Ylivirittynyt hermosto
Vihdoinkin osaan nimetä olotilani. Henkisesti jatkuva ahdistus, fyysinen lamaantuminen ja huono olo.
Ongelma on, miten tästä tilasta pääsee pois.
En usko mihinkään onnellisuuteen, haluaisin vain kevyemmän olon ja kokea iloa. Elämästä on kadonnut voima ja värit ja äänet. Tätä on vaikea kestää.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Mene kirkkoon tai soita rukouspuhelimeen. Lue raamattua ja rukoile.
Mikään ei auta herkemmällä ihmisellä valmiiksi kuormittuneeseen mieleen niinkuin hel vetin pelko ja tarinat ristiinnaulitsemisesta. Siihen päälle vielä syyllistäminen Jessen kuolemasta ja kaikenlainen pelottelu ja uhkailu 👍
Jos vain on varaa, niin ala käydä säännöllisesti hermoratahieronnassa. Ei siis tavallisessa hieronnassa vaan googleta hermoratahieronta. Siellä tarvii käydä ainakin ekan vuoden ajan kerran kuukaudessa jotta auttaa, jatkossa saattaa riittää vain 2-3 kertaa vuodessa.
Orgasmi auttaa. Eikä maksa mitään.
Minä sinnittelin keski-ikään asti ennen kuin menin lääkärille ja sain napit kouraan heti. Elämä kirkastui ja muuttui aivan valtavasti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene kirkkoon tai soita rukouspuhelimeen. Lue raamattua ja rukoile.
Mikään ei auta herkemmällä ihmisellä valmiiksi kuormittuneeseen mieleen niinkuin hel vetin pelko ja tarinat ristiinnaulitsemisesta. Siihen päälle vielä syyllistäminen Jessen kuolemasta ja kaikenlainen pelottelu ja uhkailu 👍
Vai sittenkin lähimmäisenrakkaus, kuuntelu, välittäminen ja lämpö?
Vierailija kirjoitti:
Minä sinnittelin keski-ikään asti ennen kuin menin lääkärille ja sain napit kouraan heti. Elämä kirkastui ja muuttui aivan valtavasti!
Mitkä napit siis?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene kirkkoon tai soita rukouspuhelimeen. Lue raamattua ja rukoile.
Mikään ei auta herkemmällä ihmisellä valmiiksi kuormittuneeseen mieleen niinkuin hel vetin pelko ja tarinat ristiinnaulitsemisesta. Siihen päälle vielä syyllistäminen Jessen kuolemasta ja kaikenlainen pelottelu ja uhkailu 👍
Olen eri.
Kuormittunut mieli. Alussa kerroit että on hermoston yliviritteneisyys ja jatkuva ahdistus ja fyysinen lamaantuminen. En ymmärtänyt mitä tarkoitit hermoston ylivirittyneisyydellä. Negatiiviset ajatukset alkavat ongelmien ajattelusta ja siirtyvät tunteisiin ja alkaa ahdistus ja sitten tulee fyysinen lamaantuminen. Näiden kehä.
Voit katkaista negatiivisen ajatuksen heti kun se taas alkaa (voit kuvitella että leikkaat negatiivisen ajatuksen saksilla poikki) ja siirtää ajatukset ja keskittymisen johonkin fyysiseen tekemiseen esim lakanoiden tuuletus ja sängyn petaus tai lakanoiden vaihto. Siivous. Ulkona kävely tai ulkona luonnossa kävely. Kaupassa ruokaostoksilla käynti. On kiva tulla kotiin jos siivosi ennen lähtöä, siksi sängyn petaus ja siivous. Klassisen musiikin kuuntelu, aikuisten värityskirjojen väritys, maalaaminen, aikuisten palapelin kokoaminen, mitä keksit.
