Minua ihmetyttää tämä low effort -keskustelu
Ei minulle ainakaan yksikään nettideittailulla varsinkaan tapaamani mies ikinä ole "high effort", alussa varsinkaan. Minusta se on ihan luonnollista, kun ei vielä tunneta, ja ei olla kenties edes tavattukaan, eli todellista kiinnostustakaan ei vielä ole. Niin sitten olisi muka naisena jotenkin väärin tyytyä vaikka kävely- ja kahvittelutreffeihin? Itse pidän sitä kohteliaana eleenä ja kiinnostuksen osoituksena, jos mies vaikka deittiäpin kautta treffeillä sitten tarjoaa kahvin. Ja muuten: ainoa tapaamani "high effort" mies paljastui pidemmän tutustumisen jälkeen narsistiksi, josta oli vaikea päästä eroon.
Mielipiteitä?
Kommentit (113)
Jos vielä treffailisin, niin nimenomaan low effortia. Eihän mun elämäni muutenkaan ole mitään luxuselämää vaan tavallista arkea. Mitä tulee kävelemiseen, niin se olisi oiva tilaisuus katsoa, miten koirani tulee toimeen uuden ihmisen kanssa. Ei tuokaan kaikista ihmisistä pidä. Vielä, jos miehelläkin olisi koiransa mukana, niin jos koirilla mätsää, voisi jo ihan senkin perusteella tulla toiset treffit. Ehkä sitten vain kaverina, mutta kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä vika on niissäbaaritreffeissä? Hinta yksi olut, viinilasi tai kahvi.
No aattelen naisena ett mies joka hakee itelleen naista tapailee ehkä montakin ennen ku löytyy se itselle oikea tämähän pitää olla molemmin puolinen tunne.
Tämän me naisetkin toki tiedämme harvoin se heti ensimmäinen on se oikea. Mut jos mies aina maksaa molempien kahvitarjoilut niin voihan se kukkarolle käydä monet kahvittelutreffit.
Taloustilannekin vaikuttaa nyt on paljon työttömäksi päätyneitä joilla tiukkaa. En näe tuossa mitään kummallista ja itse ihmettelen naisia jotka odottaa prinsessakohtelua ja millaisia he olisivat sitten siinä parisuhteessa? Vaativia?
Joten itse harrastan noita kävelytreffejä luonnossa varsinkin kesällä paljon parempi paikka kuin hälisevät baarit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ensimmäisellä tapaamisella testataan kemia. Sen näkee vasta livenä. Siksi minusta "low effort" treffit käyvät. Jos itse tai mies huomaa tavatessa, että todellista kiinnostusta ei ole, low effort treffit voi päättää kohteliaasti ja matalalla kynnyksellä. Minusta olisi kiusallista mennä vaikka pitkälle illalliselle miehen kanssa, josta huomaan heti että ei minua yhtään kiinostakkaan, ja "antaa" hänen maksaa. Tai myös istua tuollaisilla treffeillä miehen kanssa josta huomaan että minä en livenä kiinnostakaan häntä.
Ap
Minusta on jotenkin surullista, ettei tapaamisiin haluta laittaa enää minkäänlaista panostusta. Tapaat kuitenkin toisen ihmisen, johon kuitenkin halusit ja päätit tutustua. Oli sitä kuuluisaa kemiaa tai ei. Vähemmän minua kiinnostaisi, jos toinen ei edes yrittäisi.
Tuo tapahan on jo hyvin vanha ja niiltä ajoilta kun naiset ei välttämättä käyneet töissä ollenkaan. Naisten työllistyminen kodin ulkopuolelle alkoi laajamittaisesti vasta maailmansotien jälkeen 1940 luvulla.
Kun naiset alkoivat itsekin tienata tosin pitkään rahallisesti vähemmän kuin miehet niin tilanne on pikku hiljaa muuttunut. Yliopistoissa on yhtä paljon naisia kuin miehiäkin ja voisi siis miettiä onko tuo miesten maksaminen enää aina relevanttia?
Riippuu tietysti siitä onko mies miten varakas jos on niin kyllä todellakin voi maksaa. En itse haluaisi kuitenkaan varakkaan miehen kanssa treffeille luulen että ajattelumme maailman menosta olisi hyvin erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut todella nössöt miehet haluaa kävelytreffit. Kuulemma kahvilaan meno jännittää liikaa ja kävely on rennompaa. Itse olen sitä mieltä että jos mies on niin nössö ettei uskalla edes kahvilaan mennä, se on jo liian ujo mies minulle.
