Lue keskustelun säännöt.
Nyt ymmärsin syyn ahdistukselle ja masennukselle
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän toistaa itselleen, sen aivot uskoo ja siitä tulee totta. Eli ei kannata velloa masennuksessa, ajattelee päin vastoin niin aivot mukautuvat siihen.
Tää on itseasiassa totta.
on myös hyvä olla itselleen rehellinen ja todeta, Kaikki ihmiset masentuu jos eivät tekisi mitään, makaa sängyssä, ei urheile, syö roskaa, ei tapaa ihmisiä jne.
Vaikka se kuulostaa vittuilulta niin kukaan ulkopuolinen ei masennusta voi parantaa, pitää itse päättää miten elämänsä aikoo viettää olosuhteista huolimatta.
Päteekö muihin sairauksiin kans? Iloista ajattelua ja pientä puuhastelua vaan, niin kaikki kyllä järjestyy.
Vttuilet todennäköisesti, koska olet tehnyt toisille pahaa ja yrität vierittää vastuun teoistasi uhriesi niskaan. Kyllä se k
Mikä muu sairaus sulla on? Vainoharhaisuus voi kieliä jostain muusta kuin masennuksesta, pitäiskö sun vähän rauhoittua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itsellä masennus muuntautuu yleensä vihaksi, joka suuntautuu ulkopuolelle minun itseni sijasta. Kylven kostofantasioissa ja teen suunnitelmia niiden toteuttamiseksi. Varmaan jollakin masennuslääkkeellä minut saisi passivoitua, mutten halua sellaisia. Haluan kokea tunteet sellaisina kuin ne tulevat.
Itse kun masennuin en pystynyt tekemään mitään. Kävin terapiassa ja käskivät ulkoilemaan päivittäin. Kävelin 30 metriä ja itkin jollain kivellä tunnin ennen kuin jaksoin takaisin kotiin. Makasin vain ja halusin nukkua. Ei kiinnostanut edes tv eikä puhelin. Jokainen askel oli kuin olisi vetänyt betonisäkkejä perässään. En uskaltanut mennä uimaan vaikka oli kesä. Pelkäsin että yritän hukuttautua. Kaikki mikä aiemmin oli kiinnostanut oli kadonnut jonnekin. On pieni ihme että siitä lopulta tokenin. Lääkkeet ja terapia ja aika. Olin silloin vielä koulussa mikä myös osittain auttoi koska sinne oli mentävä jossain vaiheessa vaikka tuntui pahalta. Ja siellä näki ystäviä, vaikkei heidän juttuja alussa jaksanutkaan kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
No itsellä masennus muuntautuu yleensä vihaksi, joka suuntautuu ulkopuolelle minun itseni sijasta. Kylven kostofantasioissa ja teen suunnitelmia niiden toteuttamiseksi. Varmaan jollakin masennuslääkkeellä minut saisi passivoitua, mutten halua sellaisia. Haluan kokea tunteet sellaisina kuin ne tulevat.
Ootko koskaan toteuttanut niitä? Fantasioilla ei voi herkutella kovin pitkään, menevät aina vaan rajummiksi ja alkaa tulla mielikuvituksen rajat vastaan, vaikka kaikenlaista on tullut aikanaan lueskeltua ja katsottua netistä.
Keskustelussa näyttää olevan pelkistetysti kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, jotka tajuavat että elämä on osin melkoista arpapeliä, voi tippua kuoppan ja sieltä on vain kaivettava itsensä ylös, kun toista elämää ei tule. Ehkä on jopa jotain itsereflektiota, että ymmärtää myös oman toimintansa merkityksen/osuuden siihen, että kuoppaan päätyi.
Sitten on ne muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kokeile."
Älä viitsi olla lapsellinen tai tyhmä. Johonkin tosi pieneen mielipahaan tai masennuksen tapaiseen voi ajatusten ohjaaminen positiivisiin juttuihin toimia, kuten lapsen mielipahaan, kun tikkari putosi kuraan tms. distraction.
Ei se auta enää siinä vaiheessa, kun aivokemia on stressistä, valvomisesta ja omaisen kuolemasta sekaisin, ja inhottavat ihmiset mustamaalaavat, halventavat ja vainoavat sua 24/7 netissä ja uhkailevat hàkata sut, jos menet ulos. Sitä on aika täynnä vihaa, joka parasta vaan tukahduttaa.
Ymmärrän syyn ap:n aloittamalle ketjulle.
