Plussanneet Hoidokit toukokuulle!
Plussanneet Hoidokit ja La:t:
Mooli 5/07
Tuupalainen 6/07
Joalin 7/07
Lupus 7/07
EmmaEmilia 10/07
Manco 11/07
Tuittu 11/07
Tirppa 11/07
Queiro 11/07
Miliko 11/07
Vauvansa saaneet:
Viivi 3/07
Varjokas 5/07
Ja sallikaa virheet, ulkoa muistelin noita kuukausia..:)
-Tuittu-
Kommentit (87)
Soitin neuvolaan ja saman totesi se täti siellä että etuseinässä oleva istukka vaimentaa todella tehokkaasti tuntemukset. Mutta neuroottinen kun olin menen aamulla käväseen ja kuulostellaan niitä sydän ääniä. Jos sen voimalla jaksais sen kaks viikkoo seuraavaan ultraan. On mullakin ollu kuplintaa mutta kun sitä kuplintaa on ollu ennen raskauttakin joten en ihan satavarma oo kumpaa se on, Ticoticon liikkeitä vai ihan rehellistä kaasua suolistossa. Kun selkeitä potkuja ei oo tuntunu. Jos todellakin sun ystävä on tuntenu liikkeet vasta rv22 niin eihän tässä mitään hätää sitten oo, mulla kun huomenna pyörähtää tasan rv19 eli lähestytään puolta väliä, jee. Tulen (jos saamattomuudeltani kykenen) aamulla kertomaan saatiinko sydän äänet kuulumaan. Jänskättää ihan tuhottomasti vaikka ei pitäis olla syytä näille peloille.
Mulla kesäloma on elokuussa ja Kelan laskuri antoi ekaks äitiyspäivärahapäiväksi 3.10. Ilmoitan elokuun alussa työnantajalle miten jään, jäänkö heti lokakuun alusta vai tosta päivästä....En oo vielä huudellu virallisesti töissä raskaudesta, muutama tarkkasilmäinen on kysyny asianlaitaa mutta muut luultavasti ei vielä tiedä... paitsi työnjohtaja hieman huolestuttavasti vilkuilee vatsan seutuun. Onneksi on työvaatteet jotka vielä kätkee aika tehokkaasti.
Jos sinnittelis mahdollisimman pitkään nyt töissä niin sais sinne vauva-aikaan mukavasti jatkoa. Ja meillä ilmoitusvelvollisuus on vasta 2kk ennen vapaille jääntiä. Oli se sitten äitiys- isyys tai hoitovapaa.
No niin täytynee lopetella, töistä just tullu.
Huiskutukset kaikille
EE:lle onnittelut tytöstä ja hyvää reissua!!!!
Tirppa, ne sun tuntemat kuplinnat voi hyvinkin olla ticotico, sillä ei ne mulla ainakaan sillon ihan alussa miltään potkuilta tuntuneet, vaan tosiaankin ihan kun ois kupla puhjennut, ei muuta. Noita selvästi potkuja on ollut sillon tällön, mutta eniten on edelleen sitä kuplintaa. Mutta huomenna kun sydänäänet kuulet, niin sitten vaan rauhallisin mielin odottelemaan enempiä liikkeitä ja ultraa. Mullahan oli tuossa just 6 viikon tauko neuvolassa/missään, niin pystyin jo aika hyvän paniikin itselleni luomaan (varsinkin kun tuntui että liikkeet väheni ja muutenkin maha oli ihan liian normaalin oloinen...) mut nyt on jo vähän parempi. Maanantaina oli siis neuvola taas. Ja rakenneultra ens viikolla.
Onhan tää tällasta, ei näköjään koskaan ole täysin rauhallinen olo! :-D
Niin se 2kk ilmoitusaika taitaapi olla työlaissa tms kirjotettu että pätee kaikille, mä vaan hallinnollisia juttuja varten " varottelin" noin-päivillä. Että vahvistan kaiken sitten ajallaan.
Nyt on taas mentävä nukkumaan.
