Lue keskustelun säännöt.
HS: Arki Suomessa ei tunnu elämältä vaan odotushuoneelta. Loistava kirjoitus ja niin totta!
04.04.2026 |
Olipa loistava kirjoitus Hesarissa. Ei voi paljon paremmin argumentoida aihetta ja sisältö on niin totta.
"Suomalainen sopeutuu ja tyytyy toisinaan niin voimallisesti, että hän ei enää edes tunnista tyytymistään.
" Täällä nautitaan pärjäämisestä"
" Ihanteellinen arki on organisoitu yhtä steriiliksi kuin terveyskeskuksen vessa"
"Moderni arki on hallittua ja säntillistä, mutta siinä vietettyä aikaa ei koeta omaksi. Sitä ei eletä" oikeasti"
"Suurin osa elämästä jää elämättä"
"Suomalainen arki on usein korostetun harmaata"
Suomalaisten suhde kärsimykseen, kuriin, nautinnon kieltämiseen ja niukkuuteen on poikkeuksellista.
Suomalainen onnellisuus on tyytymistä ja pärjäämistä olipa tilanne mikä tahansa!
Kommentit (210)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten ylikulutuspäivää vietettiin taas tällä viikolla eli suomalaiset ovat kuluttaneet oman osansa maailman luonnonvaroista ja loppuvuosi mennään velaksi. On täällä toisin sanoen moni muistanut nautiskellakin ainakin mitä luonnovarojen kulutukseen tulee.
Höpö höpö. Elossapysytteleminen ja pakollisten asioiden hoito ei ole mainitsemaasi nautiskelua. Kulutus kohdistuu suurelta osin pakolliseen lämmitysenergiaan, koska sijaitsemme näillä leveyksillä. Ruokaan, koska elääkseen on pakko syödä. Tämä on iso maa ja pieni kansa, joten pakollisten asioiden logistiikkaan kuluu energiaa.
Silti vaan 1970-luvulla pärjättiin ihan hyvin 1/30 siitä roinasta mitä nykyisin ostetaan.
Fakta on että jos materiaalinen elintaso ja kulutus tulevaisuudessa kasvaa 30 x nykyisestä ja silloin yrittää puhua jotain kohtuullisuuden ja luonnon puolesta aloittaa kokpersut ihan saman ulinan. Aina se elintaso joka on nyt on se välttämätön josta ei voi yhtään luopua vaikka kuinka läskit tirisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä laukoa kun ei täsmennä mitään.
Noin alkajaisiksi olisi hyvä tietää mitä tarkalleen ottaen on se "elämä" joka jää elämättä?
Kiertää maailman sukupuolitautiklinikat?
Elämää on hetket ja asiat, joista sinulle jää hyviä muistoja muistella kuolinvuoteella. Harmaa arki ei sitä ole.
Mutta ihmiset mieltävät harmaan arjen eri tavoin. Joillekin kotisohvalla makaaminen tai mökkeily on elämän suurimpia nautintoja ja jollekin toiselle taas jokin ihan muu. Mä olen työn puolesta aikoinaan joutunut edustamaan, matkustelemaan ja smalltalkaamaan erilaisissa iltatilaisuuksissa ja se oli mulle harmaata arkea. Sen sijaan kotisohvalla köllöttely on mulle ylellisyyttä.
Olen samaa mieltä siinä, että jokaisen pitäisi tehdä omasta elämästään itselleen mahdollisimman mukavaa. Mutta ei pidä odottaa, että se kuuluisa Joku Muu tulee tekemään sen puolestasi. Kukaan ei tule kotoa hakemaan vaan itse pitää lähteä haluamiinsa paikkoihin. Se, että naapurisi viihtyy kotona tai mökillä, ei liity sun menemisiin ja tulemisiin yhtään millään tavalla.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo juttu Hesarissa alkaa näin, enempää ei maksamatta pääse lukemaan, enkä kyllä näin lapsellisen kuuloisesta jutusta maksaisikaan mitään!