No en mieti tollasia. Onpa hankalaa treffailu jos noinkin pitää miestä testata.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämä ajattelutapa on se, mikä miehiä turhauttaa. Kaikki alkaa siitä, että odotetaan mieheltä panostusta, mutta samaan aikaan sanotaan ettei vielä ole “oikeaa kiinnostusta”. Eli miehen pitäisi todistaa itsensä ennen kuin hänellä on mitään arvoa, mutta naiselta ei odoteta samaa takaisin. Se ei ole tasapainoinen lähtökohta.
Ja joo, kävely- ja kahvittelutreffit on ihan fine, mutta siinäkin näkyy se, että miehen rooli on maksaa ja järjestää, vaikka samalla puhutaan tasa-arvosta. Pieni ele, joo, mutta silti oletus. Samaan aikaan jos mies ei tee mitään erikoista, hän on “low effort”, ja jos tekee liikaa, se on epäilyttävää. Eli mitä tässä oikeasti pitäisi tehdä?
Tuo narsisti-esimerkki on myös vähän harhaanjohtava. Yksi huono kokemus ei tarkoita, että panostus itsessään olisi ongelma. Ongelma pieru on pieru siinä, että kakkaa koko suuhun homma pieru on pieru muuttunut testiksi, jossa miehen kakka pieru pitää jatkuvasti todistaa arvonsa ilman mitään takeita vastavuoroisuudesta.
Lopulta tässä ei ole kyse kahvista tai kävelystä, vaan siitä että peli on vinossa alusta asti. Ja kun siitä huomauttaa, se kuitataan helposti vain katkeruutena.
Niin miehissä kuin naisissakin on niitä huonoja valintoja ja näin naisena sanoisin vinkkinä ett hyvin vaativat naiset kannattaa jättää rannalle. Sama vaatiminen jatkuu parisuhteessakin. Nuo sopisivat sellaisten kaltaistensa miesten kanssa mut eihän ne sellasia miehiä hae.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ensimmäisellä tapaamisella testataan kemia. Sen näkee vasta livenä. Siksi minusta "low effort" treffit käyvät. Jos itse tai mies huomaa tavatessa, että todellista kiinnostusta ei ole, low effort treffit voi päättää kohteliaasti ja matalalla kynnyksellä. Minusta olisi kiusallista mennä vaikka pitkälle illalliselle miehen kanssa, josta huomaan heti että ei minua yhtään kiinostakkaan, ja "antaa" hänen maksaa. Tai myös istua tuollaisilla treffeillä miehen kanssa josta huomaan että minä en livenä kiinnostakaan häntä.
Ap
Minusta on jotenkin surullista, ettei tapaamisiin haluta laittaa enää minkäänlaista panostusta. Tapaat kuitenkin toisen ihmisen, johon kuitenkin halusit ja päätit tutustua. Oli sitä kuuluisaa kemiaa tai ei. Vähemmän minua kiinnostaisi, jos toinen ei edes yrittäisi.
Aivan. Nämä kaverit eivät kestä todellisuutta, jossa menestys, asema ja kunnioitus ansaitaan omilla teoilla, eivät valittamalla tai syyttämällä muita. Sen sijaan, että katsoisivat peiliin ja kehittäisivät itseään, he projisoivat kaiken ulospäin ja syyttävät naisia kaikesta.
Totuus on se, että maailma ei muutu heidän mielensä mukaan, eivätkä säännöt ole olemassa vain heitä vastaan. Miesten välinen kilpailu on kovaa, ja se on osa elämää – jos ei pärjää, ei voi kääntää katsetta muiden suuntaan. Valitus naisten vastuusta on helppo tekosyy. Oikeasti ongelma on heidän pelkonsa, epävarmuutensa ja haluttomuus kohdata omat rajansa.
Ja kyllä, ne jotka osaavat ja ennen kaikkea ymmärtävät keskustelevansa pierutrollin kanssa, toisin kuin sinä pikku kakkasuu, ottaa sen vastaan ja työstää itseään, pärjäävät ja saavat kunnioitusta, ei kukaan odota, että kukaan pelastaa heitä. Ja joo, tämä maailma voi olla yhtä absurdia kuin paukutteluyhdhntä: ensin tuntuu oudolta, mutta kun sen ymmärtää, huomaa sen olevan osa pelin sääntöjä.
Näin naisena sanoisin ett jos olisin mies niin sinuun en panostaisi centtiäkään. Et tuon tekstisi perusteella ole sellainen nainen jonka kanssa kenelläkään miehellä olisi mitään onnellisuutta tiedossa. Panostukset olisivat täysin turhia ihan kaikille miehille.
