Nyt ymmärsin syyn ahdistukselle ja masennukselle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelussa näyttää olevan pelkistetysti kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, jotka tajuavat että elämä on osin melkoista arpapeliä, voi tippua kuoppan ja sieltä on vain kaivettava itsensä ylös, kun toista elämää ei tule. Ehkä on jopa jotain itsereflektiota, että ymmärtää myös oman toimintansa merkityksen/osuuden siihen, että kuoppaan päätyi.

Sitten on ne muut.

 

Sitä voi myös ymmärtää, että tippuu sinne kuoppaan toistuvasti, koska pskat ihmiset eivät jätä sua rauhaan, vaikka sitä heiltä suoraan pyydät. Heillä on mielestään oikeus kohdella sua pskasti, koska heille on syötetty valheita susta pitkällä aikavälillä ja harkitusti. 

 

Sitten kun pahantekijät pyrkivät kielloistasi huolimatta väkisin takaisin elämääsi, sua ei kuunnella lainkaan vaan susta leivotaan jälleen syntipukki. Sen kerran vielä menet lankaan ja luotat johonk

Miten he voivat väkisin tulla sun elämään? Miten se tapahtuu? Ja joskus sitä pitää opiksi, itsekin narskun uhrina ollut ja näin kuinka hän levitti toksisuuttaan muihin ympärillään selän takana. Jätin kaikki taakseni ja eteenihän ei tulla, piste. Nyt tunnistan paremmin näitäkin piirteitä ihmisissä niin osaa paremmin varoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei riitä. Pahasti masentunut ei jaksa tehdä yhtään mitään, hän on sänkypotilas. Masennus pahenee asteittain ja ahdistus liittyy taudin pahenemiseen. Ahdistusta tuottaa useimmiten ihmisille se, ettei voi itse vaikuttaa asioihin, olosuhteet ovat heikot, perustarpeet eivät tyydyty, asioita tapahtuu tai tehdään hänelle sekä huono ja haitallinen seura, joka ruokkii kierrettä.

En keksi yhtäkään asiaa mihinkä ihminen voi vaikuttaa kuin omiin ajatuksiinsa ja sen myötä tekemisiinsä. Ei ihme, että ihmiset ovat mielisairaita jos ajattelevat muuta. Perustarpeet eivät tyydyty jaa-a. 

 

Sulla on sitten ajattelussa suuria rajoitteita, olet elänyt pumpulissa ja päässyt tosi helpolla.

Kerro yksikin asia johonka voit 100% varmuudella v

99% elämästä ei ole sinun hallinnassasi? Ei kuulosta hyvältä, ajelehdit vain paikasta toiseen tahdottomana.

"Kuinka pitkälle aggressiosi ja katkeruus on vienyt? En usko että kovinkaan. Tie parannukseen on itsessä, riippumatta siitä kuka on kohdellut väärin. Kukaan muu ei voi tehdä sitä puolestasi, valitettavasti. Kun tajuaa sen ja huomaa millainen valta itsellä on, omiin ajatuksiinkin ja omaan suhteeseen traumoja kohtaan, elämä helpottaa. Kaikki ei tietenkään kulje samaa polkua, mutta itselläni märehtiminen ei ole tuonut mitään muuta kuin noidankehän. Mitä se hyödyttää? Pitää silloin kysyä haluaako edes parantua."

Aggressio ja katkeruus ovat täysin ymmärrettäviä asioita, jos on joutunut pitkään jatkuneen pahanteon kohteeksi ilman omaa syytä. Tai syy tähän vuosia kestäneeseen henkiseen ja fyysieen pahoinpitelyyn on täysin mitätön (esim. jos kertoi narsistille, että tätä olivat monet sanoneet rumaksi ja kertoi, että oli itsekin sitä mieltä). 

Oikeuttaako se, että sanoo jotain päin naamaa louskuttavaa ja uhkailevaa narsistia rumaksi, sen että joutuu vuosikausiksi väkivallan kohteeksi tai sen, että kaikki sun parisuhteet tuhotaan selän takana mustamaalaamisella, sut pahoinpidellään, susta kuvataan seksivideoita, susta tehdään feikkiprofiili tai susta levitetään 20 vuotta pskaa ympäriinsä?