Helvetin pelko ja tarinat ristiinnaulitsemisesta ja Jeesuksen kuolemasta syyllistäminen ja pelottelu ja uhkailu. Se on tullut jostain ehkä rippikoulusta jos siitä on puhuttu ja ehkä saarnoista, muistan itsekin syyllistyneeni varsinkin rippikoulussa. Juuri kuten sanot se ei auta valmiiksi ylikuormittuneeseen mieleen vaan pahentaa sitä. Ja jos jo valmiiksi tuntee syyllisyyttä tai olevansa jotenkin huono, vaikka se olisi vain oma ajatus, se ei auta.
Siitä voi tulla vastenmielisyys uskontoa kohtaan.
Voi kuitenkin rukoilla tai pyytää Jumalalta apua omiin ongelmiin. Vaikka jos olet olemassa, auta minua.
Vain särkyneet leilit voivat tulla jälleen ehjiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kuntosali ei todellakaan ole tuossa tilanteessa hyvä juttu. Niissä vetäjät, jos ohjattua, ovat sellaisia piiskureita, että ei vaan nappaa.
Salivetäjät kärsii itsekin tietämättään kroonisesta stressistä ja ottavat joka treenillä velkaa terveydestään. Ovat käytännössä keskusyksikön käräyttäneitä. Adrenaliini, histamiini, kortisolit paukkuu kehossa ja elimistö on pitkään oireillu lisämunuaisten itkiessä hoosiannaa taustalla. Tulee vain kovemmat endorfiiniryöpyt kun keho on piiskattu ja olo on voitokas. Totuus on että HRV-tasot ovat puolessa normaaleista tai pahimmillaan jo samassa tilassa kuin flunssassa on 5-20ms. Sydän hakkaa kuin kellokone tak tak tak. Olo on niin hyvä ettei huomaa ja pitää saada perkele piiskattua muutkin mukaan kovaan tahtiin, koska liikunta on lääkettä. Liikunta ei voi olla solun tasolla hajoamista ja tuhoa.
Muutenhan meidät olisi petetty. Salilla näkee näitä. Moni voisi erehtyä että ovat kovakuntoisiakin, mutta pari viikkoa taukoa, niin romahdus tulee, kun kroppa saa levon ja ei enää tarvitse taistella ja paeta.
Aloita kunnollinen liikunta ja voimailu. Kyllä sen jälkeen mieli kirkastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koita nukkua tarpeeksi, vältä alkoholia, syö terveellisesti, Liiku kohtuudella, kohtaa ne ikävät tunteet (ne ei kestä loputtomiin), kuuntele kehoasi minkä verran tarvitset tekemistä ja lepoa. Minkä verran toisia ihmisiä ja yksinoloa. Tee töitä kohtuullisesti.
Sykettä kannattaa tosiaan tarkkailla ja jos syke nousee seistessäkin 90, niin ei kyllä kannattaisi liikkua yhtään metriäkään mikäli sykkeen nousu ei johdu esimerkiksi ylipainosta tai merkittävästä ylipainosta. Joku asia on pielessä ja kohtuullinen liikunta on usein suomalaisten mielestä ihan oikea lenkki. On tapana vähätellä 2-4km kävelyitä, mutta jos kehon hermosto on jostain syystä sekaisin, niin ei todellakaan edes kohtuullista kävelyä suositella. Nyt näihin aikoihin olisi hyvä itse kunkin tarkastuttaa allergiat. Se koivuallergia voi olla näkymätön ja sykkeitä ei vain huomaa. Sitten käykin niin että pumppu pettää kesken työpäivän, kun e ollut nuhaa tai muutakaan.
Sykemittari kannattaisi olla kaikilla käytössä ja kotona verenpainemitari nykyaikana.
Tässä asiassa on kyllä eriäviä mielipiteitä. Liikunnan totaali lopettaminen kehon reaktioiden pelosta vie ojasta allikkoon osan ammattilaisten mielestä. Rauhallista liikkumista tulisi jatkaa , vaikka sydän hakkaa, mikäli mitään fysiologista sairautta ei ole.