Nainen, joka vaatii high effort -treffejä, on red flag. Miksi miehen pitäisi panostaa jopa satoja euroja lähes tuntemattomaan ihmiseen? Kahvitreffit jossain kivassa kahvilassa riittää ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on low effort treffit? Minusta Biltemanin tai Ikean kahvilassa käynti edustaisi huonoa makua jos ei oikeasti ole noissa kaupoissa ostoksilla ja tulee nälkä tai kahville tarve. Tuollaisille mua ei saisi mutta kävelylle toki ja siinä kävelyn lomassa pienelle kahville. Voin maksaa oman kahvini myös, mutta olisin iloinen jos mies edes kahvin tarjoaisi, sehän maksaa alle 5€.
Nämähän eivät edes ole mitään helppoja treffipaikkoja. Esim. Ikeaan mennessä joutuisin itse matkustamaan Helsingistä Espooseen tai Vantaalle, maksamaan ylimääräisen HSL-vyöhykkeen hinnan, eivätkä julkiset mene edes ihan Ikean viereen. En edes tiedä, missä Bilteman liikkeitä on. Mutta jos tällaisia ehdotettaisiin, tulkitsisin että kyse on tarkoituksellista provikaatiota tai mielenosoitusta, koska ei oikeasti olisi mitään syytä valita tuollaista treffipaikkaa. Ja ainakin Ikean ravintola oli todella hälyinen ja epäviihtyisä, täynnä lapsiperheitä ja kirkuvia lapsia. Miksi kukaan oikeasti menisi treffeille tuollaiseen? Helpommin, vähemmällä vaivalla ja halvemmalla pääsee kun valitsee jonkun kivan kahvilan keskusta-alueelta.
Biltemaan pääsee 73 bussilla (AB-vyöhyke). 73:n päätepysäkki on aivan Bilteman vieressä. Uusi kahvila on valmistumassa kyseiseen Biltemaan tämän vuoden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä keskustelustakin näkee, miten eri asioita eri ihmiset arvostavat. Koen nillitykseksi sen että ekoihin treffeihin pitäisi panostaa täysillä enkä haluaisi kumppanikseni sellaista kontrollifriikkiä, jonka päivä menee pilalle kävelystä sateessa.
Jos on sovittu kävelytreffeistä, mutta sinä päivänä sataa, kokisin taas itse liian jäykäksi ja joustamattomaksi, jos suunnitelmasta pidetään kiinni säästä huolimatta. Niin helppoa on siirtää kävelytreffit sisätiloihin, että en suoraan sanottuna ymmärrä, miksi ensitapaamisella pitäisi ihan vaan periaatteen vuoksi mennä sateeseen kävelemään. Minä en haluaisi kumppanikseni ihmistä, jolle on ehdottoman tärkeää, että toinen osapuoli suostuu tulemaan ensitreffeillä sateeseen kävelemään. Minusta pikemminkin SE kuulostaa kontrollifriikiltä. Paljon leppoisampi, kohteliaampi ja huomaavaisempi olo tulee ihmisestä, joka miettii toisen osapuolen mukavuutta ja ehdottaa huonon sään vuoksi, että ollaan sisätiloissa.
Kannattaa mielummin siirtää treffipäivää kuin paikkaa, jos sataa vettä.
Eikö aloittaja hallitse viestinnän perusseikkoja? Noilla englanninkielisillä termeillä on hyvät ja napakat vastineet suomen kielessä. Tuommoinen brassailu englannilla on aika junttia.
Minustakin ne ekat (tokatkin) treffit on vasta sitä alkuvaiheen tutustumista ettei siihen mitään mahtipontisuutta tai romantiikkaa tarvita. Etenkin siis jos ollaan aivan uppo-outoja toiselleen.
Sitten taas jos on jo valmiiksi tuttuja ja ihastuttu toisiinsa eli se aiempi tuttuus / kaveruus on jo muuttunut romanttiseksi niin ekoilla treffeillä on se romantiikka ja kaikki perhostenlepatus läsnä vaikka oltaisiin huoltoaseman parkkiksella. Se ihastuksen kohde on se tärkein.
Enemmänkin noita mahtipontisia panostuksia voidaan tehdä sitten kun on jo vähän arkikin tullut mukaan suhteeseen ja on vaikka eka vuosipäivä jne.
Itse arvostan enemmän sitä arkista romantiikkaa ja hellyyttä. Sellaista toisen arvostusta mitä ei rahalla voi ostaa eikä materialla näyttää.
Vähän hassua, että tässä(kään) asiassa ei saisi olla kuin vain yhtä mieltä.
