Helsingissä on kauniimpaa ja monipuolisempaa luontoa, kuin maaseudulla.
Helsingissä:
meri, saaristo, rannat, kalliot, lehdot, puistometsät, lintulahdet, suotyyppisiä kosteikkoja, niittyjä
Voit saman päivän aikana nähdä:
merenrannan
vanhaa kuusimetsää
lintukosteikon
kallioita
saaristoluontoa
Maaseudulla on käytännössä:
talousmetsää
peltoa
ojitettuja soita
pitkiä samanlaisia tieosuuksia
Kommentit (156)
Joko hesasen ainoa puu on kaadettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onks siel jokia koskineen ja tuntureita kuten meillä?
Tunturit ovat aivan yliarvostettuja luontoarvoiltaan. Tuntureille mennään, kun etelämpänä luontoa on tuhottu niin paljon. Pohjoisen luonto ei lähtökohtaiseti ole lajirikasta vaan melkoisen haurasta ja hitaasti kasvavaa.
Tää on oikeasti ihan totta, että pk-seudun kupeessa on paljon metsää, jota ei ole kaadettu vuosikymmeniin ja muutama läntti on jopa yli satavuotiasta. Koetapa löytää vastaavaa muualta.
Tunturiin mennään kun haluaa olla upeassa, suomalaisessa luonnossa. Sä voit pyöriä siellä kehä ykkösen sisällä niin paljon kuin haluat, mutta älä nyt viitsi kirjoitella tällaista soopaa
Vierailija kirjoitti:
Montakohan prosenttia ruoantuotannosta saadaan Helsingin tienvarsipelloista. No onneksi ei paljoa, jotta lyijyt ja muut raskasmetallit eivät tule ruokaamme. Vedetkin ovat aika saastuneita, ilmasta puhumattakaan. Kauniita kuvia kyllä saa otetuksi. Ja vanhat talot ovat hienoja.
Lyijyä ei nykyajan polttoaineissa ole nimeksikään. Ilma on Suomessa ja myös Stadissa maailman puhtaimpia. Vedet ovat puhtaita uida ja juomavesi erityisen osaavasti nykyajan tekniikoilla puhdistettua ja valvottua. Nyt tulee kyllä mieleen että joku iigori siellä dissailee suomalaisia ja Suomea. 😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain kaupunkilainen voi verrata rannikkomaisemaa sisämaahan ja päätellä siitä jotain.
Olen sisämaasta kotoisin, ja ainakin vuonna 2026 tuo kuvaus pitää valitettavan hyvin paikkansa. On joitain yksittäisiä harvoja länttejä sisämaassakin, joissa on luonnontilaista metsää.
Käyn iäkkäiden vanhempieni luona, ja lintujen puute verrattuna kaupunkikotini takametsään on aivan järkttävä. Asun omakotitalolähiössä kehä III:n sisällä, ja olen havainnut täällä paljon erilaisia lintuja, mutta myös kettuja, oravia yms. joita ei nykyään näe kotiseudulla enää juuri ollenkaan. Naapuri väitti nähneenä ilveksiä Kirkkonummella, lähellä kehää sekin.
Sitten takaisin faktojen pariin. Sisämaassa on valtavan suuria suojelualueita, suurimmat monta kertaa Helsingin pinta-ala. Se, että et niistä tiedä, kertoo vain sinusta. Teiden varsilla on talousmetsää, koska se on kustannustehokasta ja luonnollisesti vähän niin kuin pakollista logistiikan kannalta. Suojelualueet ovat yleensä enemmän syrjässä.
Listaa vaikka top3 pk-seudun kokoista ja yhtenäistä suojelualuetta, jotka eivät ole merialueella.
Googlaa Suomen kansallispuistot. Löytyy vaikka kuinka. Sanotaan vaikka Seitseminen, Helvetinjärvi ja Patvinsuo.
Näistä mainituista vain Patvinsuon on hieman yli 100 neliökilometriä, nuo kaksi muuta ovat alle 50 neliökilometriä kun pelkkä Helsingin pinta-ala on 213 neliökilometriä. Edelleen mielenkiinnolla odotan, mistä löytyy tundravyöhykkeen eteläpuolella sijaitseva metsäinen suojelualue joka on paaaljon suurempi kuin pk-seudun alue.
En tiennytkään, että koko Helsinki on yhtä aarniometsää. Turha vertailla jos toisessa riittää joku neliökilometrin läntti ja toisessa pitää olla satona neliökilometrejä.
