Helsingissä on kauniimpaa ja monipuolisempaa luontoa, kuin maaseudulla.

Vierailija kirjoitti:

No tuo näkymä on kaikissa rantakaupungeissa eikä vain Helsingissä.

Oulu on Suomen ainoa rantakaupunki, jossa ei ole kallioita. Tai on Haukiputaan puolella, mutta sinne pitää tarpoa 5 km vaikeakulkuista pusikkoa punkkien samaan aikaan vaaniessa. Tuiran rantakalliot ra*skattiin Merikosken voimalaitoksen myötä.

Tämä tekeekin Oulusta erityisen ankean, suoranaisen h*lvetin maan päällä. Oulussa ei ole mitään oikeaa luontoa. Ja muka kulttuuripääkaupunki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain kaupunkilainen voi verrata rannikkomaisemaa sisämaahan ja päätellä siitä jotain. 

Olen sisämaasta kotoisin, ja ainakin vuonna 2026 tuo kuvaus pitää valitettavan hyvin paikkansa. On joitain yksittäisiä harvoja länttejä sisämaassakin, joissa on luonnontilaista metsää.

Käyn iäkkäiden vanhempieni luona, ja lintujen puute verrattuna kaupunkikotini takametsään on aivan järkttävä. Asun omakotitalolähiössä kehä III:n sisällä, ja olen havainnut täällä paljon erilaisia lintuja, mutta myös kettuja, oravia yms. joita ei nykyään näe kotiseudulla enää juuri ollenkaan. Naapuri väitti nähneenä ilveksiä Kirkkonummella, lähellä kehää sekin.

Maaseudulla on luonnoneläimillä tilaa pysyä poissa ihmisten nurkista, ja ovat vielä ihmisarkoja, kuten kuuluukin olla. Ei villieläimen, kuten ilveksen tai ketun, pitäisi näyttäytyä ihmiselle, vaan väistää ihmistä. 

 

Itsekin asun maaseudulla ja parin vuosikymmen aikana olen nähnyt ketun vain kahdesti ja niitä on kuitenkin täällä paljon, kuten muitakin villieläimiä. Ketun jälkiä, jätöksiä ja pesiä olen nähnyt. Talviset lumijäljet, joskus riistakameroiden kuvat ja metsästäjien havainnot kertoo, että ihan kaikkia Suomen villipetoja löytyy kyllä. Pihassa onkin sitten talvisen ruokinnan takia ihmiseen tottuneita oravia ja lintuja paljon. 

 

Pointtini siis se, että villieläimiä ei ole normaalia nähdä, ja se ettei villieläimiä näe maaseudulla lähellä asutusta, ei tarkoita etteikö niitä olisi. Ne vain pysyttelevät siellä luonnollisessa ympäristössään missä on tilaa elää ja ravintoa. Kaupungissa villieläinten on pakko ahtautua samoille alueille ihmisten kanssa. Toisaalta ovat myös oppineet käyttämään ihmisen mahdollistamaa helppoa ravintoa hyödykseen. Osa siis jätteitä, kuten rotat ja ketut, mutta osa on myös saaliin perässä: ketut, ilvekset, pöllöt citykanien, rottien, hiirien ja myyrien. 

Kyllä ilvekset liikkuu nykyään ihan käsittämättömän yleisesti talojen lähellä, tästä on monia satoja riistakameran ottamia videoita ympäri maata olemassa.

 

Yleensä eläinten jälkiä ei ole kovin vaikea opiskella, jotain 20-30€:lla saa kunnon opuksen. Äkkiä saattaa huomata että jopa petoeläimet tulee pihojen lähelle. Varsinkin talvella jälkien bongaus on hyvällä lumella melki helppoa. 