Kyllä varmasti liikunta on hyvä juttu, mutta poikkeustapauksissa etenkin nyt keväällä, jos on allergioita, niin ei kyllä voi suositella kyseisestä vaivasta sairastavaa altistamaan hermostoaan lisästressille. Voipi tulla sydänkohtaus jos on vanhempi ihminen kolmenkympin paremmalla puolella. Mitä ikääntyneempi, niin sitä pahempi. Allergia on naula arkkuun tässä tapauksessa pahimmillaan. Hyvin ilmastoitu kuntosali on parempi paikka liikkua.
Onko tästä jotain tutkimusta? Allergiat, liikunta, sydänkohtaus? Ja vieläpä yli 30v. Näitä nimittäin löytyy.
Niin siis nyt ulkopuolisen en ymmärtänyt mitä haet, mutta kait se on suomalaisille päivänselvää ettei allergiassa lähdetä lenkkeilemään tai tehdä urheilua kuten normaalisti tehdään. Toki voi steriilissä pölyttömässä tilassa urheilla, mutta jos allergiassa tekee kovalla sykkeellä, niin ei hyvä heilu. Lääkkeet poistaa vain nuhan ja kutinan, mutta keho on edelleen kovilla. Tämähän pitäisi olla ihan perus terveystietoutta?
Kävelykin voi yksilöllisesti olla liikaa siitepölyaikana. Se selviää ihan sykemittarilla. Halpa laite terveyden seuraamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koita nukkua tarpeeksi, vältä alkoholia, syö terveellisesti, Liiku kohtuudella, kohtaa ne ikävät tunteet (ne ei kestä loputtomiin), kuuntele kehoasi minkä verran tarvitset tekemistä ja lepoa. Minkä verran toisia ihmisiä ja yksinoloa. Tee töitä kohtuullisesti.
Sykettä kannattaa tosiaan tarkkailla ja jos syke nousee seistessäkin 90, niin ei kyllä kannattaisi liikkua yhtään metriäkään mikäli sykkeen nousu ei johdu esimerkiksi ylipainosta tai merkittävästä ylipainosta. Joku asia on pielessä ja kohtuullinen liikunta on usein suomalaisten mielestä ihan oikea lenkki. On tapana vähätellä 2-4km kävelyitä, mutta jos kehon hermosto on jostain syystä sekaisin, niin ei todellakaan edes kohtuullista kävelyä suositella. Nyt näihin aikoihin olisi hyvä itse kunkin tarkastuttaa allergiat. Se koivuallergia voi olla näkymätön ja sykkeitä ei vain huomaa. Sitten käykin niin että pumppu pettää kesken työpäivän, kun e ollut nuhaa tai muutakaan.
Sykemittari kannattaisi olla kaikilla käytössä ja kotona verenpainemitari nykyaikana.
Minulla syke on ihan levossakin sen 80-90. Välillä esim.eilen nukkumaan mennessä mittasin 108. Hermosto käy selkeästi ylikierroksilla, välillä huimaa ja on huono olo. Verikokeissa ei näy mitään. Ekg oli ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Beetasalpaajalla rauhoittui, en enää pysty nostamaan ajatuksen voimalla leposykettä oli 120 kuten ennen oli. Jo ekan tabun jälkeen laskeutui ihmeellinen rauha kroppaan. Tuntui että leikattiin vauhti pois kerrasta. Ensin olo oli todella kummallinen ja outo. Olen nyt vetänyt noita vuoden joka päivä ja voin myöhästyttää lääkettä jo puoli päivää. Keho on tottunut rauhallisempiin kierroksiin.
Oireina oli jatkuva heräily tykykseen ja rytmihäiriöihin, ripulikohtaukset ja paniikki keskellä yötä, jumalaton leposyke, tärinä, paniikki, hikoilu niin että kämmenetkin vuotivat vettä...
Elämä vaati samalla täysremontin, useita ihmissuhteita päättyi, heidän aiheuttamansa kuorma piti poistaa. Samoin omia teinejä piti kasvattaa eli minulle äidille ei enää haistatella tai riehuta, tai voi muuttaa pois.
