Lue keskustelun säännöt.
Ostaisko valesokkelitalo vai piloille remontoidun rintsikan?
07.03.2026 |
70-luvun talon pinnat on priimaa ja uutta, mutta jokainen tietää riskit, joita tuon aikakauden taloihin liittyy.
Rintsikka sitten taas on pilattu kellariin rakennetun saunan osalta. Jokainen tietää senkin, että eristämättämiin kellareihin rakennetut kylpyhuoneet on homeessa.
Kysymys siis kuuluu: kumpi on taloudellisesti ja terveydellisesti suurempi riski?
Kommentit (140)
Pistää epäkohdat kuntoon niin siinä on taloa vuosikymmeniksi. Aika helppo korjata perusrakenne on yksinkertainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pistää epäkohdat kuntoon niin siinä on taloa vuosikymmeniksi. Aika helppo korjata perusrakenne on yksinkertainen
Miten korjaat esim. kostuneen kaksoislaattaperustuksen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista jos 70-luvun talo on remontoitu, mutta samalla jätetty mahdolliset ongelmat korjaamatta. Valesokkeliin liittyvät ongelmat on täysin korjattavissa. Kysymys on lähinnä siitä tuleeko se kohtuuttoman kalliiksi. Eikä kaikkia valesokkelit edes tarvitse korjaamista. Jos rakenne on toiminut hyvin 50 vuotta niin miksi sitä pitäisi korjata?
Talot on yksilöitä. On paljon erinomaisia 70-luvulla rakennettuja taloja. Ihan kuten jokaiselta vuosikymmeneltä.
Jep. En itsekkään tätä oikein ymmärrä. Valesokkelin korjaa 20k€ helposti. . Tuntuu että uutisointi nykyään niin katastrofi hakuista että kaikki lyödään samaan nippuun.
Sokkelin korjaus 20 000€ lisäksi tietenkin suositellaan uusimaan/asentamaan salaojat ja asianmukaiset eristykset + 20 000€. Uudet pinnat koko taloon 10 000€. Valitettavasti nuo rempat liikkuu siellä 40 000-60 000 € tienoilla.
Sitten kaiken muun talotekniikan uusiminen ja homekorjaukset niin hintalappu menee yli uuden hinnan. Parempi purkaa vaan se paska.
Mitä talotekniikkaa sun tarvii uusia jos sä poistat mädät aluspuut ja vaihdat sinne metalli kengät. Kuten aiemmin sanoin 3000€ maksoi n 5m alueelle.
Mitä talotekniikkaa sun tarvii uusia jos sä poistat mädät aluspuut ja vaihdat sinne metalli kengät. Kuten aiemmin sanoin 3000€ maksoi n 5m alueelle.
Masentavaa, että nämä kaikki asiat pitäisi ymmärtää ja opiskella, jos meinaa talon ostaa. Ihan hepreaa mulle.
Ostinkin ja remppa sun hyvän talon halvalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ostinkin ja remppa sun hyvän talon halvalla
Remppasin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista jos 70-luvun talo on remontoitu, mutta samalla jätetty mahdolliset ongelmat korjaamatta. Valesokkeliin liittyvät ongelmat on täysin korjattavissa. Kysymys on lähinnä siitä tuleeko se kohtuuttoman kalliiksi. Eikä kaikkia valesokkelit edes tarvitse korjaamista. Jos rakenne on toiminut hyvin 50 vuotta niin miksi sitä pitäisi korjata?
Talot on yksilöitä. On paljon erinomaisia 70-luvulla rakennettuja taloja. Ihan kuten jokaiselta vuosikymmeneltä.
Jep. En itsekkään tätä oikein ymmärrä. Valesokkelin korjaa 20k€ helposti. . Tuntuu että uutisointi nykyään niin katastrofi hakuista että kaikki lyödään samaan nippuun.
Sokkelin korjaus 20 000€ lisäksi tietenkin suositellaan uusimaan/asentamaan salaojat ja asianmukaiset eristykset + 20 000€. Uudet pinnat koko taloon 10 000€. Valitettavasti nuo rempat liikkuu siellä 40 000-60 000 € tienoilla.