"Miten he voivat väkisin tulla sun elämään? Miten se tapahtuu? Ja joskus sitä pitää opiksi, itsekin narskun uhrina ollut ja näin kuinka hän levitti toksisuuttaan muihin ympärillään selän takana. Jätin kaikki taakseni ja eteenihän ei tulla, piste. Nyt tunnistan paremmin näitäkin piirteitä ihmisissä niin osaa paremmin varoa."

Riittää, että puhut kerran jonkun hovin jäsenen kanssa livenä ja sanot sille suoraan "ei" ja kerrot miksi ei. Sitä ei välttämättä uskota, joten uusi syötti ja sen jälkeinen mustamaalauskampanja odottaa sua netissä, jossa sua houkutellaan takaisin näiden verkkoihin, esitetään viatonta ja hyvistellään, kunnes sama alkaa uudestaan, kuten se livenä tavattu sulle kertoi, koska näille ei vaan saa sanoa ei.

Vierailija kirjoitti:

"Miten he voivat väkisin tulla sun elämään? Miten se tapahtuu? Ja joskus sitä pitää opiksi, itsekin narskun uhrina ollut ja näin kuinka hän levitti toksisuuttaan muihin ympärillään selän takana. Jätin kaikki taakseni ja eteenihän ei tulla, piste. Nyt tunnistan paremmin näitäkin piirteitä ihmisissä niin osaa paremmin varoa."

 

Riittää, että puhut kerran jonkun hovin jäsenen kanssa livenä ja sanot sille suoraan "ei" ja kerrot miksi ei. Sitä ei välttämättä uskota, joten uusi syötti ja sen jälkeinen mustamaalauskampanja odottaa sua netissä, jossa sua houkutellaan takaisin näiden verkkoihin, esitetään viatonta ja hyvistellään, kunnes sama alkaa uudestaan, kuten se livenä tavattu sulle kertoi, koska näille ei vaan saa sanoa ei.

Auttaisiko se että katkaisee kaikki yhteydet näihin "jäseniin", blokkaa netissä ja ei tapaa ketään. 

Vierailija kirjoitti:

"Kuinka pitkälle aggressiosi ja katkeruus on vienyt? En usko että kovinkaan. Tie parannukseen on itsessä, riippumatta siitä kuka on kohdellut väärin. Kukaan muu ei voi tehdä sitä puolestasi, valitettavasti. Kun tajuaa sen ja huomaa millainen valta itsellä on, omiin ajatuksiinkin ja omaan suhteeseen traumoja kohtaan, elämä helpottaa. Kaikki ei tietenkään kulje samaa polkua, mutta itselläni märehtiminen ei ole tuonut mitään muuta kuin noidankehän. Mitä se hyödyttää? Pitää silloin kysyä haluaako edes parantua."

 

Aggressio ja katkeruus ovat täysin ymmärrettäviä asioita, jos on joutunut pitkään jatkuneen pahanteon kohteeksi ilman omaa syytä. Tai syy tähän vuosia kestäneeseen henkiseen ja fyysieen pahoinpitelyyn on täysin mitätön (esim. jos kertoi narsistille, että tätä olivat monet sanoneet rumaksi ja kertoi, että oli itsekin sitä mieltä). 

 

Oikeuttaako se, että sanoo jotain päin naamaa louskuttavaa ja

Tottakai on ymmärrettäviä tunteita, mutta pidemmän päälle ne tunteet muuttuvat myrkylliseksi ja jarruttavaksi voimaksi, mikä syö sisältäpäin. Haluatko antaa näille väärintekijöille sellaista mielihyvää? Miksei sinulla olisi oikeus mielihyvään ja tuntea tasapainottavampia tunteita. Se vasta löisikin luun kurkkuun näille narsisteille, kun näkevät että pärjäät ja voit hyvin. Katsos narsismi kumpuaa äärimmäisen huonosta itsetunnosta, eivät kestä nähdä toista hyväntuulisenakaan jos eivät itse ole. Mutta itsesi takia kannattaa miettiä, että johtaako noiden tunteiden roikottelu pidemmän päälle.

"Auttaisiko se että katkaisee kaikki yhteydet näihin "jäseniin", blokkaa netissä ja ei tapaa ketään."