Kyllä, kyllä, kyllä riistakameran kuvia! Mutta ei ole tavallista nähdä omin silmin ja keskellä päivää! Mutta kyllä, jotkut näkee silti, mutta se ei ole tavallista! Noita riistakameran kuvia löytyy ihan itseltäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Yksi suurmaanomistaja voi saada kokonaisen kylän luonnon järkyttävään kuntoon avohakkuilla ja maansiirroilla.  Maaseudun muutos ainakin Etelä-Suomessa viimeisten 50 vuoden aikana on ollut todella valtava.  Maiseman suojeluun ja ympäristön siisteyteen ei kiinnitetä lainkaan huomiota.  Ruostuneita koneita, luhistuneita latoja ja metsästä koottuja puukasoja ja muuta rojua tien varret täyteen.  Ja tietenkin niitä valkoisia muovisia  kääryleitä.  Ahneus ratkaisee kaikkialla.

Avohakkuuala on vuosi vuodelta pienentynyt viimeisen 20 vuoden aikana, joten muutosta on ollut, tosin eri suuntaan kuin sinä olet huomannut. Harva suurmaanomistaja omistaa maata vain yhdessä kylässä enkä oikein ymmärrä, että mitä ihmeen maansiirtoja maalla tehdään. Kaupungeissa ne ovat arkea, että voidaan rakentaa 20 vuotta kestäviä taloja savimaalle.

Maisema ei meillä yleensä ole suojeltu, mikä on sääli, koska olisi kiva saada naapurit maksamaan siitä, että heillä on maisemansa.

Valkoiset muoviset kääryleet takaavat sen, että sinulla on ruokaa vielä toukokuussakin.

Vierailija kirjoitti:

UKK on myös pääosin metsiä ja sekin on noin kymmenen kertaa Helsinkiä suurempi. Lemmenjoella ja UKK-puistossa on toki tuntureita, mutta metsää on reilusti eniten.

Nyt on kyse pääkaupunki Helsingistä eikä mistään takametsistä. Moni ei ota uskoakseen miten upea ja monipuolinen luonto täällä on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain kaupunkilainen voi verrata rannikkomaisemaa sisämaahan ja päätellä siitä jotain. 

Olen sisämaasta kotoisin, ja ainakin vuonna 2026 tuo kuvaus pitää valitettavan hyvin paikkansa. On joitain yksittäisiä harvoja länttejä sisämaassakin, joissa on luonnontilaista metsää.

Käyn iäkkäiden vanhempieni luona, ja lintujen puute verrattuna kaupunkikotini takametsään on aivan järkttävä. Asun omakotitalolähiössä kehä III:n sisällä, ja olen havainnut täällä paljon erilaisia lintuja, mutta myös kettuja, oravia yms. joita ei nykyään näe kotiseudulla enää juuri ollenkaan. Naapuri väitti nähneenä ilveksiä Kirkkonummella, lähellä kehää sekin.

Sitten takaisin faktojen pariin. Sisämaassa on valtavan suuria suojelualueita, suurimmat monta kertaa Helsingin pinta-ala. Se, että et niistä tiedä, kertoo vain sinusta. Teiden varsilla on talousmetsää, koska se on kustannustehokasta ja luonnollisesti vähän niin kuin pakollista logistiikan kannalta. Suojelualueet ovat yleensä enemmän syrjässä.

Listaa vaikka top3 pk-seudun kokoista ja yhtenäistä suojelualuetta, jotka eivät ole merialueella.

Googlaa Suomen kansallispuistot. Löytyy vaikka kuinka. Sanotaan vaikka Seitseminen, Helvetinjärvi ja Patvinsuo.

Näistä mainituista vain Patvinsuon on hieman yli 100 neliökilometriä, nuo kaksi muuta ovat alle 50 neliökilometriä kun pelkkä Helsingin pinta-ala on 213 neliökilometriä. Edelleen mielenkiinnolla odotan, mistä löytyy tundravyöhykkeen eteläpuolella sijaitseva metsäinen suojelualue joka on paaaljon suurempi kuin pk-seudun alue. 

En tiennytkään, että koko Helsinki on yhtä aarniometsää. Turha vertailla jos toisessa riittää joku neliökilometrin läntti ja toisessa pitää olla satona neliökilometrejä.