Manco 19+
EE oikeen hauskaa reissua ja jospa minäkin olisin viikon päästä jo hiukan aktiivisempi ja tulis kerrottua kuulumisia useemmin ;)
Neuvolassa käväsin ja hyvin kuulu sydänäänet, huh huh. Mitattiin samalla HB ja se oli tipahtanut 123 -> 111, joten rautatabletteja napsittava ja kahden viikon päästä hb kontrolli. Neuvolan täti meinas että kovasti on masu pyöristynyt toukokuun tapaamisen jälkeen. Kait sitä ei ite niin huomaakkaan ku päivittäin yrittää töllätä muutoksia peilistä. No niin kyllä kait sitä nyt jaksaa oottaa sinne rakenneultraan asti kun sai ton pelon taltutettua hetkeksi.
Huiskutukset kaikille
t. tirppa ja ticotico tasan 19
Joalinille onnea käännösyritykseen, jos vauva nyt ei sitten vielä ole itsekseen kääntynyt! Oletko jo miettinyt että jos kääntäminen ei onnistu, niin valitsetko sektion? Tulehan sitten kertomaan miten kävi!
Tirppa: Varmasti niitä liikkeitä alkaa tuntumaan enemmän kunhan vaan aikaa vähän kuluu. Tuo istukka vaimentaa varmasti hyvin potkut. Ja tuo kuplinta mitä tunnet, luulen että se on juurikin niitä liikkeitä... itsekin tunsin alussa tuota kuplintaa ja epäilin että johtuuko se minusta vai vauvasta, mutta vauvahan se siellä myllersi. Ja hyvä juttu että sait vähän mielenrauhaa kun kävit neuvolassa! Eiköhän sieltä kohta ala niitä liikkeitä tuntumaan paremmin niin ei tarvitse sitten olla huolissaan.
EE:lle hyvät reissut ja onnittelut tytöstä! Niin, ja Varjokkaalle unohtui viime viestiin kommentoida että ihana pikkuneiti teillä, ja ihanan nimen on saanut!! Meillä on kyllä aikamoisia vaikeuksia keksiä nimeä, mikään mitä ehdotan ei sovi miehelle ja mies taas ehdottelee ihan järjettömiä vaihtoehtoja, tahallaan. Hermostuinkin jo että alkaisi nyt tosissaan miettimään jotain nimiä kun kerta minun ehdotukseni eivät sovi... :)
Oma napa: Nyt on sokerirasituskin koettu, ja arvot olivat onneksi ihan normaalit. Ihme juttu että sitä sokeria sitten edes oli viime pissanäytteessä. Saas nähdä miten ensi viikolla neuvolassa...
Jotain mun piti vielä kommentoida, mutta enpä nyt sitten yhtään muista että mitä... joka tapauksessa, heilutukset koko sakille ja hyvät viikonloput!!!
-Lupus 34+3
Heippa kaikille, olenkin elellyt viime viikot matalalla profiililla kirjoittelematta, vaikka kuulumisianne olenkin seuraillut. Ihanaa lukea, että joku muukin on ihan neuroottinen liikkeiden tuntemisen kanssa. Itsellä on tänään meneillään rv 17+5 ja en ole tuntenut liikkeitä lainkaan. Epätoivoon en ole vielä vaipunut ja odottelen vielä josko jotakin alkaisi tuntua. Muutaman viikon sisällä jotakin pitäisi tapahtua ja itsellänikin on jännitysmomenttina edessä oleva istukka.
Tähän mennessä olen käynyt kaikkiaan neljässä ultrassa ihan vaan oman pääni vuoksi, viimeisin oli viime viikolla ja kaikki oli hienosti mallillaan. Lääkärin tutki tarkasti rakenteita, sisäelimiä ja toisessa kädessä vauvalla näytti olevan kaikki sormet paikallaan, toista kättä vauva ei suostunut näyttämään. Rakenneultra on vuorossa ihan heinäkuun alussa ja sinne on vielä vajaat 3 viikkoa. Onneksi tällä viikolla oli neuvola ja sydänäänetkin kuuluivat hyvin. Vaimentaakohan se edessä oleva istukka sydänäänien kuulumista? Onko jollakin tietoa?
