Komean ja varakkaan keski-ikäisen miehen mietteitä siitä, miksei saa Suomessa omantasoista naisseuraa - rehellinen purkaus 48-vuotiaalta

moni keski-ikäinen omillaan toimeentuleva ja koulutettu nainen huomaa että elämä on helpompaa ilman miestä eli he eivät pyöri deittimarkkinoilla, monella kun on jo kokemusta miesvauvan kasvattamisesta ekassa liitossa. Deittimarkkinoilla on jäljellä, ne joiden mielestä on oltava suhteessa, jotta kulissit on kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heti töykkäs tuo mammonalla leveily. En arvosta jättimäisiä vuosituloja tai Audeja, vastenmieliset elämänarvot. 

Mut oikeasti väität, et viiskymppinen espanjatar on nuorekas? Tämä viimeistään paljasti provon, suurin osa Espanjan kanssasisarista on harmaita ja ylipainoisia. 

nuorekas ja hoikka rouva 54v

Kaiken lisäksi Välimeren maiden naisille kasvaa viikset iän myötä ja ihokin rypistyy auringossa enemmän kuin täällä, missä pimeää 3/4 vuodesta.

 Ei se minua haittaa yhtään, mutta joo jos nyt faktoissa pysyttäis. Joillekin vaan pakkomielle haukkua suomalaisia naisia.

Isoäitini oli 100% suomalainen, mutta tumma ja muistutti monessa mielessä etelämaalaista. Olikin oopperadiiva ja ulkonäkö sopi hyvin niihin rooleihin. Mm. Carmenina esiintyi paljon. Hänellä kasvoi tummaa karvaa leukaan ja viiksiin. Heillä oli isoisän kanssa omat "parranajovälineet" kylppärissä loppuun asti. 

Itse olen vaalea, eikä tuo ominaisuus periytynyt.

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Täällä on taas naisilla defenssit päällä. Kovasti kerrotaan millaista miestä ei haluta, mutta toisaalta ei uskalleta kertoa niitä omia preferenssejä kun alitajuisesti ymmärtävät niiden olevan omaan tasoon nähden mahdottomia. Esimerkiksi tuhdit täditkin haluaa komean, pitkän, ja hoikahkon, mutta samalla lihaksikkaan vasemmistolaisen ituhipin. Jolla on kovatuloinen päivätyö jossain tyhjäntoimittajien virastossa julkisella.

"komean, pitkän, ja hoikahkon, mutta samalla lihaksikkaan vasemmistolaisen ituhipin. Jolla on kovatuloinen päivätyö jossain tyhjäntoimittajien virastossa julkisella."

Komea = riittää ettei ole ruma. Ei tarvita laatikkoleukaa, mutta ei nyt mikään Julius Kivimäki
Pitkä = riittää että on itseä vaikka sentin pidempi. Kunhan ei ole lyhyempi siis.
Hoikahko = kiitos ei missään nimessä. Hoikkuus ei ole hyve. Lihava ei saa olla
Lihaksikas = ei roina-rapea, ihan natu salitreenaaja on jees
Vasemmistolainen ituhippi = juu ei kiitos. Ihan miestä etsitään, ei miesoletettua.
Kovatuloinen = Sanotaanko vaikka että keskitulot riittää. Se että elämä on vähän muutakin kuin nakkikeittoa ja ilmaisia puistoja.

48 on jo ikä loppu.Elämässä on muutakin kuin kumppani..sen haku pettynyt..etsintä.Kukasn kun ei kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on taas naisilla defenssit päällä. Kovasti kerrotaan millaista miestä ei haluta, mutta toisaalta ei uskalleta kertoa niitä omia preferenssejä kun alitajuisesti ymmärtävät niiden olevan omaan tasoon nähden mahdottomia. Esimerkiksi tuhdit täditkin haluaa komean, pitkän, ja hoikahkon, mutta samalla lihaksikkaan vasemmistolaisen ituhipin. Jolla on kovatuloinen päivätyö jossain tyhjäntoimittajien virastossa julkisella.

Plaaplaaplaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 47-vuotias suomalainen nainen, eronnut, lapset jo aikuisia, ja olen seurannut tätä ketjua nyt melkein alusta asti. Aluksi suutuin AP:lle oikein kunnolla. Se kuulosti niin ylimieliseltä ja yksipuoliselta. Miten joku mies voi yleistää kaikki suomalaiset naiset näin raskaasti? Mutta mitä pidemmälle luin ja mitä enemmän kommentteja näin, sitä enemmän aloin pohtia entä jos ytimessä onkin jotain, mitä me emme halua nähdä?

