Helsingissä on kauniimpaa ja monipuolisempaa luontoa, kuin maaseudulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain kaupunkilainen voi verrata rannikkomaisemaa sisämaahan ja päätellä siitä jotain. 

Olen sisämaasta kotoisin, ja ainakin vuonna 2026 tuo kuvaus pitää valitettavan hyvin paikkansa. On joitain yksittäisiä harvoja länttejä sisämaassakin, joissa on luonnontilaista metsää.

Käyn iäkkäiden vanhempieni luona, ja lintujen puute verrattuna kaupunkikotini takametsään on aivan järkttävä. Asun omakotitalolähiössä kehä III:n sisällä, ja olen havainnut täällä paljon erilaisia lintuja, mutta myös kettuja, oravia yms. joita ei nykyään näe kotiseudulla enää juuri ollenkaan. Naapuri väitti nähneenä ilveksiä Kirkkonummella, lähellä kehää sekin.

Sitten takaisin faktojen pariin. Sisämaassa on valtavan suuria suojelualueita, suurimmat monta kertaa Helsingin pinta-ala. Se, että et niistä tiedä, kertoo vain sinusta. Teiden varsilla on talousmetsää, koska se on kustannustehokasta ja luonnollisesti vähän niin kuin pakollista logistiikan kannalta. Suojelualueet ovat yleensä enemmän syrjässä.

Listaa vaikka top3 pk-seudun kokoista ja yhtenäistä suojelualuetta, jotka eivät ole merialueella.

Googlaa Suomen kansallispuistot. Löytyy vaikka kuinka. Sanotaan vaikka Seitseminen, Helvetinjärvi ja Patvinsuo.

Näistä mainituista vain Patvinsuon on hieman yli 100 neliökilometriä, nuo kaksi muuta ovat alle 50 neliökilometriä kun pelkkä Helsingin pinta-ala on 213 neliökilometriä. Edelleen mielenkiinnolla odotan, mistä löytyy tundravyöhykkeen eteläpuolella sijaitseva metsäinen suojelualue joka on paaaljon suurempi kuin pk-seudun alue. 

En tiennytkään, että koko Helsinki on yhtä aarniometsää. Turha vertailla jos toisessa riittää joku neliökilometrin läntti ja toisessa pitää olla satona neliökilometrejä.

No just täällä paukuteltiin henkseleitä miten Suomesta löytyy pk-seutua monta kertaa laajempia luonnontilaisia alueita, mutta kukaan ei ole kyennyt sanomaan mitä ne ovat. Ihmeellistä paskanjauhantaa taas :D 

Typerys. Syötteen kansallispuisto ja Oulangan kansallispuisto ovat molemmat reilusti koko Helsinkiä suurempia. Lemmenjoki on pääosin mäntymetsiä ja on kymmenen kertaa suurempi.

Silti molemmat pienempiä kuin pk-seutu yhteensä. Alunperin oli horinoita alueista, jotka olisivat monta kertaa suurempia. Mutta hienoa, että edes Helsinkiä isompia alueita löytyy. Harmi vain, kun sijaitsevat silti sellaisella kasvuvyöhykkeellä, ettei lajisto voi olla kovin runsas.

Oletko jotenkin typerys? Sanoin, että Suomessa on paljon Helsinkiä suurempia suojelualueita. Sinä koetat koko ajan siirrellä maalitolppia, kun en kykene myöntämään olevasi väärässä. Monella noista on runsas lajisto, koska ovat niin monipuolisia maastoiltaan. 

 

Lisäksi se, mikä on tärkeämpää, suuria ja pieniä alueita on siellä sun täällä ja yhteensä reilusti yli sata kertaa Helsingin pinta-ala. Minä en ole ottamassa pois mitää Helsingiltä, vaan olen päinvastoin iloinen, että siellä luontoa halutaan säilyttää ja kunnioittaa. En pidä myöskään typerästä huutelusta ilman mitään asiantuntemusta, etenkään kun se se perustuu pelkästään huutelijan tympeään luonteeseen ja haluun haastaa riitaa.

