Ehdotin ystävälle etäisyyden pitämistä ja taukoa, ystävä katkaisi välit
Sanoin ystävälleni, että haluan ottaa etäisyyttä ja pitää hänestä taukoa. En haluaisi enää olla tekemisissä kovinkaan usein, minulle riittäisi kahvilla käynti pari kertaa vuodessa ja kasuaali juttelu. Ystävä totesi tähän, ettei häntä kiinnosta tuollainen kahvittelukaveruus ja lopettaa mieluummin yhteydenpidon kanssani kokonaan. Minusta ystävä käyttäytyy lapsellisesti, jos katkaisee kokonaan välit. Ihan mielelläni olen harvakseltaan tekemisissä, mutta enempää en halua. Ei siitä pitäisi loukkaantua.
N32
Kommentit (46)
Miksi ylipäätään otit taukoa ystävästäsi tai menit sanomaan ääneen? Ei ihme, jos toinen tuollaisesta ottaa nokkiinsa.
Ei hän loukkaantunut, hän teki oman valintansa ihan kuten sinäkin teit. Ei ole lapsellista katkaista välejä, jos toinen on tylsä ja ikävää seuraa.
Hän ei tarvitse sinunlaista ystävää. En minäkään tarvitsisi.
Ystävälläsi on oikeus valita, ettei seurasi kiinnosta. Sinähän itse olet ensin sanonut hänelle, ettei hänen seuransa kiinnosta kuin pari kertaa vuodessa kahvittelun verran.
Olisin ystävänäsi toiminut ihan samoin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ylipäätään otit taukoa ystävästäsi tai menit sanomaan ääneen? Ei ihme, jos toinen tuollaisesta ottaa nokkiinsa.
Ystävä tuntuu raskaalta seuralta nykyään, sen tarkemmin tilannetta avaamatta.
ap
Jos minulle tultaisiin sanomaan, että minusta halutaan pitää taukoa, olisi sitten ystävyys/parisuhde kyseessä:
Minulle tuo tarkoittaisi, että toinen ei arvosta minua, eikä halua antaa aikaansa minulle. Varsinkin, jos hän antaisi aikaansa muille ihmisille ja minun kohdallani tilanne olisi toinen. En olisi itsekään kiinnostunut olemaan tuollaisen ihmisen seurassa. Haluan, että ystäväni arvostavat minua ja ovat kanssani vapaaehtoisesti. En kaipaisi mitään säälikahveja.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ylipäätään otit taukoa ystävästäsi tai menit sanomaan ääneen? Ei ihme, jos toinen tuollaisesta ottaa nokkiinsa.
Miksikö? No suomalaisten käytöstavat... Tuollaisia asioita ei sanota ääneen, vaan toimitaan. Tässä tapauksessa pitäisi vain itse toteuttaa, eli pitää huolta tarpeeksi harvoista tapaamisista. Loukkaantuu ne moukatkin, ei pidä unohtaa.
Kaitpa siihen oli joku syy, että haluat pitää etäisyyttä tähän ihmiseen? Ystävyyden perustana kuitenkin useimmiten on se, että on molemminpuolinen tunne siitä, että viihdytään yhdessä ja toisen seurassa on mukavaa. Etäisyyden ottaminen viittaa siihen, ettei näin ole. Ja mitäpä sitä jää sellaiseen "ystävyyteen" roikkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ylipäätään otit taukoa ystävästäsi tai menit sanomaan ääneen? Ei ihme, jos toinen tuollaisesta ottaa nokkiinsa.
Sivusta. Kaikki eivät tajua, jos ystävä yrittää ottaa etäisyyttä kertomatta asiasta. Minä olin näin tyhmä. Hyvä ystävä alkoi vastata viesteihini viikon parin viiveellä, vaikka oli whatsappissa päivittäin. Kalenterista ei meinannut millään löytyä aikaa meidän tapaamiselle. Edes kesälomalla ei ollut yhtään sopivaa päivää, vaikka asumme 40 min matkan päässä toisistamme. Minulle ystävä vetosi siihen, että on kiireitä töiden kanssa ja kuormittava elämäntilanne. Lopuksi totesi parin vuoden välttelyn jälkeen, ettei halua olla tekemisissä. Jäi pasha maku suuhun. Kuvittelin, että toisella oli oikeasti työkiireitä.
Et ole terve ap, ystävä saa olla tyytyväinen että asia selvisi hänellekin
Ymmärrän ystävääsi täysin ja kunnioita hänen päätöstään.