Yritetty tätäkin, yli 10 vuoden ajan. Nimikin vaihdettu, aluksi vain blokkasin fb:ssä, sittemmin kaikki some-tilit poistettu, osoite salainen, jo entisessä osoitteessa piilouduin asuntoon, enkä avannut ovea "vanginvartijoille" eli narskun urkkijoille, en liiku enää missään ainakaan yksin, silti narsisti hoveineen ei ole jättänyt rauhaan mua netissä vaan on hiljattain lähestynyt myös sukulaisiani, mikä laukaisi täyden paniikin. Olen saanut tästä tarpeekseni ja iso joukko tietää tästä, silti narsku luottaa siihen, että kaikki katsotaan aina ja joka tilanteessa mun viaksi. 

Vierailija kirjoitti:

"Auttaisiko se että katkaisee kaikki yhteydet näihin "jäseniin", blokkaa netissä ja ei tapaa ketään."

 

Yritetty tätäkin, yli 10 vuoden ajan. Nimikin vaihdettu, aluksi vain blokkasin fb:ssä, sittemmin kaikki some-tilit poistettu, osoite salainen, jo entisessä osoitteessa piilouduin asuntoon, enkä avannut ovea "vanginvartijoille" eli narskun urkkijoille, en liiku enää missään ainakaan yksin, silti narsisti hoveineen ei ole jättänyt rauhaan mua netissä vaan on hiljattain lähestynyt myös sukulaisiani, mikä laukaisi täyden paniikin. Olen saanut tästä tarpeekseni ja iso joukko tietää tästä, silti narsku luottaa siihen, että kaikki katsotaan aina ja joka tilanteessa mun viaksi. 

Lähestymiskielto? Hankala tilanne mutta alkaa kuulostaa tämän narskun toiminta kunnianloukkaukselta ja kiristämiseltä, eli olisiko seuraava taho oikeustalo.

"Tottakai on ymmärrettäviä tunteita, mutta pidemmän päälle ne tunteet muuttuvat myrkylliseksi ja jarruttavaksi voimaksi, mikä syö sisältäpäin. Haluatko antaa näille väärintekijöille sellaista mielihyvää? Miksei sinulla olisi oikeus mielihyvään ja tuntea tasapainottavampia tunteita. Se vasta löisikin luun kurkkuun näille narsisteille, kun näkevät että pärjäät ja voit hyvin. Katsos narsismi kumpuaa äärimmäisen huonosta itsetunnosta, eivät kestä nähdä toista hyväntuulisenakaan jos eivät itse ole. Mutta itsesi takia kannattaa miettiä, että johtaako noiden tunteiden roikottelu pidemmän päälle."

Ymmärrän täysin sen mitä sanot ja olen myös yrittänyt saada tätä "vastapuolta" ymmärtämään saman, mutta kaikilla eivät vain aivot pelaa samalla tavalla. 

Vajaat pari viime vuotta yritin hieroa sopua näiden kanssa, koska mitkään vihan- ja kaunantunteet eivät tuntuneet enää järkeviltä, asioiden tapahtumisajoista oli jo todella pitkä aika, menin voimakkaasti eteenpäin elämässäni ja halusin laskea sen pelkän turhan taakan selästäni alas, sopia asiat ja jatkaa elämääni. Sovinnon halu ei siis liittynyt mitenkään heidän tekemisiinsä. 

Yritin luoda luottamusta positiivisella joskin persoonattomalla viestinnällä, että kaikki on hyvin, heitä muistellaan koko ajan hyvällä (itseäni, ehkä heitäkin sillä huijasin), en silti lämmennyt mihinkään tapaamiseen, koska epäluottamus joissakin asioissa on vaan ihan siellä selkärangassa asti... Vaikka kuinka haluaisi luottaa ja olla sovinnollinen, ei siihen vaan näiden kanssa enää pysty. 

Yllätyshyökkäys ilman mitään irl kontaktia söi loputkin toiveet sovusta, en saisi olla onnellinen, tyytyväinen, sovinnollinen, empaattinen, rauhaa rakastava tai yhtään mitään muutakaan mitä olen, eikä edes palstoilta pois pysytteleminen ole tae mistään muusta kuin kieroilusta ja pakkomielteestä narsistinaisen mieheen, jota en edes halua. Ainoastaan taleban-naisen tai nunnan mykkyys, näkymättömyys, miehettömyys ja äänettömyys sanallisen netissä tapahtuvan pieksemisen edessä tyydyttäisi tämän narskuparin verenhimoa.