Se on tyhmyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskustelussa näyttää olevan pelkistetysti kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, jotka tajuavat että elämä on osin melkoista arpapeliä, voi tippua kuoppan ja sieltä on vain kaivettava itsensä ylös, kun toista elämää ei tule. Ehkä on jopa jotain itsereflektiota, että ymmärtää myös oman toimintansa merkityksen/osuuden siihen, että kuoppaan päätyi.
Sitten on ne muut.
Niin sinne kuoppaan päätyi, kun kuunteli kateellisia narsistin hovin jäseniä, jotka ovat ottaneet elämäntehtäväkseen pilata toisen elämän. Se virhe on korjattu, kellään heistä ei ole enää mitään asiaa tähän suuntaan. Ikinä, oli tilanne mikä hyvänsä. Sille ei voi mitään, jos liikaa raskaita asioita sattuu samaan aikaan, eikä ehdi niitä kaikkea käsitellä kerralla. Vai pistikö oman vanhempasi kuolema sut viheltelemään? Mitä miettisit, jos joku narsku trollaisi sillä netissä?
Vierailija kirjoitti:
"Kokeile."
Älä viitsi olla lapsellinen tai tyhmä. Johonkin tosi pieneen mielipahaan tai masennuksen tapaiseen voi ajatusten ohjaaminen positiivisiin juttuihin toimia, kuten lapsen mielipahaan, kun tikkari putosi kuraan tms. distraction.
Ei se auta enää siinä vaiheessa, kun aivokemia on stressistä, valvomisesta ja omaisen kuolemasta sekaisin, ja inhottavat ihmiset mustamaalaavat, halventavat ja vainoavat sua 24/7 netissä ja uhkailevat hàkata sut, jos menet ulos. Sitä on aika täynnä vihaa, joka parasta vaan tukahduttaa.
1) aivokemia on kiistelty juttu. Mutta lääketehtaat kyllä hyötyy
2) jos inhottavat ihmiset mustamaalaavat 24/7 netissä ja uhkaavat hakkaamisella, on kyllä aikuisella ihmisellä syytä tarkastella myös omaa toimintaansa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itsellä masennus muuntautuu yleensä vihaksi, joka suuntautuu ulkopuolelle minun itseni sijasta. Kylven kostofantasioissa ja teen suunnitelmia niiden toteuttamiseksi. Varmaan jollakin masennuslääkkeellä minut saisi passivoitua, mutten halua sellaisia. Haluan kokea tunteet sellaisina kuin ne tulevat.
Ootko koskaan toteuttanut niitä? Fantasioilla ei voi herkutella kovin pitkään, menevät aina vaan rajummiksi ja alkaa tulla mielikuvituksen rajat vastaan, vaikka kaikenlaista on tullut aikanaan lueskeltua ja katsottua netistä.
Olen joitakin toteuttanut. Ei se minuun työnnetty paha poistu sillä, että minut pumpataan täyteen jotain turruttavia lääkkeitä. En hyväksy sellaista. Vastuu ja häpeä kuuluu aina niille, jotka ovat vuosikymmenten ajan tehneet minulle sellaista pahaa, että se ylittää ihmisen sietokyvyn.
Ja tämäkin on sitä tunnepuhetta; on olemassa myös negatiivisia tunteita. Myös niistä kuuluu voida puhua yhtälailla kuin positiivisista tunteista.
2) jos inhottavat ihmiset mustamaalaavat 24/7 netissä ja uhkaavat hakkaamisella, on kyllä aikuisella ihmisellä syytä tarkastella myös omaa toimintaansa
Sitä olen kysellyt, mikä oli syynä viimeisimpään hyökkäykseen.
- Olin kuulemma liian iloinen. Heillä ei mennyt yhtä hyvin.
Joten he aloittivat täysin kohtuuttoman ryöpytyksensä. Tätä on kestänyt jo 23 vuotta, joten kai koko juttu pitäisi viedä poliisille, koska eivät vieläkään tajua lopettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No itsellä masennus muuntautuu yleensä vihaksi, joka suuntautuu ulkopuolelle minun itseni sijasta. Kylven kostofantasioissa ja teen suunnitelmia niiden toteuttamiseksi. Varmaan jollakin masennuslääkkeellä minut saisi passivoitua, mutten halua sellaisia. Haluan kokea tunteet sellaisina kuin ne tulevat.
