HS: Arki Suomessa ei tunnu elämältä vaan odotushuoneelta. Loistava kirjoitus ja niin totta!
Olipa loistava kirjoitus Hesarissa. Ei voi paljon paremmin argumentoida aihetta ja sisältö on niin totta.
"Suomalainen sopeutuu ja tyytyy toisinaan niin voimallisesti, että hän ei enää edes tunnista tyytymistään.
" Täällä nautitaan pärjäämisestä"
" Ihanteellinen arki on organisoitu yhtä steriiliksi kuin terveyskeskuksen vessa"
"Moderni arki on hallittua ja säntillistä, mutta siinä vietettyä aikaa ei koeta omaksi. Sitä ei eletä" oikeasti"
"Suurin osa elämästä jää elämättä"
"Suomalainen arki on usein korostetun harmaata"
Suomalaisten suhde kärsimykseen, kuriin, nautinnon kieltämiseen ja niukkuuteen on poikkeuksellista.
Suomalainen onnellisuus on tyytymistä ja pärjäämistä olipa tilanne mikä tahansa!
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa muuta tehdä kuin pitkitetään elämää mahdollisimman pitkään. Elämänlaadulla ei ole mitään merkitystä.
Joo, muuten vaan maa on ollut kohta 10 v maailman ykkönen onnellisuusvertailussa. Taitaa tosin olla enemmän tyytyväisyysvertailu eikä hymyilykilpailu, mutta ei huonosti.
Jep, tuo onnellisuusmittari on siitä vähän huonosti nimetty, että oikeastihan se ei mittaa koettua onnellisuutta, vaan absoluuttisen kärsimyksen puutetta. Eli mitä vähemmän maassa on esim. kodittomuutta, vauvakuolemia ja muita oikeasti rankkoja asioita, sitä "onnellisemmaksi" maa katsotaan.
Ihan vain käännösvirhe. Englannin kielen happy/happiness on käännetty suoraan sanoilla onnellinen/onnellisuus. Tyytyväisyys olisi parempi käännös.
Tottahan tuo jollain tavalla on. Ihmisten arki on usein harmaata ja syyt ovat yksilöllisiä. Oma laajempi lähipiirini koostuu ylemmän keskiluokan perheistä ja monet meistä teemme asiantuntijoina töitä aloilla, jonne olemme kouluttautuneet. On talot, autot, mökit ja varaa harrastaa ja matkustaa. Teoriassa luulisi, että kaikki on hyvin ja ladidaa - ja varmaan kokoomusta äänestävillä onkin.
Mutta sitten ollaan me, jotka suree hyvinvointivaltion alasajoa. Sitä joille oman työn ja elämän merkityksellisyydessä on MYÖS kyse laajemmin yhteiskunnan tasa-arvo, kanssaihmisten pärjääminen osana yhteisöä, lapsista, nuorista, vanhuksista, köyhistä ja sairaista huolehtimisesta jne. Ei ne oman elämän hyvin olevat asiat tunnu niin mielekkäältä, kun tietää miten heikosti asiat useilla on.
En voi käsittää että tällaista yhteiskuntaa vartenko olen kouluttautunut ja tehnyt töitä!
Puhutaan tyytymisestä. Itse koen sen enemmän jonkinlaisena voimattamuutena isomman koneiston edessä. Nykypolitiikka ei saa ainakaan itseäni motivoitua tavoittelemaan mitään enemmän. Kunhan pärjäilen muiden mukana ja toivon että joskus taas välitetään heikoimmissa asemissa olevista enemmän.
Jos toimittaja olisi asunut ulkomailla, niin ehkä ymmärtäisi arjen olevan hyvin samanlaista myös muualla. Paitsi muualla arki yleensä stressaavampaa ja kiireisempää, etenkin etelässä. Toimittaja todennäköisesti luulee, että lomailupaikoissa arkikin on ikuista lomaa, mutta eihän se niin ole. Kaiken kaikkiaan outo kirjoitus ja kuvastelee ehkä toimittajan oman elämän harmautta.
Miksi pitäisi mennä "elämään" sitä elämää kodin ulkopuolelle, jos on epämukavuusalueella silloin?
Se voi olla muillekin tuskallista jo nuorena, jos vaaditaan että muidenkin elämä jää elämättä, ellei elä sitä harmaasti ja työpaikalla asuen.