Sitten kaiken muun talotekniikan uusiminen ja homekorjaukset niin hintalappu menee yli uuden hinnan. Parempi purkaa vaan se paska.
Mitä talotekniikkaa sun tarvii uusia jos sä poistat mädät aluspuut ja vaihdat sinne metalli kengät. Kuten aiemmin sanoin 3000€ maksoi n 5m alueelle.
Mitä talotekniikkaa sun tarvii uusia jos sä poistat mädät aluspuut ja vaihdat sinne metalli kengät. Kuten aiemmin sanoin 3000€ maksoi n 5m alueelle.
Masentavaa, että nämä kaikki asiat pitäisi ymmärtää ja opiskella, jos meinaa talon ostaa. Ihan hepreaa mulle.
Ei se ole mitään ihmeellistä erikoisen osaamista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70 luvun taloja kritisoidaan myös turhaan. Valesokkeli talo kunnon sorapohjalle rakennettuna ja kaadot kunnossa on ihan hyvä.
Näitä on tullu remontoitua ja nähtyä.
Tämäkin on totta. Muutama helmi voi olla mätien joukossa, mutta eihän sitä sitten taas tiedä rakenteita avaamatta ja harva myyjä suostuu avaamaan uutta ehjää pintaa.
Kyllä meillä ainakin myyjä suostui avaamaan seinän yhdestä kohtaa jonka osalta oli vähän epäselvyyttä olisiko kosteutta. Ei ollut. Talossa on valesokkeli, mutta rakennettu kalliolle, ja siten että maa viettää molemmin puolin taloa niin ettei kosteus keräänny. Hyvä vanhanajan rehellinen talo. Kodikas. Vanhemmissa taloissa on oma tunnelmansa. Uudet talot on liian persoonattomia ja steriilin oloisia.
70-luvun taloissa on toki hyviäkin puolia: ykskerroksisuus, isot ikkunat yms. Ostaisin vain, jos tutkittaisiin kunnolla ennen ostoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
60-70-lukujen rakennusvirheiden tuloksia voi katsella esim Helsingin Sanomien eilisestä Lauttasaaren Isokaarella sijaitsevan talon purkamista käsittelevästä artikkelista. Tasakattotalon seinien sisällä aivan mustat villat. Purkuun män.
Kannattaa miettiä kuinka pitkälle toimimatonta kannattaa korjata. Vaikka talo sijaitsisi kuinka Espoossa tai Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70 luvun taloja kritisoidaan myös turhaan. Valesokkeli talo kunnon sorapohjalle rakennettuna ja kaadot kunnossa on ihan hyvä.
Näitä on tullu remontoitua ja nähtyä.
Hyvää tuollaisesta ei saa, vaikka olisi millä sorapohjalla. Varmaan jossain Kallion laella, josta vesi valuu pois päin kaikkiin suuntiin, voi pysyä kohtuu kuivana.
Karu todellisuus on, että tällaisia taloja on rakennettu ties mille soille ja savipelloille. Esim. koko Espoo ja Pohjois-Helsinki ovat täynnä näitä taloja.
Kannattaa lukea Homemamman päiväkirja, siinä vähän osviittaa.
Valesokkelin voi tehdä myös niin, että varsinainen vale osuus alkaa 15 - 30cm maanpinnan yläpuolelta. Siitä alaspäin on perinteinen valu tai harkkoperustus. Ei vedä lattianrajasta ja käytännössä riskitön
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Salaojat, talon korkeus ja asia, josta ei puhuta: räystäät, itsellä on leveät,koskaan ei ole vettä lähelläkään seinää. Jos ei tuule,saa kävellä kastumatta talon ympäri sateella. Talossa on calesokkeli, mutta kuivaa on ympärillä.
Harvinaisempi yhdistelmä. Useammin on kaksoslaattaperustus, valesokkeli, räystäätön tasakatto ja tuulettumaton tiilijulkisivu mitä pitkin sadevesi piiskaa vapaasti vuosikymmeniä. Eli kaikki riskipommit samassa.
