Mun vanhemmat ovat joskus vuosikymmeniä sitten tehneet keskinäisen testamentin ja tajusin juuri että siitä tulee ongelmia
Vanhempani pitivät aikanaan sisarukseni puolisoa opportunistina joka oli perheen omaisuuksien perässä. Testamentti siis liittyi tuohon tilanteeseen. No nyttemmin vanhemmat ovat jo eläkkeellä ja omaisuus on lähinnä röttelöitä joista ei ole pidetty huolta. Mutta kumpikaan ei oikeasti pystyisi yksin huolehtimaan niistä nykyistäkään vertaa, kun ei heidän eläkkeet riitä kuin nipin napin juokseviin kuluihin. Hoidan heidän (raha)asioitaan jo nyt vaikka virallista edunvalvontaa ei ole tehty. Ja näen selvästi että toisen menehtyessä toinen joutuu hyvin äkkiä vararikkoon. Olen yrittänyt puhua että myisivät edes jotain pois mutta eivät suostu.
Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (97)
Ap, ymmärrän hyvin huolesi. Oman itsesi kannalta tuo testamentti on hyvä asia. Se ei kuitenkaan oikeastaan vaikuta edes itse ongelmaan, eli siihen, että vanhempasi eivät järjestele röttelöasioita ajoissa. Jos he eivät halua myydä mitään, niin ei heitä oikein voi siihen pakottaakaan. Voisit ehkä tehdä heille laskelmia miten käy rahallisesti kun toinen kuolee. Tässä ei ole mitään julmaa vaan se on järkevää ja rakkaudellista huolenpitoa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, ymmärrän hyvin huolesi. Oman itsesi kannalta tuo testamentti on hyvä asia. Se ei kuitenkaan oikeastaan vaikuta edes itse ongelmaan, eli siihen, että vanhempasi eivät järjestele röttelöasioita ajoissa. Jos he eivät halua myydä mitään, niin ei heitä oikein voi siihen pakottaakaan. Voisit ehkä tehdä heille laskelmia miten käy rahallisesti kun toinen kuolee. Tässä ei ole mitään julmaa vaan se on järkevää ja rakkaudellista huolenpitoa.
Tämä. Lisäksi kannattaa keskustella heti vanhempien kanssa siitä, että jos mitään ei aiota myydä ja rahat hupenee niin miten sitten toimitaan. Ap ei voi olla maksumies ränsistyvien röttelöiden suhteen.
Sekin hyvä ottaa huomioon että vaikka ei vaatisi lakiosaansa niin pysyy kuolinpesän osakkaana, ja siinä on oletuksena yhteishallinto, mikä edellyttää yksimielistä päätöksentekoa, saa toki muutettua. Perinnöstä luopumalla pääsee eroon myös kuolinpesän osakkuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heille röttelöt ovat tärkeitä ja ovat itse suunnitelleet asiansa ja elämänsä. Ap voi kieltäytyä perinnöstä sitten, kun molemmista aika jättää. Toisen kuollessa omaisuus siirtyy elossa olevalle, ja perintövero tulee ap:n kohdalle vasta toisenkin vanhemman kuoltua jos ottaa perinnön vastaan.
Tässä ei nyt ole kyse siitä, mitä ap perii, vaan ap on huolissaan, että vanhemmat eivät pärjää kun toisesta aika jättää.
Tämä huoli, että miten toinen pärjää kun toisesta aika jättää on monen pienitulousen eläkeläisen todellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tilanne olisi erilainen, jos vanhemmillasi ei olisi keskinäistä testamenttia ap? Ne rakennukset olisivat yhtä ränsistyneitä kuin nyt ovat, ja tuskin niistä tuleva leski pystyisi pitämään parempaa huolta vaikka testamenttia ei olisi.
Keskinäinen testamentti harvoin tehdään talousrakennusten takia vaan esim. maatilan, joka tuo leivän pöytään tai metsien/peltojen takia.
Avioliitossa toisen puolison nenehtyessä leskelle jää oikeus jäädä asumaan kotiin. On sitä rahaa tai ei. Jos pihapiirissä on muita rakennuksia niitä ei pystyne myymään erikseen. Tai vaikea kuvitella kenenkään olevan niistä kiinnostuneita.