On se vain ihmeellistä, ettei voi oikeasti edes mainita nimeltä niitä.  Tähän mennessä vasta yksi on saatu mainittua. Että sellaista typeryyttä. Myönnän olevani väärässä siitä, että joku just ja just Helsinkiä suurempi metsäinen alue on olemassa. Vautsi vau. Pointti tässä kuitenkin koko ajan on se, että se on aivan helkutin vähäistä ja riittämätöntä. Miten on mahdollista, että useat kymmenen tuhannen neliökilometrin laajuiset alueet ovat siinä kunnossa missä ovat? Pienet riekaleiset alueet ovat todellinen ongelma erityisesti suurpetojen kannalta. Ei tässä ole edes Helsingistä kysymys, vaan aivan käsittämättömästä luulosta että Suomessa olisi muka jotain koskematonta luontoa. Esimerkiksi pohjoisen tundra-alueita ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa runsaslajisiksi. Runsaslajisia alueita ovat lehdot, eikä niitä ole lähelläkään mainittuja kansallispuistoja. En siis edes asu Helsingissä. 

Onko sinulla vaikeuksia avata annettuja linkkejä? Jokaista en jaksa luetella, mutta montahan tulikin jo mainittua, ei vain yhtä. Keskity pointtiisi, äläkä jankkaa typeryyksiä, etenkin kun tiedät olevasi väärässä, vaikka se sinulle onkin mahdotonta myöntää. 

Luontoa on hyvä suojella, siitä olemme samaa mieltä, mutta virallisesti on suojeltu 13 % kaikesta pinta-alasta ja lisäksi käsittelyn ulkopuolella on myös paljon. Osa lajeista pärjää paremmin talousmetsissä, osa heikommin. Osa talousmetsistä on olosuhteiltaan lähellä luonnonmukaista, osa taas ei. Maailma ei ole mustavalkoinen, eikä riitaa haastamalla saada aikaan mitään hyvää.

Tuota noin. Eikö ole aika helkutin ristiriitaista jankuttaa typeryydestä ja sitten olla peppukipeä siitä, että toinen osapuoli muka haastaa riitaa? En ole yhden ensimmäistä ihmistä kutsunut alatyylisesti kuten sinä. No eipä voi olettaa kovin ihmeellistä keskustelua näillä eväillä, mutta olkoot.
Annettuja linkkejä availin, mutta niissä ei todella ole minulle mitään uutta tietoa. Tiedän oikein hyvin, että Suomessa on kansallispuistoja ja suurimmassa osassa olen käynytkin. Suuri osa todella ovat hyvin pieniä pinta-alaltaan. Pinta-ala todella on yksi oleellinen tekijä jo monta kertaa edellä mainitusta syystä: reviirit. Oleellista on myös sijainti. Laajoja suojeltuja alueita tarvitaan paljon etelämmäs.  Puhut suojellusta alueesta. Hyvä, että se on suojeltu, sijainti on vain epäedullinen sen kannalta että monimuotoisuus säästyisi aidosti. Suojeltu alue ei silti tarkoita sitä että se olisi luonnontilaista, kuten se on esimerkiksi laajoilla alueilla mm. Nuuksiossa, josta on tässä ketjussa paljon puhuttu. Luonnontilaista metsää Suomessa on noin 3 % tällä hetkellä. On oikeasti aika surullista, että Helsingin ja Lapin välillä moista ei oikein tahdo löytyä. 

Sinä et oikeasti tajua yhtään mitään 😅 Ensin ärsytti, nyt jo naurattaa ja vähän nolottaa. Se isolla reviirillä elävä karhu tai susi ei reviiriään rajoita mihinkään "suojelualueelle". Miksi rajoittaisi kun riista, siis hirvet, ovat juurikin siellä talousmetsässä.