Aika harvoin näkee enää tasakattoja. Ne ongelmat realisoitui käsiin jo 30v sitten. Korjattu ja rakennettu normi katto tilalle.
Kyllä niitä on joissain kaupungeissa edelleen paljon. Meilläkin kaupungin rakennusarkkitehti tai mikä lie esti harjakattousekti muuttamisen kun se pilaisi kaupunginosan arkkitehtoonisen ilmeen. Vasta kun tämä jäärä jokunen vuosi jäi eläkkeelle alkoi hellitä lupia muutoksiin. Kun ei ole lainkaan räystäitäkään, niin tiliverhousten laastisaumat tippuu seiniltä ja tiilissä pakkasen ja jäätymisen aiheuttamaa rapautumista. Saman ikäisissä räystäällisissä taloissa tiilisaumat ja tiilet ovat ehyet. Eipä ihme kun joka sade kastelee seinät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Salaojat, talon korkeus ja asia, josta ei puhuta: räystäät, itsellä on leveät,koskaan ei ole vettä lähelläkään seinää. Jos ei tuule,saa kävellä kastumatta talon ympäri sateella. Talossa on calesokkeli, mutta kuivaa on ympärillä.
Harvinaisempi yhdistelmä. Useammin on kaksoslaattaperustus, valesokkeli, räystäätön tasakatto ja tuulettumaton tiilijulkisivu mitä pitkin sadevesi piiskaa vapaasti vuosikymmeniä. Eli kaikki riskipommit samassa.
Aika harvoin näkee enää tasakattoja. Ne ongelmat realisoitui käsiin jo 30v sitten. Korjattu ja rakennettu normi katto tilalle.
Kyllä niitä on joissain kaupungeissa edelleen paljon. Meilläkin kaupungin rakennusarkkitehti tai mikä lie esti harjakattousekti muuttamisen kun se pilaisi kaupunginosan arkkitehtoonisen ilmeen. Vasta kun tämä jäärä jokunen vuosi jäi eläkkeelle alkoi hellitä lupia muutoksiin. Kun ei ole lainkaan räystäitäkään, niin tiliverhousten laastisaumat tippuu seiniltä ja tiilissä pakkasen ja jäätymisen aiheuttamaa rapautumista. Saman ikäisissä räystäällisissä taloissa tiilisaumat ja tiilet ovat ehyet. Eipä ihme kun joka sade kastelee seinät.
Huopapintaiseen tasakattoon pätee sama totuus kuin moneen muuhun asiaan. Jos se on oikein rakennettu ja oikein huollettu niin se on täysin toimiva rakenne. Voi vaikka miettiä sitä, että suurin osa kerrotaloista on tasakattoisia joissa on ihan samanlainen bitumihuopa päällä.
Omakotitaloissa ongelmia tulee ennen kaikkea sen takia kun ihmiset on surkeita huoltamaan kattojansa. Tasakatto on todella huono idea jossei sieltä putsaa pudonneita lehtiä ja muuta roskaa pois. Sitten kun siellä on maatuvaa roskaa runsaasti ja veden poistuminen katolta tukkeutuu niin ollaan hyvin lähellä ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70 luvun taloja kritisoidaan myös turhaan. Valesokkeli talo kunnon sorapohjalle rakennettuna ja kaadot kunnossa on ihan hyvä.
Näitä on tullu remontoitua ja nähtyä.
Hyvää tuollaisesta ei saa, vaikka olisi millä sorapohjalla. Varmaan jossain Kallion laella, josta vesi valuu pois päin kaikkiin suuntiin, voi pysyä kohtuu kuivana.
Karu todellisuus on, että tällaisia taloja on rakennettu ties mille soille ja savipelloille. Esim. koko Espoo ja Pohjois-Helsinki ovat täynnä näitä taloja.
Kannattaa lukea Homemamman päiväkirja, siinä vähän osviittaa.