Minullekin eräs entinen ystävä tarjosi tuollaista "voitaisiin olla kavereita, vaikken halua olla ystävä" -diiliä. Ei todellakaan kiinnostanut. Olisin saanut kuunnella, miten tämä ihminen olisi juossut ystäviensä kanssa kaikissa kivoissa menoissa ja minulle olisi hätäisesti löytynyt kalenterista aika ehkä kahdesti vuodessa. Kaikenlainen yksipuolinen apukin minulta olisi kelvannut. Ei kiinnostanut olla mikään kynnysmatto. Joko kelpaan omana itsenäni tai sitten en kelpaa ollenkaan. Ei ole mitään välimuotoa.
Samanlainen kokemus itsellä, tosin sen toisen osapuolen näkökulmasta. Oma ystäväni kehtasi välejä katkaistessaan ehdottaa, että eikö voitaisi pitää sellaiset kivat ja hauskat välit, kun näkisimme kuitenkin treeneissä joka viikko (oltiin tutustuttu harrastuksen kautta ja oltiin yhä samassa ryhmässä). Totesin vaan, että ei kiinnosta treeneissä naureskella kanssasi, jos seurani ei enää muuten kiinnostanut. Lakkasin puhumasta hänelle treeneissä, tervehdin enää vain lyhyesti. Siitä suuttui ihan huolella, koska olin kuulemma lapsellinen käyttäytyessäni noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ylipäätään otit taukoa ystävästäsi tai menit sanomaan ääneen? Ei ihme, jos toinen tuollaisesta ottaa nokkiinsa.
Ystävä tuntuu raskaalta seuralta nykyään, sen tarkemmin tilannetta avaamatta.
ap
mikäs syy ystävän dumppaamiselle tuo on? jos toisella on rankkaa, silloin ollaan tukena.
Ihmiset ovat erilaisia. Jotkut ymmärtävät, että elämäntilanteiden muuttuessa myös yhteydenpito voi muuttua. Joillekin riittää vähempikin tai erilainen (esim tapaamiset vaihtuu viesteihin) yhteydenpito ja jotkut taas haluavat lopettaa koko ihmissuhteen, jos se ei enää jatku sellaisena kuin oli aiemmin. Sinä teit oman päätöksesi ja ystäväsi omansa.
Teillä on ollut eri käsitys ystävyydestä. Siinä ei ole mitään pahaa. Turha suuttua siitä, jos häntä ei kiinnosta tuollainen "ystävyys".
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Ihmiset ovat erilaisia. Jotkut ymmärtävät, että elämäntilanteiden muuttuessa myös yhteydenpito voi muuttua. Joillekin riittää vähempikin tai erilainen (esim tapaamiset vaihtuu viesteihin) yhteydenpito ja jotkut taas haluavat lopettaa koko ihmissuhteen, jos se ei enää jatku sellaisena kuin oli aiemmin. Sinä teit oman päätöksesi ja ystäväsi omansa.
Olen eri mieltä. Toki yhteydenpito voi muuttua esim. elämäntilanteen muuttuessa. Mutta jos ystävyys on todellista, niin kyllä uudessakin elämäntilanteessa haluaa antaa toista varten aikaa tavalla tai toisella. Jos vaikka Anna ja Laura muuttavat 500 km päähän toisistaan ja näkevät harvoin, ei se ole ongelma, jos on yhä halua esim. soitella ja vaihtaa kuulumisia säännöllisesti. Mutta ei se ystävyyttä ole, jos muuton myötä ei enää viitsi toisen kanssa pitää yhteyttäkään. Yhteydenpito ei ole koskaan ollut helpompaa kuin nykyisin, mutta silti lankapuhelinaikana ennen kännyköitä ihmiset soittelivat enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ylipäätään otit taukoa ystävästäsi tai menit sanomaan ääneen? Ei ihme, jos toinen tuollaisesta ottaa nokkiinsa.
Ystävä tuntuu raskaalta seuralta nykyään, sen tarkemmin tilannetta avaamatta.
ap
Ihminen joka ei halua avata asiaa enempää on luoti jota kuuluu väistää.
Minä en nauti tuollaisista Hyvääpäivääkirvesvarttaliibalaaba- kaveruksista yhtään, joten minä olisin tehnyt ihan samoin kuin ex-ystäväsi. Miksi ylläpitää ihmissuhdetta joka ei sovi itselleen?
Sama jos olisi töissä vakituisena ja työnantaja ehdottaisi osa-aikaista määräaikaista työtä alemmalla tittelillä, tai parisuhdekumppani että aletaan vain fwb-suhteeseen. Jos sellainen ei itselle sovi, niin on vain tervettä sanoa ei kiitos, tämä oli tässä, etsin mieluummin oikean ystävän / työn / kumppanin.
No nyt on sitten etäisyyttä ja taukoa.