Olen itse aina pitänyt itsestäni huolta. Liikun, syön hyvin, värjään hiukset säännöllisesti (ei siksi että "pitäisi", vaan koska se tuo minulle iloa) ja pukeudun mielelläni sellaiseen, jossa tunnen oloni naiselliseksi. Silti ympärilläni on niin paljon ystäviä ja tuttuja, jotka ovat ikään kuin "antaneet periksi" 45 ikävuoden jälkeen. Ei siksi että elämä olisi rankkaa, sehän on meille kaikille, vaan koska on tullut sellainen asenne, että "minä olen jo valmis sellaisena kuin olen, mies saa ottaa tai jättää". Ja se on ihan ok, jos se riittää itselle. Mutta kun katson, miten moni laadukas, hoitautuva ja taloudellisesti vakaa mies ikäluokassamme hiljalleen katoaa kuvasta alkaa mietityttää, olemmeko me itse osaltaan luomassa tätä tilannetta.

Feminismi toi meille vapautta ja itsenäisyyttä, ja siitä olen kiitollinen. Mutta jossain vaiheessa se on Suomessa kääntynyt sellaiseksi, että feminiinisyys on melkein kielletty sana. Jos nainen hymyilee, arvostaa miehen johtajuutta tai laittaa meikkiä treffeille, häntä katsotaan vinoon: "etkö sä ole tarpeeksi vahva?". Samaan aikaan vaaditaan mieheltä täydellisyyttä: pituutta, kuntoa, taloutta, tunneälyä ja vielä 50/50 kotitöitä, mutta itse ei haluta antaa sitä pientä ekstraa, jota suhde kuitenkin tarvitsee. Se ei ole tasa-arvoa. Se on tasapainon katoamista. Ja kun exän trauma tai aikuisten lasten tarpeet tulevat ensimmäisillä treffeillä pöydälle kolmeksi tunniksi, mies väsyy. En syytä ketään yksin, mutta me naiset emme aina tajua, miten se näyttää ulkopuolisen silmin.

Olen matkustellut paljon, ja ulkomailla olen nähnyt toisenlaista dynamiikkaa. Siellä samanikäiset naiset eivät koe olevansa "heikompia" jos pitävät itsestään huolta tai antavat miehelle tilaa olla mies. He ovat kiitollisia hyvästä elämästä ilman että se tuntuu alistumiselta. Täällä taas 2500 €/kk palkka tuntuu monelle riittävän perusteluksi sille, että "en tarvitse miestä mihinkään". Ja se on totta: ei tarvitse. Mutta jos haluaa kumppanin, ehkä jotain pitäisi kuitenkin antaa tilaa.

En sano että AP on täysin oikeassa kaikessa. Hän menee varmasti liian pitkälle joissain kohdissa ja yleistää liikaa. Mutta kun luen näitä kommentteja, joissa naiset huutavat "trolli!" tai "mene ulkomaille!" ilman että edes pohtivat omaa osuuttaan, alan ymmärtää miksi niin moni laadukas mies lopulta tekee juuri niin. Ehkä meidän pitäisi hetkeksi katsoa peiliin sen sijaan että syytämme patriarkaattia tai "myrkyllistä maskuliinisuutta".

Mitä mieltä te muut naiset olette? Onko meissä suomalaisissa keski-ikäisissä naisissa jotain, mikä on hiljalleen ajanut hyviä miehiä pois? Vai onko vika todella pelkästään miehissä?

Kyllä, monet naiset päästävät itsensä lihomaan ja lakkaavat pyrkimästä olemaan millään lailla kenenkään silmää miellyttäviä. Ajattelevat, että "minun on KELVATTAVA sellaisena kuin olen"! Ja jos mies ei epäviehättävää naista halua, mies on SIKA! 

 

Kai taustalla on alitajuisesti sisäistetty naisviha: Kaikenlaista kaunistautumista ja naisellisuutta pidetään halveksuttavana, vähempiarvoisena, pinnallisuutena, typeryytenä ja semmoista harrastavia naisia pidetään huor*na. Naisille on kunnia-asia olla "yksi jätkistä". Niinpä naiset hylkäävät kaikenlaisen naisellisuuden ja kauneuden ja rupeavat meikittömiksi, rumiksi, miehenkaltaisiksi olioiksi.  

