Jatkossa Helsingin päärautatieasemalle ei pääse enää autolla viemään tai hakemaan junamatkustajia

Huvittaa kun näissä havainnekuvissa on aina hyvä sää ja fillarikäytävät täynnä fillaroijia.

Loskapaskaa vaakatasossa tai 20 astetta pakkasta niin autiota on fillarikujilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina naurattaa kun maalaisjuntit ruikuttaa Helsingin päätöksistä.

Mitä jos pidätte huolen omista asioistanne.

Tässä ketjussa tosiaan vähän haiskahtaa se että kovinta ulinaa pitävät landet jotka ovat viimeksi uskaltautuneet omalla autolla stadiin joskus hurina nuoruusvuosinaan kasarilla. 

Autoilusta on tullut osa identiteettipolitiikkaa. Jotkut ovat vakaasti sitä mieltä että jos he eivät saa ajaa autolla ovelta ovelle vaan joutuvat kävelemään yli metrin kyseessä on hyökkäys heitä kohtaan. 

pyöräily aloitti liikkumisen identiteettipolitiikan. Autoilu ajautui siihen mukaan. Viheriäiset ylipäätänsä tekivät liikkumisesta identiteettipolitiikkaa. Ja siitä stadi nyt kärsii

Jalkaudu Helsinkiin, näet pyörän satulassa niin Jorma Ollilan kuin Alex Stubbinkin. Halla-aho on kuuluisa siitä, että hän pyöräilee joka paikkaan.

Olen ajanut fillarilla 15 v ajan stadissa 3000 km vuosittain, stravassa lukemat. Pyöräilyinfraan on investoitu suhteettomasti siihen nähden, että se on aivan marginaalinen tapa liikkua 4-6 kk ajan. Talvella ei ole paljoa pyöräilijöitä, minkä näkee myös baanan tilastoista jne.

Stadi ei ole mikään dami, eikä se sellaiseksi muutu

-stadilainen-

Jos pyöräilyinfraan ei investoida, niin miten pyöräilyyn tulisi sitten suhtautua? Pitäisikö siirtyä pienempien paikkakuntien malliin missä jalkakäytävät kyltitetään pyöräteiksi? Vaiko ohjata pyöräilijät isoillakin kaduilla ajoradoille ajamaan?

Stadissa ja vantaalla tungetaan pyöräinfraa hanuri edellä puuhun metodilla joka väliin. Ei tuota siis tehdä käytännön pyöräilyn ehdolla jolla ajamisesta tulisi sujuvaa ja loogista vaan jonkun liikennesuunnittelijan työpöytälogiikalla jossa ajoreitit menee minne sattuu, yksisuuntaiset pyöräkaistat torppaa kulkemisen ihan järjettömissä kohdissa ja pyöräkaistojen motiivi tuntuu paikoin varsinkin helsingissä olevan saada pysäköintipaikat poistettua kadun varresta tai ainakin vähennettyä ajokaistojen määrää kadulla ruuhkien luomiseksi. 

Siksi esim. jossain laitakaupungin jättimäisen leveällä jalkakäytävä/pyörätiellä jolla on pyöräilty ja kävelty vuosikymmenet ei saa enää pyöräillä vaan on pakko saada pyöräkaistat molemmille puolille katua jotta ei mahdu enää autoja parkkiin kadun varrelle. 

Ei yksisuuntaisuudessa ole mitään epäloogista. Se on ihan normaalia, että ajetaan kadun oikeaa laitaa eikä vasenta laitaa. Jos tulee tarve päästä oikeasta laidasta vasempaan laitaan niin sitten yksinkertaisesti ylitetään katu. Toisin kuin monet luulevat niin pyöräilijä ei tarvitse kadun ylitykseen suojatietä vaan kadun voi ylittää lähtökohtaisesti mistä tahansa kohtaa.

Pelkkä leveys ei tee jalkakäytävänomaisesta väylästä pyöräilijöille sopivaa koska turvallisuusriskit liittyvät ennen kaikkea risteyksiin ja liittymiin eikä niinkään väylän leveyteen. On myös hyvin epäloogista, että ajoneuvoliikenne joillain kaduilla ohjataan kävelijöiden väylille ja joillain toisilla taas ei. Se johtaa siihen, että pyöräilijät eivät enää tiedä millaista käyttäytymistä heiltä odotetaan liikenteessä. Eli että tulisiko pyöräilijän toimia liikenteessä ajoneuvo logiikalla vai jalankulkijan logiikalla?

Yksisuuntaiset pyörätiet tuhoavat pyöräilyn sujuvuuden. Pitäisi vaihtaa puolta korttelin parin välein täysin turhaan. No porukkahan ei vaihda, joten monessa paikassa yksisuuntainen pyörätie on ns. kuollut lain kirjain

Ja jos tarkoitat lumen alle jääviä kivetyksiä, niin ne ovat yksiselitteisesti talvella turvallisuusriski. Olen niihin kaatunut itse ja todistanut myös muiden kaatoja.