Vierailija kirjoitti:
TREFFIT BILTEMASSA HULLU TAAS VAUHDISSA
Mielestäni treffit biltemassa kuulostaa tosi kivalta idealta. N. 70v.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ylipäänsä lähteä tapaamaan ihmistä josta ei ole mitenkään kiinnostunut? Olisi viimeiset treffit jos mies sanoo että vien sinut nyt vaan kävelylle kun ei tuota kiinnostusta ole oikein vielä syntynyt :D joo bye.
Miten sinä osoitat tämän kiinnostuksen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ensimmäisellä tapaamisella testataan kemia. Sen näkee vasta livenä. Siksi minusta "low effort" treffit käyvät. Jos itse tai mies huomaa tavatessa, että todellista kiinnostusta ei ole, low effort treffit voi päättää kohteliaasti ja matalalla kynnyksellä. Minusta olisi kiusallista mennä vaikka pitkälle illalliselle miehen kanssa, josta huomaan heti että ei minua yhtään kiinostakkaan, ja "antaa" hänen maksaa. Tai myös istua tuollaisilla treffeillä miehen kanssa josta huomaan että minä en livenä kiinnostakaan häntä.
Ap
Miten sinne treffeille päädytään mikäli ei olla aikaisemmin tavattu? Onko nämä näitä tinder seksin metsästäjiä jotka ei halua mihinkään panostaa.
Jestas. Vuonna 2026 joku esittää, että appien kautta sovitut treffit on tuntematon käsite.
Vierailija kirjoitti:
Eikö aloittaja hallitse viestinnän perusseikkoja? Noilla englanninkielisillä termeillä on hyvät ja napakat vastineet suomen kielessä. Tuommoinen brassailu englannilla on aika junttia.
Brassailukaan ei ole hyvää suomea. Etkä sinäkään osannut antaa ap:n termien suomenkielisiä vastineita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on low effort treffit? Minusta Biltemanin tai Ikean kahvilassa käynti edustaisi huonoa makua jos ei oikeasti ole noissa kaupoissa ostoksilla ja tulee nälkä tai kahville tarve. Tuollaisille mua ei saisi mutta kävelylle toki ja siinä kävelyn lomassa pienelle kahville. Voin maksaa oman kahvini myös, mutta olisin iloinen jos mies edes kahvin tarjoaisi, sehän maksaa alle 5€.
Nämähän eivät edes ole mitään helppoja treffipaikkoja. Esim. Ikeaan mennessä joutuisin itse matkustamaan Helsingistä Espooseen tai Vantaalle, maksamaan ylimääräisen HSL-vyöhykkeen hinnan, eivätkä julkiset mene edes ihan Ikean viereen. En edes tiedä, missä Bilteman liikkeitä on. Mutta jos tällaisia ehdotettaisiin, tulkitsisin että kyse on tarkoituksellista provikaatiota tai mielenosoitusta, koska ei oikeasti olisi mitään syytä valita tuollaista treffipaikkaa. Ja ainakin Ikean ravintola oli todella hälyinen ja epäviihtyisä, täynnä lapsiperheitä ja kirkuvia lapsia. Miksi kukaan oikeasti menisi treffeille tuollaiseen? Helpommin, vähemmällä vaivalla ja halvemmalla pääsee kun valitsee jonkun kivan kahvilan keskusta-alueelta.
Biltemaan pääsee 73 bussilla (AB-vyöhyke). 73:n päätepysäkki on aivan Bilteman vieressä. Uusi kahvila on valmistumassa kyseiseen Biltemaan tämän vuoden aikana.
Mutta miksi ajaa 73:n päättärille Biltemaan, kun lähempänäkin on kahviloita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä keskustelustakin näkee, miten eri asioita eri ihmiset arvostavat. Koen nillitykseksi sen että ekoihin treffeihin pitäisi panostaa täysillä enkä haluaisi kumppanikseni sellaista kontrollifriikkiä, jonka päivä menee pilalle kävelystä sateessa.
Jos on sovittu kävelytreffeistä, mutta sinä päivänä sataa, kokisin taas itse liian jäykäksi ja joustamattomaksi, jos suunnitelmasta pidetään kiinni säästä huolimatta. Niin helppoa on siirtää kävelytreffit sisätiloihin, että en suoraan sanottuna ymmärrä, miksi ensitapaamisella pitäisi ihan vaan periaatteen vuoksi mennä sateeseen kävelemään. Minä en haluaisi kumppanikseni ihmistä, jolle on ehdottoman tärkeää, että toinen osapuoli suostuu tulemaan ensitreffeillä sateeseen kävelemään. Minusta pikemminkin SE kuulostaa kontrollifriikiltä. Paljon leppoisampi, kohteliaampi ja huomaavaisempi olo tulee ihmisestä, joka miettii toisen osapuolen mukavuutta ja ehdottaa huonon sään vuoksi, että ollaan sisätiloissa.