"Ajatellaan tiistaita, päivistä arkisinta. Se on suorastaan epäpäivä, ja voi sitä raukkaa, jonka syntymäpäivä osuu tiistaille. Sillä tiistaina ei juhlita, ei mennä ravintolaan, eikä tehdä mitään muutakaan hauskaa."
Eikö tällaiset asiat ole täysin itsestä kiinni?? Jos haluaa tiistaina ravintolaan, niin menee tiistaina ravintolaan!
Mulle tuli mieleen humalahakuinen juominen. Ei voi vetää kännejä tiistaina, jos keskiviikkona aamulla pitää mennä töihin. Ei kuitenkaan ole mitään estettä mennä tiistaina ravintolaan, jos kykenee olemaan ravintolassa jopa juhlimassa ilman kännejä.
Onko sitten jossain muussa maassa tapana käydä keskellä viikkoa (synttäreillä) kännäämässä? Ja sekö sitten on sitä aikuisen tavoiteltavaa elämää?
Kun olin nuori, keskiviikko oli pikkulauantai, ja silloin kännättiin. Muinakin arkipäivinä saatettiin käydä yksillä. Nykynuoriso ei kai enää hirveästi juo? Se oli sitä nuorten opiskelijoiden elämää, enkä tiedä ketään keski-ikäistä, joka sitä haikailee. Aikansa kutakin. Ulkona syömässä kyllä voi käydä ihan arkenakin ja ihan muuten vaan.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni täällä vähän missataan artikkelin pointti. Kyse ei ole siitä että ei saisi elää kuten haluaisi, vaan juuri se, että Suomessa ei ole vähäisimmässäkään määrin sijaa spontaanisuudelle. Kaikki tapaamiset pitää sopia kuukausia etukäteen. Koska pitää siivota tms. No jospa ei siivoaisi? Jospa ei aina menisi aikataulun mukaan? Jospa arjessa voisi olla sellaisia pieniä, elävöittäviä hetkiä. Ei mitään kallista tai ihmeellistä mutta pientä arjen spontaania irtiottoa.
Ihmiset kommentoi vain noita muutamia jutusta irrotettuja aloituksen lainauksia, koska koko juttu on maksullinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minsi ihmeessä hilluisin kaupungilla ja ravintoloissa yötä myöten ja pilaisin unet ja terveysen? Ravintolaruoka on pääsääntöisesti aivan törkeän ylisuolaista, rasvaista ja täynnä lisäaineita tai teollisia öljyjä.
Arkena herään viideltä, käyn liikkumassa, olen töissä seitsemältä, töistä pääsen viiden aikaan. Siitä kotiin, ehkä kaupan kautta - eli kotona kuuden aikaan. Sitten pitää tehdä kotihommia, ja kokkailla seuraavan päivän ruoka. Kahdeksan jälkeen pitää laittaa nukkumaan, joten aikaa ei todellakaan jää mihinkään kaupungilla hillumiseen.
Nykyäänhän pitäisi työn ohessa opiskella uudia työtaitoja, jotta tulevaisuudessa olisi edes pieni mahdollisuus pitää työnsä. Ei minulla siihen ole aikaa, joten viikonloppuisin kuluu sitten siihen paljon aikaa. Viikonloput täyttyy sitten liikunnasta, ystävien näkemisestä, talon kunnossapidosta yms. Ei sillonkaan ole aikaa ”elämälle”, jota artikkelissa niin hehkutettiin. Minulle olisi kyllä rangaistus, jos joutuisin kaupungin keskustassa kuljaamalla aikaa viettämään.Hyi kuulostaa ankealta, elämäsi on pelkkää työtä ja siihen valmistautumista. 07-17.
Itse teen nykyään enää vain neljä päivää viikossa 09-17 ja ihanasti jää aikaa elämällekin.
Tuolla työajalla elät yöllä. Mitä elämää silloin on?