Tuo poistaa pinnallisesti sen veren pumppauksen tarpeen. Jäljelle jää se että sydämesi ei lyö niin nopeasti ja et saa samalla tavoin tarvisemaasi happea palautumiseen ja hermoston korjaukseen. Syke laskee, mutta elimistö on tosiasiassa täydessä stressissä. Sille on syynsä miksi kipeänäkin pulssi kohoaa ja keho tekee korjaustyötä taustalla. Sydämen sykkeen lamaaminen keinotekoisesti ei poista alkuperäistä tilaa.
Onko tämä todella näin vai jotain omaa huttuasi?
Niin ajattelitko että keho tekee jotain turhaa ja sinun pitää lamata se sydämen kiivas lyönti hiljaiseksi lääkkeellä? Tiedät paremmin mitä varten sydän hakkaa? Ihan maalaisjärjelläkin voidaan luoda yhtälö siihen että sillä on tarkoituksensa jos kovassa influenssassa sydän lyö kovaa, niin eikai kukaan ala sitä säätelemään beetasalpaajilla herranjestas? Siis häh? Nää lääkkeethän on myrkkyä esimerkiksi juoksijoille. Sydämen tehtävä on? Muistatteko mikä sen tehtävä on ja betasalpaajat on verenpaineläkkeitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene kirkkoon tai soita rukouspuhelimeen. Lue raamattua ja rukoile.
Mikään ei auta herkemmällä ihmisellä valmiiksi kuormittuneeseen mieleen niinkuin hel vetin pelko ja tarinat ristiinnaulitsemisesta. Siihen päälle vielä syyllistäminen Jessen kuolemasta ja kaikenlainen pelottelu ja uhkailu 👍
Olen eri.
Kuormittunut mieli. Alussa kerroit että on hermoston yliviritteneisyys ja jatkuva ahdistus ja fyysinen lamaantuminen. En ymmärtänyt mitä tarkoitit hermoston ylivirittyneisyydellä. Negatiiviset ajatukset alkavat ongelmien ajattelusta ja siirtyvät tunteisiin ja alkaa ahdistus ja sitten tulee fyysinen lamaantuminen. Näiden kehä.
Voit katkaista negatiivisen ajatuksen heti kun se taas alkaa (voit kuvitella että leikkaat negatiivisen ajatuksen saksilla poikki) ja siirtää ajatukset ja keskittymisen johonkin fyysiseen tekemiseen esim lakanoiden tuuletus ja sängyn petaus tai lakanoiden vaihto. Siivous. Ulkona kävely tai ulkona luonnossa kävely. Kaupassa ruokaostoksilla käynti. On kiva tulla kotiin jos siivosi ennen lähtöä, siksi sängyn petaus ja siivous. Klassisen musiikin kuuntelu, aikuisten värityskirjojen väritys, maalaaminen, aikuisten palapelin kokoaminen, mitä keksit.
Helvetin pelko ja tarinat ristiinnaulitsemisesta ja Jeesuksen kuolemasta syyllistäminen ja pelottelu ja uhkailu. Se on tullut jostain ehkä rippikoulusta jos siitä on puhuttu ja ehkä saarnoista, muistan itsekin syyllistyneeni varsinkin rippikoulussa. Juuri kuten sanot se ei auta valmiiksi ylikuormittuneeseen mieleen vaan pahentaa sitä. Ja jos jo valmiiksi tuntee syyllisyyttä tai olevansa jotenkin huono, vaikka se olisi vain oma ajatus, se ei auta.
Siitä voi tulla vastenmielisyys uskontoa kohtaan.
Voi kuitenkin rukoilla tai pyytää Jumalalta apua omiin ongelmiin. Vaikka jos olet olemassa, auta minua.
Vain särkyneet leilit voivat tulla jälleen ehjiksi.
Oon tässä 30 vuotta yrittänyt.
Kuinka pitkään pitää vielä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koita nukkua tarpeeksi, vältä alkoholia, syö terveellisesti, Liiku kohtuudella, kohtaa ne ikävät tunteet (ne ei kestä loputtomiin), kuuntele kehoasi minkä verran tarvitset tekemistä ja lepoa. Minkä verran toisia ihmisiä ja yksinoloa. Tee töitä kohtuullisesti.
