Lue keskustelun säännöt.
Ostaisko valesokkelitalo vai piloille remontoidun rintsikan?
07.03.2026 |
70-luvun talon pinnat on priimaa ja uutta, mutta jokainen tietää riskit, joita tuon aikakauden taloihin liittyy.
Rintsikka sitten taas on pilattu kellariin rakennetun saunan osalta. Jokainen tietää senkin, että eristämättämiin kellareihin rakennetut kylpyhuoneet on homeessa.
Kysymys siis kuuluu: kumpi on taloudellisesti ja terveydellisesti suurempi riski?
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista jos 70-luvun talo on remontoitu, mutta samalla jätetty mahdolliset ongelmat korjaamatta. Valesokkeliin liittyvät ongelmat on täysin korjattavissa. Kysymys on lähinnä siitä tuleeko se kohtuuttoman kalliiksi. Eikä kaikkia valesokkelit edes tarvitse korjaamista. Jos rakenne on toiminut hyvin 50 vuotta niin miksi sitä pitäisi korjata?
Talot on yksilöitä. On paljon erinomaisia 70-luvulla rakennettuja taloja. Ihan kuten jokaiselta vuosikymmeneltä.
Valitettavan moni talonomistaja toimii juuri noin eli mennään sieltä mistä aita ola matalin ja hinta edullisin. Viimeisin tällainen oli kohde, jossa ulkoverhous oli uusittu, mutta talon rungon kosteusvauriot oli jätetty korjaamatta.
Eli en luota pelkkään pintaan.
Tämä oli paras neuvo, pintaremontit ovat halpoja verrattuna rakenteellisiin korjauksiin.
Uskomatonta, ei kai.
Kiinteistövälittäjänä tiedän miten suuri merkitys siltä, miltä pinnat näyttää on osalle ihmisistä, halvin jääkylmä kopiseva laminaatti, kunhan se on uusi, on monen mielestä kulunutta lautalattiaa hienompi...
Tänä on kyllä totta melko harvalla on kunnollista käsitystä materiaaleista tai hyvää makua.
Melko moni valitsisi esim. myös pinnoittaan uyden levykeittiön kuin täyspuisen, joka käytännössä ikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on itsellä 1973 rakennettu valesokkeli talo. Sokkelit on tutkittu rakenne avaamalla. Korjaustarvetta ei löytynyt. Talo vietti tarkastuksen aikana 50v juhliaan. Salaojitus rakennettiin kun talo oli 30v.. turhaan..
Talo on perustettu rinteeseen. Talon alta kaivettiin savea reilusti pois ja täytetttiin karkealla soralla ja kevyt soralla. Eli pohjiin panostettiin kunnolla. Ei sitä kosteutta nouse rakenteisiin jos sitä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan näin sivusta kysyn että miksi on niin mahdotonta rakentaa kunnollista kokeaa sokkelia? Terveimpiä taloja taitavat olla vanhat hirsitalot jotka ovat korkean kivisokkelin päällä joten mistä on tullut idea että jätetäämpä sokkeli pois?
Valesokkelilla tavoiteltiin asumisen helppoutta. Voidaan rakentaa talo ilman portaita. Ulko-oven kynnys saadaan maanpinnan tasalle. Joten taloon on miellyttävä kulkea sisään.
Perinteinen korkea sokkeli tarkoittaa portaita ulko-oven edutalla. Ne on etenkin talvella lumen ja jään kanssa vähän ongelmalliset.
Helppo kulkea on vedenkin kynnyksen yli sitten. Mielummin pari porrasta ottaisin. Maa kun tuppaa kohoamaan vuosikymmenien aikana niin näkee puuverhoiltuja taloja joissa lautojen päät jo uppoaa nurmikkoon.
Maa kohoaa Suomessa keskimäärin jtn 4mm vuodessa. 10v 4cm. 20v 8cm. En nyt näkisi tätä hirveän isona ongelmana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko valesokkelivillitys juontaa juurensa painovirheestä rakennusmääräyksissä. Rakenteen minimietäisyys maanpinnasta merkittiin maksimiksi. Seuraus, että lattiat rakennettiin maahan kiinni, jopa sen alapuolelle. Melko kohtalokas virhe maassa, jossa kansalaisten varallisuus on sidottu asuntoihin.
Vitut. Valesokkeli tuli Suomeen amerikasta- Ruotsin kautta.