Muuten elämää etenee ihan mukavasti, pahoinvointi, väsymys ja oksentelu on enää vain muisto ja mahakin on hiukan pyöristynyt. Kaikki eivät asiaa kyllä huomaa, mutta minä ainakin peilailen vatsaani aina jokaisen vastaantulevan peilin tai näyteikkunan edessä. :) Ensimmäiset äitiyshousut ja eilen ostettu hame ovat suuria aarteita!Huomaan myös suhtautuvani raskauteen jo luottavaisemmin kuin aiemmin ja olen jopa mietiskellyt lastenhuoneen remontointia ja harkinnut jopa sitä, että voisin lähiviikkoina piipahtaa lastenvaatteita hiplaamassa kaupoissa...saa nähdä uskallanko.
Miliko
Meille syntyi pieni täydellinen poika 9.6. klo 5.27. Synnytys oli vaikea, mutta alakautta vedettiin loppuun asti ja tuloksena valtavat repeämät pitkin poikin alakertaa. Peppu ihan hajalla... :( Mutta kaiken tämän ansiosta saatiin palkinnoksi ihana mustatukkainen, 3180g, 48cm pitkä vauveli.
Vauva on ollut pariin otteeseen valohoidossa keltaisuuden takia, ja siksi sairaalareissu venähti viikon pituiseksi. Tänään kuitenkin vihdoin kotiuduttiin ja kaikki vallan loistavasti! :D
Tämän pitempään en kykene tässä istumaan, mutta sen haluan sanoa, että te ootte kaikki mielessä, vaikka en ihan heti tänne ehdi kommentoimaan! Halit kaikille!
Tuupis ja Akusti 6vrk
Sen verran vielä, että sain siis maailman parhaan synttärilahjan. Meillä on nyt syntymäpäivä äidillä ja pojalla samana päivänä! :)
Onnittelut pojasta!! Onneksi kaikki meni kuitenkin lopulta hyvin vaikka hurjalta kuulostikin synnytys. Toivottavasti paranet pian!
-Lupus 34+3
TUUPALAINEN paljon onnea pojasta. Toivottavasti repeämät paranevat hyvin, eikä synnytyksestä jäänyt kauheeta kammoa. Halitus koko perheelle. Ja mieletöntä vauvan nuuskuttamista....
MILIKO mulle se neuvolantäti sano, että edessä oleva istukka vaimentaa myös sydänäänet todella hyvin. Ovat joskus joutuneet kuulemma käyttämään melkoista mielikuvitusta saadakseen ne kuuluviin. Ja reilusti kyljen kautta kuuluu parhaiten. Havainnollisti vielä miltä se istukan suhina kuulostaa ja eipä sen läpi tosiaan mitään jumputusta kuulu on se sen verran kovaäänistä touhua se istukan toiminta. Ainakin tuli istukan toiminta todistettua :) Joten koitetaan olla rauhassa ja luottavaisin mielin (ei oo helppoa ei). Meillä on rakenneultra juhannuksen jälkeen tiistaina ja etukäteen tiedän ettei taida uni tulla helposti silmään edellisyönä.....
Oon mäkin jo humputtanu mamma-asuihin jos jollakin verukkeella ja ihana niitä on pitää. Hametta mulla ei vielä ookkaan, mistä ostit ja oliko minkämallinen? Mä haluaisin sellasen halternekmekon.... Meidän tuppukaupungissa on vain yhdessä liikkeessä mammavaatteita, eikä niitäkään nyt mitenkään montaa eri mallia löydy :( Täytynee houkutella mies kukkaron kans shoppailureissulle lähikaupunkeihin.
LUPUS kiitos rauhoittelusta. Sitä vaan ei vielä osaa tunnistaa nitä kuplia kun tosiaan on ennen raskauttakin tuntunu sitä kuplintaa (lue gas in the pipes ->trööt). Mutta nyt rupean ajattelemaan niitä liikkeinä. Ja kyllä hymy oli neuvolassa herkässä kun kuuli kuitenki ne äänet. Ja kun neuvolantädin mukaan en ole ainoa neuroottinen ensiodottaja niin ihan kiva olo tuli. Ja sano se vielä, että kyllä se on ihan hyvä ottaa yhteyttä jos tulee hiukankaan epävarma olo niin katotaan mitä voidaan tilanteelle tehdä. Meidän neuvolantädin mielestä mielenrauha on kuitenkin erittäin tärkeää. Ihana neuvolatäti meille osuikin.