Sykettä kannattaa tosiaan tarkkailla ja jos syke nousee seistessäkin 90, niin ei kyllä kannattaisi liikkua yhtään metriäkään mikäli sykkeen nousu ei johdu esimerkiksi ylipainosta tai merkittävästä ylipainosta. Joku asia on pielessä ja kohtuullinen liikunta on usein suomalaisten mielestä ihan oikea lenkki. On tapana vähätellä 2-4km kävelyitä, mutta jos kehon hermosto on jostain syystä sekaisin, niin ei todellakaan edes kohtuullista kävelyä suositella. Nyt näihin aikoihin olisi hyvä itse kunkin tarkastuttaa allergiat. Se koivuallergia voi olla näkymätön ja sykkeitä ei vain huomaa. Sitten käykin niin että pumppu pettää kesken työpäivän, kun e ollut nuhaa tai muutakaan.
Sykemittari kannattaisi olla kaikilla käytössä ja kotona verenpainemitari nykyaikana.
Minulla syke on ihan levossakin sen 80-90. Välillä esim.eilen nukkumaan mennessä mittasin 108. Hermosto käy selkeästi ylikierroksilla, välillä huimaa ja on huono olo. Verikokeissa ei näy mitään. Ekg oli ok.
Onko allergiat katsottu ja liikutko liikaa ja syötkö liian vähän suhteessa kulutukseen? Onko tulehdustiloja jossain. Hampaat kunnossa? Psyykkiset ongelmat on myös yksi vaihtoehto. Oletko joutunut väkivallan uhriksi. Monia syitä. Joskus se voi olla ohimenevä bakteeri tai virus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuntosali ei todellakaan ole tuossa tilanteessa hyvä juttu. Niissä vetäjät, jos ohjattua, ovat sellaisia piiskureita, että ei vaan nappaa.
Salivetäjät kärsii itsekin tietämättään kroonisesta stressistä ja ottavat joka treenillä velkaa terveydestään. Ovat käytännössä keskusyksikön käräyttäneitä. Adrenaliini, histamiini, kortisolit paukkuu kehossa ja elimistö on pitkään oireillu lisämunuaisten itkiessä hoosiannaa taustalla. Tulee vain kovemmat endorfiiniryöpyt kun keho on piiskattu ja olo on voitokas. Totuus on että HRV-tasot ovat puolessa normaaleista tai pahimmillaan jo samassa tilassa kuin flunssassa on 5-20ms. Sydän hakkaa kuin kellokone tak tak tak. Olo on niin hyvä ettei huomaa ja pitää saada perkele piiskattua muutkin mukaan kovaan tahtiin, koska liikunta on lääkettä. Liikunta ei voi olla solun tasolla hajoamista ja tuhoa.
Muutenhan meidät olisi petetty. Salilla näkee näitä. Moni voisi erehtyä että ovat kovakuntoisiakin, mutta pari viikkoa taukoa, niin romahdus tulee, kun kroppa saa levon ja ei enää tarvitse taistella ja paeta.
Eivätköhän nämä seuraa HRV tasoja. Ei sentään tehdä liikunnasta mörköä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Beetasalpaajalla rauhoittui, en enää pysty nostamaan ajatuksen voimalla leposykettä oli 120 kuten ennen oli. Jo ekan tabun jälkeen laskeutui ihmeellinen rauha kroppaan. Tuntui että leikattiin vauhti pois kerrasta. Ensin olo oli todella kummallinen ja outo. Olen nyt vetänyt noita vuoden joka päivä ja voin myöhästyttää lääkettä jo puoli päivää. Keho on tottunut rauhallisempiin kierroksiin.
Oireina oli jatkuva heräily tykykseen ja rytmihäiriöihin, ripulikohtaukset ja paniikki keskellä yötä, jumalaton leposyke, tärinä, paniikki, hikoilu niin että kämmenetkin vuotivat vettä...
Elämä vaati samalla täysremontin, useita ihmissuhteita päättyi, heidän aiheuttamansa kuorma piti poistaa. Samoin omia teinejä piti kasvattaa eli minulle äidille ei enää haistatella tai riehuta, tai voi muuttaa pois.