Olen myös vähentänyt talvipyöräilyä harjasuolauksen takia. Fillarit ruostuvat alta. Onneksi kehää pitkin pääsee autolla duuniin

-stadilainen-

Kun ajat ajoradalla niin silloinkin joudut vaihtamaan puolta. Ei yksisuuntainen pyörätie ole sen kummempi asia.

Niin ja en tarkoita mitään kivetyksiä vaan risteyksissä tapahtuvia törmäyksiä. Jalankulkijoiden joukosta tulevia ja varsinkin tien vasenta laitaa ajavia pyöräilijöitä on vaikea havaita mikä altistaa törmäyksille. Jalankulkijoiden reitit ovat täynnä erilaisia kuolleita kulmia missä on nollanäkyvyys.

jos on molemmilla puolilla pyörätie, niin ei tarvitse ajaa ajotiellä. Eikä vaihtaa puolta. Paitsi jos on yksisuuntainen pyörätie. No siksi iso osa porukkaa ei niistä välitä😀

-stadilainen-

Useimmilla kaduilla ei ole pyörätietä. Ajaako tämä sama puolenvaihtoon haluton porukka siellä sitten ajoradan vasenta laitaa tai jalkakäytävää?

En jaksa jankata asiasta. Pyöräiletkö itse ollenkaan stadissa? Täällä on muutettu lukuisissa paikoissa tien molemmilla puolilla sijaitsevat pyörätiet yksisuuntaisiksi. Näen sellaisen ratkaisun kotini ikkunastakin. Samalla voi todentaa, etteivät ihmiset paljoa yksisuuntaisuutta noudata

-stadilainen-

Toki pyöräilen. Ja monet pyöräilijät ovat valitettavasti tottuneet siihen, että pyörätie toimii samalla logiikalla kuin jalkakäytävä. Muutokseen mukautuminen vie aikaa. Yksisuuntaisen pyörätien tulisi myös näyttää yksisuuntaiselta ja muutoinkin olla rakennettu siten, että se ohjaa yksisuuntaiseen ajoon. Logiikka ennen kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Helsinki ei ole toiminut enää sitten 70-luvun. Vielä 70-luvulla Helsinki oli hieno kaupunki autoilla. Pääsit omalla autolla Lintsille, Korkeasaareen, rannalle jäätelölle, Stockan eteen parkkiin, Kaisaniemen Pukevaan ja Rautatieasemalle. Lapsiperheen kanssa liikkuminen sujui kuin tanssi. Autoliikenne soljui sujuvasti, kun autoja ei ollut liikaa.

Puhumattakaan 60-luvulla. Helsingissä pääsi autolla joka paikkaan. 

Nopealla googlaamalla autokantakin oli toinen, Suomessa rekisteröityjä autoja oli 70-luvulla noin 700.000 autoa ja vuonna 2020 oli jo  7.14 miljoonaa rekisteröityä autoa ja jos kehitys jatkuu, niin ne autot eivät vain mahdu parkkeerata kauppojen lähelle tai juna-asemille. 

Asun täällä jumalan seläntakana Itä-Suomessa ja meidän kylällä ei ole autolla mitään asiaa autolla erikousliikkeisiin, kuten apteekkiin tai viinakauppaan autolla, vaan joutuu kävelemään monta sataa metriä parkkipaikalta. Toisaalta hyvä, että autoilua rajoitetaan, että myös lapset ja vanhukset voivat liikkua, koska  rajoitukset perustuvat onnettomuusriskehin ja jos kävelen liian pitkä matka, aina voi käyttää apuvälineitä tai  julkista liikennettä.  Ja kai nyt ihmiset jaksavat muutaman sata metriä kävellä, kun pystyvät ravaamaan supermarketeissa ja kävellä kilometritolkulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

autoja taitaa hesassa olla nykyään vähemmän mitä 70-luvulla

tätä ei tietty saisi kertoa

Autojen määrä on noussut nopeimmin Suomessa pääkaupunkiseudulla 2010-2020-luvuilla

Kantakaupunki: Autoliikenteen määrä Helsingin niemen rajan yli on pudonnut viidessä vuodessa 22 % ja kymmenessä vuodessa 29 %.

Yleinen kehitys: Liikennemäärät ovat laskeneet myös kantakaupungin ulkopuolella, ja vuonna 2020 laskentalinjojen yhteenlaskettu autoliikenne oli 13-14 % pienempi kuin viisi vuotta aiemmin. 

Kyse on autojen määrästä, tilastot löytyvät mm. Tilastokeskuksesta. Autojen määrä on lisääntynyt Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla Suomessa

Niin ei kukaan aja enää kantakaupunkiin kaikkien haittaamisten jälkeen. Eihän siellä käy muutenkaan kukaan ja kaupat kärsivät

Kehillä riittää vilskettä senkin edestä, kun ajetaan töihin, harrastuksiin ja kauppoihin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

autoja taitaa hesassa olla nykyään vähemmän mitä 70-luvulla

tätä ei tietty saisi kertoa

Autojen määrä on noussut nopeimmin Suomessa pääkaupunkiseudulla 2010-2020-luvuilla

Kantakaupunki: Autoliikenteen määrä Helsingin niemen rajan yli on pudonnut viidessä vuodessa 22 % ja kymmenessä vuodessa 29 %.