No just täällä paukuteltiin henkseleitä miten Suomesta löytyy pk-seutua monta kertaa laajempia luonnontilaisia alueita, mutta kukaan ei ole kyennyt sanomaan mitä ne ovat. Ihmeellistä paskanjauhantaa taas :D
Typerys. Syötteen kansallispuisto ja Oulangan kansallispuisto ovat molemmat reilusti koko Helsinkiä suurempia. Lemmenjoki on pääosin mäntymetsiä ja on kymmenen kertaa suurempi.
Silti molemmat pienempiä kuin pk-seutu yhteensä. Alunperin oli horinoita alueista, jotka olisivat monta kertaa suurempia. Mutta hienoa, että edes Helsinkiä isompia alueita löytyy. Harmi vain, kun sijaitsevat silti sellaisella kasvuvyöhykkeellä, ettei lajisto voi olla kovin runsas.
Oletko jotenkin typerys? Sanoin, että Suomessa on paljon Helsinkiä suurempia suojelualueita. Sinä koetat koko ajan siirrellä maalitolppia, kun en kykene myöntämään olevasi väärässä. Monella noista on runsas lajisto, koska ovat niin monipuolisia maastoiltaan.
Lisäksi se, mikä on tärkeämpää, suuria ja pieniä alueita on siellä sun täällä ja yhteensä reilusti yli sata kertaa Helsingin pinta-ala. Minä en ole ottamassa pois mitää Helsingiltä, vaan olen päinvastoin iloinen, että siellä luontoa halutaan säilyttää ja kunnioittaa. En pidä myöskään typerästä huutelusta ilman mitään asiantuntemusta, etenkään kun se se perustuu pelkästään huutelijan tympeään luonteeseen ja haluun haastaa riitaa.
On se vain ihmeellistä, ettei voi oikeasti edes mainita nimeltä niitä. Tähän mennessä vasta yksi on saatu mainittua. Että sellaista typeryyttä. Myönnän olevani väärässä siitä, että joku just ja just Helsinkiä suurempi metsäinen alue on olemassa. Vautsi vau. Pointti tässä kuitenkin koko ajan on se, että se on aivan helkutin vähäistä ja riittämätöntä. Miten on mahdollista, että useat kymmenen tuhannen neliökilometrin laajuiset alueet ovat siinä kunnossa missä ovat? Pienet riekaleiset alueet ovat todellinen ongelma erityisesti suurpetojen kannalta. Ei tässä ole edes Helsingistä kysymys, vaan aivan käsittämättömästä luulosta että Suomessa olisi muka jotain koskematonta luontoa. Esimerkiksi pohjoisen tundra-alueita ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa runsaslajisiksi. Runsaslajisia alueita ovat lehdot, eikä niitä ole lähelläkään mainittuja kansallispuistoja. En siis edes asu Helsingissä.
Ainoa hyvä asia hesasessa on saatte halvalla asfalttia lisää, kun nyljette savulihaa, sitähän teillä riittää, luut voitte nakata koirillenne.
Suomen kauneinta seutua on länsikaira, eli Levi/Ylläs/Pallas-alue, Torniojokilaakso. Myös Kainuussa on jylhää, Kuusamon seudulla. Etelä-Suomen metsä on rääsikköä, ei yhtään kaunista. Ihan sama minkä kokoinen paikka kyseessä
Ap ei hallitse pilkutussääntöjä. Oi voi.
Helsinki on aina ollut harvinaisen ruma kaupunki, mutta ei aivan mahdoton. Tämän vuosituhannen aikana Helsinkiä on rumennettu ja rampautettu oikein urakalla. Oodi on poikkeus joka vahvistaa säännön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain kaupunkilainen voi verrata rannikkomaisemaa sisämaahan ja päätellä siitä jotain.
Olen sisämaasta kotoisin, ja ainakin vuonna 2026 tuo kuvaus pitää valitettavan hyvin paikkansa. On joitain yksittäisiä harvoja länttejä sisämaassakin, joissa on luonnontilaista metsää.
Käyn iäkkäiden vanhempieni luona, ja lintujen puute verrattuna kaupunkikotini takametsään on aivan järkttävä. Asun omakotitalolähiössä kehä III:n sisällä, ja olen havainnut täällä paljon erilaisia lintuja, mutta myös kettuja, oravia yms. joita ei nykyään näe kotiseudulla enää juuri ollenkaan. Naapuri väitti nähneenä ilveksiä Kirkkonummella, lähellä kehää sekin.
Sitten takaisin faktojen pariin. Sisämaassa on valtavan suuria suojelualueita, suurimmat monta kertaa Helsingin pinta-ala. Se, että et niistä tiedä, kertoo vain sinusta. Teiden varsilla on talousmetsää, koska se on kustannustehokasta ja luonnollisesti vähän niin kuin pakollista logistiikan kannalta. Suojelualueet ovat yleensä enemmän syrjässä.
