Helsingissä on kauniimpaa ja monipuolisempaa luontoa, kuin maaseudulla.
Helsingissä:
meri, saaristo, rannat, kalliot, lehdot, puistometsät, lintulahdet, suotyyppisiä kosteikkoja, niittyjä
Voit saman päivän aikana nähdä:
merenrannan
vanhaa kuusimetsää
lintukosteikon
kallioita
saaristoluontoa
Maaseudulla on käytännössä:
talousmetsää
peltoa
ojitettuja soita
pitkiä samanlaisia tieosuuksia
Kommentit (90)
Naapuri muutti Espoosta Nurmijärvelle "maaseudun rauhaan ja luonnon keskelle" ja nyt valittelee että on vaikeaa kun koiran kanssa pitää aina autolla lähteä johonkin jos ei halua tienvartta kävellä. Täältä pääsi suoraan ulkoilureiteille melkein kotipihasta.
Vierailija kirjoitti:
Vain Helsingissä on rannikkoa ja saaristoa.
Suomessa ei ole Porvoota, Hankoa, Raaseporia, Turkua, Poria, Vaasaa tai Kemiä.
Eikä varsinkaan Ahvenanmaata eikä Turun saaristoa.
Kirkkonummi, Inkoo, Tammisaari, Espoo...
Vierailija kirjoitti:
Jos maaseudulla kulkee vain teiden ja polkujen vierustoja, niin näyttäähän se yleiskuva melko rujolta tieltä nähtynä.
Mutta suunnista maaseudun metsissä, niin näet kokonaisuuden.
Metsäteollisuus on pitkälti riippuvainen tieverkostosta. Kun katsot kartasta paikan josta on 500 m lähimpään metsätiehen jokaiseen ilmansuuntaan, niin usein löytää upeaa monipuolista vanhaa metsää ilman luonnonsuojelua. Lisäksi maastonmuodot suojelee metsää. Jyrkillä kallioalueilla monin paikoin käytännössä ikimetsää ilman luonnonsuojelua. Toki ovat melko pieniä plänttejä siellä täällä, mutta niitä helmiä voi löytää yhä edelleen suht koht monista paikoista.
Mitä tuo "ilman luonnonsuojelua" tarkoittaa? Tai miksi korostat sitä?
Totta. Asun Helsingistä katsottuna maaseudulla ja kyllä täällä kaunista järvimaisemaa on mutta eipä oikein muuta. Tylsän näköistä sekametsää silmänkantamattomiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onks siel jokia koskineen ja tuntureita kuten meillä?
Tunturit ovat aivan yliarvostettuja luontoarvoiltaan. Tuntureille mennään, kun etelämpänä luontoa on tuhottu niin paljon. Pohjoisen luonto ei lähtökohtaiseti ole lajirikasta vaan melkoisen haurasta ja hitaasti kasvavaa.
Tää on oikeasti ihan totta, että pk-seudun kupeessa on paljon metsää, jota ei ole kaadettu vuosikymmeniin ja muutama läntti on jopa yli satavuotiasta. Koetapa löytää vastaavaa muualta.
Luonnonrauhaa pk-kupeesta on tosin turha etsiä, siitä pitää lentomelu huolen, esim. Meiko, Nuuksio, Luukki, kauhea jyrinä käy näissä kaikissa. Jos kaipaa hiljaisuutta on lähdettävä vähän kauemmaksi.
Rauha löytyy aika nopeasti saaristosta tai vaikkapa Inkoon suunnalta. Ei tartte kauas mennä.
Miten helposti veneetön pääsee sinne saaristoon?
Kesällä kulkee vesibussit. Pentuna käytiin paljon teilttailemassa noissa ulkoilusaarissa, Rövaren oli oma lemppari, siellä sai yleensä olla yöt ihan yksin ainakin arkena. Porukkaa kävi lähinnä päiväseltään sen muutaman tunnin mikä se vesibussien väli oli. Nykyään mulla on packrafti millä pääsee hyvällä säällä melomaan niihinkin mihin ei vesibussit kulje.
Jos sinne kulkee vesibussi niin ei siellä mitenkään luonnon rauhassa saa olla
Vierailija kirjoitti:
Miksi tunget pilkun kuin-sanan eteen?
Pilkku laitetaan kuin-sanan eteen yleensä silloin, kun se aloittaa sivulauseen, joka sisältää oman predikaattiverbin (tekemistä kuvaavan sanan). Tämä on perinteinen suomen kielen normi, jolla erotetaan lauseen osat toisistaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain kaupunkilainen voi verrata rannikkomaisemaa sisämaahan ja päätellä siitä jotain.
Olen sisämaasta kotoisin, ja ainakin vuonna 2026 tuo kuvaus pitää valitettavan hyvin paikkansa. On joitain yksittäisiä harvoja länttejä sisämaassakin, joissa on luonnontilaista metsää.
Käyn iäkkäiden vanhempieni luona, ja lintujen puute verrattuna kaupunkikotini takametsään on aivan järkttävä. Asun omakotitalolähiössä kehä III:n sisällä, ja olen havainnut täällä paljon erilaisia lintuja, mutta myös kettuja, oravia yms. joita ei nykyään näe kotiseudulla enää juuri ollenkaan. Naapuri väitti nähneenä ilveksiä Kirkkonummella, lähellä kehää sekin.