 

Lisäksi jos nainen on kaunis ja naisellinen, hän saa osakseen miehiltä ahdistelua, halventavaa käytöstä, suunnattoman määrän vihaa ja tuntee sen miesten halun raisk*ta ja tap*aa hänet. Ratkaisuna on suojautua pukeuumalla lököttäviin, löysiin vaatteisiin, jotka peittävät muodot ja muuntautua rumaksi, miehenkaltaiseksi olennoksi lopettamalla meikkaamisen ja kynimällä tukkansa lyhyeksi. Myös muut naiset VIHAAVAT kauniita ja naisellisia naisia ja kohteluna on ostrakismi ja paljon pahempaakin. Vain olemalla mahdollisimman ruma ja massaan hukkuva voi toisilta naisilta saada jonkinlaista hyväksyntää.

 

Miehet: Sitä saa mitä tilaa, koska olette tehneet naisille selväksi, että naiset eivät ole yhtään mitään, tässä on tulos! Tyytykää niihin meikittömiin, lihaviin valaisiin, nehän ovat miehenkaltaisia, eli parempia ja AITOJA naisia!

Mutta kun kaikki naiset eivät enää välitä miehistä joten ihan sama onko lihava vai ei. 

Mun ylipainoiset ystävät ovat pikissä parisuhteissa, hoikat ei.

🔍 Yleiskuva tekstistä

Kirjoitus on hyvin tunnepitoinen, vaikka se esitetään rationaalisena analyysina. Taustalla näkyy vahvasti:

turhautuminen

pettymys

kokemus epäoikeudenmukaisuudesta

tarve selittää, miksi asia ei toimi

Tämä itsessään on täysin inhimillistä. Mutta tapa, jolla se tehdään, paljastaa useita psykologisia ilmiöitä.

🧠 1. Ulkoinen syyllistäminen (externalisointi)

Kirjoittaja kysyy onko vika minussa vai suomalaisissa naisissa, mutta käytännössä koko teksti:

selittää ongelman toisilla ihmisillä

listaa heidän puutteitaan

ei juurikaan tarkastele omaa toimintaansa kriittisesti

👉 Tämä on klassinen externalisaatio:
epämukava kokemus (torjutuksi tuleminen) selitetään ulkoisilla syillä.

Mahdollinen taustatarve:

suojata itsetuntoa

välttää häpeän tunnetta

🧠 2. Yleistykset ja mustavalkoinen ajattelu

Tekstissä esiintyy paljon:

suomalaiset naiset ovat

melkein joka kerta

jokaisella 45+ naisella

👉 Tämä viittaa kognitiivisiin vinoumiin, erityisesti:

yleistämiseen

mustavalkoiseen ajatteluun

Ongelma:
todellisuus yksinkertaistuu ihmissuhteet vaikeutuvat, koska yksilöitä ei nähdä yksilöinä.

🧠 3. Vahva statukseen perustuva minäkuva

Kirjoittaja rakentaa identiteettiään pitkälti:

ulkonäön (komea, hyväkuntoinen)

varallisuuden (300k€, omaisuudet)

statuksen (menestynyt, korkea-arvoinen)

👉 Tämä viittaa ehdolliseen itsetuntoon:

Olen arvokas, koska olen menestynyt.

Mahdollinen riski:

odotus, että ihmissuhteet toimivat vaihtokauppana

pettymys, kun emotionaalinen todellisuus ei noudata tätä logiikkaa

🧠 4. Transaktionaalinen suhtautuminen ihmissuhteisiin

Tekstissä toistuu ajatus:

minä panostan X odotan vastineeksi Y

ansaitsen tietyn tasoisen naisen

👉 Tämä muistuttaa vaihtokauppamallia (transactional mindset) ihmissuhteissa.

Psykologinen ristiriita:

romanttiset suhteet eivät toimi markkinalogiikalla

vetovoima syntyy usein:

tunneilmapiiristä

turvallisuudesta

aitoudesta
ei pelkästään tasosta

🧠 5. Katkeruuden ja defensiivisyyden merkit

Tekstissä on selvästi:

vähättelyä (ulkonäkö, elämäntilanne)

vastakkainasettelua (minä vs. te)

ärtymystä feminismiä kohtaan

👉 Tämä viittaa kertyneeseen pettymykseen, joka on alkanut muuttua:

kyynisyydeksi

puolustautumiseksi

jopa vihamielisyydeksi

Tämä on keskeinen kohta:
Tällainen sävy välittyy helposti myös treffeillä voi karkottaa ihmisiä, vaikka muut ominaisuudet olisivat hyvät.

