mutta sitä riskiä en voi ottaa, kun kotona vielä asun. Ja tietenkään silloin ei itketä, kun on yksin.
En tykkää siitä, että itkeminen pitäisi heti kitkeä. "Rauhoittuisit ensin niin sitten keskustellaan". Vaikka itken, osaan kyllä ajatella siinä hetkessä. Toki onhan itkeminen varmaan ärsyttävän kuuloista ja näköistä.
N19
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, olen 48v nainen ja 6-vuotias lapseni ei sina ilmaise avoimesti tunteitaan, vaan kyräilee ja mököttää.
Puhuttiin Z-sukupolvesta, eihän sun lapsi kuulu siihen.
Viidikymppiset onnistuivat kasvattamaan lapsia, jotka.. Olen viisikymppinen ja minulla on lapsia, joten aihe koskee minua.
Joo, mutta jutussa puhutaan nuorista ja mainitaan nimenomaan z-sukupolvi. Et varmaankaan laske 6-vuotiaita nuorisoon?
Lapsuus on lyhentynyt, ja nuoruus pidentynyt. 6 vuotias voi olla hyvinkin tietoinen ns nuorisokulttuurista, esim hupsuttelee viiskymppinen äitinsä kanssa tiktokissa. Elämme ruutu käteen taaperolle aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei osoita erityisen hyviä tunnetaitoja, jos kahvipöydässä alkaa rupattelemaan kuukautisistaan, sukupuolitaudistaan. Tai vaikka ummetuksestaan.
" Ystäväni kertovat lapsistaan, jotka ottavat kahvipöydässä puheeksi kuukautiset, sukupuolitautitestit, mustasukkaisuuden, suhteen avaamisen ja panseksuaalisuuden."
Önnönnöö. Olet juuri niitä, jotka ovat vaan jostain keksineet, että tietyt asiat ei kuulu kahvipöytään. Miksi? Jos nuorella on mielen päällä asia, josta haluaa avautua, niin miksi tätä ei saisi kahvipöydässä tehdä? Kyllä ne aikuisetkin avautuu kahvipöydässä ties mistä.
Avoimuus on hyvä asia.
Kaikesta ei kuitenkaan pidä puhua kahvipöydässä. Tilanteissa ON eroja.
Tilannetaju. Tunneäly. Kohteliaisuus. Käytöstavat.
Tuo on seksuaalista ahdistelua btw. Kenenkään ei tarvitse altistua toisten alapääasioille haluamattaan ja esim. raskauden aikana itsekin huomasin, että raskaana olevaa saa näemmä ihan vapaasti seksuaalisesti ahdistella. Oli se aika shokki kun omat sukulaismiehet ja puolitutut tunkevat kyynärpäitä myöten pilluusi raskauden aikana.
Suomi on oksettava maa oksettavilla, r aiskaavilla ihmisillä.