Jotenkin surullista, kun jotkut ostavat merkkilaukkuja ja muuta turhaa kallista
Ja luulevat, että se on hienoa.
Millainen elämä on tuollaisten valintojen takana?
Kommentit (152)
Mulla on useampi kallis Chloen merkkilaukku. Et takuulla edes tunnistaisi niitä merkkilaukuiksi kun näkisit.
Pitäisikö olla joku tuloraja, jonka perusteella saa ostaa tietyn hintaisia laukkuja ynnä muuta tavaraa, jotta ei näyttäisi joltain, mitä ei ole? En ymmärrä ap:n logiikkaa.
Minusta on surullista että ihmiset ostaa mersuja ja luulevat sen olevan hienoa. Kyllä nissanillakin pääsee hyvin. Millainen elämä on tuollaisten valintojen takana.
Niin on. En ole ostanut enää sen jälkeen, kun vanha koulukaverini kuoli syöpään vähän päälle nelikymppisenä ja ennen kuolemaansa myi kaikkia merkkilaukkujaan ja -vaatteitaan netissä niin että rahat meni poikansa tilille. Se jotenkin herätteli siihen, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. Se käynnisti minussa myös isomman prosessin, jonka myötä vähensin työntekoa. En tarvitse rahaa, kun en ostele. Sen sijaan olen ollut enemmän läsnä lapselleni.
Onhan se tuhlaamista, kun pitää ostaa merkkilaukkuja, merkkivaatteita, hajuvesiä, kalliita puhelimia ja kaikkea sitä krääsää jota myydään taiteen nimissä.
Mitä järkeä on ostaa satojen eurojen hintaisia astioita, kun ne eivät ole sen kummempia kuin halvemmatkaan. Jonkun taiteilijan nimi jossain esineessä nostaa sen hintaa huomattavasti, niin että botoxilla ja silikonilla täytetyt "sivistyneet" ihmiset niitä ostavat.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on surullista että ihmiset ostaa mersuja ja luulevat sen olevan hienoa. Kyllä nissanillakin pääsee hyvin. Millainen elämä on tuollaisten valintojen takana.
Aha, minulle se ja sama millainen auto tai vaikka laukku jollakulla muulla on, en ees ajattele tollasia, enkä kadehdi muita yleisestikään.
Halvat laukut mulla hajosi aina saumoista ja vuoresta. Merkiilaukut voi aina låhettää korjattavaksi ja huoltoon sinne merkille. Kestävät koko iän.
Noo, mulla on pari tonnin laukkua kaapissa. En usein käytä, joskus. Ostin ne kolmekymppisenä, kun pidin hienona. Jos myisin saisin monta tonnia niistä. Nykyään käytän kotimaisia nahkalaukkuja, siis ihan Suomessa tehtyjä. Ei kiinnosta yhtään enää maksaa hirveitä hintoja jostain brändistä. Ja niiden laatukin on nykyään ihan kuraa, kiinassa varmaan tehdään. Tuttu osti Hermesin Kellyn, lukko irtosi viikossa. Eli mä satsaan laatuun ja eettisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tuhlaamista, kun pitää ostaa merkkilaukkuja, merkkivaatteita, hajuvesiä, kalliita puhelimia ja kaikkea sitä krääsää jota myydään taiteen nimissä.
Mitä järkeä on ostaa satojen eurojen hintaisia astioita, kun ne eivät ole sen kummempia kuin halvemmatkaan. Jonkun taiteilijan nimi jossain esineessä nostaa sen hintaa huomattavasti, niin että botoxilla ja silikonilla täytetyt "sivistyneet" ihmiset niitä ostavat.
Niin mitä sillä rahalla saa sitten tehdä, hillota kaikki tilillä ja ostaa vain halvinta kuraa?
Vierailija kirjoitti:
Kateus vie tuhkatkin pesästä.
Tämä on fraasirikos, kateus vie kalat järvestä, tuhkat pesästä vie varmaankin verovouti.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on surullista että ihmiset ostaa mersuja ja luulevat sen olevan hienoa. Kyllä nissanillakin pääsee hyvin. Millainen elämä on tuollaisten valintojen takana.
Mulla on aina ollut mersu ja tulee olemaan. Se on vain paras auto, myös sähköisenä. Mainittakoon, että olen ajanut työhöni liittyen paljon (matkatyö). Mersulla ajelee puoli miljoonaa kilometriä helposti ilman ongelmia, se ei nissaneilla onnistu. Mersu on siis ympäristöystävällinen valinta, kun autolla voi ajaa puoli miljoonaa kilometriä ja myydä se vielä sen jälkeenkin muutamilla tonneilla käyttöön eikä romuttamolle. Pitkään kestävä auto on ympäristöystävällinen.
Mulle laukku ja vaatteet eivät ole sellaisia joiden haluan kestävän kymmeniä vuosia. Kaipaan vaihtelua.