🧠 6. Mahdollinen empatiavaje

Kirjoittaja:

analysoi naisia ryhmänä

mutta ei juuri pysähdy heidän näkökulmaansa yksilöinä

👉 Tämä voi viitata:

heikompaan perspektiivin ottamiseen

tai siihen, että turhautuminen on kaventanut empatiaa

🧠 7. Idealisoitu toinen kulttuuri vs. negatiivinen oma kulttuuri

Vertailu:

ulkomaiset naiset = positiivisia, arvostavia

suomalaiset naiset = negatiivisia, vaativia

👉 Tämä on tyypillinen idealisaatiodevalvaatio -ilmiö.

Mahdollinen selitys:

ulkomailla kokemus on ollut helpompi siitä syntyy parempi kuva

mutta siihen voi liittyä myös:

valtasuhde (varallisuus)

erilaiset odotukset

🧠 8. Kontrollin ja roolien tarve

Kohta:

haluan feminiinisen naisen joka antaa johtaa

👉 viittaa:

selkeään rooliodotukseen

tarpeeseen ennakoitavuuteen / kontrolliin

Tämä ei ole sinänsä häiriö, mutta:

ristiriita syntyy, jos:

ympäröivä kulttuuri ei jaa samaa mallia

📊 Yhteenveto: Mitä psykologisia ongelmia voi näkyä?

Ei diagnooseja, mutta mahdollisia piirteitä:

ulkoinen syyllistäminen

kognitiiviset vinoumat (yleistykset, mustavalkoisuus)

ehdollinen / statukseen sidottu itsetunto

transaktionaalinen suhdeajattelu

kertyvä katkeruus

empatiakyvyn kaventuminen turhautumisen myötä

idealisointi vs. devalvaatio

🧭 Tärkein oivallus

Suurin ristiriita tekstissä on tämä:

Hän näkee itsensä rationaalisena ja korkeatasoisena,
mutta teksti on emotionaalisesti latautunut ja puolustava.

Tämä epäsuhta on usein juuri se kohta, joka ihmissuhteissa näkyy ulospäin.

💬 Jos tätä katsottaisiin kehitysnäkökulmasta

Jos henkilö oikeasti haluaisi ymmärtää tilannettaan, hyödyllisiä kysymyksiä olisivat:

Millaisen tunteen annan toiselle ihmiselle ensitapaamisessa?

Kohtaanko yksilön vai ryhmän edustajan?

Haenko kumppania vai validointia omalle arvolle?

Vierailija kirjoitti:

Minuakin jäi vaivaamaan kuinka "uusi" tuo uusi ap:n Audi on? Mitä mallia ja vuosimallia? Moottorin kuutiotilavuus? Miten varusteltu? Onko täysnahka sisustus? Onko muistipenkit myös vänkärillä sekä shköisesti säädettävä ristiselän tuki? yms. varustelutaso. Näin naisena kiinnostaa erityisesti myös Audin väri?

Audi on vuosimallia 2025 (ostettu elokuussa 2024), malli A6, limited-edition, high-performance ja on kolmisäätöiset sähkötuolit (myös ristiselkätuki) kummallakin sekä ajajalla että etumatkustajalla, penkeissä myös sähkölämmitys, täysnahkasisustus (ei ovissa), väri lila.

Olen vastinparisi, nainen, miinus audi. Mutta ikävä kyllä en jaksa kuunnella kun puhut ja puhut ja puhut itsestäsi. Ja teet liikaa töitä. 

Aplodit tuolle pitkälle analyysillä yllä 👏. Bravo!

"Mutta kun katson, miten moni laadukas, hoitautuva ja taloudellisesti vakaa mies ikäluokassamme hiljalleen katoaa kuvasta alkaa mietityttää, olemmeko me itse osaltaan luomassa tätä tilannetta."

Wow, missäs sä tällaisia vapaita laatumiehiä näet niin paljon? Itse tunnen muutamia, mutta enemmän laatunaisia kuitenkin.

Kyllähän se niin on, et hyvät tyypit useimmiten pysyy naimisissa <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on taas naisilla defenssit päällä. Kovasti kerrotaan millaista miestä ei haluta, mutta toisaalta ei uskalleta kertoa niitä omia preferenssejä kun alitajuisesti ymmärtävät niiden olevan omaan tasoon nähden mahdottomia. Esimerkiksi tuhdit täditkin haluaa komean, pitkän, ja hoikahkon, mutta samalla lihaksikkaan vasemmistolaisen ituhipin. Jolla on kovatuloinen päivätyö jossain tyhjäntoimittajien virastossa julkisella.