Meikkis kun on tunnetusti tällanen kajahtanut hattarapää, niin kysyn kun en muista. Joko te tiedätte kumman sukupuolen nimeä pitäis miettiä? Mulla on jo pojalle aika varma nimiehdotus jos siis poika tulee, ja tytön nimeä pitää vielä hieman hienosäätää ennenkuin esitän niitä miehelle harkittavaksi....ja me halutaan saada sukupuoli tietää sitten rakenneultrassa....
EE unohdin onnitella tulevasta tytöstä.
MANCO ja TUITTU huiskutukset teille.
VARJOKAS multa on nyt menny jotain ihan olennaista ohi silmien. Missä voin käydä tutustuun teidän pikkuiseen? Eli ne kuvat on .....
Eli on on aika kattavasti yläpuolella kerrottu jaettuna lupuksen ja milikon kohdassa. Kaikille hoidokeille tasapuolisesti huiskutukset ja ihanan aurinkoista kesää
t. tirppa ja ticotico 19+1
Ollaan kieli pitkällä odotettukin kuulumisia. :) Onnea pienestä pojasta. <3 On ne niin ihania. Toivottellen samalla myös kärsivällisyyttä pyllylle, toivottavasti toivut joutuisasti.
Tirppako kyseli kuvasta? On tässä pinossa linkki, varmaan sivulla kolme tjsp.
Nyt täytyy lähteä pellavamarkkinoille. :)
-v-
Oikein paljon onnea Tuupalaisen perheelle pienestä pojasta. Oikein kylmätväreet kulkivat, kun luin syntymisen ihmeestä, itsellä kun se aika on myös ihan kohta käsillä. Toivottavasti paranet pian ja synnytyksestä ei jää kovin pahoja muistoja. Palkintona on kuitenkin se kaikkein paras, oma vauva. Onnea vielä tosi tosi paljon!
t. joalin rv 37+4
Ja todella pikaist toipumista - repeämät on inhoja, nimim. kokemusta on...
ONNEAONNEAONNEA!
Terkut kaikille muillekin ja erityisesti jaksuja loppupääläisille!
-mooli ja tyttö kohta 7 viikkoa
TUUPALAISELLE ja miehelle hurjasti onnea pikkumiehen syntymän johdosta!!! Itku pääs siinä vaiheessa kun luin ton sun toisen viestin... Eipä sitä kai lahjaa parempaa ihminen saada vois!
Pikaisia paranemisia ja oikein ihania hetkiä pienen kanssa!
Miliko tosi kiva kuulla sustakin taas!!! Mä luulen ettei kukaan pysty ainakaan ekaa raskautta ihan panikoimatta olemaan, joten rohkeesti vain kirjottelemaan fiiliksistä! ;-)
Joalinilla oli vissiinkin huomenna visiitti jonnekin vauvan asennon takia? Tulehan kertomaan sit mikä siellä oli tilanne!
(.) ei kuulu erityisempiä, perushyvää! Tänään kun tulin töistä kotiin, Pilkku liikkui aika aktiivisesti ja rojahdin sit sohvalle puoli-istuvaan asentoon, otin mahan paljaaksi ja kattelin näkyykö mitään. Ja kyllä, mahamakkarat vaan heilahteli kun toinen antoi iskuja. Aika hassun näköistä. Liikkeet/potkut kun ei yhäkään mun mielestä kovinkaan vahvoina tunnu, niin olin yllättynyt että ne sitten näkyy. Mitenhän sen etuseinäistukan kanssa, vaikuttaakohan se tuohon?
Eipä sitten muuta...
Manco ja Pilkku 19+6
Voi Tuupis, onnea onnea onnea pienestä pojasta sinulle ja miehellesi! Onpas hassu ja ihana juttu tuo sama synttäripäivä. :)
Milikolle piti vielä sanoa jotain nyt kun muistelen, mitä kirjoitit silloin jokin aika sitten... Olen tosi onnellinen teidän puolesta, että kaikki näyttäisi menevän tällä kertaa hyvin! Nyt on todellakin teidän vuoro! Ihan varmasti pian tunnet jo pikkuisen hentoja potkuja masussa. Mulla tuntui myös vasta joskus 18+ ja mullakin oli eteisistukka. Pieni huolehtiminen kuuluu asiaan, mutta toivon sydämestäni, että saatte tuon pienen ihmeen syliinne joskus marras-joulukuussa!