Kyllähän suojelualue käytännössä juuri tarkoittaa että se pyritään luonnontilaisena säilyttämään. Kyllähän luonnonpuistot on luontomatkailun lisäksi etenkin luonnon tutkijoita varten olemassa. 

Kaupungit on perustettu aikanaan geologisesti sellaisiin paikkoihin, joissa on monipuolinen luonto. Parhaat viljelysmaat lähellä, sekä on metsissä riistaa ja vesistöissä kalaa. Usein kaupungit sijaitsee alavilla paikoilla virtaavan veden äärellä, siinä kohden missä joki laskee mereen tai järveen. Alavat paikat sulaa keväällä ylänköjä aiemmin.  Myös järvien väliset maakaistaleet suosittuja paikkoja aikojen alussa olleet, johon sitten kasvanut kaupunki.

Joskus miettinyt sitä, mikäli koko Suomi olisi asumatonta korpea, niin missä olisi tihein määrä nisäkkäitä. Hirviä, susia jne. Eiköhän Suomen ykköspaikka olisi eläimille Aurajoen suu ja nykyinen Turun keskusta, sekä Turun edustan saaret Hirvensalo, Ruissalo, Rymättylä. Näissä paikoissa voi perunat laittaa maahan jo maaliskuussa leudon ilmaston ansiosta. Manner-Suomen pisin kasvukausi, joka päättyy vasta lokakuun viimeisellä viikolla. Kasvinsyöjillä paljon syötävää ja pedot seuraavat perässä. Ei ihme, että Lounais-Suomessa on 30 susilaumaa, vaikka tiheästi asutettua seutua. 

Helsinki perustettu Vantaanjoen suulle ja myös siltä osin Turun kaltainen ympäristö, kuten monella muullakin kaupungilla Suomessa ja maailmalla on.

Vierailija kirjoitti:

Kaupungit on perustettu aikanaan geologisesti sellaisiin paikkoihin, joissa on monipuolinen luonto. Parhaat viljelysmaat lähellä, sekä on metsissä riistaa ja vesistöissä kalaa. Usein kaupungit sijaitsee alavilla paikoilla virtaavan veden äärellä, siinä kohden missä joki laskee mereen tai järveen. Alavat paikat sulaa keväällä ylänköjä aiemmin.  Myös järvien väliset maakaistaleet suosittuja paikkoja aikojen alussa olleet, johon sitten kasvanut kaupunki.

 

Joskus miettinyt sitä, mikäli koko Suomi olisi asumatonta korpea, niin missä olisi tihein määrä nisäkkäitä. Hirviä, susia jne. Eiköhän Suomen ykköspaikka olisi eläimille Aurajoen suu ja nykyinen Turun keskusta, sekä Turun edustan saaret Hirvensalo, Ruissalo, Rymättylä. Näissä paikoissa voi perunat laittaa maahan jo maaliskuussa leudon ilmaston ansiosta. Manner-Suomen pisin kasvukausi, joka päättyy vasta lokakuun viimeisellä viikolla. Kasvinsyöjillä paljon syötävää ja pedot seuraavat perässä. Ei ihme, että Lounais-Suomessa on 30 susilaumaa, vaikka tiheästi asutettua seutua. 

 

Helsinki perustettu Vantaanjoen suulle ja myös siltä osin Turun kaltainen ympäristö, kuten monella muullakin kaupungilla Suomessa ja maailmalla on.

Olet hyvin paljon oikeassa, mutta sanaa "aikanaan" et alleviivaa tarpeeksi. 

Useat kaupungit tosin Keski-Europassa muun muassa olleet huomattavaisi kauemmin kuin Turku tai Helsinki. Miten niiden luonnon on käynyt tänä aikana??

Ja sitten maaseutua syytettään, jossa kaupunkeihin tuotetaan vielä ruuat ja kaikki mahdollinen valmius. Itse en kyllä tuottaisi, tai pitäisi tehdä tarkat sitoomukset.