Ei, sä et masennu, jos purat sen vihan terveesti siten kuin se savannilla purettaisiin ilman poliisia ja lakeja, eikä sitä tukahduteta tai kätketä kuten sivistyneissä valtioissa asuvat epäsivistyneelle kohtelulle altistuneet joutuvat tekemään, ettei pahantekijöille tulisi paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itsellä masennus muuntautuu yleensä vihaksi, joka suuntautuu ulkopuolelle minun itseni sijasta. Kylven kostofantasioissa ja teen suunnitelmia niiden toteuttamiseksi. Varmaan jollakin masennuslääkkeellä minut saisi passivoitua, mutten halua sellaisia. Haluan kokea tunteet sellaisina kuin ne tulevat.
Ei, sä et masennu, jos purat sen vihan terveesti siten kuin se savannilla purettaisiin ilman poliisia ja lakeja, eikä sitä tukahduteta tai kätketä kuten sivistyneissä valtioissa asuvat epäsivistyneelle kohtelulle altistuneet joutuvat tekemään, ettei pahantekijöille tulisi paha mieli.
0-20-vuotiaana minulla ei ollut edellytyksiä purkaa sitä vihaa. Ei ollut ketään aikuista pitämässä huolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komppaan. Aivojen käyttämättömyys ja passiivinen tekeminen (videot, videopelit, some, keskustelupalstat ym. ) tekee tylsistyneen olon ja jollei ole rutiinia tuon olon katkaisemiseen siitä seuraa masennus. Se kuinka syväksi masennus pääsee riippuu ihmisestä ja siitä kuinka pitkän ajan hänen päänsä kestää tekemättömyyttä.
Toisena mainitsisin myös ihmissuhteiden puuttumisen.
Vierailija kirjoitti:
"Kokeile."
Älä viitsi olla lapsellinen tai tyhmä. Johonkin tosi pieneen mielipahaan tai masennuksen tapaiseen voi ajatusten ohjaaminen positiivisiin juttuihin toimia, kuten lapsen mielipahaan, kun tikkari putosi kuraan tms. distraction.
Ei se auta enää siinä vaiheessa, kun aivokemia on stressistä, valvomisesta ja omaisen kuolemasta sekaisin, ja inhottavat ihmiset mustamaalaavat, halventavat ja vainoavat sua 24/7 netissä ja uhkailevat hàkata sut, jos menet ulos. Sitä on aika täynnä vihaa, joka parasta vaan tukahduttaa.
Kukaan ei ole puhunut yltiöpositiivisista keijuista ja auringonkukista sateenkaaren päässä. Aikuistu itse. Kyse oli alunperin siitä, että MÄREHTIMINEN ei auta. Ei aivoja, ei ajatuksia, ei tekoja. Ja sitä masennus on kiteytettynä, uhrina olemista ja voimattomuutta kuvitellut mielen ja ympäristön vankina olemisen tunteena, josta ei ole ulospääsyä. Joskus se lääke on yksinkertaisempi kuin uskaltaa ajatellaan, se oma mieli. Syötä aivoillesi kohottavia ajatuksia, itsetuntoa nostattavia ajatuksia ja mieti merkityksiä pienilläkin teoilla ja asioilla, ihmissuhteilla jne... pikkuhiljaa se helpottaa. Näin itselläni käynyt ja on toiminut.
Vierailija kirjoitti:
Komppaan. Aivojen käyttämättömyys ja passiivinen tekeminen (videot, videopelit, some, keskustelupalstat ym. ) tekee tylsistyneen olon ja jollei ole rutiinia tuon olon katkaisemiseen siitä seuraa masennus. Se kuinka syväksi masennus pääsee riippuu ihmisestä ja siitä kuinka pitkän ajan hänen päänsä kestää tekemättömyyttä.
Toisena mainitsisin myös ihmissuhteiden puuttumisen.
Ihmissuhteet, ainakin terveet sellaiset, saattavat puuttua joltain narsistien vuosien jatkuneen mustamaalaamisen vuoksi. Ja jokaisen parisuhteen suomalaisen miehen kanssa miesnarsku /tai naisnarskun hovin jäsen) pilasi levittämällä pskaa selän takana, pari kertaa siitä meinasi mennä myös henki. Yhdessä levittivät pskaa ja kehottivat kaikkia välttelemään, levittelemään valheita ja sylkemään päin naamaa. Sama on jälleen edessä.
Enää ei ole mitään halua luottaa henkisesti ja fyysisesti väkivaltaisiin ihmisiin.