Valesokeli tuli tosiaan Pohjois-Amerikasta ja Ruotsista. Ongelma tapahtui matkalla suomalaiseen RT-korttiin.
Sekä Ruotsissa että Pohjois-Amerikassa ohje oli, että sisälattian ja maanpinnan välinen korkeuseri tulee olla vähintään 30cm.
Suomalaisessa RT-kortissa oli "painovirhe", jossa tuo etäisyys maanpinnasta kääntyi maksimietäusyydeksi. Valitettava virhe koko rakennuskannan näkökulmasta.
Lisää voi lukea hesarin artikkelista 23.11.2025 Suomalaistalojen sokkelossa muhii miljardilasku -voiko syy olla käännösvirhe?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan näin sivusta kysyn että miksi on niin mahdotonta rakentaa kunnollista kokeaa sokkelia? Terveimpiä taloja taitavat olla vanhat hirsitalot jotka ovat korkean kivisokkelin päällä joten mistä on tullut idea että jätetäämpä sokkeli pois?
Valesokkelilla tavoiteltiin asumisen helppoutta. Voidaan rakentaa talo ilman portaita. Ulko-oven kynnys saadaan maanpinnan tasalle. Joten taloon on miellyttävä kulkea sisään.
Perinteinen korkea sokkeli tarkoittaa portaita ulko-oven edutalla. Ne on etenkin talvella lumen ja jään kanssa vähän ongelmalliset.
Helppo kulkea on vedenkin kynnyksen yli sitten. Mielummin pari porrasta ottaisin. Maa kun tuppaa kohoamaan vuosikymmenien aikana niin näkee puuverhoiltuja taloja joissa lautojen päät jo uppoaa nurmikkoon.
Maa kohoaa Suomessa keskimäärin jtn 4mm vuodessa. 10v 4cm. 20v 8cm. En nyt näkisi tätä hirveän isona ongelmana.
Lehdet ja muu maatuva aine kohottaa, eri asia kuin maakuoren kohoaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko valesokkelivillitys juontaa juurensa painovirheestä rakennusmääräyksissä. Rakenteen minimietäisyys maanpinnasta merkittiin maksimiksi. Seuraus, että lattiat rakennettiin maahan kiinni, jopa sen alapuolelle. Melko kohtalokas virhe maassa, jossa kansalaisten varallisuus on sidottu asuntoihin.
Vitut. Valesokkeli tuli Suomeen amerikasta- Ruotsin kautta.
Valesokeli tuli tosiaan Pohjois-Amerikasta ja Ruotsista. Ongelma tapahtui matkalla suomalaiseen RT-korttiin.
Sekä Ruotsissa että Pohjois-Amerikassa ohje oli, että sisälattian ja maanpinnan välinen korkeuseri tulee olla vähintään 30cm.
Suomalaisessa RT-kortissa oli "painovirhe", jossa tuo etäisyys maanpinnasta kääntyi maksimietäusyydeksi. Valitettava virhe koko rakennuskannan näkökulmasta.
Lisää voi lukea hesarin artikkelista 23.11.2025 Suomalaistalojen sokkelossa muhii miljardilasku -voiko syy olla käännösvirhe?
Painovirhe paholainen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko valesokkelivillitys juontaa juurensa painovirheestä rakennusmääräyksissä. Rakenteen minimietäisyys maanpinnasta merkittiin maksimiksi. Seuraus, että lattiat rakennettiin maahan kiinni, jopa sen alapuolelle. Melko kohtalokas virhe maassa, jossa kansalaisten varallisuus on sidottu asuntoihin.
Vitut. Valesokkeli tuli Suomeen amerikasta- Ruotsin kautta.
Valesokeli tuli tosiaan Pohjois-Amerikasta ja Ruotsista. Ongelma tapahtui matkalla suomalaiseen RT-korttiin.
Sekä Ruotsissa että Pohjois-Amerikassa ohje oli, että sisälattian ja maanpinnan välinen korkeuseri tulee olla vähintään 30cm.
Suomalaisessa RT-kortissa oli "painovirhe", jossa tuo etäisyys maanpinnasta kääntyi maksimietäusyydeksi. Valitettava virhe koko rakennuskannan näkökulmasta.
Lisää voi lukea hesarin artikkelista 23.11.2025 Suomalaistalojen sokkelossa muhii miljardilasku -voiko syy olla käännösvirhe?