Pikku-quu on jo aika iso pieni poika. Harjoittelee kovasti kävelemistä, mutta ei vielä uskalla ottaa askelia ilman tukea. Taaperokärrylläkin mennään ja lujaa! :) Puheenpulputusta riittää, mutta tähän mennessä ainoita tunnistettavia sanoja on " äiti" , " anna" ja " hyvä" . Maitopullon nähdessään quu alkaa hokea " mamamamamama" . Viimeviikolla poitsulle iski ihan yllättäen joku vierastus-eroahdistuskausi ja nyt se ei muuta teekään kuin kulkee mun perässä ja alkaa itkeä kauheasti, jos katoan näköpiiristä vaikka vessaan. Voihan tää jossain vaiheessa käydä vähän raskaaksikin, mutta toisaalta musta on jotenkin suloista, että saan olla niin tärkeä - niin äiti - tuolle pienelle ihmiselle.<3
Hyvää juhannusta kaikille!
Halein,
-Q-
Moikka QUIEROLLE pitkästä aikaa! Aikamoista menoa kuulostaa olevan teidän pikkuisella. Ei aikaakaan, kun ekat askeleet on otettu ja sitten ei pitele enää mikään... Mikä on oma olosi tässä vaiheessa? Oletko toipunut hyvin ikävästä kokemuksesta?
Siis nämä tällaiset nettipalstat ovat ihan mainioita tapoja saada itsensä paniikkiin... ;) Oli ihan pakko lueskella tätä ketjua ja kerrata teidän kokemuksia sikiön liikkeiden tuntemisesta. EE:n tilanne (siis, että oikeasti tunnistit liikkeet rv 20+) antoi taas vähän rauhaa, mutta silti epätoivo alkaa hiipiä omaankin päähän, vaikkei mihinkään satu ja mitään ei vuoda, kaikki on hyvin ja mahakin on aavistuksen pyöristynyt. Omat viikot 18+2 ei vielä kuulosta hurjalta, mutta kun ajattelee, että menossa on 19. viikko ja vielä en tunne mitään (vaikka istukka onkin etuseinässä), niin se tuntuu jo hurjalta. Vaikka kirjoissa ja netissä lukee, että liikkeet tuntee NOIN rv18-20. Luulenpa, että olen itse kaikista pahin paniikin lietsoja ja netti on ihan pientä omaan päähän verrattuna. ;) Onneksi te palstailijat koitatte paniikkeja lieventää oikein mallikkaasti.
Eilen kokeilin sitä konstia, että syön suklaata ja pistän pitkäkseni sohvalle. No sen jälkeenhän se kuplinta ja mouruaminen vatsassa vasta alkoikin ja vauva tuskin saisi aikaan moista murinaa, joten se taisikin olla suolisto. No aamuyöstä olin hereillä ja tunsin jonkun tunteen alavatsassa ja murina puuttui täysin (!) olisiko se ollut potku. Mieheni alkaa vähitellen jo ehkä hermostua panikointiini ja käski soittaa neuvolaan ja mennä kuuntelemaan sydänääniä. Kerran olen tuollaisella paniikkikäynnillä jo käynyt ja viimeksi oikealla käynnillä viikko sitten ja jotenkin en kehtaisi soittaa...mutta neuvolahan on neuvola, joten pitää ehkä uskaltaa. Arvon ehkä huomiseen asti, josko uskallan soittaa. Nyt kyllä kaipaan sitä, että neuvolan täti sanoo ihan omin sanoin samat asiat kuin Tirpallekin siitä etuseinässä olevasta istukasta.