No just täällä paukuteltiin henkseleitä miten Suomesta löytyy pk-seutua monta kertaa laajempia luonnontilaisia alueita, mutta kukaan ei ole kyennyt sanomaan mitä ne ovat. Ihmeellistä paskanjauhantaa taas :D 

Typerys. Syötteen kansallispuisto ja Oulangan kansallispuisto ovat molemmat reilusti koko Helsinkiä suurempia. Lemmenjoki on pääosin mäntymetsiä ja on kymmenen kertaa suurempi.

Silti molemmat pienempiä kuin pk-seutu yhteensä. Alunperin oli horinoita alueista, jotka olisivat monta kertaa suurempia. Mutta hienoa, että edes Helsinkiä isompia alueita löytyy. Harmi vain, kun sijaitsevat silti sellaisella kasvuvyöhykkeellä, ettei lajisto voi olla kovin runsas.

Oletko jotenkin typerys? Sanoin, että Suomessa on paljon Helsinkiä suurempia suojelualueita. Sinä koetat koko ajan siirrellä maalitolppia, kun en kykene myöntämään olevasi väärässä. Monella noista on runsas lajisto, koska ovat niin monipuolisia maastoiltaan. 

 

Lisäksi se, mikä on tärkeämpää, suuria ja pieniä alueita on siellä sun täällä ja yhteensä reilusti yli sata kertaa Helsingin pinta-ala. Minä en ole ottamassa pois mitää Helsingiltä, vaan olen päinvastoin iloinen, että siellä luontoa halutaan säilyttää ja kunnioittaa. En pidä myöskään typerästä huutelusta ilman mitään asiantuntemusta, etenkään kun se se perustuu pelkästään huutelijan tympeään luonteeseen ja haluun haastaa riitaa.

On se vain ihmeellistä, ettei voi oikeasti edes mainita nimeltä niitä.  Tähän mennessä vasta yksi on saatu mainittua. Että sellaista typeryyttä. Myönnän olevani väärässä siitä, että joku just ja just Helsinkiä suurempi metsäinen alue on olemassa. Vautsi vau. Pointti tässä kuitenkin koko ajan on se, että se on aivan helkutin vähäistä ja riittämätöntä. Miten on mahdollista, että useat kymmenen tuhannen neliökilometrin laajuiset alueet ovat siinä kunnossa missä ovat? Pienet riekaleiset alueet ovat todellinen ongelma erityisesti suurpetojen kannalta. Ei tässä ole edes Helsingistä kysymys, vaan aivan käsittämättömästä luulosta että Suomessa olisi muka jotain koskematonta luontoa. Esimerkiksi pohjoisen tundra-alueita ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa runsaslajisiksi. Runsaslajisia alueita ovat lehdot, eikä niitä ole lähelläkään mainittuja kansallispuistoja. En siis edes asu Helsingissä. 

Onko sinulla vaikeuksia avata annettuja linkkejä? Jokaista en jaksa luetella, mutta montahan tulikin jo mainittua, ei vain yhtä. Keskity pointtiisi, äläkä jankkaa typeryyksiä, etenkin kun tiedät olevasi väärässä, vaikka se sinulle onkin mahdotonta myöntää. 

Luontoa on hyvä suojella, siitä olemme samaa mieltä, mutta virallisesti on suojeltu 13 % kaikesta pinta-alasta ja lisäksi käsittelyn ulkopuolella on myös paljon. Osa lajeista pärjää paremmin talousmetsissä, osa heikommin. Osa talousmetsistä on olosuhteiltaan lähellä luonnonmukaista, osa taas ei. Maailma ei ole mustavalkoinen, eikä riitaa haastamalla saada aikaan mitään hyvää.