Itse en nyt ymmärrä miten tämä vaikuttaa ap:n elämään.
No jos esimerkiksi kesämökki menee lapsille niin he voivat sen myydä tai hoitaa mielensä mukaan kuin että se jäisi rapistuneena ja pelkkänä rahareikänä leskelle.
Kesämökkiä ei ap:n aloituksessa mainita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heille röttelöt ovat tärkeitä ja ovat itse suunnitelleet asiansa ja elämänsä. Ap voi kieltäytyä perinnöstä sitten, kun molemmista aika jättää. Toisen kuollessa omaisuus siirtyy elossa olevalle, ja perintövero tulee ap:n kohdalle vasta toisenkin vanhemman kuoltua jos ottaa perinnön vastaan.
Tässä ei nyt ole kyse siitä, mitä ap perii, vaan ap on huolissaan, että vanhemmat eivät pärjää kun toisesta aika jättää.
Aloittajalla on pelko siitä ettei he pärjää, eli hänellä ei ole päivääkään kokemusta siitä ettei vanhemmat pärjää...
Kai sen nyt näkee ennaltakin ettei yhden kuukausitulot millään tule riittämään perinnön ylläpitämiseen?
Leskeneläke on n. 50% menehtyneen puoöudon eläkkeedyä ka se tulee puolison eläkkeen päälle.
Vanhemmillani oli keskinäinen hallintaoikeustestamentti. Sen sijaan, että olisin äitini kuoleman jälkeen perinyt satojatuhansia euroja, pääsin yh:na maksamaan perintöverot näistä sadoista tuhansista euroista. Nyt isäni henkinen kunto on alkanut iän myötä heikkenemään, mutta hän saa vapaasti hallinoida satojen tuhansien osakeomistuksiani. On sen verran terävä silti, ettei voi edunvalvontaankaan laittaa.
Kiitos pankille, joka tätä anhemmilleni aikoinaan suositteli.
Ohis mielestäni ollaan edelleen aiheessa. Ap murehtii keskinäistä testamenttia, asia joka ei vaikuta hänen elämäänsä, kun omaisuus on ilm. rähjäisissä rakennuksissa ja samaan aikaan "avustaa" vanhempia raha-asioissa ilman virallista valtuutusta. Mikäköhän on seuraava asia johon ap tarttuu kun toinen vanhemmista menehtyy? Ap kuulostaa säätäjältä ja toimii sen mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin minä en mitään neljäsosaröttelöä todellakaan halua. Lähinnä nyt vaan mietin sitä tilannetta sitten aikanaan kun yhden vanhemman eläkkeellä ei kerta kaikkiaan pysty maksamaan edes talven lämmityskuluja.
Ap
Me ratkaisimme vastaavan tilanteen neuvottelemalla. Leski hoitaa kaikki pesän kulut, me puolestamme autamme häntä monella muulla tavalla.
Jos hän olisi vaatinut meiltä puolia kuluista, olisin pannut kovan kovaa vasten ja sanonyut, että saa sitten itse hoitaa kaiken oman elämänsä arjen. Hän on vanha ja tarvitsee paljon apua ja ilman meitä ei pärjäisi yksin kotonaan.
On kovaa, mutta minkäs teet.
Ohis lesken kuuluukin hoitaa pesän kulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei ole kaikki nyt kohdillaan, tietysti perit sen vanhempasi joka kuolee, ettei se omaisuus pysy samanlaisena.
Aloituksessa mainittiin että vanhemmilla on keskinäinen testamentti. Lakiosan voi periä.
Paitsi silloin, jos se lakiosuuskin on kiinni röttelöissä, eli irrallista rahaa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heille röttelöt ovat tärkeitä ja ovat itse suunnitelleet asiansa ja elämänsä. Ap voi kieltäytyä perinnöstä sitten, kun molemmista aika jättää. Toisen kuollessa omaisuus siirtyy elossa olevalle, ja perintövero tulee ap:n kohdalle vasta toisenkin vanhemman kuoltua jos ottaa perinnön vastaan.