Vierailija kirjoitti:

"Tottakai on ymmärrettäviä tunteita, mutta pidemmän päälle ne tunteet muuttuvat myrkylliseksi ja jarruttavaksi voimaksi, mikä syö sisältäpäin. Haluatko antaa näille väärintekijöille sellaista mielihyvää? Miksei sinulla olisi oikeus mielihyvään ja tuntea tasapainottavampia tunteita. Se vasta löisikin luun kurkkuun näille narsisteille, kun näkevät että pärjäät ja voit hyvin. Katsos narsismi kumpuaa äärimmäisen huonosta itsetunnosta, eivät kestä nähdä toista hyväntuulisenakaan jos eivät itse ole. Mutta itsesi takia kannattaa miettiä, että johtaako noiden tunteiden roikottelu pidemmän päälle."

 

Ymmärrän täysin sen mitä sanot ja olen myös yrittänyt saada tätä "vastapuolta" ymmärtämään saman, mutta kaikilla eivät vain aivot pelaa samalla tavalla. 

 

Vajaat pari viime vuotta yritin hieroa sopua näiden kanssa, koska mitkään vihan- ja kaunantunteet eivät tuntuneet enää järkeviltä, asioiden t

Sovintoon ja luottamukseen kun tarvitaan molemmat osapuolet, jos se ei onnistu narsisten kanssa. Ainakin olet yrittänyt ja vaikutat olevan sinut asian kanssa jo. Älä anna periksi heidän yrityksilleen hämärtää elämääsi enää vaikka mikä olisi, sulla on oma elämä, pidä siitä kiinni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennus ja ahdistus voi olla myös oire siitä, että ylisäätelee tunteita. Että pelkää mm. kiukkua, surua, rajojen asettamista muille ja sitä myötä muiden reaktioita. poissuljetut ja  kielletyt  tunteet ilmenevät ahdistuksena tai loputtomana uupumuksena. 

 

Niin, masennus on usein itseensä käännettyä vihaa ja pettymystä. Onko sitten parempi purkaa sitä toisiin? Terveempää toki psykologisesta näkökulmasta on purkaa sitä muihin, varsinkin jos he ovat sen ovat ansainneet. Jos joku lyö sinua, lyöt sitä takaisin, etkä masennu siitä, vaikka väkivallan tekijä sitä haluaisi.

Yksioikoisesti ajateltu. Ihan kuin olisi kaksi ääripäätä-eikä mitään siltä väliltä. 

Vierailija kirjoitti:

Ap vaikuttaa niin typerältä, ettei kannata hukata elämäänsä ainakaan häneen. Tämänkin vastauksen kirjoittamiseen kului noin 10s elämää, joka on lopulta rajallista. Typerykset kun saa häädettyä pois läheltään, elämisen laatu paranee ihan kaikilla.

Tällä palstalla on aika yleistä, että ap on typerä. On toki kivoja ja fiksujakin aloituksia, mutta suurin osa ei ole sellaisia.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vain tämä hetki. Mieti oletko siinä hetkessä tyytyväinen ja onnellinen elämääsi. Jos olet, hyvä. Jos et, tee muutos. On aivan turha kerätä maallista mammonaa, ajatella eläkettä, miettiä mitä kaikkea haluaisin ostaa, jos huomista ei ede tule. Ihminen masentuu helposti, jos vertailee liikaa itseään muihin tai kokee ulkoa tulevia paineita siitä millainen pitäisi olla.  Pitää olla rohkeutta rakentaa itsensä näköinen elämä.

Olen vähään tyytyvä ja iloinen ihminen. En kerää mammonaa tai mieti, mitä haluaisin ostaa, tai vertaile itseäni someharhoihin. Silti olen kliinisesti masentunut. Tätä eivät minut vain etäältä tietävät uskoisi, tuskin sinäkään. Olen syönyt lääkkeitä 20 vuotta, ollut psykiatrisen poliklinikan asiakas ja käynyt 3 vuotta terapiassa. Masennus on ja pysyy.