Yleinen kehitys: Liikennemäärät ovat laskeneet myös kantakaupungin ulkopuolella, ja vuonna 2020 laskentalinjojen yhteenlaskettu autoliikenne oli 13-14 % pienempi kuin viisi vuotta aiemmin. 

Kyse on autojen määrästä, tilastot löytyvät mm. Tilastokeskuksesta. Autojen määrä on lisääntynyt Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla Suomessa

Niin ei kukaan aja enää kantakaupunkiin kaikkien haittaamisten jälkeen. Eihän siellä käy muutenkaan kukaan ja kaupat kärsivät

Kehillä riittää vilskettä senkin edestä, kun ajetaan töihin, harrastuksiin ja kauppoihin

mitä merkitystä autojen määrällä liikennemäärä ratkaisee

Mihis neeguritaksit sitten menee, vai luetaanko ne julkiseen liikenteeseen?

Julkisen liikenteen suosio on laskenut Helsingissä selvästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasaista rulluttelua laukkujen kanssa tuo suunniteltu alue. Invataksit saavat ajaa oven eteen edelleen. Jos et selviä kävellen tai raitiovaunussa, et selviä myöskään laiturilta junaan. 

Itse kävelen kotoa matkalaukun ja koiran kanssa junalle. Ja ihan tavallinen täti olen. Ei ihme, että suomalaisten kunnosta ollaan huolissaan. 

On olemassa neurologisia sairauksia, joissa on heikentynyt rasituksensieto. Lisäksi ikäihmiset, joilla ei ole enää kestävyyttä samalla tavoin, kuin nuorilla. Ymmärrät sitten kun itse tai joku lähipiiristä sairastuu ja/ tai ikääntyy. Ja jos yksi vanhempi matkustaa useamman kuin 1 pienen lapsen kanssa, on vaikea pitää sekä lapsi että tavarat turvassa. Alueella on ihan riittävästi varkaita, päihde/ mt-porukkaa ym. levottomuutta, liikenteen ja ihmisruuhkan lisäksi.  

Ongelma kumuloituu myös siten että pks alueen takseihin ei voi enää luottaa.

Kyllä täytyisi joku ns. jättöpaikka olla, jossa voi pysähtyä 5 minuuttia kuorman purkamisen ajaksi. 

ihan näin yli 75v vanhuksen näkökulmasta, se autottomus tuo nimenomaan turvaa ja vähentää onnettomusriskiä, sillä ei vanhukset tai neurologista häiriöistä kärsivät ole jalattomia, vaan pääsevät liikkumaan ja käyttämään apuvälineitä, jos ylipäätään pääsevät käyttämään niitä palveluita. Suurin riski vanhuksille ja liikuntarajoitteiselle olla juuri autojen seassa.

Taksikuskien joukkotappelut tapahtuvat jatkossa toisaalta Kansallisteatterin edessä ja toisaalta Sokoksen ja Postitalon välissä. Tai näin ainakin on suunniteltu.

Vierailija kirjoitti:

Taksikuskien joukkotappelut tapahtuvat jatkossa toisaalta Kansallisteatterin edessä ja toisaalta Sokoksen ja Postitalon välissä. Tai näin ainakin on suunniteltu.

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa kun näissä havainnekuvissa on aina hyvä sää ja fillarikäytävät täynnä fillaroijia.

 

Loskapaskaa vaakatasossa tai 20 astetta pakkasta niin autiota on fillarikujilla.

Sellaista se on kun suunnittelua ohjaa ideologia, eikä todellisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taksikuskien joukkotappelut tapahtuvat jatkossa toisaalta Kansallisteatterin edessä ja toisaalta Sokoksen ja Postitalon välissä. Tai näin ainakin on suunniteltu.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

hyi helv...

Hyvä, ihan turhaa on autoilla Helsingissä, pitäisi kieltää autoilu kokonaan kantakaupungin alueella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina naurattaa kun maalaisjuntit ruikuttaa Helsingin päätöksistä.

Mitä jos pidätte huolen omista asioistanne.

Tässä ketjussa tosiaan vähän haiskahtaa se että kovinta ulinaa pitävät landet jotka ovat viimeksi uskaltautuneet omalla autolla stadiin joskus hurina nuoruusvuosinaan kasarilla. 