Tuota noin. Eikö ole aika helkutin ristiriitaista jankuttaa typeryydestä ja sitten olla peppukipeä siitä, että toinen osapuoli muka haastaa riitaa? En ole yhden ensimmäistä ihmistä kutsunut alatyylisesti kuten sinä. No eipä voi olettaa kovin ihmeellistä keskustelua näillä eväillä, mutta olkoot.
Annettuja linkkejä availin, mutta niissä ei todella ole minulle mitään uutta tietoa. Tiedän oikein hyvin, että Suomessa on kansallispuistoja ja suurimmassa osassa olen käynytkin. Suuri osa todella ovat hyvin pieniä pinta-alaltaan. Pinta-ala todella on yksi oleellinen tekijä jo monta kertaa edellä mainitusta syystä: reviirit. Oleellista on myös sijainti. Laajoja suojeltuja alueita tarvitaan paljon etelämmäs.  Puhut suojellusta alueesta. Hyvä, että se on suojeltu, sijainti on vain epäedullinen sen kannalta että monimuotoisuus säästyisi aidosti. Suojeltu alue ei silti tarkoita sitä että se olisi luonnontilaista, kuten se on esimerkiksi laajoilla alueilla mm. Nuuksiossa, josta on tässä ketjussa paljon puhuttu. Luonnontilaista metsää Suomessa on noin 3 % tällä hetkellä. On oikeasti aika surullista, että Helsingin ja Lapin välillä moista ei oikein tahdo löytyä. 

Nuuksiokin hakattiin kaljuksi suurilta aloilta 100 vuotta sitten kun Helsinkiä linnoitettiin. Sinne oli kapearaiteinen pistoraidekin mitä pitkin tukkia tuotiin kirkon ohi radan varteen junaan lastattavaksi. Että ei sekään monin paikoin sen vanhempaa "ikimetsää" ole. 

Harmin moista että Helsinki on ainoa paikka koko maassa, josta löytyy sekä ranta että metsää. Eihän siellä bönden landella ole kuin aavikkoa ja kaktuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain kaupunkilainen voi verrata rannikkomaisemaa sisämaahan ja päätellä siitä jotain. 

Olen sisämaasta kotoisin, ja ainakin vuonna 2026 tuo kuvaus pitää valitettavan hyvin paikkansa. On joitain yksittäisiä harvoja länttejä sisämaassakin, joissa on luonnontilaista metsää.

Käyn iäkkäiden vanhempieni luona, ja lintujen puute verrattuna kaupunkikotini takametsään on aivan järkttävä. Asun omakotitalolähiössä kehä III:n sisällä, ja olen havainnut täällä paljon erilaisia lintuja, mutta myös kettuja, oravia yms. joita ei nykyään näe kotiseudulla enää juuri ollenkaan. Naapuri väitti nähneenä ilveksiä Kirkkonummella, lähellä kehää sekin.

Maaseudulla on luonnoneläimillä tilaa pysyä poissa ihmisten nurkista, ja ovat vielä ihmisarkoja, kuten kuuluukin olla. Ei villieläimen, kuten ilveksen tai ketun, pitäisi näyttäytyä ihmiselle, vaan väistää ihmistä. 

 

Itsekin asun maaseudulla ja parin vuosikymmen aikana olen nähnyt ketun vain kahdesti ja niitä on kuitenkin täällä paljon, kuten muitakin villieläimiä. Ketun jälkiä, jätöksiä ja pesiä olen nähnyt. Talviset lumijäljet, joskus riistakameroiden kuvat ja metsästäjien havainnot kertoo, että ihan kaikkia Suomen villipetoja löytyy kyllä. Pihassa onkin sitten talvisen ruokinnan takia ihmiseen tottuneita oravia ja lintuja paljon. 

 

Pointtini siis se, että villieläimiä ei ole normaalia nähdä, ja se ettei villieläimiä näe maaseudulla lähellä asutusta, ei tarkoita etteikö niitä olisi. Ne vain pysyttelevät siellä luonnollisessa ympäristössään missä on tilaa elää ja ravintoa. Kaupungissa villieläinten on pakko ahtautua samoille alueille ihmisten kanssa. Toisaalta ovat myös oppineet käyttämään ihmisen mahdollistamaa helppoa ravintoa hyödykseen. Osa siis jätteitä, kuten rotat ja ketut, mutta osa on myös saaliin perässä: ketut, ilvekset, pöllöt citykanien, rottien, hiirien ja myyrien. 