TIRPPAkyseli ostamastani äitiyshameesta. Ostin sen Lindexilta ja se on musta pellavahame polveen asti. Samoin valkoiset pellavahousunikin ovat sieltä. Jotenkin olen tullut siihen tulokseen, että H&M:n ja Lindexin äitiysvaatteet näyttävät ainakin tangoissa roikkuessaan jotenkin riepumaisilta ja etsimällä sitten löytää muutamia helmiä. Ehkä se ovat sitten päällä paremman näköisiä ja en vain osaa kuvitella niitä päälleni niiden roikkuessa henkarissa ja koska vatsani on mikroskooppisen pieni, en voi niitä vielä sovittaakaan. Oletko löytänyt sopivaa mekkoa itsellesi? Eräs ystäväni totesi kyynisesti, että äitiysvaatteita ei tarvitse ostaa kuin yhdet farkut ja yhdet mustat housut, muuten pärjää normaaleilla vaatteilla. Hän ei taitanut ymmärtää sitä, miten hienoa on kantaa kotiin kaupan muovikassissa äitiysvaate ja jos se tekee oloni ja mieleni iloiseksi, niin sittenpähän ostan roppakaupalla moisia vaatteita. ;)
Panikoinnista huolimatta tämä päivä on alkanut hyvin, joten aurinkoista tiistaita kaikille!
Miliko 18+2
Moi,
Sektio on nyt varattuna 26.6. Neiti ei suostunut kääntymään ympäri ja pylly edellä siellä edelleen on. No jos jostain kumman syystä olisi nyt ensi tiistaina kääntynyt niin sitten tullaan kotiin odottamaan, että synnytys käynnistyy itsestään. Tietty voi synnytys alkaa itsestään ennen tiistaita, mutta sitten se leikataan jos on pylly edellä. Eli vkon päästä tähän aikaan meillä voi olla pieni vauveli. Lääkäri sanoi, ettei hän edes ala kertomaan mulle alatiesynnytyksestä, koska mä olen niin lyhyt niin mulle paras vaihtoehto on sektio.
Eihän sille mitään voi, mutta kyllä mä olen täällä jo itkeä tihrauttanut, kun haluisin mielummin normaalin synnytyksen. Mut tämä kun ei ole mun päätettävissä niin ei sille sitten voi mitään... Saa nähdä kuinka mies sitten vauvan kanssa pärjää kun mä joudun olemaan siellä heräämössä sen 1,5-2h sektion jälkeen... Maanantaina menen vielä neuvolassa käymään...
t. joalin rv 38+0
Onnittelut puolivälin ohituksesta! ;-) Jostain syystä hyvässä muistissa nämä sun merkkipäivät...
Miliko, nyt vaan ahkerasti " kuuntelet" mahaasi ja kuplintaa. Kun niitä on joitain päiviä ihmetellyt että kumpia ne on, alkaa huomaamaan eron kuplien ja " kuplien" välillä. Ja sitten ei enää kovin paljoa huoleta!
Tai jos nyt tuntuu että tekee mieli soittaa neuvolaan niin siitä vaan!
Joalinilla onkin nyt sitten oikea lähtölaskenta alkanut. Harmi ettei vauva kääntynyt, mutta varmasti alkuharmituksen jälkeen synnytystavalla ei enää niin suurta merkitystä ole, vaan sitä alkaa odottamaan vaan vauvan tapaamista. Ensi kerralla sitten alakautta, eikös niin?
Quierollekin vilkutus! Teidän pikkuinenhan on ihan hyvissä ajoin liikkeelle lähdössä, eikös nyt ole reilu 10kk hällä ikää? On siinä sulla sitten tekemistä kun yrität toisen perässä pysyä. :-)
Nyt ei muuta, vilkutukset kaikille ja ja ettei jää sanomatta, oikein hyvää juhannusta kaikille...!!
Manco, toinen puolimatkalainen...
Ilman muuta soitat neuvolaan ja pyydät päästä kuuntelemaan sydänääniä, jos siltä tuntuu! Kyllä he varmasti ymmärtävät, että esikoista odottavaa äitiä jännittää. Ja vauvahan voi hyvin, jos äiti voi hyvin, joten jos asia kovasti mietityttää, niin menet ihan omaksi iloksi kuuntelemaan sitä rauhoittavaa jumpsutusta vaikka joka viikko! :)
Ja vielä, kiitos kysymästä, voin kai jo henkisesti ihan hyvin... Yritän jatkaa normaalia elämää, ja tuo rakas quu-ukko auttaakin siinä todella tehokkasti, kun tää meno on tosiaan aika vauhdikasta nykyään. :) Siitä huolimatta, en jotenkin pysty - enkä halua - jutella keskenmenosta kenenkään kanssa... Ja kuitenkin siitä joutuu juttelemaan tasaisin väliajoin mm. neuvolassa ja lääkärissä tai esim. perheenjäsenten kanssa, kun he tietysti tarkoittavat hyvää, mutta eivät ehkä ymmärrä, että en haluaisi puhua koko asiasta. Se on mulle niin herkkä ja vaikea asia, että alkaa saman tien itkettää, kun pitäisi sanoa jotain siitä ja sitten vaan nieleskelen sanoja ja yritän koota itseni siinä kaikkien edessä... Mutta uskon, että olen jo pystynyt hyväksymään sen, että meille vain jostain syystä kävi näin. Ja toivo toisesta lapsesta vielä joskus elää, vaikkakin tällä hetkellä tuntuu, että en tiedä, miten uskaltaisin enää ikinä olla raskaana.