Tässä ei nyt ole kyse siitä, mitä ap perii, vaan ap on huolissaan, että vanhemmat eivät pärjää kun toisesta aika jättää.
Aloittajalla on pelko siitä ettei he pärjää, eli hänellä ei ole päivääkään kokemusta siitä ettei vanhemmat pärjää...
Kai sen nyt näkee ennaltakin ettei yhden kuukausitulot millään tule riittämään perinnön ylläpitämiseen?
Leskeneläke on n. 50% menehtyneen puoöudon eläkkeedyä ka se tulee puolison eläkkeen päälle.
Leskeneläke on harvoin 50% vainajan eläkkeestä, ainoastaan silloin, jos leskellä ei ole ollenkaan omaa eläkettä. Eläkkeet yhteensovitetaan. Mun äiti saa oman n1700 euron päälle n300 leskeneläkettä. Anoppi ei saa yhtään, koska hänen eläkkeensä oli suurempi kuin appiukon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heille röttelöt ovat tärkeitä ja ovat itse suunnitelleet asiansa ja elämänsä. Ap voi kieltäytyä perinnöstä sitten, kun molemmista aika jättää. Toisen kuollessa omaisuus siirtyy elossa olevalle, ja perintövero tulee ap:n kohdalle vasta toisenkin vanhemman kuoltua jos ottaa perinnön vastaan.
Tässä ei nyt ole kyse siitä, mitä ap perii, vaan ap on huolissaan, että vanhemmat eivät pärjää kun toisesta aika jättää.
Aloittajalla on pelko siitä ettei he pärjää, eli hänellä ei ole päivääkään kokemusta siitä ettei vanhemmat pärjää...
Kai sen nyt näkee ennaltakin ettei yhden kuukausitulot millään tule riittämään perinnön ylläpitämiseen?
Leskeneläke on n. 50% menehtyneen puoöudon eläkkeedyä ka se tulee puolison eläkkeen päälle.
Leskeneläke on harvoin 50% vainajan eläkkeestä, ainoastaan silloin, jos leskellä ei ole ollenkaan omaa eläkettä. Eläkkeet yhteensovitetaan. Mun äiti saa oman n1700 euron päälle n300 leskeneläkettä. Anoppi ei saa yhtään, koska hänen eläkkeensä oli suurempi kuin appiukon.
Tämä on totta mitä eläkkeeseen tulee. Kuitenkin on mahdollista, että saa leskeneläkettä. Ehkä ap tietää tarkemmin itse kun tämäkin riippuu mitä vanhemmat tehneet työkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta nyt ihan ensimmäisenä se raha-asioiden hoito, kun kerran virallista edunvalvontaa ei ole. Kun se ei ole virallista se on rikos.
Jos on vanhemmilta lupa niin ei ole rikos.
Millainen lupa? Huomaattehan että parilla on muitakin lapsia kuin vain ap. Siitä voi syntyä soppa jos toinenkin jos ap siellä nyt yksinään säätää...
Ihan on kyse vanhempien omien laskujen ja vakuutusten ym. hoitamista. En nyt keksi mitä rikollista siinä olisi. Ja tietenkin sisarukseni auttaa myös samalla tavalla jos on tarvetta.
Ap
Miten sinä niitä laskuja sitten hoidat? Heidän pankkitunnuksilla?
Niin, yhdessä vanhempien kanssa.
Ap
Siinä se rikos sitten onkin.
Vai niin. Meinaatko oikeasti että vanhus saa noin vain jostain jonkun ulkopuolisen auttamaan jos esimerkiksi laskujen maksamisessa koneella on ihan fyysistäkin ongelmaa? Tai että vanhus haluaa jonkun vieraan hoitamaan pankkiasioitaan oman lapsen sijaan?
Vanhemman pankkiasiat voi hoitaa täysin laillisestikin siten, että vanhempi antaa lapselleen oikeuden hoitaa hänen pankkiasioitaan lapsen omilla verkkopankkitunnuksilla.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmillani oli keskinäinen hallintaoikeustestamentti. Sen sijaan, että olisin äitini kuoleman jälkeen perinyt satojatuhansia euroja, pääsin yh:na maksamaan perintöverot näistä sadoista tuhansista euroista. Nyt isäni henkinen kunto on alkanut iän myötä heikkenemään, mutta hän saa vapaasti hallinoida satojen tuhansien osakeomistuksiani. On sen verran terävä silti, ettei voi edunvalvontaankaan laittaa.