Vierailija kirjoitti:
Noo, mulla on pari tonnin laukkua kaapissa. En usein käytä, joskus. Ostin ne kolmekymppisenä, kun pidin hienona. Jos myisin saisin monta tonnia niistä. Nykyään käytän kotimaisia nahkalaukkuja, siis ihan Suomessa tehtyjä. Ei kiinnosta yhtään enää maksaa hirveitä hintoja jostain brändistä. Ja niiden laatukin on nykyään ihan kuraa, kiinassa varmaan tehdään. Tuttu osti Hermesin Kellyn, lukko irtosi viikossa. Eli mä satsaan laatuun ja eettisyyteen.
Varmaa tuttusi löhetti kellynsä ilmaiseksi huoltoon sitten.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tuhlaamista, kun pitää ostaa merkkilaukkuja, merkkivaatteita, hajuvesiä, kalliita puhelimia ja kaikkea sitä krääsää jota myydään taiteen nimissä.
Mitä järkeä on ostaa satojen eurojen hintaisia astioita, kun ne eivät ole sen kummempia kuin halvemmatkaan. Jonkun taiteilijan nimi jossain esineessä nostaa sen hintaa huomattavasti, niin että botoxilla ja silikonilla täytetyt "sivistyneet" ihmiset niitä ostavat.
No sinä varmaan ostat taidettakin Temusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tuhlaamista, kun pitää ostaa merkkilaukkuja, merkkivaatteita, hajuvesiä, kalliita puhelimia ja kaikkea sitä krääsää jota myydään taiteen nimissä.
Mitä järkeä on ostaa satojen eurojen hintaisia astioita, kun ne eivät ole sen kummempia kuin halvemmatkaan. Jonkun taiteilijan nimi jossain esineessä nostaa sen hintaa huomattavasti, niin että botoxilla ja silikonilla täytetyt "sivistyneet" ihmiset niitä ostavat.
Niin mitä sillä rahalla saa sitten tehdä, hillota kaikki tilillä ja ostaa vain halvinta kuraa?
Ne käytetään elämyksiin, hyvinvointiin, hyväntekeväisyyteen, palveluihin, ei krääsään, roinaaan ja luonnon tuhoamiseen.
- se joka ostaa kotimaista
Vierailija kirjoitti:
Niin on. En ole ostanut enää sen jälkeen, kun vanha koulukaverini kuoli syöpään vähän päälle nelikymppisenä ja ennen kuolemaansa myi kaikkia merkkilaukkujaan ja -vaatteitaan netissä niin että rahat meni poikansa tilille. Se jotenkin herätteli siihen, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. Se käynnisti minussa myös isomman prosessin, jonka myötä vähensin työntekoa. En tarvitse rahaa, kun en ostele. Sen sijaan olen ollut enemmän läsnä lapselleni.
Mitä ihmettä? Minä tulkitsen tuon niin, että nimenomaan kannatti ostaa merkkilaukku, jolla on jälleenmyyntiarvoa. Sellainen tuote on myös ympäristöystävällinen, joka ei parin vuoden käytön jälkeen päädy kaatikselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tuhlaamista, kun pitää ostaa merkkilaukkuja, merkkivaatteita, hajuvesiä, kalliita puhelimia ja kaikkea sitä krääsää jota myydään taiteen nimissä.
Mitä järkeä on ostaa satojen eurojen hintaisia astioita, kun ne eivät ole sen kummempia kuin halvemmatkaan. Jonkun taiteilijan nimi jossain esineessä nostaa sen hintaa huomattavasti, niin että botoxilla ja silikonilla täytetyt "sivistyneet" ihmiset niitä ostavat.
Niin mitä sillä rahalla saa sitten tehdä, hillota kaikki tilillä ja ostaa vain halvinta kuraa?
Juu, ainakin vanhempien ihmisten pitäisi älytä olla haaskaamatta perintöä, sano!
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tuhlaamista, kun pitää ostaa merkkilaukkuja, merkkivaatteita, hajuvesiä, kalliita puhelimia ja kaikkea sitä krääsää jota myydään taiteen nimissä.
Mitä järkeä on ostaa satojen eurojen hintaisia astioita, kun ne eivät ole sen kummempia kuin halvemmatkaan. Jonkun taiteilijan nimi jossain esineessä nostaa sen hintaa huomattavasti, niin että botoxilla ja silikonilla täytetyt "sivistyneet" ihmiset niitä ostavat.
Kerro mihin rahaa saa käyttää sitten? Säästää sinne hautaan?
Teen markkinointia luksusbrändeille.
Ihmiset ostavat sitä, millaisena haluavat nähdä itsensä.
Kun satasen käsilaukusta maksaa monta tonnia sen takia, että ihminen kuvittelee luksuksen tarttuvan ihmiseen itseensä, kauppiaat ja me markkinoinnin suunnittelijat nauramme koko matkan pankkiin.
Halpa laukku kantaa tavarat ja luksuslaukku kantaa tavarat. Kaikki, mistä maksetaan ekstraa, on lisäarvoa sen ydinhyödyn päälle. Se on sitä unelmahöttöä ja statusta, mistä toopet ovat valmiit maksamaan ekstraa.
Jos et tykkää, niin kannattaa myydä pois ja ostaa itselle mieluinen laukku :)