Listaa vaikka top3 pk-seudun kokoista ja yhtenäistä suojelualuetta, jotka eivät ole merialueella.
Googlaa Suomen kansallispuistot. Löytyy vaikka kuinka. Sanotaan vaikka Seitseminen, Helvetinjärvi ja Patvinsuo.
Näistä mainituista vain Patvinsuon on hieman yli 100 neliökilometriä, nuo kaksi muuta ovat alle 50 neliökilometriä kun pelkkä Helsingin pinta-ala on 213 neliökilometriä. Edelleen mielenkiinnolla odotan, mistä löytyy tundravyöhykkeen eteläpuolella sijaitseva metsäinen suojelualue joka on paaaljon suurempi kuin pk-seudun alue.
En tiennytkään, että koko Helsinki on yhtä aarniometsää. Turha vertailla jos toisessa riittää joku neliökilometrin läntti ja toisessa pitää olla satona neliökilometrejä.
No just täällä paukuteltiin henkseleitä miten Suomesta löytyy pk-seutua monta kertaa laajempia luonnontilaisia alueita, mutta kukaan ei ole kyennyt sanomaan mitä ne ovat. Ihmeellistä paskanjauhantaa taas :D
Typerys. Syötteen kansallispuisto ja Oulangan kansallispuisto ovat molemmat reilusti koko Helsinkiä suurempia. Lemmenjoki on pääosin mäntymetsiä ja on kymmenen kertaa suurempi.
Silti molemmat pienempiä kuin pk-seutu yhteensä. Alunperin oli horinoita alueista, jotka olisivat monta kertaa suurempia. Mutta hienoa, että edes Helsinkiä isompia alueita löytyy. Harmi vain, kun sijaitsevat silti sellaisella kasvuvyöhykkeellä, ettei lajisto voi olla kovin runsas.
Oletko jotenkin typerys? Sanoin, että Suomessa on paljon Helsinkiä suurempia suojelualueita. Sinä koetat koko ajan siirrellä maalitolppia, kun en kykene myöntämään olevasi väärässä. Monella noista on runsas lajisto, koska ovat niin monipuolisia maastoiltaan.
Lisäksi se, mikä on tärkeämpää, suuria ja pieniä alueita on siellä sun täällä ja yhteensä reilusti yli sata kertaa Helsingin pinta-ala. Minä en ole ottamassa pois mitää Helsingiltä, vaan olen päinvastoin iloinen, että siellä luontoa halutaan säilyttää ja kunnioittaa. En pidä myöskään typerästä huutelusta ilman mitään asiantuntemusta, etenkään kun se se perustuu pelkästään huutelijan tympeään luonteeseen ja haluun haastaa riitaa.
On se vain ihmeellistä, ettei voi oikeasti edes mainita nimeltä niitä. Tähän mennessä vasta yksi on saatu mainittua. Että sellaista typeryyttä. Myönnän olevani väärässä siitä, että joku just ja just Helsinkiä suurempi metsäinen alue on olemassa. Vautsi vau. Pointti tässä kuitenkin koko ajan on se, että se on aivan helkutin vähäistä ja riittämätöntä. Miten on mahdollista, että useat kymmenen tuhannen neliökilometrin laajuiset alueet ovat siinä kunnossa missä ovat? Pienet riekaleiset alueet ovat todellinen ongelma erityisesti suurpetojen kannalta. Ei tässä ole edes Helsingistä kysymys, vaan aivan käsittämättömästä luulosta että Suomessa olisi muka jotain koskematonta luontoa. Esimerkiksi pohjoisen tundra-alueita ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa runsaslajisiksi. Runsaslajisia alueita ovat lehdot, eikä niitä ole lähelläkään mainittuja kansallispuistoja. En siis edes asu Helsingissä.
Onko sinulla vaikeuksia avata annettuja linkkejä? Jokaista en jaksa luetella, mutta montahan tulikin jo mainittua, ei vain yhtä. Keskity pointtiisi, äläkä jankkaa typeryyksiä, etenkin kun tiedät olevasi väärässä, vaikka se sinulle onkin mahdotonta myöntää.