Sitten takaisin faktojen pariin. Sisämaassa on valtavan suuria suojelualueita, suurimmat monta kertaa Helsingin pinta-ala. Se, että et niistä tiedä, kertoo vain sinusta. Teiden varsilla on talousmetsää, koska se on kustannustehokasta ja luonnollisesti vähän niin kuin pakollista logistiikan kannalta. Suojelualueet ovat yleensä enemmän syrjässä.
Helsingissä on todella likaista ja epämääräistä porukkaa joka puolella.
Helsingissä on kyllä ihan hienoa luontoa jäljellä, mutta liian monta Homo sapiensia per neliökilometri. Ulkoilualueet ovat pahoin ruuhkautuneet ja liikenteen melu tunkee kaikkialle. Myös sinne saaristoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onks siel jokia koskineen ja tuntureita kuten meillä?
Tunturit ovat aivan yliarvostettuja luontoarvoiltaan. Tuntureille mennään, kun etelämpänä luontoa on tuhottu niin paljon. Pohjoisen luonto ei lähtökohtaiseti ole lajirikasta vaan melkoisen haurasta ja hitaasti kasvavaa.
Tää on oikeasti ihan totta, että pk-seudun kupeessa on paljon metsää, jota ei ole kaadettu vuosikymmeniin ja muutama läntti on jopa yli satavuotiasta. Koetapa löytää vastaavaa muualta.
Sitä vanhaa metsää on muualla vaikka kuinka paljon. Kaikkiaan Suomessa on suojeltu noin 3 miljoonaa hehtaaria metsää, mikä vastaa noin 13 prosenttia kaikesta metsäpinta-alasta. Suojelun ulkopuolella vanhaa luonnontilaista tai Helsingin metsien tyyppisiä lähes luonnontilaisia metsiä on paljon niitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain kaupunkilainen voi verrata rannikkomaisemaa sisämaahan ja päätellä siitä jotain.
Olen sisämaasta kotoisin, ja ainakin vuonna 2026 tuo kuvaus pitää valitettavan hyvin paikkansa. On joitain yksittäisiä harvoja länttejä sisämaassakin, joissa on luonnontilaista metsää.
Käyn iäkkäiden vanhempieni luona, ja lintujen puute verrattuna kaupunkikotini takametsään on aivan järkttävä. Asun omakotitalolähiössä kehä III:n sisällä, ja olen havainnut täällä paljon erilaisia lintuja, mutta myös kettuja, oravia yms. joita ei nykyään näe kotiseudulla enää juuri ollenkaan. Naapuri väitti nähneenä ilveksiä Kirkkonummella, lähellä kehää sekin.
Sitten takaisin faktojen pariin. Sisämaassa on valtavan suuria suojelualueita, suurimmat monta kertaa Helsingin pinta-ala. Se, että et niistä tiedä, kertoo vain sinusta. Teiden varsilla on talousmetsää, koska se on kustannustehokasta ja luonnollisesti vähän niin kuin pakollista logistiikan kannalta. Suojelualueet ovat yleensä enemmän syrjässä.
Listaa vaikka top3 pk-seudun kokoista ja yhtenäistä suojelualuetta, jotka eivät ole merialueella.
Ap on itseasiassa oikeassa. Helsingin luonto on paljon monimuotoisempaa kuin useimpien maalaispaikkakuntien missä puuta kasvatetaan tuotannon tarpeisiin. Isot metsäalueet on lähinnä puupeltoja. No, voi sitäkin pitää kauniina luontona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain kaupunkilainen voi verrata rannikkomaisemaa sisämaahan ja päätellä siitä jotain.
Olen sisämaasta kotoisin, ja ainakin vuonna 2026 tuo kuvaus pitää valitettavan hyvin paikkansa. On joitain yksittäisiä harvoja länttejä sisämaassakin, joissa on luonnontilaista metsää.
Käyn iäkkäiden vanhempieni luona, ja lintujen puute verrattuna kaupunkikotini takametsään on aivan järkttävä. Asun omakotitalolähiössä kehä III:n sisällä, ja olen havainnut täällä paljon erilaisia lintuja, mutta myös kettuja, oravia yms. joita ei nykyään näe kotiseudulla enää juuri ollenkaan. Naapuri väitti nähneenä ilveksiä Kirkkonummella, lähellä kehää sekin.
Sitten takaisin faktojen pariin. Sisämaassa on valtavan suuria suojelualueita, suurimmat monta kertaa Helsingin pinta-ala. Se, että et niistä tiedä, kertoo vain sinusta. Teiden varsilla on talousmetsää, koska se on kustannustehokasta ja luonnollisesti vähän niin kuin pakollista logistiikan kannalta. Suojelualueet ovat yleensä enemmän syrjässä.
Listaa vaikka top3 pk-seudun kokoista ja yhtenäistä suojelualuetta, jotka eivät ole merialueella.
Löydät googlella vaikka kuinka monta, kokeile ole hyvä.