Vierailija kirjoitti:

Itse kun masennuin en pystynyt tekemään mitään. Kävin terapiassa ja käskivät ulkoilemaan päivittäin. Kävelin 30 metriä ja itkin jollain kivellä tunnin ennen kuin jaksoin takaisin kotiin. Makasin vain ja halusin nukkua. Ei kiinnostanut edes tv eikä puhelin. Jokainen askel oli kuin olisi vetänyt betonisäkkejä perässään. En uskaltanut mennä uimaan vaikka oli kesä. Pelkäsin että yritän hukuttautua. Kaikki mikä aiemmin oli kiinnostanut oli kadonnut jonnekin. On pieni ihme että siitä lopulta tokenin. Lääkkeet ja terapia ja aika. Olin silloin vielä koulussa mikä myös osittain auttoi koska sinne oli mentävä jossain vaiheessa vaikka tuntui pahalta. Ja siellä näki ystäviä, vaikkei heidän juttuja alussa jaksanutkaan kuunnella. 

Mullakin on noita pelkoja. Pelkään esimerkiksi että hyppään sillalla kävellessäni sillalta alas. Näen sen sieluni silmin mielessäni tapahtuvan. En halua kuolla enkä tappaa itseäni kuitenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Mun kohdalla syynä on miehet. Miehet on luvannut ja vannonut, rikkonut lupauksia, särkenyt sydämen, tuhonnut itsetunnon pettämisillä, vienyt rahat, vienyt luottamuksen, vienyt toivon tulevaisuudelta jne. 

 

Ja joka kerta kun aloitan alusta ja lupaan itselleni etten anna kenenkään kohdella itseäni näin, löydän itseni lopulta samasta tilanteesta sydän särkyneenä. 

 

Lopputulos, olen niin masentunut etten jaksa enää edes yrittää. 

Mulla syynä on naiset, joille en kelpaa. En pettäisi, hyväksikäyttäisi, rikkoisi lupauksia, veisi rahoja, veisi toivoa tulevaisuudelta.

Sen sijaan iloitsisin Sinun olemassa olosta, siitä että kanssasi voi viettää aikaa ja kasvaa ihmisenä. Tukisin Sinua valinnoissasi ja pettämisen sijaan haluaisin Sinun nauttivan seksistä ja läheisyydestä. Toivottavasti riittäisin Sinulle. Ilosi ja onnesi on ykkösprioriteettini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kokeile."

 

Älä viitsi olla lapsellinen tai tyhmä. Johonkin tosi pieneen mielipahaan tai masennuksen tapaiseen voi ajatusten ohjaaminen positiivisiin juttuihin toimia, kuten lapsen mielipahaan, kun tikkari putosi kuraan tms. distraction.

 

Ei se auta enää siinä vaiheessa, kun aivokemia on stressistä, valvomisesta ja omaisen kuolemasta sekaisin, ja inhottavat ihmiset mustamaalaavat, halventavat ja vainoavat sua 24/7 netissä ja uhkailevat hàkata sut, jos menet ulos. Sitä on aika täynnä vihaa, joka parasta vaan tukahduttaa.

1) aivokemia on kiistelty juttu. Mutta lääketehtaat kyllä hyötyy

2) jos inhottavat ihmiset mustamaalaavat 24/7 netissä ja uhkaavat hakkaamisella, on kyllä aikuisella ihmisellä syytä tarkastella myös omaa toimintaansa

Et usko aivokemiaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap vaikuttaa niin typerältä, ettei kannata hukata elämäänsä ainakaan häneen. Tämänkin vastauksen kirjoittamiseen kului noin 10s elämää, joka on lopulta rajallista. Typerykset kun saa häädettyä pois läheltään, elämisen laatu paranee ihan kaikilla.

 

Tällä palstalla on aika yleistä, että ap on typerä. On toki kivoja ja fiksujakin aloituksia, mutta suurin osa ei ole sellaisia.

 

Aina on kaikkien itseään fiksumpana pitävillä vapaus mennä lukemaan muita nettipalstoja. Miksi täällä sitten olette valittamassa jos ei toisten mielipiteet ole mielestänne oikeita ? Tehkääpä besserwisserit itse todella "kivoja ja fiksuja" aloituksia , että voimme vertailla. Turhaa länkytystä taas.