Luontoa on hyvä suojella, siitä olemme samaa mieltä, mutta virallisesti on suojeltu 13 % kaikesta pinta-alasta ja lisäksi käsittelyn ulkopuolella on myös paljon. Osa lajeista pärjää paremmin talousmetsissä, osa heikommin. Osa talousmetsistä on olosuhteiltaan lähellä luonnonmukaista, osa taas ei. Maailma ei ole mustavalkoinen, eikä riitaa haastamalla saada aikaan mitään hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on kyllä hienomman näköstä Kilpisjärvellä ku Hesassa, sori vaan. Käypä joskus Saanan huipulla
Käypä joskus Norjan puolella niin hoksaat miltä hienot maisemat oikeasti näyttävät.
Katopa kartasta missä on kilpisjärvi ja mieti sit uuestaan mitä sanoit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain kaupunkilainen voi verrata rannikkomaisemaa sisämaahan ja päätellä siitä jotain.
Olen sisämaasta kotoisin, ja ainakin vuonna 2026 tuo kuvaus pitää valitettavan hyvin paikkansa. On joitain yksittäisiä harvoja länttejä sisämaassakin, joissa on luonnontilaista metsää.
Käyn iäkkäiden vanhempieni luona, ja lintujen puute verrattuna kaupunkikotini takametsään on aivan järkttävä. Asun omakotitalolähiössä kehä III:n sisällä, ja olen havainnut täällä paljon erilaisia lintuja, mutta myös kettuja, oravia yms. joita ei nykyään näe kotiseudulla enää juuri ollenkaan. Naapuri väitti nähneenä ilveksiä Kirkkonummella, lähellä kehää sekin.
Sitten takaisin faktojen pariin. Sisämaassa on valtavan suuria suojelualueita, suurimmat monta kertaa Helsingin pinta-ala. Se, että et niistä tiedä, kertoo vain sinusta. Teiden varsilla on talousmetsää, koska se on kustannustehokasta ja luonnollisesti vähän niin kuin pakollista logistiikan kannalta. Suojelualueet ovat yleensä enemmän syrjässä.
Listaa vaikka top3 pk-seudun kokoista ja yhtenäistä suojelualuetta, jotka eivät ole merialueella.
Googlaa Suomen kansallispuistot. Löytyy vaikka kuinka. Sanotaan vaikka Seitseminen, Helvetinjärvi ja Patvinsuo.
Näistä mainituista vain Patvinsuon on hieman yli 100 neliökilometriä, nuo kaksi muuta ovat alle 50 neliökilometriä kun pelkkä Helsingin pinta-ala on 213 neliökilometriä. Edelleen mielenkiinnolla odotan, mistä löytyy tundravyöhykkeen eteläpuolella sijaitseva metsäinen suojelualue joka on paaaljon suurempi kuin pk-seudun alue.
En tiennytkään, että koko Helsinki on yhtä aarniometsää. Turha vertailla jos toisessa riittää joku neliökilometrin läntti ja toisessa pitää olla satona neliökilometrejä.
No just täällä paukuteltiin henkseleitä miten Suomesta löytyy pk-seutua monta kertaa laajempia luonnontilaisia alueita, mutta kukaan ei ole kyennyt sanomaan mitä ne ovat. Ihmeellistä paskanjauhantaa taas :D
Ei sinulle Lapin suuret erämaat kelpaa kun eivät ole tarpeeksi "luontoa".
Tundralla harvemmin kasva kunnollista metsää, siksi.
Mutta ne ovat suurempia kuin pk-seutu. Helsingissä on noin tuhat hehtaaria suojeltua luontoa (wikipedia), joten siihen jos vertaa niin Suomi on täynnä isompia luonnonsuojelualueita.
Et siis todella ymmärrä, miten pohjoiseen täytyy mennä, jotta edes jonkinmoisia suojeltuja länttejä löytyy? Miksi riittävän laajoja alueita ei ole etelämpänä?
Jotta ongelma hahmottuisi vähän paremmin, niin karhun reviiri on useita satoja neliökilometrejä kun taas susilaumalla se voi olla jopa 1000-2000 neliökilometriä. Missä näillä on tilaa olla, kun joka paikkan ängetty hakuuaukeaa, mökkiä, taloa ja ties mitä. Sen sijaan Kanadassa ja Ruotissa on aidosti todella laajoja aloja saatu säästettyä, mutta ei täällä.Monella on virheellinen käsitys, jonka mukaan talousmetsä olisi sopimatonta eliöille. Ei ole. Metsätyypistä toki riippuu paljon, mutta monet talousmetsät ovat lajistoltaan hyvin samankaltaisia kuin suojelualueet. Etenkin karuilla kasvupaikoilla erot ovat melko pieniä. On olemassa joitakin erikoistuneita lajeja, jotka ovat vaikeuksissa talousmetsissä, mutta valtaosa lajeista pärjää niissä oikein hyvin, muun muassa karhut ja sudet.