"komean, pitkän, ja hoikahkon, mutta samalla lihaksikkaan vasemmistolaisen ituhipin. Jolla on kovatuloinen päivätyö jossain tyhjäntoimittajien virastossa julkisella."

 

Komea = riittää ettei ole ruma. Ei tarvita laatikkoleukaa, mutta ei nyt mikään Julius Kivimäki
Pitkä = riittää että on itseä vaikka sentin pidempi. Kunhan ei ole lyhyempi siis.
Hoikahko = kiitos ei missään nimessä. Hoikkuus ei ole hyve. Lihava ei saa olla
Lihaksikas = ei roina-rapea, ihan natu salitreenaaja on jees
Vasemmistolainen ituhippi = juu ei kiitos. Ihan miestä etsitään, ei miesoletettua.
Kovatuloinen = Sanotaanko vaikka että keskitulot riittää. Se että elämä on vähän muutakin kuin nakkikeittoa ja ilmaisia puistoja.

Näin meillä naisilla(kin?) on erilaisia preferenssejä miesten suhteen. Itse en osaa laittaa kuvitteelliselle miehelle mitään ulkoisia toiveita, kun olen vahvasti parisuhteessa. Mut meidän perheessä on kaksi miesfeministiä, aatteiltaan. Molemmat hyvissä duuneissa, ulkoisesti kaukana ituhippistereotypioista. Pukeutuvat hyvin jne. Kukaan ulkopuolinen ei määrittelis sellaisiksi. Komeita vielä kaiken lisäksi (muidenkin, kuin minun mielestä). 

Mutta haluamme eri asioita miehiltä, luulisin, et näin on miehilläkin naisista. Palstalla omituisesti yleistetään ja kutistetaan ihmiset muutamaan määreeseen.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on taas naisilla defenssit päällä. Kovasti kerrotaan millaista miestä ei haluta, mutta toisaalta ei uskalleta kertoa niitä omia preferenssejä kun alitajuisesti ymmärtävät niiden olevan omaan tasoon nähden mahdottomia. Esimerkiksi tuhdit täditkin haluaa komean, pitkän, ja hoikahkon, mutta samalla lihaksikkaan vasemmistolaisen ituhipin. Jolla on kovatuloinen päivätyö jossain tyhjäntoimittajien virastossa julkisella.

Vasemmistolainen ituhippi olisi kyllä mieleeni. Noi muut on yks hailee. Aina, kun ihastun mieheen, hän alkaa näyttää söpöltä minun silmissäni. Lisäksi haluaisin, että miehellä on omituisia kiinnostuksenkohteita ja lemmikkinä jokin jyrsijä. Eikä ihan lyhyt tukka. Paitsi jos on kaljuuntumassa, sitten saa ajaa sängeksi. Niin, ja hänen tulee osata laittaa munakoisosta hyvää ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

🔍 Yleiskuva tekstistä

Kirjoitus on hyvin tunnepitoinen, vaikka se esitetään rationaalisena analyysina. Taustalla näkyy vahvasti:

turhautuminen

pettymys

kokemus epäoikeudenmukaisuudesta

tarve selittää, miksi asia ei toimi

Tämä itsessään on täysin inhimillistä. Mutta tapa, jolla se tehdään, paljastaa useita psykologisia ilmiöitä.

🧠 1. Ulkoinen syyllistäminen (externalisointi)

Kirjoittaja kysyy onko vika minussa vai suomalaisissa naisissa, mutta käytännössä koko teksti:

selittää ongelman toisilla ihmisillä

listaa heidän puutteitaan

ei juurikaan tarkastele omaa toimintaansa kriittisesti

👉 Tämä on klassinen externalisaatio:
epämukava kokemus (torjutuksi tuleminen) selitetään ulkoisilla syillä.

Mahdollinen taustatarve:

suojata itsetuntoa

välttää häpeän tunnetta

🧠 2. Yleistykset ja mustavalkoinen ajattelu

Tekstissä esiintyy paljon:

suomalaiset naiset ovat

melkein joka kerta

jokaisella 45+ naisella

👉 Tämä viittaa kognitiivisiin vinoumiin, erityisesti:

yleistämiseen

mustavalkoiseen ajatteluun

Ongelma:
todellisuus yksinkertaistuu ihmissuhteet vaikeutuvat, koska yksilöitä ei nähdä yksilöinä.