Tuo poistaa pinnallisesti sen veren pumppauksen tarpeen. Jäljelle jää se että sydämesi ei lyö niin nopeasti ja et saa samalla tavoin tarvisemaasi happea palautumiseen ja hermoston korjaukseen. Syke laskee, mutta elimistö on tosiasiassa täydessä stressissä. Sille on syynsä miksi kipeänäkin pulssi kohoaa ja keho tekee korjaustyötä taustalla. Sydämen sykkeen lamaaminen keinotekoisesti ei poista alkuperäistä tilaa.
Onko tämä todella näin vai jotain omaa huttuasi?
Niin ajattelitko että keho tekee jotain turhaa ja sinun pitää lamata se sydämen kiivas lyönti hiljaiseksi lääkkeellä? Tiedät paremmin mitä varten sydän hakkaa? Ihan maalaisjärjelläkin voidaan luoda yhtälö siihen että sillä on tarkoituksensa jos kovassa influenssassa sydän lyö kovaa, niin eikai kukaan ala sitä säätelemään beetasalpaajilla herranjestas? Siis häh? Nää lääkkeethän on myrkkyä esimerkiksi juoksijoille. Sydämen tehtävä on? Muistatteko mikä sen tehtävä on ja betasalpaajat on verenpaineläkkeitä
Ohis
Eikös beetasalpaaja estä adrenaliinin vaikutuksia, mikä hidastaa sydämen sykettä ja vähentää fyysistä stressireaktiota?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koita nukkua tarpeeksi, vältä alkoholia, syö terveellisesti, Liiku kohtuudella, kohtaa ne ikävät tunteet (ne ei kestä loputtomiin), kuuntele kehoasi minkä verran tarvitset tekemistä ja lepoa. Minkä verran toisia ihmisiä ja yksinoloa. Tee töitä kohtuullisesti.
Sykettä kannattaa tosiaan tarkkailla ja jos syke nousee seistessäkin 90, niin ei kyllä kannattaisi liikkua yhtään metriäkään mikäli sykkeen nousu ei johdu esimerkiksi ylipainosta tai merkittävästä ylipainosta. Joku asia on pielessä ja kohtuullinen liikunta on usein suomalaisten mielestä ihan oikea lenkki. On tapana vähätellä 2-4km kävelyitä, mutta jos kehon hermosto on jostain syystä sekaisin, niin ei todellakaan edes kohtuullista kävelyä suositella. Nyt näihin aikoihin olisi hyvä itse kunkin tarkastuttaa allergiat. Se koivuallergia voi olla näkymätön ja sykkeitä ei vain huomaa. Sitten käykin niin että pumppu pettää kesken työpäivän, kun e ollut nuhaa tai muutakaan.
Sykemittari kannattaisi olla kaikilla käytössä ja kotona verenpainemitari nykyaikana.
Minulla syke on ihan levossakin sen 80-90. Välillä esim.eilen nukkumaan mennessä mittasin 108. Hermosto käy selkeästi ylikierroksilla, välillä huimaa ja on huono olo. Verikokeissa ei näy mitään. Ekg oli ok.
Minullakin on nyt tällä hetkellä. Normaalisti leposyke on 46-48. Siitepölykausi alkoi ja nyt loppui kaikki tekeminen. Olisi itsemurha lähteä lenkille. Pysyttelen suljetun huoneen sisällä hepasuodattimen äärellä ja silti jostain ikkunoista tai ilmastoinnista vetää pölyä. Joka vuotinen helvetti ja ikääntyessä on muuttunut todella pahaksi. Vaikuttaa muistiin ja kognitiivisiin kykyihin. Toki syön lääkkeitä etten olisi nuhassa ja saisin hengitettyä. Verenkierto on silti shokissa lepän ja pähkinäpensaan moukaroidessa hermostoani. Tunnen joka sydämen iskun kovana lyöntinä vasten vartaloani. Hengitys on raskas ja pinnallinen, suun kautta tapahtuva lehmänhengitys kieli ulkona, sieraimet törröttää yläviistoon, koska silmät vuotaa verestäen. Lampunjalka katariina. Se minä olen ja ystävät tunnistaa minut siitä. Lampunjalka katariina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Beetasalpaajalla rauhoittui, en enää pysty nostamaan ajatuksen voimalla leposykettä oli 120 kuten ennen oli. Jo ekan tabun jälkeen laskeutui ihmeellinen rauha kroppaan. Tuntui että leikattiin vauhti pois kerrasta. Ensin olo oli todella kummallinen ja outo. Olen nyt vetänyt noita vuoden joka päivä ja voin myöhästyttää lääkettä jo puoli päivää. Keho on tottunut rauhallisempiin kierroksiin.