Autoilusta on tullut osa identiteettipolitiikkaa. Jotkut ovat vakaasti sitä mieltä että jos he eivät saa ajaa autolla ovelta ovelle vaan joutuvat kävelemään yli metrin kyseessä on hyökkäys heitä kohtaan. 

pyöräily aloitti liikkumisen identiteettipolitiikan. Autoilu ajautui siihen mukaan. Viheriäiset ylipäätänsä tekivät liikkumisesta identiteettipolitiikkaa. Ja siitä stadi nyt kärsii

Jalkaudu Helsinkiin, näet pyörän satulassa niin Jorma Ollilan kuin Alex Stubbinkin. Halla-aho on kuuluisa siitä, että hän pyöräilee joka paikkaan.

Olen ajanut fillarilla 15 v ajan stadissa 3000 km vuosittain, stravassa lukemat. Pyöräilyinfraan on investoitu suhteettomasti siihen nähden, että se on aivan marginaalinen tapa liikkua 4-6 kk ajan. Talvella ei ole paljoa pyöräilijöitä, minkä näkee myös baanan tilastoista jne.

Stadi ei ole mikään dami, eikä se sellaiseksi muutu

-stadilainen-

Jos pyöräilyinfraan ei investoida, niin miten pyöräilyyn tulisi sitten suhtautua? Pitäisikö siirtyä pienempien paikkakuntien malliin missä jalkakäytävät kyltitetään pyöräteiksi? Vaiko ohjata pyöräilijät isoillakin kaduilla ajoradoille ajamaan?

Stadissa ja vantaalla tungetaan pyöräinfraa hanuri edellä puuhun metodilla joka väliin. Ei tuota siis tehdä käytännön pyöräilyn ehdolla jolla ajamisesta tulisi sujuvaa ja loogista vaan jonkun liikennesuunnittelijan työpöytälogiikalla jossa ajoreitit menee minne sattuu, yksisuuntaiset pyöräkaistat torppaa kulkemisen ihan järjettömissä kohdissa ja pyöräkaistojen motiivi tuntuu paikoin varsinkin helsingissä olevan saada pysäköintipaikat poistettua kadun varresta tai ainakin vähennettyä ajokaistojen määrää kadulla ruuhkien luomiseksi. 

Siksi esim. jossain laitakaupungin jättimäisen leveällä jalkakäytävä/pyörätiellä jolla on pyöräilty ja kävelty vuosikymmenet ei saa enää pyöräillä vaan on pakko saada pyöräkaistat molemmille puolille katua jotta ei mahdu enää autoja parkkiin kadun varrelle. 

Ei yksisuuntaisuudessa ole mitään epäloogista. Se on ihan normaalia, että ajetaan kadun oikeaa laitaa eikä vasenta laitaa. Jos tulee tarve päästä oikeasta laidasta vasempaan laitaan niin sitten yksinkertaisesti ylitetään katu. Toisin kuin monet luulevat niin pyöräilijä ei tarvitse kadun ylitykseen suojatietä vaan kadun voi ylittää lähtökohtaisesti mistä tahansa kohtaa.

Pelkkä leveys ei tee jalkakäytävänomaisesta väylästä pyöräilijöille sopivaa koska turvallisuusriskit liittyvät ennen kaikkea risteyksiin ja liittymiin eikä niinkään väylän leveyteen. On myös hyvin epäloogista, että ajoneuvoliikenne joillain kaduilla ohjataan kävelijöiden väylille ja joillain toisilla taas ei. Se johtaa siihen, että pyöräilijät eivät enää tiedä millaista käyttäytymistä heiltä odotetaan liikenteessä. Eli että tulisiko pyöräilijän toimia liikenteessä ajoneuvo logiikalla vai jalankulkijan logiikalla?

Yksisuuntaiset pyörätiet tuhoavat pyöräilyn sujuvuuden. Pitäisi vaihtaa puolta korttelin parin välein täysin turhaan. No porukkahan ei vaihda, joten monessa paikassa yksisuuntainen pyörätie on ns. kuollut lain kirjain

Ja jos tarkoitat lumen alle jääviä kivetyksiä, niin ne ovat yksiselitteisesti talvella turvallisuusriski. Olen niihin kaatunut itse ja todistanut myös muiden kaatoja.

Olen myös vähentänyt talvipyöräilyä harjasuolauksen takia. Fillarit ruostuvat alta. Onneksi kehää pitkin pääsee autolla duuniin

-stadilainen-

Kun ajat ajoradalla niin silloinkin joudut vaihtamaan puolta. Ei yksisuuntainen pyörätie ole sen kummempi asia.

Niin ja en tarkoita mitään kivetyksiä vaan risteyksissä tapahtuvia törmäyksiä. Jalankulkijoiden joukosta tulevia ja varsinkin tien vasenta laitaa ajavia pyöräilijöitä on vaikea havaita mikä altistaa törmäyksille. Jalankulkijoiden reitit ovat täynnä erilaisia kuolleita kulmia missä on nollanäkyvyys.

jos on molemmilla puolilla pyörätie, niin ei tarvitse ajaa ajotiellä. Eikä vaihtaa puolta. Paitsi jos on yksisuuntainen pyörätie. No siksi iso osa porukkaa ei niistä välitä😀

-stadilainen-

Useimmilla kaduilla ei ole pyörätietä. Ajaako tämä sama puolenvaihtoon haluton porukka siellä sitten ajoradan vasenta laitaa tai jalkakäytävää?