Kyllä ilvekset liikkuu nykyään ihan käsittämättömän yleisesti talojen lähellä, tästä on monia satoja riistakameran ottamia videoita ympäri maata olemassa.

 

Yleensä eläinten jälkiä ei ole kovin vaikea opiskella, jotain 20-30€:lla saa kunnon opuksen. Äkkiä saattaa huomata että jopa petoeläimet tulee pihojen lähelle. Varsinkin talvella jälkien bongaus on hyvällä lumella melki helppoa. 

Kyllä, kyllä, kyllä riistakameran kuvia! Mutta ei ole tavallista nähdä omin silmin ja keskellä päivää! Mutta kyllä, jotkut näkee silti, mutta se ei ole tavallista! Noita riistakameran kuvia löytyy ihan itseltäkin. 

Ja siis mulleko sinä neuvot jotain jälkien opiskelua, kun viestissäni kerroin jälkihavannoista?!? Ei ole kyllä yhden ainoaa opusta sen takia tarvinnut ostaa. Ihan se tieto on siirtynyt jo lapsuudessa sukupolvelta toiselle. 

Hesassa nytkin viileämpää kuin Oulussa. On lähes aina. Kolkko paikka!

Vierailija kirjoitti:

Vain kaupunkilainen voi verrata rannikkomaisemaa sisämaahan ja päätellä siitä jotain. 

Kaupunkilaiset, erityisesti helsinkiläiset, ovat tunnetusti Suomen tyhmimpiä juntteja.

Vierailija kirjoitti:

Myös esim. Porvoon maaseutu on kaunista.

Onhan sitä kaunista maaseutua Hangosta Kuusamoon, Suomessa maallakin paljon muuta kuin pelto ja talousmetsä. Helsingin saaristoluonto myös nättiä.

Tämä ketjun aloitus on vaan sikäli paradoksi koska ns.oikea luonto on ihan muualla kuin tässä vastakkainasettelussa. Koska niin kaupungit kuin maaseutukin on ihmisen muokkaamia suureksi osaksi. Molempiin toki mahtuu osia jotka ei niin ole. Mielestäni kyllä nimenomaan kaupunkiluonto kaipaisi paljon enemmän huomiota.  

Mutta tämä ei ole mikään mustavalkoinen asia, jossa pitää vaan ajatella toinen ilman toista. Pitäisi miettiä yksi elinympäristö tai biotooppi kerrallaan, ei vertailla liikaa. 

Mitä tämä ainainen vastakkainasettelu on? Mun mielestä on kiva asua täällä maalla, mutta kiva käydä myös kaupungissa välillä. Siitä päätellen, että meidänkin landen väkiluku tuplaantuu kesäisin kaupunkilaisista mökkeilijöistä, Helsinki runsaasti edustettuna, niin ilmeisen hyvin te helsinkiläisetkin täällä korvessa viihdytte, ja jotain hyvää täältä elämäänne saatte. 

UKK on myös pääosin metsiä ja sekin on noin kymmenen kertaa Helsinkiä suurempi. Lemmenjoella ja UKK-puistossa on toki tuntureita, mutta metsää on reilusti eniten.

Itse olen tuolla käynyt usein vaeltamassa ja ei ole maisemallisesti erityisen säväyttävä paikka. Lisäksi mäkäräiset ja hyttyset puree verille pitkälle syksyyn.

Itselle Helsingin saaristo on se rakkain kansallismaisema. Ehkä olen hölmö, mutta en ymmärrä, miten joku voi asua sisämaassa... Ei mikään järvimaisema voita merimaisemaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseutu joutuu kantamaan vastuun ns. vihreästä siirtymästä, erityisesti tuulivoimaloista. Helsinkiin ja ylipäätänsä Uudellemaalle ei ole juurikaan rakennettu tuulivoimaloita, vaan ne on rakennettu muun Suomen maaseudulle. 