Valesokkelin voi tehdä myös niin, että varsinainen vale osuus alkaa 15 - 30cm maanpinnan yläpuolelta. Siitä alaspäin on perinteinen valu tai harkkoperustus. Ei vedä lattianrajasta ja käytännössä riskitön
Ei ole riskitön tässäkään tapauksessa. Koska valesokkelin kosteus ei tyypillisesti tulee ulkoapäin vaan talon sisältä! Lämmin sisäilma sitoo vesihöyryä joka päästessään kosketuksiin kylmän betonirakenteen kanssa kondensoituu vesipisaroiksi. Teoriassa sisäseinän ja betonisokkelin välissä on täydellisen tiivis höyrynsulkumuovi joka estää vesihöyryn pääsyn seinärakenteen sisään. Käytännön tosielämässä ne 70-luvun höyrynsulkumuovit ei ole täysin tiiviitä.
Vierailija kirjoitti:
60-70-lukujen rakennusvirheiden tuloksia voi katsella esim Helsingin Sanomien eilisestä Lauttasaaren Isokaarella sijaitsevan talon purkamista käsittelevästä artikkelista. Tasakattotalon seinien sisällä aivan mustat villat. Purkuun män.
Kannattaa miettiä kuinka pitkälle toimimatonta kannattaa korjata. Vaikka talo sijaitsisi kuinka Espoossa tai Helsingissä.
Se musta villa tarkoittaa, että siellä on kulkenut ilmaa. Katsopa joskus minkä näköisiä ovat ilmanvaihdon suodattimet, jos asut vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70 luvun taloja kritisoidaan myös turhaan. Valesokkeli talo kunnon sorapohjalle rakennettuna ja kaadot kunnossa on ihan hyvä.
Näitä on tullu remontoitua ja nähtyä.
Hyvää tuollaisesta ei saa, vaikka olisi millä sorapohjalla. Varmaan jossain Kallion laella, josta vesi valuu pois päin kaikkiin suuntiin, voi pysyä kohtuu kuivana.
Karu todellisuus on, että tällaisia taloja on rakennettu ties mille soille ja savipelloille. Esim. koko Espoo ja Pohjois-Helsinki ovat täynnä näitä taloja.
Kannattaa lukea Homemamman päiväkirja, siinä vähän osviittaa.
Valesokkelin voi tehdä myös niin, että varsinainen vale osuus alkaa 15 - 30cm maanpinnan yläpuolelta. Siitä alaspäin on perinteinen valu tai harkkoperustus. Ei vedä lattianrajasta ja käytännössä riskitön
Ei ole riskitön tässäkään tapauksessa. Koska valesokkelin kosteus ei tyypillisesti tulee ulkoapäin vaan talon sisältä! Lämmin sisäilma sitoo vesihöyryä joka päästessään kosketuksiin kylmän betonirakenteen kanssa kondensoituu vesipisaroiksi. Teoriassa sisäseinän ja betonisokkelin välissä on täydellisen tiivis höyrynsulkumuovi joka estää vesihöyryn pääsyn seinärakenteen sisään. Käytännön tosielämässä ne 70-luvun höyrynsulkumuovit ei ole täysin tiiviitä.
Kyllä tyypillisesti valesokkelin kosteus tulee maan alta. Yläpohjan kosteusongelmat sitten ovat sisäilman aiheuttamia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70 luvun taloja kritisoidaan myös turhaan. Valesokkeli talo kunnon sorapohjalle rakennettuna ja kaadot kunnossa on ihan hyvä.
Näitä on tullu remontoitua ja nähtyä.
Hyvää tuollaisesta ei saa, vaikka olisi millä sorapohjalla. Varmaan jossain Kallion laella, josta vesi valuu pois päin kaikkiin suuntiin, voi pysyä kohtuu kuivana.
Karu todellisuus on, että tällaisia taloja on rakennettu ties mille soille ja savipelloille. Esim. koko Espoo ja Pohjois-Helsinki ovat täynnä näitä taloja.
Kannattaa lukea Homemamman päiväkirja, siinä vähän osviittaa.