En jaksa jankata asiasta. Pyöräiletkö itse ollenkaan stadissa? Täällä on muutettu lukuisissa paikoissa tien molemmilla puolilla sijaitsevat pyörätiet yksisuuntaisiksi. Näen sellaisen ratkaisun kotini ikkunastakin. Samalla voi todentaa, etteivät ihmiset paljoa yksisuuntaisuutta noudata

-stadilainen-

Toki pyöräilen. Ja monet pyöräilijät ovat valitettavasti tottuneet siihen, että pyörätie toimii samalla logiikalla kuin jalkakäytävä. Muutokseen mukautuminen vie aikaa. Yksisuuntaisen pyörätien tulisi myös näyttää yksisuuntaiselta ja muutoinkin olla rakennettu siten, että se ohjaa yksisuuntaiseen ajoon. Logiikka ennen kaikkea.

Eli asiaa kehitetään jonkun hihasta ravistetun logiikan voimin eikä sen mikä toimisi vaivattomimmin käytännön pyöräilyssä. Vinkkinä: noi yksisuuntaiset on todella kankea idea kun käytännössä kuljetaan paikasta toiseen pyörällä kun jatkuvasti saa olla vaihtelemassa turhaan kadun puolelta toiselle jonkun liikennesuunnittelijan oikkujen perusteella. Siksi just pyöräilijät ei noita aina halua noudattaakaan. 

Parkkihalli on käytännössä rautatieaseman alla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina naurattaa kun maalaisjuntit ruikuttaa Helsingin päätöksistä.

Mitä jos pidätte huolen omista asioistanne.

Tässä ketjussa tosiaan vähän haiskahtaa se että kovinta ulinaa pitävät landet jotka ovat viimeksi uskaltautuneet omalla autolla stadiin joskus hurina nuoruusvuosinaan kasarilla. 

Autoilusta on tullut osa identiteettipolitiikkaa. Jotkut ovat vakaasti sitä mieltä että jos he eivät saa ajaa autolla ovelta ovelle vaan joutuvat kävelemään yli metrin kyseessä on hyökkäys heitä kohtaan. 

pyöräily aloitti liikkumisen identiteettipolitiikan. Autoilu ajautui siihen mukaan. Viheriäiset ylipäätänsä tekivät liikkumisesta identiteettipolitiikkaa. Ja siitä stadi nyt kärsii

Jalkaudu Helsinkiin, näet pyörän satulassa niin Jorma Ollilan kuin Alex Stubbinkin. Halla-aho on kuuluisa siitä, että hän pyöräilee joka paikkaan.

Olen ajanut fillarilla 15 v ajan stadissa 3000 km vuosittain, stravassa lukemat. Pyöräilyinfraan on investoitu suhteettomasti siihen nähden, että se on aivan marginaalinen tapa liikkua 4-6 kk ajan. Talvella ei ole paljoa pyöräilijöitä, minkä näkee myös baanan tilastoista jne.

Stadi ei ole mikään dami, eikä se sellaiseksi muutu

-stadilainen-

Jos pyöräilyinfraan ei investoida, niin miten pyöräilyyn tulisi sitten suhtautua? Pitäisikö siirtyä pienempien paikkakuntien malliin missä jalkakäytävät kyltitetään pyöräteiksi? Vaiko ohjata pyöräilijät isoillakin kaduilla ajoradoille ajamaan?

Stadissa ja vantaalla tungetaan pyöräinfraa hanuri edellä puuhun metodilla joka väliin. Ei tuota siis tehdä käytännön pyöräilyn ehdolla jolla ajamisesta tulisi sujuvaa ja loogista vaan jonkun liikennesuunnittelijan työpöytälogiikalla jossa ajoreitit menee minne sattuu, yksisuuntaiset pyöräkaistat torppaa kulkemisen ihan järjettömissä kohdissa ja pyöräkaistojen motiivi tuntuu paikoin varsinkin helsingissä olevan saada pysäköintipaikat poistettua kadun varresta tai ainakin vähennettyä ajokaistojen määrää kadulla ruuhkien luomiseksi. 

Siksi esim. jossain laitakaupungin jättimäisen leveällä jalkakäytävä/pyörätiellä jolla on pyöräilty ja kävelty vuosikymmenet ei saa enää pyöräillä vaan on pakko saada pyöräkaistat molemmille puolille katua jotta ei mahdu enää autoja parkkiin kadun varrelle. 

Ei yksisuuntaisuudessa ole mitään epäloogista. Se on ihan normaalia, että ajetaan kadun oikeaa laitaa eikä vasenta laitaa. Jos tulee tarve päästä oikeasta laidasta vasempaan laitaan niin sitten yksinkertaisesti ylitetään katu. Toisin kuin monet luulevat niin pyöräilijä ei tarvitse kadun ylitykseen suojatietä vaan kadun voi ylittää lähtökohtaisesti mistä tahansa kohtaa.