Tuulivoimaloiden tuottaman  sähkön siirtoa varten joudutaan rakentamaan massiivisia siirtolinjoja, jotka tuhoavat myös luontoa. Minkälainen Helsinkiä ympäröivä luonto olisi, jos Helsingin tarvitsema tuulivoima tuotettaisiin Helsingin ympäristössä? Toisaalta Helsinki on tullut riippuvaiseksi muualla Suomessa tuotetusta sähköstä (ydinvoimalat sijaitsevat Loviisassa ja Eurajoella, vesivoimalaitokset pääosin Oulujoen pohjoispuolella). Miten käy, jos esim. terrori-iskut kohdistuvat sähkönsiirtolinjoihin. Taitaa tulla kylmä ja pimeä

Helsingin Kalliosta on hyvä huudella siitä energiatehottomasta talosta, jonka sähkö ja lämmitys hoituu kivihiilellä. Sieltä mennään ratikalla tai metrolla valittamaan ilmastosta Mannerheimintielle istumaan, kun ei itse jakseta edes kävellä tai ajaa pyörällä sinne.

Helsingissä ei lämmitetä yhtään mitään kivihiilellä. Helen ajoi tämän tuotannon alas jo useita vuosia sitten.  

No Salmisaaren hiilivoimalan Helen sulki tarkalleen 1.4.2025, eli ylihuomenna tulee tasan vuosi. Taisi olla koko maassa vihon viimeinen hiilivoimala? 

Kivihiilen sijasta Helsingissä poltetaan nyt "biopolttoaineita" eli haketta ja pellettejä, jotka saadaan puusta. Eli Helsinki polttaa "metsää" saadakseen asukkailleen lämpöä.  Haketta ja pellettejä tuodaan Helsinkiin poltettavaksi muualta Suomesta sekä ulkomailta (ainakin Baltian maista sekä USA:n etelävaltiosta). Eli muualta tuhotaan metsiä, jotta Helsinkiin saadaan lämpöä. Voisiko Helsinki ensin käyttää oman alueensa metsävarat ennen kuin tulee tuhoamaan toisten metsiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä aloittajan kanssa. Helsingin merellinen luonto on upea ja eteläisessä kantakaupungissa asuvalle minuuttien kävelymatkan päässä. Minulla on Vene Merisatamassa, jolla pääsee hetkessä luontoon; paljon mielenkiintoisempaan luontoon kuin joku korpi sisämaassa.

Jäniksiä näkee ihan joka paikassa keskustassakin, kettuja satunnaisesti. Viikonloppuna kadun yli käveli Munkkiniemessä kolme peuraa.

Minä asun merenrantakunnassa, meiltä löytyy kaikki nuo maitsemasi. Täällä ketut, ilvekset ja jänikset ovat aivan tavallisia, myös susia nähty ja karhun vierailu pihapiirissä ei ole mitenkään harvinaista.

"karhun vierailu pihapiirissä ei ole mitenkään harvinaista."

No hyvä, ettei sentään miehiä näy pihapiirissä.

Vierailija kirjoitti:

UKK on myös pääosin metsiä ja sekin on noin kymmenen kertaa Helsinkiä suurempi. Lemmenjoella ja UKK-puistossa on toki tuntureita, mutta metsää on reilusti eniten.

Itse olen tuolla käynyt usein vaeltamassa ja ei ole maisemallisesti erityisen säväyttävä paikka. Lisäksi mäkäräiset ja hyttyset puree verille pitkälle syksyyn.

Itselle Helsingin saaristo on se rakkain kansallismaisema. Ehkä olen hölmö, mutta en ymmärrä, miten joku voi asua sisämaassa... Ei mikään järvimaisema voita merimaisemaa.

Oletko kuullut makuasioista? 

Vierailija kirjoitti:

UKK on myös pääosin metsiä ja sekin on noin kymmenen kertaa Helsinkiä suurempi. Lemmenjoella ja UKK-puistossa on toki tuntureita, mutta metsää on reilusti eniten.

Itse olen tuolla käynyt usein vaeltamassa ja ei ole maisemallisesti erityisen säväyttävä paikka. Lisäksi mäkäräiset ja hyttyset puree verille pitkälle syksyyn.