Yöllä? Perustele?
Miten mä 9-17 työajalla 4 päivää viikossa eläisin enemmän yöllä kuin tuo, joka on töissä 5pv 7-17?
Minulle jää arki-illoissa vapaa-aikaa 17-24 eli 7 tuntia, ja vapaapäiviä viikossa on 3 kpl. Ihanaa 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkeen tottuu. Makoiluun tottuu. Juuri yks professori sanoi että kun ihminen makoilee päivät kotona, hän ei enää halua poistua sieltä. Se alkaa olla mukavaa, mutta tuhoaa yksilön pidemmän päälle. Kenellekään se ei tee hyvää. Ja onko järkeä syntyä maailmaan makoilemaan kotisohvalle kännykkää lukien. Ei kovin merkityksellistä elämää. Se on tottumista, ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkeen tottuu. Makoiluun tottuu. Juuri yks professori sanoi että kun ihminen makoilee päivät kotona, hän ei enää halua poistua sieltä. Se alkaa olla mukavaa, mutta tuhoaa yksilön pidemmän päälle. Kenellekään se ei tee hyvää. Ja onko järkeä syntyä maailmaan makoilemaan kotisohvalle kännykkää lukien. Ei kovin merkityksellistä elämää. Se on tottumista, ei muuta.
Jos päivät menee töissä ja pitkiin työmatkoihin, mitä se ketään haittaa, jos nauttii vähäisen vapaa-aikansa kotisohvalla? En näe sen tuhoavan ketään. Työssäkäynnistä pitää saada palautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minsi ihmeessä hilluisin kaupungilla ja ravintoloissa yötä myöten ja pilaisin unet ja terveysen? Ravintolaruoka on pääsääntöisesti aivan törkeän ylisuolaista, rasvaista ja täynnä lisäaineita tai teollisia öljyjä.
Arkena herään viideltä, käyn liikkumassa, olen töissä seitsemältä, töistä pääsen viiden aikaan. Siitä kotiin, ehkä kaupan kautta - eli kotona kuuden aikaan. Sitten pitää tehdä kotihommia, ja kokkailla seuraavan päivän ruoka. Kahdeksan jälkeen pitää laittaa nukkumaan, joten aikaa ei todellakaan jää mihinkään kaupungilla hillumiseen.
Nykyäänhän pitäisi työn ohessa opiskella uudia työtaitoja, jotta tulevaisuudessa olisi edes pieni mahdollisuus pitää työnsä. Ei minulla siihen ole aikaa, joten viikonloppuisin kuluu sitten siihen paljon aikaa. Viikonloput täyttyy sitten liikunnasta, ystävien näkemisestä, talon kunnossapidosta yms. Ei sillonkaan ole aikaa ”elämälle”, jota artikkelissa niin hehkutettiin. Minulle olisi kyllä rangaistus, jos joutuisin kaupungin keskustassa kuljaamalla aikaa viettämään.Hyi kuulostaa ankealta, elämäsi on pelkkää työtä ja siihen valmistautumista. 07-17.
Itse teen nykyään enää vain neljä päivää viikossa 09-17 ja ihanasti jää aikaa elämällekin.
Tuolla työajalla elät yöllä. Mitä elämää silloin on?
Yöllä? Perustele?
Miten mä 9-17 työajalla 4 päivää viikossa eläisin enemmän yöllä kuin tuo, joka on töissä 5pv 7-17?
Minulle jää arki-illoissa vapaa-aikaa 17-24 eli 7 tuntia, ja vapaapäiviä viikossa on 3 kpl. Ihanaa 😊
Oot varmaankin rikas tai yrittäjä, kun tuollainen onnistuu? Omalla alallani on pakko olla 5 pv viikosta töissä ja jos haluaa enemmän vapaata, voi irtisanoutua.
Työ muuttaa arjen harmaaksi. Lomalla nautin elämästä tiistainakin.
Tuolla työajalla elät yöllä. Mitä elämää silloin on?