Pelkkä leveys ei tee jalkakäytävänomaisesta väylästä pyöräilijöille sopivaa koska turvallisuusriskit liittyvät ennen kaikkea risteyksiin ja liittymiin eikä niinkään väylän leveyteen. On myös hyvin epäloogista, että ajoneuvoliikenne joillain kaduilla ohjataan kävelijöiden väylille ja joillain toisilla taas ei. Se johtaa siihen, että pyöräilijät eivät enää tiedä millaista käyttäytymistä heiltä odotetaan liikenteessä. Eli että tulisiko pyöräilijän toimia liikenteessä ajoneuvo logiikalla vai jalankulkijan logiikalla?

Jos et ole huomannut niin autot ei joudu vaihtelemaan satunnaisin väliajoin kadun puolelta toiselle pelkän liikennesuunnittelijan "evvk miten tää sujuis" asenteen vuoksi. Eikä noiden tarvitse myöskään kadun yli kääntyessään varoa erillistä kadun keskellä kulkevaa toista katua jossa kulkee vilkas liikenne molempiin suuntiin. Autoilussa pääkriteeri on sujuvuus (paitsi tietty teillä vihreillä) kun taas pyöräilijän oletetaan ylittävän vaikka 3 kertaa samassa risteyksessä kadun valoista jos pyöräilijä haluaa jatkaa johonkin suuntaan ja suoraan sinne ei päästetä pyöräteitä. 

Jos et ole huomannut niin matkalaukuissa on ollut pyörät jo vuosikymmeniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina naurattaa kun maalaisjuntit ruikuttaa Helsingin päätöksistä.

Mitä jos pidätte huolen omista asioistanne.

Tässä ketjussa tosiaan vähän haiskahtaa se että kovinta ulinaa pitävät landet jotka ovat viimeksi uskaltautuneet omalla autolla stadiin joskus hurina nuoruusvuosinaan kasarilla. 

Autoilusta on tullut osa identiteettipolitiikkaa. Jotkut ovat vakaasti sitä mieltä että jos he eivät saa ajaa autolla ovelta ovelle vaan joutuvat kävelemään yli metrin kyseessä on hyökkäys heitä kohtaan. 

pyöräily aloitti liikkumisen identiteettipolitiikan. Autoilu ajautui siihen mukaan. Viheriäiset ylipäätänsä tekivät liikkumisesta identiteettipolitiikkaa. Ja siitä stadi nyt kärsii

Jalkaudu Helsinkiin, näet pyörän satulassa niin Jorma Ollilan kuin Alex Stubbinkin. Halla-aho on kuuluisa siitä, että hän pyöräilee joka paikkaan.

Olen ajanut fillarilla 15 v ajan stadissa 3000 km vuosittain, stravassa lukemat. Pyöräilyinfraan on investoitu suhteettomasti siihen nähden, että se on aivan marginaalinen tapa liikkua 4-6 kk ajan. Talvella ei ole paljoa pyöräilijöitä, minkä näkee myös baanan tilastoista jne.

Stadi ei ole mikään dami, eikä se sellaiseksi muutu

-stadilainen-

Jos pyöräilyinfraan ei investoida, niin miten pyöräilyyn tulisi sitten suhtautua? Pitäisikö siirtyä pienempien paikkakuntien malliin missä jalkakäytävät kyltitetään pyöräteiksi? Vaiko ohjata pyöräilijät isoillakin kaduilla ajoradoille ajamaan?

Stadissa ja vantaalla tungetaan pyöräinfraa hanuri edellä puuhun metodilla joka väliin. Ei tuota siis tehdä käytännön pyöräilyn ehdolla jolla ajamisesta tulisi sujuvaa ja loogista vaan jonkun liikennesuunnittelijan työpöytälogiikalla jossa ajoreitit menee minne sattuu, yksisuuntaiset pyöräkaistat torppaa kulkemisen ihan järjettömissä kohdissa ja pyöräkaistojen motiivi tuntuu paikoin varsinkin helsingissä olevan saada pysäköintipaikat poistettua kadun varresta tai ainakin vähennettyä ajokaistojen määrää kadulla ruuhkien luomiseksi. 

Siksi esim. jossain laitakaupungin jättimäisen leveällä jalkakäytävä/pyörätiellä jolla on pyöräilty ja kävelty vuosikymmenet ei saa enää pyöräillä vaan on pakko saada pyöräkaistat molemmille puolille katua jotta ei mahdu enää autoja parkkiin kadun varrelle. 

Ei yksisuuntaisuudessa ole mitään epäloogista. Se on ihan normaalia, että ajetaan kadun oikeaa laitaa eikä vasenta laitaa. Jos tulee tarve päästä oikeasta laidasta vasempaan laitaan niin sitten yksinkertaisesti ylitetään katu. Toisin kuin monet luulevat niin pyöräilijä ei tarvitse kadun ylitykseen suojatietä vaan kadun voi ylittää lähtökohtaisesti mistä tahansa kohtaa.