Oireina oli jatkuva heräily tykykseen ja rytmihäiriöihin, ripulikohtaukset ja paniikki keskellä yötä, jumalaton leposyke, tärinä, paniikki, hikoilu niin että kämmenetkin vuotivat vettä...
Elämä vaati samalla täysremontin, useita ihmissuhteita päättyi, heidän aiheuttamansa kuorma piti poistaa. Samoin omia teinejä piti kasvattaa eli minulle äidille ei enää haistatella tai riehuta, tai voi muuttaa pois.
Tuo poistaa pinnallisesti sen veren pumppauksen tarpeen. Jäljelle jää se että sydämesi ei lyö niin nopeasti ja et saa samalla tavoin tarvisemaasi happea palautumiseen ja hermoston korjaukseen. Syke laskee, mutta elimistö on tosiasiassa täydessä stressissä. Sille on syynsä miksi kipeänäkin pulssi kohoaa ja keho tekee korjaustyötä taustalla. Sydämen sykkeen lamaaminen keinotekoisesti ei poista alkuperäistä tilaa.
Onko tämä todella näin vai jotain omaa huttuasi?
Niin ajattelitko että keho tekee jotain turhaa ja sinun pitää lamata se sydämen kiivas lyönti hiljaiseksi lääkkeellä? Tiedät paremmin mitä varten sydän hakkaa? Ihan maalaisjärjelläkin voidaan luoda yhtälö siihen että sillä on tarkoituksensa jos kovassa influenssassa sydän lyö kovaa, niin eikai kukaan ala sitä säätelemään beetasalpaajilla herranjestas? Siis häh? Nää lääkkeethän on myrkkyä esimerkiksi juoksijoille. Sydämen tehtävä on? Muistatteko mikä sen tehtävä on ja betasalpaajat on verenpaineläkkeitä
Ohis
Eikös beetasalpaaja estä adrenaliinin vaikutuksia, mikä hidastaa sydämen sykettä ja vähentää fyysistä stressireaktiota?
Nii. Jos sydän hakkaa sitä varten että se kuljettaa happea ja ravinteita soluille voimakkaammin esim urheilusuorituksen jälkeen tai tilanteessa tai on kipeä ja tarvitsee enemmän ja kovempaa ravinteita, niin joku neropatti päättää hidastaa sykettä, jolloin ravinteet ei kulje niin nopeasti kuin sydän automaattisesti olisi ne sinne pumpannut tietyllä teholla. Laitetaan hanat kiinni joo.
Vierailija kirjoitti:
Aloita kunnollinen liikunta ja voimailu. Kyllä sen jälkeen mieli kirkastuu.
Oon käynyt eilen ja toissapäivänä heittämässä 10 kilsan lenkin painoliivin kanssa ja kostautui heti. Syke on korkealla, henkeä ja mieltä ahdistaa, sain unta ehkä 4h, paikkoihin koskee, vi tuttaa ja ärsyttää, yö oli kamala kuten olo tänäänkin. Normaalisti lenkkeilen joka päivä mut ei hitto onnistu tänään. Varmaan pitää huominenkin ottaa rauhallisesti.
Nää on oikeesti idiootteja ja vaarallisiakin vinkkejä, osa meistä on aktiiviliikkujia ja kärsii tästä muutenkin.
Onko tämä todella näin vai jotain omaa huttuasi?