Kannattaa mielummin siirtää treffipäivää kuin paikkaa, jos sataa vettä.
Miksi? Onko pointtina se kävely ja ulkoilu, vai toisen ihmisen tapaaminen? Ihmisillä on myös muuta elämää kuin deittailu, joten muille päiville voi olla jo sovittuna ja mietittynä muuta. Itse ainakin kokisin, että toista ei niin kauheasti kiinnosta tavata, jos peruisi tapaamisen sateen takia vain siksi, että silloin ei voi tavata ulkona kävelyllä - vaikka vaihtoehtona olisi siirtää treffit kahvilaan/baariin/museoon/galleriaan tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on low effort treffit? Minusta Biltemanin tai Ikean kahvilassa käynti edustaisi huonoa makua jos ei oikeasti ole noissa kaupoissa ostoksilla ja tulee nälkä tai kahville tarve. Tuollaisille mua ei saisi mutta kävelylle toki ja siinä kävelyn lomassa pienelle kahville. Voin maksaa oman kahvini myös, mutta olisin iloinen jos mies edes kahvin tarjoaisi, sehän maksaa alle 5€.
Nämähän eivät edes ole mitään helppoja treffipaikkoja. Esim. Ikeaan mennessä joutuisin itse matkustamaan Helsingistä Espooseen tai Vantaalle, maksamaan ylimääräisen HSL-vyöhykkeen hinnan, eivätkä julkiset mene edes ihan Ikean viereen. En edes tiedä, missä Bilteman liikkeitä on. Mutta jos tällaisia ehdotettaisiin, tulkitsisin että kyse on tarkoituksellista provikaatiota tai mielenosoitusta, koska ei oikeasti olisi mitään syytä valita tuollaista treffipaikkaa. Ja ainakin Ikean ravintola oli todella hälyinen ja epäviihtyisä, täynnä lapsiperheitä ja kirkuvia lapsia. Miksi kukaan oikeasti menisi treffeille tuollaiseen? Helpommin, vähemmällä vaivalla ja halvemmalla pääsee kun valitsee jonkun kivan kahvilan keskusta-alueelta.
Biltemaan pääsee 73 bussilla (AB-vyöhyke). 73:n päätepysäkki on aivan Bilteman vieressä. Uusi kahvila on valmistumassa kyseiseen Biltemaan tämän vuoden aikana.
Mutta miksi ajaa 73:n päättärille Biltemaan, kun lähempänäkin on kahviloita?
Sillä toisella voi olla pidempi matka sinne keskustan kahvilaan.
Todellisuudessahan kukaan tervejärkinen ei tuota ajatusmaailmaa puolla. Ainakaan milleniaaleista. Olen itse 96-syntynyt ja en ole koskaan tavannut naista tai miestä joka omaa vastaavan ajatusmaailman. Somessa olen nähnyt jotain 12-vuotiaita puhumassa provider paskaa yms. Heillä useinkaan ei kuitenkaan ole edes kokemusta parisuhteista. Eikä ihme.
Toki Suomen ulkopuolella on normaalia että eletään hyvin erilaista deittikulttuuria kuin meillä.
Tuntuu tässäkin asiassa että some puhuu enemmän ja käytäntö sitten kertoo enemmän. Toki jos treffailet jotain pinnallisia primadonnia jotka eivät käy oikeissa töissä tai vastaavasti jotain inceljonneja niin kyllä arvot ovat erilaisia.
Jännä miten eri tavalla nämä termit koetaan. Minä koen, että "low effort" treffeillä on esim. laiskaa keskustelua, sitä että ei ns. anna itsestään mitään, ei sillä lailla panosta, ei osoita kiinnostusta toisen asioihin, vaan pitää keskuselun pintapuolisena ja kepeänä.
Hienot puitteet ja monimutkaiset suunnitelmat eivät pelasta tilannetta, jos sisältö on höttöä. Sitten toisaalta taas pelkkä kahvinjuonti ihmisen kanssa, jonka kanssa todella klikkaa, on kemiaa ja kipinää, keskustelu ja kommunikointi sujuu ja todella tutustutaan ja kiinnostutaan, on niin hieno kokemus, että siinä ei enää joku kynttiläillallinen toisi mitään sellaista, mitä ei jo olisi.