Pelkkä leveys ei tee jalkakäytävänomaisesta väylästä pyöräilijöille sopivaa koska turvallisuusriskit liittyvät ennen kaikkea risteyksiin ja liittymiin eikä niinkään väylän leveyteen. On myös hyvin epäloogista, että ajoneuvoliikenne joillain kaduilla ohjataan kävelijöiden väylille ja joillain toisilla taas ei. Se johtaa siihen, että pyöräilijät eivät enää tiedä millaista käyttäytymistä heiltä odotetaan liikenteessä. Eli että tulisiko pyöräilijän toimia liikenteessä ajoneuvo logiikalla vai jalankulkijan logiikalla?

Yksisuuntaiset pyörätiet tuhoavat pyöräilyn sujuvuuden. Pitäisi vaihtaa puolta korttelin parin välein täysin turhaan. No porukkahan ei vaihda, joten monessa paikassa yksisuuntainen pyörätie on ns. kuollut lain kirjain

Ja jos tarkoitat lumen alle jääviä kivetyksiä, niin ne ovat yksiselitteisesti talvella turvallisuusriski. Olen niihin kaatunut itse ja todistanut myös muiden kaatoja.

Olen myös vähentänyt talvipyöräilyä harjasuolauksen takia. Fillarit ruostuvat alta. Onneksi kehää pitkin pääsee autolla duuniin

-stadilainen-

Kun ajat ajoradalla niin silloinkin joudut vaihtamaan puolta. Ei yksisuuntainen pyörätie ole sen kummempi asia.

Niin ja en tarkoita mitään kivetyksiä vaan risteyksissä tapahtuvia törmäyksiä. Jalankulkijoiden joukosta tulevia ja varsinkin tien vasenta laitaa ajavia pyöräilijöitä on vaikea havaita mikä altistaa törmäyksille. Jalankulkijoiden reitit ovat täynnä erilaisia kuolleita kulmia missä on nollanäkyvyys.

jos on molemmilla puolilla pyörätie, niin ei tarvitse ajaa ajotiellä. Eikä vaihtaa puolta. Paitsi jos on yksisuuntainen pyörätie. No siksi iso osa porukkaa ei niistä välitä😀

-stadilainen-

Useimmilla kaduilla ei ole pyörätietä. Ajaako tämä sama puolenvaihtoon haluton porukka siellä sitten ajoradan vasenta laitaa tai jalkakäytävää?

En jaksa jankata asiasta. Pyöräiletkö itse ollenkaan stadissa? Täällä on muutettu lukuisissa paikoissa tien molemmilla puolilla sijaitsevat pyörätiet yksisuuntaisiksi. Näen sellaisen ratkaisun kotini ikkunastakin. Samalla voi todentaa, etteivät ihmiset paljoa yksisuuntaisuutta noudata

-stadilainen-

Toki pyöräilen. Ja monet pyöräilijät ovat valitettavasti tottuneet siihen, että pyörätie toimii samalla logiikalla kuin jalkakäytävä. Muutokseen mukautuminen vie aikaa. Yksisuuntaisen pyörätien tulisi myös näyttää yksisuuntaiselta ja muutoinkin olla rakennettu siten, että se ohjaa yksisuuntaiseen ajoon. Logiikka ennen kaikkea.

Eli asiaa kehitetään jonkun hihasta ravistetun logiikan voimin eikä sen mikä toimisi vaivattomimmin käytännön pyöräilyssä. Vinkkinä: noi yksisuuntaiset on todella kankea idea kun käytännössä kuljetaan paikasta toiseen pyörällä kun jatkuvasti saa olla vaihtelemassa turhaan kadun puolelta toiselle jonkun liikennesuunnittelijan oikkujen perusteella. Siksi just pyöräilijät ei noita aina halua noudattaakaan. 

Ei kyseessä ole mikään hihasta ravistettu logiikka vaan niinkin perustavanlaatuinen asia kuin oikeanpuoleinen liikenne. Tarkoitus ei ole että jatkuvasti vaihdetaan puolta vaan että johdonmukaisesti ajetaan kadun oikeaa laitaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina naurattaa kun maalaisjuntit ruikuttaa Helsingin päätöksistä.

Mitä jos pidätte huolen omista asioistanne.

Tässä ketjussa tosiaan vähän haiskahtaa se että kovinta ulinaa pitävät landet jotka ovat viimeksi uskaltautuneet omalla autolla stadiin joskus hurina nuoruusvuosinaan kasarilla. 