Helsingissä on ihan kivoja ulkoilupaikkoja, mutta kyllä minusta saaristoluonto on paljon kauniimpaa muilla rannikkoalueilla, joissa se on enemmän luonnontilassa. Helsingissä puustoa karsitaan usein vähän liian rankalla kädellä, rantakalliot on kuluneita ihmismassoista ja niin edelleen.
Espoossa löytyy kyllä kaikki nuo aloituksessa luetellut jutut ja vielä paremmassa tilassa. Sen lisäksi erämaata ja paljon järviä Nuuksiossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain kaupunkilainen voi verrata rannikkomaisemaa sisämaahan ja päätellä siitä jotain.
Olen sisämaasta kotoisin, ja ainakin vuonna 2026 tuo kuvaus pitää valitettavan hyvin paikkansa. On joitain yksittäisiä harvoja länttejä sisämaassakin, joissa on luonnontilaista metsää.
Käyn iäkkäiden vanhempieni luona, ja lintujen puute verrattuna kaupunkikotini takametsään on aivan järkttävä. Asun omakotitalolähiössä kehä III:n sisällä, ja olen havainnut täällä paljon erilaisia lintuja, mutta myös kettuja, oravia yms. joita ei nykyään näe kotiseudulla enää juuri ollenkaan. Naapuri väitti nähneenä ilveksiä Kirkkonummella, lähellä kehää sekin.
Sitten takaisin faktojen pariin. Sisämaassa on valtavan suuria suojelualueita, suurimmat monta kertaa Helsingin pinta-ala. Se, että et niistä tiedä, kertoo vain sinusta. Teiden varsilla on talousmetsää, koska se on kustannustehokasta ja luonnollisesti vähän niin kuin pakollista logistiikan kannalta. Suojelualueet ovat yleensä enemmän syrjässä.
Listaa vaikka top3 pk-seudun kokoista ja yhtenäistä suojelualuetta, jotka eivät ole merialueella.
Googlaa Suomen kansallispuistot. Löytyy vaikka kuinka. Sanotaan vaikka Seitseminen, Helvetinjärvi ja Patvinsuo.
Luonnontilaiset metsät ja joutomaat ovat monipuolisempia kuin kaupunkipuistot.
Helsingin pinta-ala on noin 295 km2. Suomessa on yhteensä noin 40 000 km2 erilaisia ja eri-asteisia virallisia suojelualueita, lisäksi vielä määrittelemätön määrä maanomistajien omaehtoisesti suojelemia alueita tai muuten vaan käsittelyn ulkopuolella olevia. Eli narratiivi pelkistä talousmetsistä on typeryyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain kaupunkilainen voi verrata rannikkomaisemaa sisämaahan ja päätellä siitä jotain.
Olen sisämaasta kotoisin, ja ainakin vuonna 2026 tuo kuvaus pitää valitettavan hyvin paikkansa. On joitain yksittäisiä harvoja länttejä sisämaassakin, joissa on luonnontilaista metsää.
Käyn iäkkäiden vanhempieni luona, ja lintujen puute verrattuna kaupunkikotini takametsään on aivan järkttävä. Asun omakotitalolähiössä kehä III:n sisällä, ja olen havainnut täällä paljon erilaisia lintuja, mutta myös kettuja, oravia yms. joita ei nykyään näe kotiseudulla enää juuri ollenkaan. Naapuri väitti nähneenä ilveksiä Kirkkonummella, lähellä kehää sekin.
Sitten takaisin faktojen pariin. Sisämaassa on valtavan suuria suojelualueita, suurimmat monta kertaa Helsingin pinta-ala. Se, että et niistä tiedä, kertoo vain sinusta. Teiden varsilla on talousmetsää, koska se on kustannustehokasta ja luonnollisesti vähän niin kuin pakollista logistiikan kannalta. Suojelualueet ovat yleensä enemmän syrjässä.
Listaa vaikka top3 pk-seudun kokoista ja yhtenäistä suojelualuetta, jotka eivät ole merialueella.
Googlaa Suomen kansallispuistot. Löytyy vaikka kuinka. Sanotaan vaikka Seitseminen, Helvetinjärvi ja Patvinsuo.
Kansallispuistojen lisäksi on luonnonpuistot ja erämaa-alueetkin, joista luonnonpuistot ovat niin tiukasti suojeltuja, ettei niihin saa edes mennä. Lisäksi metsälaki estää toimenpiteet yhteenlaskettuna melkoiselta määrältä erilaisia pienkohteita, jotka ovat kaikkien tilastojen ulkopuolella.
Tienvarsilta ei todellakaan saa oikeaa kuvaa Suomen metsistä, ei todellakaan.
Kesällä kulkee vesibussit. Pentuna käytiin paljon teilttailemassa noissa ulkoilusaarissa, Rövaren oli oma lemppari, siellä sai yleensä olla yöt ihan yksin ainakin arkena. Porukkaa kävi lähinnä päiväseltään sen muutaman tunnin mikä se vesibussien väli oli. Nykyään mulla on packrafti millä pääsee hyvällä säällä melomaan niihinkin mihin ei vesibussit kulje.