Ei se tietenkään sopimatonta ole, mutta tuo ei pidä paikkansa että talousmetsät olisivat samankaltaisia kuin suojelualueet tai että se olisi jotenkin suotava asia. Se kertoo ennen kaikkea siitä, miten vähälajisia ja luntoarvoiltaan köyhtyneitä metsiä on nimetty suojelualueiksi.
Mikään ei käytännössä suojele suurpetoa, joka muka tulee ns. piha-alueelle. Se on aika vaikeaa olla menemättä piha-alueelle kun se perkuleen piha-alue on tungettu joka notkoon.
Vierailija kirjoitti:
Suomen kauneinta seutua on länsikaira, eli Levi/Ylläs/Pallas-alue, Torniojokilaakso. Myös Kainuussa on jylhää, Kuusamon seudulla. Etelä-Suomen metsä on rääsikköä, ei yhtään kaunista. Ihan sama minkä kokoinen paikka kyseessä
Hienoa luontoa on myös Pohjois-Savossa ja Järvi-Suomessa. Paljon korkeusvaihteluita, vettä ja maaseutua, jylhiä metsiä ja hienoja saaria. Monia hämää, kun liikkuvat lähinnä isoja teitä pitkin.
Maalla ei ole mitään paikkaa oman mökkipihan lisäksi, missä voisi ulkoilla. Voi kävellä henki kurkussa jotakin kehätien reunaa sinne ja takasin. Rekat pyyhkivät ohi punttia hipoen. Metsät on hakattu järkyttäviksi ryteiköiksi ja yksinäisiä sivuteitä ei uskalla kulkea paikallisten psykopaattien pelossa. Kun yrität mennä pyöräilemään, ikivanhat autonkotterot pyyhkäisevät ohi renkaat vinkuen, viisi jätkänaamaa kääntyy katsomaan, kuka ja minkäikäinen nainen pyöräilee, ja karvanopat vaan takalasissa heiluvat. Tulen Helsinkiin lenkkeilemään. Ihanaa.
Vierailija kirjoitti:
Maalla ei ole mitään paikkaa oman mökkipihan lisäksi, missä voisi ulkoilla. Voi kävellä henki kurkussa jotakin kehätien reunaa sinne ja takasin. Rekat pyyhkivät ohi punttia hipoen. Metsät on hakattu järkyttäviksi ryteiköiksi ja yksinäisiä sivuteitä ei uskalla kulkea paikallisten psykopaattien pelossa. Kun yrität mennä pyöräilemään, ikivanhat autonkotterot pyyhkäisevät ohi renkaat vinkuen, viisi jätkänaamaa kääntyy katsomaan, kuka ja minkäikäinen nainen pyöräilee, ja karvanopat vaan takalasissa heiluvat. Tulen Helsinkiin lenkkeilemään. Ihanaa.
Mikä ihanuus on lenkkeillä hesuleissa peukuttajien ja mäh lyjen seassa, oi autuutta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain kaupunkilainen voi verrata rannikkomaisemaa sisämaahan ja päätellä siitä jotain.
Olen sisämaasta kotoisin, ja ainakin vuonna 2026 tuo kuvaus pitää valitettavan hyvin paikkansa. On joitain yksittäisiä harvoja länttejä sisämaassakin, joissa on luonnontilaista metsää.
Käyn iäkkäiden vanhempieni luona, ja lintujen puute verrattuna kaupunkikotini takametsään on aivan järkttävä. Asun omakotitalolähiössä kehä III:n sisällä, ja olen havainnut täällä paljon erilaisia lintuja, mutta myös kettuja, oravia yms. joita ei nykyään näe kotiseudulla enää juuri ollenkaan. Naapuri väitti nähneenä ilveksiä Kirkkonummella, lähellä kehää sekin.
Sitten takaisin faktojen pariin. Sisämaassa on valtavan suuria suojelualueita, suurimmat monta kertaa Helsingin pinta-ala. Se, että et niistä tiedä, kertoo vain sinusta. Teiden varsilla on talousmetsää, koska se on kustannustehokasta ja luonnollisesti vähän niin kuin pakollista logistiikan kannalta. Suojelualueet ovat yleensä enemmän syrjässä.
Listaa vaikka top3 pk-seudun kokoista ja yhtenäistä suojelualuetta, jotka eivät ole merialueella.
Googlaa Suomen kansallispuistot. Löytyy vaikka kuinka. Sanotaan vaikka Seitseminen, Helvetinjärvi ja Patvinsuo.