🧠 3. Vahva statukseen perustuva minäkuva

Kirjoittaja rakentaa identiteettiään pitkälti:

ulkonäön (komea, hyväkuntoinen)

varallisuuden (300k€, omaisuudet)

statuksen (menestynyt, korkea-arvoinen)

👉 Tämä viittaa ehdolliseen itsetuntoon:

Olen arvokas, koska olen menestynyt.

Mahdollinen riski:

odotus, että ihmissuhteet toimivat vaihtokauppana

pettymys, kun emotionaalinen todellisuus ei noudata tätä logiikkaa

🧠 4. Transaktionaalinen suhtautuminen ihmissuhteisiin

Tekstissä toistuu ajatus:

minä panostan X odotan vastineeksi Y

ansaitsen tietyn tasoisen naisen

👉 Tämä muistuttaa vaihtokauppamallia (transactional mindset) ihmissuhteissa.

Psykologinen ristiriita:

romanttiset suhteet eivät toimi markkinalogiikalla

vetovoima syntyy usein:

tunneilmapiiristä

turvallisuudesta

aitoudesta
ei pelkästään tasosta

🧠 5. Katkeruuden ja defensiivisyyden merkit

Tekstissä on selvästi:

vähättelyä (ulkonäkö, elämäntilanne)

vastakkainasettelua (minä vs. te)

ärtymystä feminismiä kohtaan

👉 Tämä viittaa kertyneeseen pettymykseen, joka on alkanut muuttua:

kyynisyydeksi

puolustautumiseksi

jopa vihamielisyydeksi

Tämä on keskeinen kohta:
Tällainen sävy välittyy helposti myös treffeillä voi karkottaa ihmisiä, vaikka muut ominaisuudet olisivat hyvät.

Tää oli hauska analyysi, oli aloitus aito tai ei. Lisäksi ihmisillä on erilaisia vinoumia sen suhteen, minkälaiset ihmiset kolahtavat/ei kolahda. Toiset toistaa samaa kaavaa ihmissuhteissaan, joiden perusta on lapsuuden ajan kiintymyssuhteissa. 

Tuo on taivahan tosi että jos miehestä pitää muuten, ulkonäkökin alkaa miellyttää ja vastaavasti mulkero ällöttää vaikka olisi kuinka komea. Olin lukiossa niin ihastunut yhteen luokkatoveriin. Hän oli hauska ja puhelias, luokan sielu. Ajattelin että hän on liian komea minulle. Kun vuosia myöhemmin katsoin luokkakuvaa oli pakko nauraa. Komea? No ei voi sanoa ja pituus ehkä 160 (kun miehet tästä jauhaa). Toisenlaisella luonteella olisi taatusti tullut kiusatuksi hieman poikkeavan ulkonäkönsä takia, nyt oli luokan alfauros.

Juokset liikaa mulle. Himourheilijat on usein tylsiä.

Ap suomessa tytöistä kasvatetaan yhtä vahvoja ja toimeliaita kun pojista. Ei pärjää että odotetaan että mies tulis pelastamaan. Mummoni hoiti pienet poikansa ja työnsä kun oli sota-aika ja vaari rintamalla. Siinä olisi jo pojat kuollut nälkään monesti ilman mummoni sisukkuutta. Sukuni on täynnä vahvoja naisia joista olen todella ylpeä. 

Ei voi odottaa mitää hihittelevää tytönhetukkaa meistä kenestäkään.

Pärjätään ihan itse ja omilla rahoilla. Mies ei ole meille status symbooli eikä mikään trofée. Vaikea päteä ulkonäöllään taikka omaisuudellaan taikka koulutuksellaan meidän kohdalla.

Ap hae vaimo ulkomailta. Et selvästikkään osaa arvostaa omillaan pärjäävää suominaista.

Lapsuuden ongelmiin intensiivistä terapiahoitoa. Se on ihmelääkettä ihan kaikkeen! Muistakaa. Jeesuskin on ihan turhaa paskaa. Terapia on uusi pelastaja!

Vika on sinussa ja tässä asentessa: "Silti täällä Suomessa en saa omantasoista naisseuraa."

Koita tajuta, että ne asiat, mtkä itse määrittelet "tasoksesi", ei välttämättä kuulu lainkaan toisten ihmisten "tasomäärittelyyn" ja he näkevät sinussa jotain, jonka vuoksi eivät usko tulevaisuuteen kanssasi.