Ulkona voit törmätä narsistin hovin jäseniin, jotka ovat uhanneet tappaa sut. Yksin siellä ulkonakin olet.
Vierailija kirjoitti:
"Kukaan ei ole puhunut yltiöpositiivisista keijuista ja auringonkukista sateenkaaren päässä. Aikuistu itse. Kyse oli alunperin siitä, että MÄREHTIMINEN ei auta. Ei aivoja, ei ajatuksia, ei tekoja. Ja sitä masennus on kiteytettynä, uhrina olemista ja voimattomuutta kuvitellut mielen ja ympäristön vankina olemisen tunteena, josta ei ole ulospääsyä. Joskus se lääke on yksinkertaisempi kuin uskaltaa ajatellaan, se oma mieli. Syötä aivoillesi kohottavia ajatuksia, itsetuntoa nostattavia ajatuksia ja mieti merkityksiä pienilläkin teoilla ja asioilla, ihmissuhteilla jne... pikkuhiljaa se helpottaa. Näin itselläni käynyt ja on toiminut."
Haistapa sinä pitkä narsistihoron siniseksi pantu vttu.
Sinä et tiedä, mitä kaikkea joku toinen on joutunut kokemaan ja käymään läpi täysin yksin. Unohtaminen ei käy kädenkäänteessä, jos vakavia ja elämää haittaavia traumoja on jo ajat sitten syntynyt jonkun TOISEN valheide
Kuinka pitkälle aggressiosi ja katkeruus on vienyt? En usko että kovinkaan. Tie parannukseen on itsessä, riippumatta siitä kuka on kohdellut väärin. Kukaan muu ei voi tehdä sitä puolestasi, valitettavasti. Kun tajuaa sen ja huomaa millainen valta itsellä on, omiin ajatuksiinkin ja omaan suhteeseen traumoja kohtaan, elämä helpottaa. Kaikki ei tietenkään kulje samaa polkua, mutta itselläni märehtiminen ei ole tuonut mitään muuta kuin noidankehän. Mitä se hyödyttää? Pitää silloin kysyä haluaako edes parantua.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelussa näyttää olevan pelkistetysti kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, jotka tajuavat että elämä on osin melkoista arpapeliä, voi tippua kuoppan ja sieltä on vain kaivettava itsensä ylös, kun toista elämää ei tule. Ehkä on jopa jotain itsereflektiota, että ymmärtää myös oman toimintansa merkityksen/osuuden siihen, että kuoppaan päätyi.
Sitten on ne muut.
Sitä voi myös ymmärtää, että tippuu sinne kuoppaan toistuvasti, koska pskat ihmiset eivät jätä sua rauhaan, vaikka sitä heiltä suoraan pyydät. Heillä on mielestään oikeus kohdella sua pskasti, koska heille on syötetty valheita susta pitkällä aikavälillä ja harkitusti.
Sitten kun pahantekijät pyrkivät kielloistasi huolimatta väkisin takaisin elämääsi, sua ei kuunnella lainkaan vaan susta leivotaan jälleen syntipukki. Sen kerran vielä menet lankaan ja luotat johonkin toiseen narskun hovin jäseneen, joka esittää olevansa pahoillaan menneistä ja esittää olevansa puolellasi vaikka pelaa narsistien pussiin... Ja tulet jälleen petetyksi, pahoinpidellyksi, seksuaalirikoksen uhriksi ja siitä otetulla videolla kiristetyksi ja joukkokiusaamisen kohteeksi, niin sori vaan, kaikki mitä sanot, on ihan turhaa lässytystä ja sanahelinää, jolla korkeintaan pahantekijä selittelee omaa omatuntoaan puhtaaksi mahdollisen koston pelossa.
Oletko koskaan joutunut tarkoituksella tehdyn rikoksen kohteeksi? Sellaisen harkitun ja suunnitellun, jonka tarkoituksena pilata sun elämä? Jos olet, puhu vasta sen jälkeen ja sitten, kun pyynnöistäsi huolimatta mitään sovintoa ja rauhaa ei olla saatu aikaan pahantekijöiden kanssa. Iloiset ajatukset eivät auta siinä tilanteessa pskaakaan, ainoastaan oikeustoimet tai yhtä raju kosto, jolla tilit tasataan.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän syyn ap:n aloittamalle ketjulle.
Se on tyhmyys.
Narskun hoviapinan aloitus, trollaa omalla typeryydellään.
Sdp