Näistä mainituista vain Patvinsuon on hieman yli 100 neliökilometriä, nuo kaksi muuta ovat alle 50 neliökilometriä kun pelkkä Helsingin pinta-ala on 213 neliökilometriä. Edelleen mielenkiinnolla odotan, mistä löytyy tundravyöhykkeen eteläpuolella sijaitseva metsäinen suojelualue joka on paaaljon suurempi kuin pk-seudun alue.
En tiennytkään, että koko Helsinki on yhtä aarniometsää. Turha vertailla jos toisessa riittää joku neliökilometrin läntti ja toisessa pitää olla satona neliökilometrejä.
No just täällä paukuteltiin henkseleitä miten Suomesta löytyy pk-seutua monta kertaa laajempia luonnontilaisia alueita, mutta kukaan ei ole kyennyt sanomaan mitä ne ovat. Ihmeellistä paskanjauhantaa taas :D
Ei sinulle Lapin suuret erämaat kelpaa kun eivät ole tarpeeksi "luontoa".
Tundralla harvemmin kasva kunnollista metsää, siksi.
Mutta ne ovat suurempia kuin pk-seutu. Helsingissä on noin tuhat hehtaaria suojeltua luontoa (wikipedia), joten siihen jos vertaa niin Suomi on täynnä isompia luonnonsuojelualueita.
Et siis todella ymmärrä, miten pohjoiseen täytyy mennä, jotta edes jonkinmoisia suojeltuja länttejä löytyy? Miksi riittävän laajoja alueita ei ole etelämpänä?
Jotta ongelma hahmottuisi vähän paremmin, niin karhun reviiri on useita satoja neliökilometrejä kun taas susilaumalla se voi olla jopa 1000-2000 neliökilometriä. Missä näillä on tilaa olla, kun joka paikkan ängetty hakuuaukeaa, mökkiä, taloa ja ties mitä. Sen sijaan Kanadassa ja Ruotissa on aidosti todella laajoja aloja saatu säästettyä, mutta ei täällä.Monella on virheellinen käsitys, jonka mukaan talousmetsä olisi sopimatonta eliöille. Ei ole. Metsätyypistä toki riippuu paljon, mutta monet talousmetsät ovat lajistoltaan hyvin samankaltaisia kuin suojelualueet. Etenkin karuilla kasvupaikoilla erot ovat melko pieniä. On olemassa joitakin erikoistuneita lajeja, jotka ovat vaikeuksissa talousmetsissä, mutta valtaosa lajeista pärjää niissä oikein hyvin, muun muassa karhut ja sudet.
Ei se tietenkään sopimatonta ole, mutta tuo ei pidä paikkansa että talousmetsät olisivat samankaltaisia kuin suojelualueet tai että se olisi jotenkin suotava asia. Se kertoo ennen kaikkea siitä, miten vähälajisia ja luntoarvoiltaan köyhtyneitä metsiä on nimetty suojelualueiksi.
Mikään ei käytännössä suojele suurpetoa, joka muka tulee ns. piha-alueelle. Se on aika vaikeaa olla menemättä piha-alueelle kun se perkuleen piha-alue on tungettu joka notkoon.
Ei kaikki olekaan, mutta monet ovat. Esimerkiksi kuivien ja kuivahkojen kankaiden mäntymetsät ovat lajistoltaan hyvin samankaltaisia luonnonmetsien ja talousmetsien kesken, ja niitä on Suomessa paljon. Kenttäkerroksessa samat sammalet, jäkälät ja varvut. Yleensä ovat melko puhtaita männiköitä ihan luonnostaankin. Pääosin samat linnut ja hyönteiset, samat nisäkkäät jne.
Rehevät luonnontilaiset ikimetsät ovat usein kuusettuneita ja vähälajisia, koska sakea kuusikko varjostaa liikaa, hapan neulaskarike muuttaa pintamaan ph:n happamaksi ja lehtipuusto kuolee pois tietyn iän jälkeen. Monipuolisimpia ovat vanhahkot rehevät metsät, jotka ovat joskus joko luonnontuhojen vuoksi uusiutuneet tai hakattu paljaaksi ja jätetty sitten koskematta.
Jos Helsinki on noin ihana, niin miksi ihmeessä viime viikonloppunakin sadat lintubongarit tunki maaseudulle parkittamaan autojaan keskelle suoria teitä ja ihmettelemään talousmetsien lintukosteikoissa muuttolintujen saapumista? Pysykää Helsingissä, antakaan meidän elää rauhassa täällä ja lopettakaa suojelupuheet, ei maalle tarvita yhtäkään luonnonsuojelumetsää, koska Helsingissä niitä on riittävästi. Iso osa keskuspuistoa on yli 150 v ikäistä monimuotoisesti tärkeää luonnonmetsää, jossa ei ole ikinä tehty mitään hakkuita.