"Tottakai on ymmärrettäviä tunteita, mutta pidemmän päälle ne tunteet muuttuvat myrkylliseksi ja jarruttavaksi voimaksi, mikä syö sisältäpäin. Haluatko antaa näille väärintekijöille sellaista mielihyvää? Miksei sinulla olisi oikeus mielihyvään ja tuntea tasapainottavampia tunteita. Se vasta löisikin luun kurkkuun näille narsisteille, kun näkevät että pärjäät ja voit hyvin."

No se pärjääminen ja ilmiselvä hyvinvointi oli se viimeisin syy uudelle hyökkäykselle, nämä olivat kateellisia siitä, että mulla meni hyvin enkä toivonut pahaa kenellekään. Pitäisi pistää kynttiläni vakan alle tai olla täysin näkymätön, etten vaan heitä ärsyttäisi. 

Tai sitten pitää syöttää niille täyttää pskaa, että olen tosi onneton, jotta saisivat mielihyvää siitä, että muilla menee vielä huonommin kuin heillä. Sitä neuvoa noudatinkin jonkin aikaa. Ehkä pitää noudattaa jatkossakin. Valheista elävä ihminen ei vaan ole terve, koskivat ne valheet sitten sitä ihmisistä itseään tai muita. Muiden kannalta sillä totuudella on väliä, eikä niiden, jotka valheellisessa kulississa väkisin roikkuvat ja muita valheillaan alentavat nostaakseen valheiden avulla statustaan ja omaa egoiluaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennus ja ahdistus voi olla myös oire siitä, että ylisäätelee tunteita. Että pelkää mm. kiukkua, surua, rajojen asettamista muille ja sitä myötä muiden reaktioita. poissuljetut ja  kielletyt  tunteet ilmenevät ahdistuksena tai loputtomana uupumuksena. 

 

Niin, masennus on usein itseensä käännettyä vihaa ja pettymystä. Onko sitten parempi purkaa sitä toisiin? Terveempää toki psykologisesta näkökulmasta on purkaa sitä muihin, varsinkin jos he ovat sen ovat ansainneet. Jos joku lyö sinua, lyöt sitä takaisin, etkä masennu siitä, vaikka väkivallan tekijä sitä haluaisi.

Yksioikoisesti ajateltu. Ihan kuin olisi kaksi ääripäätä-eikä mitään siltä väliltä. 

Tää on kyllä aika selvä havainto. Kohtaat vääryyttä, mikä herättää vihaa, etkä voi purkaa sitä mihinkään sanallisesti tai teoilla, joten patoat sen sisääsi, jolloin masennut.

Vierailija kirjoitti:

"Auttaisiko se että katkaisee kaikki yhteydet näihin "jäseniin", blokkaa netissä ja ei tapaa ketään."

 

Yritetty tätäkin, yli 10 vuoden ajan. Nimikin vaihdettu, aluksi vain blokkasin fb:ssä, sittemmin kaikki some-tilit poistettu, osoite salainen, jo entisessä osoitteessa piilouduin asuntoon, enkä avannut ovea "vanginvartijoille" eli narskun urkkijoille, en liiku enää missään ainakaan yksin, silti narsisti hoveineen ei ole jättänyt rauhaan mua netissä vaan on hiljattain lähestynyt myös sukulaisiani, mikä laukaisi täyden paniikin. Olen saanut tästä tarpeekseni ja iso joukko tietää tästä, silti narsku luottaa siihen, että kaikki katsotaan aina ja joka tilanteessa mun viaksi. 

Narskun mies tai kätyri yrittänyt urkkia naisen kälyn kautta tämän elinolosuhteita, jotta naisnarsisti tai hovin jäsen pääsisi kiusaaman tätä näillä asioilla netissä. Ei tarvita kuin yksi vihainen Kristina Niemelä, niin sua pahoinpidellään joka puolella sekä henkisesti että fyysisesti. Narsistin hermoverkot ulottuvat erityisesti palstoille ja someen, jota covert-narsku käyttää edukseen suhteidensa kautta.