On muuten hyvä artikkeli. Alleviivaa just sitä että tämä hysteria on täysin ylimitoitettu... N20% tä valesokkeli taloista tarvisi peruskorjauksen.. eli 20 taloa sadasta.
Kerrotaan että kustannukset valesokkelin korjaamisen on n 1000-2000€ metri.. ei koko talon sokkelia tarvi korjata pelkästään se osa joka on vaurioitunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Salaojat, talon korkeus ja asia, josta ei puhuta: räystäät, itsellä on leveät,koskaan ei ole vettä lähelläkään seinää. Jos ei tuule,saa kävellä kastumatta talon ympäri sateella. Talossa on calesokkeli, mutta kuivaa on ympärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttu osti Espoosta mädän valesokkeli okt sokkeli uusittiin . Ilmanvaihto koneelliseksi, maalämpö ja kaikki pinnat. Rahaa paloi remonttiin 120k€. Talon ostohinta oli 140k€ vaurion ja suora sähkö lämmityksen takia. KV arvioi talon viime kesänä 330-350k€ arvoiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Salaojat, talon korkeus ja asia, josta ei puhuta: räystäät, itsellä on leveät,koskaan ei ole vettä lähelläkään seinää. Jos ei tuule,saa kävellä kastumatta talon ympäri sateella. Talossa on calesokkeli, mutta kuivaa on ympärillä.
Tossa Hesarin artikkelissakin oli just tosta. Jos sadevedet ei tule ihan sokkelin viereen ollaan jo paremmassa tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuttu osti Espoosta mädän valesokkeli okt sokkeli uusittiin . Ilmanvaihto koneelliseksi, maalämpö ja kaikki pinnat. Rahaa paloi remonttiin 120k€. Talon ostohinta oli 140k€ vaurion ja suora sähkö lämmityksen takia. KV arvioi talon viime kesänä 330-350k€ arvoiseksi.
Lähinnä vain siitä syystä, että sijaitsee Espoossa. Muualla Suomessa katepilar olisi parempi ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Ihan näin sivusta kysyn että miksi on niin mahdotonta rakentaa kunnollista kokeaa sokkelia? Terveimpiä taloja taitavat olla vanhat hirsitalot jotka ovat korkean kivisokkelin päällä joten mistä on tullut idea että jätetäämpä sokkeli pois?
Liittyy esteettömyyteen. Korkean kivijalan päälle on kurja könytä vanhana. Lisäksi tuohon aikaan oli juuri otettu käyttöön kaivinkoneet, joiden avulla pystyi vaihtamaan maa-ainekset talon alta ja ympäriltä. Rintamamiestalot rakennettiin sille paikalle, mikä oli käytössä, ja kaivettiin käsipelillä kellaria sen verran kuin jaksettiin. Siksi monesta onkin sokkeli murtunut roudan vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan näin sivusta kysyn että miksi on niin mahdotonta rakentaa kunnollista kokeaa sokkelia? Terveimpiä taloja taitavat olla vanhat hirsitalot jotka ovat korkean kivisokkelin päällä joten mistä on tullut idea että jätetäämpä sokkeli pois?
Valesokkelilla tavoiteltiin asumisen helppoutta. Voidaan rakentaa talo ilman portaita. Ulko-oven kynnys saadaan maanpinnan tasalle. Joten taloon on miellyttävä kulkea sisään.
Perinteinen korkea sokkeli tarkoittaa portaita ulko-oven edutalla. Ne on etenkin talvella lumen ja jään kanssa vähän ongelmalliset.
Helppo kulkea on vedenkin kynnyksen yli sitten. Mielummin pari porrasta ottaisin. Maa kun tuppaa kohoamaan vuosikymmenien aikana niin näkee puuverhoiltuja taloja joissa lautojen päät jo uppoaa nurmikkoon.
Maa kohoaa Suomessa keskimäärin jtn 4mm vuodessa. 10v 4cm. 20v 8cm. En nyt näkisi tätä hirveän isona ongelmana.
Lehdet ja muu maatuva aine kohottaa, eri asia kuin maakuoren kohoaminen.
Mahtaako olla noin. Eikös se maakuori kohoa edelleen jääkauden jäljiltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko valesokkelivillitys juontaa juurensa painovirheestä rakennusmääräyksissä. Rakenteen minimietäisyys maanpinnasta merkittiin maksimiksi. Seuraus, että lattiat rakennettiin maahan kiinni, jopa sen alapuolelle. Melko kohtalokas virhe maassa, jossa kansalaisten varallisuus on sidottu asuntoihin.