Itämeri on ihana kaikin tavoin, sen luontoarvot ovat jätevesien huumejäämissä ja lumenkaatopaikkojen sulamisvesien öljyissä.
Vierailija kirjoitti:
Maalla ei ole mitään paikkaa oman mökkipihan lisäksi, missä voisi ulkoilla. Voi kävellä henki kurkussa jotakin kehätien reunaa sinne ja takasin. Rekat pyyhkivät ohi punttia hipoen. Metsät on hakattu järkyttäviksi ryteiköiksi ja yksinäisiä sivuteitä ei uskalla kulkea paikallisten psykopaattien pelossa. Kun yrität mennä pyöräilemään, ikivanhat autonkotterot pyyhkäisevät ohi renkaat vinkuen, viisi jätkänaamaa kääntyy katsomaan, kuka ja minkäikäinen nainen pyöräilee, ja karvanopat vaan takalasissa heiluvat. Tulen Helsinkiin lenkkeilemään. Ihanaa.
Ihmettelen aina, miksi on tarpeen kirjoitella puolin ja toisin tällaisia typeryyksiä. Maaseutu ja kaupunki ovat erilaisia, mutta niin kuuluukin olla ja sen kuvittelisi olevan jokaiselle fiksulle ihmiselle ihan ok. Naurettavaa on mollata Helsinkiä, mutta myös maaseutua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain kaupunkilainen voi verrata rannikkomaisemaa sisämaahan ja päätellä siitä jotain.
Olen sisämaasta kotoisin, ja ainakin vuonna 2026 tuo kuvaus pitää valitettavan hyvin paikkansa. On joitain yksittäisiä harvoja länttejä sisämaassakin, joissa on luonnontilaista metsää.
Käyn iäkkäiden vanhempieni luona, ja lintujen puute verrattuna kaupunkikotini takametsään on aivan järkttävä. Asun omakotitalolähiössä kehä III:n sisällä, ja olen havainnut täällä paljon erilaisia lintuja, mutta myös kettuja, oravia yms. joita ei nykyään näe kotiseudulla enää juuri ollenkaan. Naapuri väitti nähneenä ilveksiä Kirkkonummella, lähellä kehää sekin.
Sitten takaisin faktojen pariin. Sisämaassa on valtavan suuria suojelualueita, suurimmat monta kertaa Helsingin pinta-ala. Se, että et niistä tiedä, kertoo vain sinusta. Teiden varsilla on talousmetsää, koska se on kustannustehokasta ja luonnollisesti vähän niin kuin pakollista logistiikan kannalta. Suojelualueet ovat yleensä enemmän syrjässä.
Listaa vaikka top3 pk-seudun kokoista ja yhtenäistä suojelualuetta, jotka eivät ole merialueella.
Googlaa Suomen kansallispuistot. Löytyy vaikka kuinka. Sanotaan vaikka Seitseminen, Helvetinjärvi ja Patvinsuo.
Näistä mainituista vain Patvinsuon on hieman yli 100 neliökilometriä, nuo kaksi muuta ovat alle 50 neliökilometriä kun pelkkä Helsingin pinta-ala on 213 neliökilometriä. Edelleen mielenkiinnolla odotan, mistä löytyy tundravyöhykkeen eteläpuolella sijaitseva metsäinen suojelualue joka on paaaljon suurempi kuin pk-seudun alue.
En tiennytkään, että koko Helsinki on yhtä aarniometsää. Turha vertailla jos toisessa riittää joku neliökilometrin läntti ja toisessa pitää olla satona neliökilometrejä.
No just täällä paukuteltiin henkseleitä miten Suomesta löytyy pk-seutua monta kertaa laajempia luonnontilaisia alueita, mutta kukaan ei ole kyennyt sanomaan mitä ne ovat. Ihmeellistä paskanjauhantaa taas :D
Typerys. Syötteen kansallispuisto ja Oulangan kansallispuisto ovat molemmat reilusti koko Helsinkiä suurempia. Lemmenjoki on pääosin mäntymetsiä ja on kymmenen kertaa suurempi.
Silti molemmat pienempiä kuin pk-seutu yhteensä. Alunperin oli horinoita alueista, jotka olisivat monta kertaa suurempia. Mutta hienoa, että edes Helsinkiä isompia alueita löytyy. Harmi vain, kun sijaitsevat silti sellaisella kasvuvyöhykkeellä, ettei lajisto voi olla kovin runsas.