Valesokkelin voi tehdä myös niin, että varsinainen vale osuus alkaa 15 - 30cm maanpinnan yläpuolelta. Siitä alaspäin on perinteinen valu tai harkkoperustus. Ei vedä lattianrajasta ja käytännössä riskitön
Ei ole riskitön tässäkään tapauksessa. Koska valesokkelin kosteus ei tyypillisesti tulee ulkoapäin vaan talon sisältä! Lämmin sisäilma sitoo vesihöyryä joka päästessään kosketuksiin kylmän betonirakenteen kanssa kondensoituu vesipisaroiksi. Teoriassa sisäseinän ja betonisokkelin välissä on täydellisen tiivis höyrynsulkumuovi joka estää vesihöyryn pääsyn seinärakenteen sisään. Käytännön tosielämässä ne 70-luvun höyrynsulkumuovit ei ole täysin tiiviitä.
Kyllä tyypillisesti valesokkelin kosteus tulee maan alta. Yläpohjan kosteusongelmat sitten ovat sisäilman aiheuttamia.
Kyllä - tyypillisesti.
Mutta vaikka maaperästä nouseva kosteus pystyttäisiin estämään täydellisesti niin silti rakenteessa on olemassa riski kostean sisäilman kondensoitumisesta seinärakenteen rakenteen sisään. Koska tyypillisessä valesokkeli rakenteessa alajuoksu on suoraan kylmän betonin päällä. Jos höyrynsulku on puutteellinen niin kostea lämmin sisäilma voi päästä suoraan kylmään betonirakeenteeseen kulkeutumaan. Alajuoksu on yleensä kylmän betonikaukalon pohjalla seinän alaosassa jossa se ei pääse kuivumaan ja lähtee lahoamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70 luvun taloja kritisoidaan myös turhaan. Valesokkeli talo kunnon sorapohjalle rakennettuna ja kaadot kunnossa on ihan hyvä.
Näitä on tullu remontoitua ja nähtyä.
Hyvää tuollaisesta ei saa, vaikka olisi millä sorapohjalla. Varmaan jossain Kallion laella, josta vesi valuu pois päin kaikkiin suuntiin, voi pysyä kohtuu kuivana.
Karu todellisuus on, että tällaisia taloja on rakennettu ties mille soille ja savipelloille. Esim. koko Espoo ja Pohjois-Helsinki ovat täynnä näitä taloja.
Kannattaa lukea Homemamman päiväkirja, siinä vähän osviittaa.
Valesokkelin voi tehdä myös niin, että varsinainen vale osuus alkaa 15 - 30cm maanpinnan yläpuolelta. Siitä alaspäin on perinteinen valu tai harkkoperustus. Ei vedä lattianrajasta ja käytännössä riskitön
Ei ole riskitön tässäkään tapauksessa. Koska valesokkelin kosteus ei tyypillisesti tulee ulkoapäin vaan talon sisältä! Lämmin sisäilma sitoo vesihöyryä joka päästessään kosketuksiin kylmän betonirakenteen kanssa kondensoituu vesipisaroiksi. Teoriassa sisäseinän ja betonisokkelin välissä on täydellisen tiivis höyrynsulkumuovi joka estää vesihöyryn pääsyn seinärakenteen sisään. Käytännön tosielämässä ne 70-luvun höyrynsulkumuovit ei ole täysin tiiviitä.
Kyllä tyypillisesti valesokkelin kosteus tulee maan alta. Yläpohjan kosteusongelmat sitten ovat sisäilman aiheuttamia.
Kyllä - tyypillisesti.
Mutta vaikka maaperästä nouseva kosteus pystyttäisiin estämään täydellisesti niin silti rakenteessa on olemassa riski kostean sisäilman kondensoitumisesta seinärakenteen rakenteen sisään. Koska tyypillisessä valesokkeli rakenteessa alajuoksu on suoraan kylmän betonin päällä. Jos höyrynsulku on puutteellinen niin kostea lämmin sisäilma voi päästä suoraan kylmään betonirakeenteeseen kulkeutumaan. Alajuoksu on yleensä kylmän betonikaukalon pohjalla seinän alaosassa jossa se ei pääse kuivumaan ja lähtee lahoamaan.
Niin. Jos höyrynsulku on puutteellinen. Mutta jos oletetaan höyrynsulun olevan puutteellinen, ollaan keltaisessa nesteessä myös lähes kaikkien valesokkelikauden jälkeen rakennettujen talojen kanssa.