Itselle Helsingin saaristo on se rakkain kansallismaisema. Ehkä olen hölmö, mutta en ymmärrä, miten joku voi asua sisämaassa... Ei mikään järvimaisema voita merimaisemaa.

Itse taas en ymmärrä miksi kukaan kutsuu tuota haisevaa viemäriä mereksi.

Lähiluonnon mitätöinti on aina ärsyttänyt minua. Ihan kuin luontokokemus ei voisi olla riittävän aito, ellei se tapahdu riittävän kaukana asutuksesta. 

Aina ei tarvitse matkustaa Lappiin asti nähdäkseen jotain kaunista. Kaikki eivät myöskään edes voi matkustaa ja siksi lähiluontoa pitäisi arvostaa. 

Mitä enemmän ihmiset siirtyvät kuntosaleille ja hylkäävät ulkoilureitit, sitä varmemmin niiden tilalle rakennetaan kerrostaloja. 

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä, lisäksi maaseudulla haisee.

Helsingistä päin tuulee neekerinpaska. Siksi haisee.

Onhan Helsingissä monipuolisesti luontoa moneen muuhun maailman pääkaupunkiin verrattuna, mutta kyllä sitä kaupungin ulkopuolelta löytyy vielä monipuolisemmin. Kannattaa joskus kokeilla. Maaseutu ei ole pelkkää talousmetsää, vaan sieltä löytyy kaikkea ap:n mainitsemaa, mutta paljon isommassa mittakaavassa. 

T. Helsinkiläinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseutu joutuu kantamaan vastuun ns. vihreästä siirtymästä, erityisesti tuulivoimaloista. Helsinkiin ja ylipäätänsä Uudellemaalle ei ole juurikaan rakennettu tuulivoimaloita, vaan ne on rakennettu muun Suomen maaseudulle. 

Tuulivoimaloiden tuottaman  sähkön siirtoa varten joudutaan rakentamaan massiivisia siirtolinjoja, jotka tuhoavat myös luontoa. Minkälainen Helsinkiä ympäröivä luonto olisi, jos Helsingin tarvitsema tuulivoima tuotettaisiin Helsingin ympäristössä? Toisaalta Helsinki on tullut riippuvaiseksi muualla Suomessa tuotetusta sähköstä (ydinvoimalat sijaitsevat Loviisassa ja Eurajoella, vesivoimalaitokset pääosin Oulujoen pohjoispuolella). Miten käy, jos esim. terrori-iskut kohdistuvat sähkönsiirtolinjoihin. Taitaa tulla kylmä ja pimeä

Helsingin Kalliosta on hyvä huudella siitä energiatehottomasta talosta, jonka sähkö ja lämmitys hoituu kivihiilellä. Sieltä mennään ratikalla tai metrolla valittamaan ilmastosta Mannerheimintielle istumaan, kun ei itse jakseta edes kävellä tai ajaa pyörällä sinne.

Helsingissä ei lämmitetä yhtään mitään kivihiilellä. Helen ajoi tämän tuotannon alas jo useita vuosia sitten.  

No Salmisaaren hiilivoimalan Helen sulki tarkalleen 1.4.2025, eli ylihuomenna tulee tasan vuosi. Taisi olla koko maassa vihon viimeinen hiilivoimala? 

Kivihiilen sijasta Helsingissä poltetaan nyt "biopolttoaineita" eli haketta ja pellettejä, jotka saadaan puusta. Eli Helsinki polttaa "metsää" saadakseen asukkailleen lämpöä.  Haketta ja pellettejä tuodaan Helsinkiin poltettavaksi muualta Suomesta sekä ulkomailta (ainakin Baltian maista sekä USA:n etelävaltiosta). Eli muualta tuhotaan metsiä, jotta Helsinkiin saadaan lämpöä. Voisiko Helsinki ensin käyttää oman alueensa metsävarat ennen kuin tulee tuhoamaan toisten metsiä?

Hyssst! 🤫