Oletko jotenkin typerys? Sanoin, että Suomessa on paljon Helsinkiä suurempia suojelualueita. Sinä koetat koko ajan siirrellä maalitolppia, kun en kykene myöntämään olevasi väärässä. Monella noista on runsas lajisto, koska ovat niin monipuolisia maastoiltaan.
Lisäksi se, mikä on tärkeämpää, suuria ja pieniä alueita on siellä sun täällä ja yhteensä reilusti yli sata kertaa Helsingin pinta-ala. Minä en ole ottamassa pois mitää Helsingiltä, vaan olen päinvastoin iloinen, että siellä luontoa halutaan säilyttää ja kunnioittaa. En pidä myöskään typerästä huutelusta ilman mitään asiantuntemusta, etenkään kun se se perustuu pelkästään huutelijan tympeään luonteeseen ja haluun haastaa riitaa.
On se vain ihmeellistä, ettei voi oikeasti edes mainita nimeltä niitä. Tähän mennessä vasta yksi on saatu mainittua. Että sellaista typeryyttä. Myönnän olevani väärässä siitä, että joku just ja just Helsinkiä suurempi metsäinen alue on olemassa. Vautsi vau. Pointti tässä kuitenkin koko ajan on se, että se on aivan helkutin vähäistä ja riittämätöntä. Miten on mahdollista, että useat kymmenen tuhannen neliökilometrin laajuiset alueet ovat siinä kunnossa missä ovat? Pienet riekaleiset alueet ovat todellinen ongelma erityisesti suurpetojen kannalta. Ei tässä ole edes Helsingistä kysymys, vaan aivan käsittämättömästä luulosta että Suomessa olisi muka jotain koskematonta luontoa. Esimerkiksi pohjoisen tundra-alueita ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa runsaslajisiksi. Runsaslajisia alueita ovat lehdot, eikä niitä ole lähelläkään mainittuja kansallispuistoja. En siis edes asu Helsingissä.
Onko sinulla vaikeuksia avata annettuja linkkejä? Jokaista en jaksa luetella, mutta montahan tulikin jo mainittua, ei vain yhtä. Keskity pointtiisi, äläkä jankkaa typeryyksiä, etenkin kun tiedät olevasi väärässä, vaikka se sinulle onkin mahdotonta myöntää.
Luontoa on hyvä suojella, siitä olemme samaa mieltä, mutta virallisesti on suojeltu 13 % kaikesta pinta-alasta ja lisäksi käsittelyn ulkopuolella on myös paljon. Osa lajeista pärjää paremmin talousmetsissä, osa heikommin. Osa talousmetsistä on olosuhteiltaan lähellä luonnonmukaista, osa taas ei. Maailma ei ole mustavalkoinen, eikä riitaa haastamalla saada aikaan mitään hyvää.
Tuota noin. Eikö ole aika helkutin ristiriitaista jankuttaa typeryydestä ja sitten olla peppukipeä siitä, että toinen osapuoli muka haastaa riitaa? En ole yhden ensimmäistä ihmistä kutsunut alatyylisesti kuten sinä. No eipä voi olettaa kovin ihmeellistä keskustelua näillä eväillä, mutta olkoot.
Annettuja linkkejä availin, mutta niissä ei todella ole minulle mitään uutta tietoa. Tiedän oikein hyvin, että Suomessa on kansallispuistoja ja suurimmassa osassa olen käynytkin. Suuri osa todella ovat hyvin pieniä pinta-alaltaan. Pinta-ala todella on yksi oleellinen tekijä jo monta kertaa edellä mainitusta syystä: reviirit. Oleellista on myös sijainti. Laajoja suojeltuja alueita tarvitaan paljon etelämmäs. Puhut suojellusta alueesta. Hyvä, että se on suojeltu, sijainti on vain epäedullinen sen kannalta että monimuotoisuus säästyisi aidosti. Suojeltu alue ei silti tarkoita sitä että se olisi luonnontilaista, kuten se on esimerkiksi laajoilla alueilla mm. Nuuksiossa, josta on tässä ketjussa paljon puhuttu. Luonnontilaista metsää Suomessa on noin 3 % tällä hetkellä. On oikeasti aika surullista, että Helsingin ja Lapin välillä moista ei oikein tahdo löytyä.
Stadilaiset ovat suurimmaksi osaksi maalta muuttaneita ja omistavat mökkejä ja mummoloita ja sukutiloja maalla. Joten eiköhän ymmärrystä riitä. Aloittaja vaan yrittää jotain tylsää vastakkainajattelua....
T.stadilainen