Vitut. Valesokkeli tuli Suomeen amerikasta- Ruotsin kautta.
Niinhän rintamamiestalokin tuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu osti Espoosta mädän valesokkeli okt sokkeli uusittiin . Ilmanvaihto koneelliseksi, maalämpö ja kaikki pinnat. Rahaa paloi remonttiin 120k€. Talon ostohinta oli 140k€ vaurion ja suora sähkö lämmityksen takia. KV arvioi talon viime kesänä 330-350k€ arvoiseksi.
Lähinnä vain siitä syystä, että sijaitsee Espoossa. Muualla Suomessa katepilar olisi parempi ratkaisu.
Ehkä muualla Suomessa ei olisi laittanut 80 tonnia muuhun remonttiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan näin sivusta kysyn että miksi on niin mahdotonta rakentaa kunnollista kokeaa sokkelia? Terveimpiä taloja taitavat olla vanhat hirsitalot jotka ovat korkean kivisokkelin päällä joten mistä on tullut idea että jätetäämpä sokkeli pois?
Valesokkelilla tavoiteltiin asumisen helppoutta. Voidaan rakentaa talo ilman portaita. Ulko-oven kynnys saadaan maanpinnan tasalle. Joten taloon on miellyttävä kulkea sisään.
Perinteinen korkea sokkeli tarkoittaa portaita ulko-oven edutalla. Ne on etenkin talvella lumen ja jään kanssa vähän ongelmalliset.
Helppo kulkea on vedenkin kynnyksen yli sitten. Mielummin pari porrasta ottaisin. Maa kun tuppaa kohoamaan vuosikymmenien aikana niin näkee puuverhoiltuja taloja joissa lautojen päät jo uppoaa nurmikkoon.
Keski-Euroopassa kun on paljon 400 vuotta vanhoja taloja niin luulisi, ettei niistä näy kuin savupiippu enää jos tuo sinun teoria maan nousemisesta pitää paikkaansa.
:D
Suomessa ylläpidetään sisäilmahypetystä. Kaikki on korjattavissa, kaikkina aikoina on tehty vääriksi osoittautuneita ratkaisuja. Jokin niistä tiedoista jota nyt pidetään toimivana, ei välttämättä toimi ilmaston muuttuessa lämpimäön ja sateisempaan suuntaan. Tärkeintä on speksata mikä se korjattava asia on, ja mitä se maksaa. Rahojaan ei kannata lyödä lakitupapajatsoon "voittamisen" toivossa. Lakituvassa ei osata rakentaa. Mielummin maksaa asiantuntijalle viisi tonnia kuin asianajajalle viisikymmentä tonnia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan näin sivusta kysyn että miksi on niin mahdotonta rakentaa kunnollista kokeaa sokkelia? Terveimpiä taloja taitavat olla vanhat hirsitalot jotka ovat korkean kivisokkelin päällä joten mistä on tullut idea että jätetäämpä sokkeli pois?
Valesokkelilla tavoiteltiin asumisen helppoutta. Voidaan rakentaa talo ilman portaita. Ulko-oven kynnys saadaan maanpinnan tasalle. Joten taloon on miellyttävä kulkea sisään.
Perinteinen korkea sokkeli tarkoittaa portaita ulko-oven edutalla. Ne on etenkin talvella lumen ja jään kanssa vähän ongelmalliset.
Helppo kulkea on vedenkin kynnyksen yli sitten. Mielummin pari porrasta ottaisin. Maa kun tuppaa kohoamaan vuosikymmenien aikana niin näkee puuverhoiltuja taloja joissa lautojen päät jo uppoaa nurmikkoon.
Keski-Euroopassa kun on paljon 400 vuotta vanhoja taloja niin luulisi, ettei niistä näy kuin savupiippu enää jos tuo sinun teoria maan nousemisesta pitää paikkaansa.
:D
Se asia mikä tapahtuu on se että rakennukset savimaalla painuu. Ei niin päin että kaupungeissa jalkakäytävät ja kadut nousisivat ylöspäin.
Helppo kulkea on vedenkin kynnyksen yli sitten. Mielummin pari porrasta ottaisin. Maa kun tuppaa kohoamaan vuosikymmenien aikana niin näkee puuverhoiltuja taloja joissa lautojen päät jo uppoaa nurmikkoon.