Ja sanotaan nyt vielä, että kiva vääntää tälleen asiallisesti ihmisen kanssa, joka selvästi tietää asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70 luvun taloja kritisoidaan myös turhaan. Valesokkeli talo kunnon sorapohjalle rakennettuna ja kaadot kunnossa on ihan hyvä.
Näitä on tullu remontoitua ja nähtyä.
Hyvää tuollaisesta ei saa, vaikka olisi millä sorapohjalla. Varmaan jossain Kallion laella, josta vesi valuu pois päin kaikkiin suuntiin, voi pysyä kohtuu kuivana.
Karu todellisuus on, että tällaisia taloja on rakennettu ties mille soille ja savipelloille. Esim. koko Espoo ja Pohjois-Helsinki ovat täynnä näitä taloja.
Kannattaa lukea Homemamman päiväkirja, siinä vähän osviittaa.
Valesokkelin voi tehdä myös niin, että varsinainen vale osuus alkaa 15 - 30cm maanpinnan yläpuolelta. Siitä alaspäin on perinteinen valu tai harkkoperustus. Ei vedä lattianrajasta ja käytännössä riskitön
Ei ole riskitön tässäkään tapauksessa. Koska valesokkelin kosteus ei tyypillisesti tulee ulkoapäin vaan talon sisältä! Lämmin sisäilma sitoo vesihöyryä joka päästessään kosketuksiin kylmän betonirakenteen kanssa kondensoituu vesipisaroiksi. Teoriassa sisäseinän ja betonisokkelin välissä on täydellisen tiivis höyrynsulkumuovi joka estää vesihöyryn pääsyn seinärakenteen sisään. Käytännön tosielämässä ne 70-luvun höyrynsulkumuovit ei ole täysin tiiviitä.
Kyllä tyypillisesti valesokkelin kosteus tulee maan alta. Yläpohjan kosteusongelmat sitten ovat sisäilman aiheuttamia.
Kyllä - tyypillisesti.
Mutta vaikka maaperästä nouseva kosteus pystyttäisiin estämään täydellisesti niin silti rakenteessa on olemassa riski kostean sisäilman kondensoitumisesta seinärakenteen rakenteen sisään. Koska tyypillisessä valesokkeli rakenteessa alajuoksu on suoraan kylmän betonin päällä. Jos höyrynsulku on puutteellinen niin kostea lämmin sisäilma voi päästä suoraan kylmään betonirakeenteeseen kulkeutumaan. Alajuoksu on yleensä kylmän betonikaukalon pohjalla seinän alaosassa jossa se ei pääse kuivumaan ja lähtee lahoamaan.
Niin. Jos höyrynsulku on puutteellinen. Mutta jos oletetaan höyrynsulun olevan puutteellinen, ollaan keltaisessa nesteessä myös lähes kaikkien valesokkelikauden jälkeen rakennettujen talojen kanssa.
Ja sanotaan nyt vielä, että kiva vääntää tälleen asiallisesti ihmisen kanssa, joka selvästi tietää asioista.
70-luvulla rakennetun talon kanssa ei oikeastaan tarvitse arvuutella onko höyrynsulku puutteellinen. En ole vielä ikinä nähnyt taloa jossa ne olisi niin huolella tehty, että ne täyttäisivät tämän päivän laatuvaatimukset. Ennen höyrynsulkumuovien saumoja ei tyypillisesti teipattu, eikä pieniä ilmarakoja tiivistetty liimamassoilla kuten nykyisin. Nykyisin uudessa talossa periaattessa höyrynsulku on täydellisen tiivis.
Oma ajatus on, ettei rakentajat täysin ymmärtäneet höyrynsulkumuovien toimintaperiaatetta. Höyrynsulussa yksityiskohdilla on merkitystä! Kuten millä tavalla on toteutettu höyrynsulkumuovin ja betonilattian välinen saumakohta? Vai jääkö muovin reuna alhaalta vuotamaan? Aika usein se on jätetty sen kummemmin tiivistämättä. Jolloin siinä on riski kostean vesihöyryn pääsystä väärälle puolelle.
Voi ne joskus olla hyviäkin.