Autoilusta on tullut osa identiteettipolitiikkaa. Jotkut ovat vakaasti sitä mieltä että jos he eivät saa ajaa autolla ovelta ovelle vaan joutuvat kävelemään yli metrin kyseessä on hyökkäys heitä kohtaan. 

pyöräily aloitti liikkumisen identiteettipolitiikan. Autoilu ajautui siihen mukaan. Viheriäiset ylipäätänsä tekivät liikkumisesta identiteettipolitiikkaa. Ja siitä stadi nyt kärsii

Jalkaudu Helsinkiin, näet pyörän satulassa niin Jorma Ollilan kuin Alex Stubbinkin. Halla-aho on kuuluisa siitä, että hän pyöräilee joka paikkaan.

Olen ajanut fillarilla 15 v ajan stadissa 3000 km vuosittain, stravassa lukemat. Pyöräilyinfraan on investoitu suhteettomasti siihen nähden, että se on aivan marginaalinen tapa liikkua 4-6 kk ajan. Talvella ei ole paljoa pyöräilijöitä, minkä näkee myös baanan tilastoista jne.

Stadi ei ole mikään dami, eikä se sellaiseksi muutu

-stadilainen-

Jos pyöräilyinfraan ei investoida, niin miten pyöräilyyn tulisi sitten suhtautua? Pitäisikö siirtyä pienempien paikkakuntien malliin missä jalkakäytävät kyltitetään pyöräteiksi? Vaiko ohjata pyöräilijät isoillakin kaduilla ajoradoille ajamaan?

Stadissa ja vantaalla tungetaan pyöräinfraa hanuri edellä puuhun metodilla joka väliin. Ei tuota siis tehdä käytännön pyöräilyn ehdolla jolla ajamisesta tulisi sujuvaa ja loogista vaan jonkun liikennesuunnittelijan työpöytälogiikalla jossa ajoreitit menee minne sattuu, yksisuuntaiset pyöräkaistat torppaa kulkemisen ihan järjettömissä kohdissa ja pyöräkaistojen motiivi tuntuu paikoin varsinkin helsingissä olevan saada pysäköintipaikat poistettua kadun varresta tai ainakin vähennettyä ajokaistojen määrää kadulla ruuhkien luomiseksi. 

Siksi esim. jossain laitakaupungin jättimäisen leveällä jalkakäytävä/pyörätiellä jolla on pyöräilty ja kävelty vuosikymmenet ei saa enää pyöräillä vaan on pakko saada pyöräkaistat molemmille puolille katua jotta ei mahdu enää autoja parkkiin kadun varrelle. 

Ei yksisuuntaisuudessa ole mitään epäloogista. Se on ihan normaalia, että ajetaan kadun oikeaa laitaa eikä vasenta laitaa. Jos tulee tarve päästä oikeasta laidasta vasempaan laitaan niin sitten yksinkertaisesti ylitetään katu. Toisin kuin monet luulevat niin pyöräilijä ei tarvitse kadun ylitykseen suojatietä vaan kadun voi ylittää lähtökohtaisesti mistä tahansa kohtaa.

Pelkkä leveys ei tee jalkakäytävänomaisesta väylästä pyöräilijöille sopivaa koska turvallisuusriskit liittyvät ennen kaikkea risteyksiin ja liittymiin eikä niinkään väylän leveyteen. On myös hyvin epäloogista, että ajoneuvoliikenne joillain kaduilla ohjataan kävelijöiden väylille ja joillain toisilla taas ei. Se johtaa siihen, että pyöräilijät eivät enää tiedä millaista käyttäytymistä heiltä odotetaan liikenteessä. Eli että tulisiko pyöräilijän toimia liikenteessä ajoneuvo logiikalla vai jalankulkijan logiikalla?

Jos et ole huomannut niin autot ei joudu vaihtelemaan satunnaisin väliajoin kadun puolelta toiselle pelkän liikennesuunnittelijan "evvk miten tää sujuis" asenteen vuoksi. Eikä noiden tarvitse myöskään kadun yli kääntyessään varoa erillistä kadun keskellä kulkevaa toista katua jossa kulkee vilkas liikenne molempiin suuntiin. Autoilussa pääkriteeri on sujuvuus (paitsi tietty teillä vihreillä) kun taas pyöräilijän oletetaan ylittävän vaikka 3 kertaa samassa risteyksessä kadun valoista jos pyöräilijä haluaa jatkaa johonkin suuntaan ja suoraan sinne ei päästetä pyöräteitä. 

Autotkin ajavat kadun oikeaa laitaa. Ei ole mitään "kaksisuuntaisia autoteitä" kadun vasemmassa laidassa. Jos haluat pyörällä siirtyä kadun toiseen laitaan esim. pysäköidäksesi pyörän sinne niin sitten vaan ylität kadun. Eikä risteyksissä tarvitse mennä mitään 3 kertaa yli, vaan voit ajaa suoraan risteyksen keskeltä tai vaikka tehdä U-käännöksen. Ne ovat ihan sallittuja manöövereitä ajoneuvoille. Myös polkupyörä on ajoneuvo.

Aivan järjetöntä touhua.

Vihreä ideologia tuhoaa Suomen.

Yhteiskuntaa rakennetaan köyhien, autottomien lousien ideoilla.