Kiitos pankille, joka tätä anhemmilleni aikoinaan suositteli.
Vaikka isälläsi onkin hallintaoikeus noihin satoihin tuhansiin euroihin, niin hallintaoikeus ei oikeuta isääsi esim. nostamaan, myymään tai lahjoittamaan niitä ilman omistajan (= sinun lupaasi). Hallintaoikeus oikeuttaa vain omaisuuden tuottoon, esim. tilille maksettavaan korkoon tai osakkeille maksettavaan osinkoon.
Jos nuo varat ovat nyt jollain sellaisella tilillä, johon isälläsi on käyttöoikeus, käy pankissa poistamassa tämä käyttöoikeus, jotta isäsi ei pääse hävittämään omaisuutta.
Mikähän testamentissa on oikein vikana. Minä ja puolisoni tehtiin hallinta oikeustestamentti ja se on ollut mielestäni hyvä. Rahaa oli aika paljon, mutta juuri syystä tehtiin testamentti. Toinen lapsista eli hiukan omituista aikaa ja juuri hänen takiaan oli hyvä ettei päässyt käsiksi rahoihin. Verot maksettiin pesän varoista, joten kukaan ei joutunut maksaan senttiäkään. Minä en voi tehdä omaisuudella mitään suuria juttuja, koska minulla on oikeus vain omaisuuden tuottoihin. Tosin en ole käyttänyt niitä yhtään, joten ovat kasvamassa osakkeina ja rahastoida. Oman asunnon myyntiään ei onnistu, jos perilliset eivät siihen suostu . Henkiin jääneen kohdalla ikä on ratkaisevaa, kuinka paljon perilliset joutuu maksamaan peritöveroa.
Miksi lapset ovat noin röyhkeitä, että vielä ei kukaan ole edes kuollut, mutta perintöä ollaan laskemassa ja vaatimassa. Antakaa vanhempien hoitaa raha-asiat, mitä ne teille kuuluu ja hyvä jos haaskaavat kaiken niin ei ole sitten mistä tapella. Tuskin vanhemmat ovat määräilemässä teidänkään taloudenhoidosta. Hoitamalla laskujen maksun, vanhemmat voivat unohtaa kuinka asioidaan pankissa ja näin teet itseasiassa hallaa. Edunvalvojan voi hakea, jos dementoituu, mutta virkavalvoja varmasti sumplii rahat, niin, että ettei jää mitään ja vanhemmat saavat ruokarahaa juuri sen verran, että pysyvät hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmillani oli keskinäinen hallintaoikeustestamentti. Sen sijaan, että olisin äitini kuoleman jälkeen perinyt satojatuhansia euroja, pääsin yh:na maksamaan perintöverot näistä sadoista tuhansista euroista. Nyt isäni henkinen kunto on alkanut iän myötä heikkenemään, mutta hän saa vapaasti hallinoida satojen tuhansien osakeomistuksiani. On sen verran terävä silti, ettei voi edunvalvontaankaan laittaa.
Kiitos pankille, joka tätä anhemmilleni aikoinaan suositteli.
Jos isälläsi on oikeus päästä arvo-osuustilille, jolla nuo osakkeet ovat, käy pankissa poistamassa tuo oikeus. Hallintaoikeus ei tarkoita sitä, että isälläsi olisi oikeus tehdä noille osakkeille, mitä hän haluaa. Hallintaoikeus tarkoittaa vain sitä, että noille osakkeille maksettavat osingot kuuluvat isällesi. Osakkeet voivat olla sinun omalla arvo-osuustililläsi, kunhan osingot on ohjattu isäsi pankkitilille.
Ap:n vanhemmat noudattavat juuri tuota minäminä-metodia ja sitä myös ap:n kannattaisi tässä tilanteessa noudattaa. Vanhemmat eivät halua apua ja neuvoja.