Kyllä jokaisen elämä ja arki on juuri sitä, millaista siitä itse tekee ja haluaa tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Tottahan tuo jollain tavalla on. Ihmisten arki on usein harmaata ja syyt ovat yksilöllisiä. Oma laajempi lähipiirini koostuu ylemmän keskiluokan perheistä ja monet meistä teemme asiantuntijoina töitä aloilla, jonne olemme kouluttautuneet. On talot, autot, mökit ja varaa harrastaa ja matkustaa. Teoriassa luulisi, että kaikki on hyvin ja ladidaa - ja varmaan kokoomusta äänestävillä onkin.
Mutta sitten ollaan me, jotka suree hyvinvointivaltion alasajoa. Sitä joille oman työn ja elämän merkityksellisyydessä on MYÖS kyse laajemmin yhteiskunnan tasa-arvo, kanssaihmisten pärjääminen osana yhteisöä, lapsista, nuorista, vanhuksista, köyhistä ja sairaista huolehtimisesta jne. Ei ne oman elämän hyvin olevat asiat tunnu niin mielekkäältä, kun tietää miten heikosti asiat useilla on.
En voi käsittää että tällaista yhteiskuntaa vartenko olen kouluttautunut ja tehnyt töitä!
Puhutaan tyytymisestä. Itse koen sen enemmän jonkinlaisena voimattamuutena isomman koneiston edessä. Nykypolitiikka ei saa ainakaan itseäni motivoitua tavoittelemaan mitään enemmän. Kunhan pärjäilen muiden mukana ja toivon että joskus taas välitetään heikoimmissa asemissa olevista enemmän.
Olet siis lässyttävä luovuttaja, joka ei osaa ottaa vastuuta itsestään ja omasta elämästään.
Ei kaikki voi olla aina ja ikuisesti yhteiskunnan tai hallituksen vika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niimpä niin. Täällä "selvitään" elämästä eikä suuremmin pyritä edes elämään. Just luin tutkimuksen, jossa älypuhelimen tulon myötä, nimenomaan Suomessa, eläminen on siirtynyt sosiaaliseen mediaan ja tämän älylaitteen sisälle. Elämä katukuvassa on vähentynyt entisestään sen myötä ja aidot sosiaaliset suhteet ovat kaventuneet.
No jos on paska ilmasto suurimman osan ympäri vuoden, niin mitä kuvittelet? Eiku ulos vaan loskasta, harmaasta, ja mudasta nauttimaan.
Muuta pois, sinne, missä on parempi ilmasto.
Ai niin, kela ei maksa yhyy.
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa muuta tehdä kuin pitkitetään elämää mahdollisimman pitkään. Elämänlaadulla ei ole mitään merkitystä.
Tuohonhan perustuu koko julkinen terveydenhuoltokin :D Aivan sama miten pahoja kipuja tai kärsimystä ihminen kokee, kunhan ei ole välitöntä hengenvaaraa niin kaikki on kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa muuta tehdä kuin pitkitetään elämää mahdollisimman pitkään. Elämänlaadulla ei ole mitään merkitystä.
Tuohonhan perustuu koko julkinen terveydenhuoltokin :D Aivan sama miten pahoja kipuja tai kärsimystä ihminen kokee, kunhan ei ole välitöntä hengenvaaraa niin kaikki on kunnossa.
Höpö höpö. Kaikkea vaan ei voi hoitaa pois. Aina ei lääkkeet auta, se ei ole kenenkään syy.
Vierailija kirjoitti:
Eihän täällä edes uskalla mennä ulos kun kultapuppelit tulee ja raizkaa.
Ei kai suomalainen mies keskimäärin niin vaarallinen ole, ettei ulos uskalla mennä.
Hesarissa taas ei ole sisäistetty, että suomalaisten onnellisuus perustuu nimenomaan siihen, että osataan nauttia arkisista ja tavallisista asioista. Ne ovat kaikista tyytymättömimpiä, jotka kilpailevat, kadehtivat ja vertailevat itseä ja toisia.
Olisi mielenkiintoista tietää, millaista se hyvä arki sitten on ja miksi sellaista arkea kaipaavat eivät sitten tee arjestaan hyvää? Ja mikä on syy, että sellainen arki ei onnistu Suomessa, mutta muualla onnistuu? Korkea verotus? Ilmasto? Joku muu?
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/