Voin siis hyvin ymmärtää sun jännityksen! Mutta kuten sanottu, kohta varmasti kuplinta mahassa vaan voimistuu ja voit alkaa seurata pienen vauvanne liikehdintää. Se olikin ihanaa, kun itse aina sai " salaa" nauttia vauvan potkuista ja viihdyttää sillä itseään esim. töissä. ;) Pikku-quu intoutui ensimmäisiä kertoja heittämään oikein volttia mahassa, kun join töissä kupillisen kaakaota, joten kyllä siinä suklaassa varmaan joku taika on.
Ja tosiaan, quu on nyt 10kk eli elokuinen hän on. Saas nähdä käveleekö jo alle vuoden ikäisenä. Yritys ainakin on kova, mutta en tiedä riittääkö rohkeus, vaikka tuo aika huimapää onkin. Tänään quu kompastui omiin jalkoihinsa kotona niin, että koko ylähuuli turposi tosi hurjan näköiseksi. Toivottavasti se laskee yön aikana, kun poika on kuin katutappelusta tullut! :)
-Q- ja -q- 10kk
Milikolle liikkeistä; kyllä mä tunsin liikkeet muistaakseni siinä rv 21 alussa (eli 20+ jotain) ja istukka takaseinässä, joten malttia...
Ja noi ekat liikkeet oli tosi olemattomia, ts. perhosen hipaisuja ja pitkään silti ajattelin, että ei ne ole liikkeitä, mutta sitten kun aikanaan voimistuivat, niin ajattelin niiden olleen...olenpas nyt sekava, mutta toivottavasti ymmärrät...Onnellista odotusta!!
-mooli
Hirveetä kiirettä pidelly töissä ja nytkin ehdin vain pikaisesti piipahtamaan. Heti alkuun ISOT ONNITTELUT Nonnalle ja Huiskuttajalle, ihania uutisia teillä! Nyt vaan masuja kasvattelemaan ja onnellista odotusaikaa viettämään :)
Huiskutuksia myös kaikille kuulumisia kyselleille ja ylipäätään koko poppoolle! Tänne kuuluu ihan hyvää ja käytiin tuossa jo moikkaamassa vaavia 4D-ultrassakin (vähän liian aikaisin ehkä, mutta kun ko. paikan kesälomat ja omat lomat menee vähän hankalasti ristiin niin piti ottaa se jo nyt). Kaikki vaikutti oikein hyvältä, paitsi että lapsivettä oli normaalin alarajoilla ja päästään/joudutaan sen takia ylimääräiseen kontrolliultraan kuukauden päästä. En osaa tuosta kuitenkaan huolestua sen enempää, kun normaalin rajoissa oli ja muuten kaikki vaikutti pienellä olevan oikein hyvin. Varjokkaalla oli muistaakseni vähän sama tilanne, mutta tilanne selvisi pelkällä säikähdyksellä? Sievästi keskikäyrällä oli kaikki mitat ja oikein eläväinen ja virkeä vauva näytti olevan. Sukupuolikin haluttiin ehdottomasti selvittää ja tyttö sieltä on tulossa :) Aateltiin, että synnytys ja kaikki se alkutohina on jo itsessään niin uutta ja ihmeellistä ja jännittävää, että sukupuoli olisi kiva tietää jo etukäteen. Ja on tietysti ihana ostella oikean värisiä vaatteita ja tutustella uuteen tulokkaaseen jo vähän etukäteen, kun tietää kumpaa sukupuolta hän on :)
Tirppa kyseli liikkeiden tuntemisesta ja meillähän on sellainen tilanne, että istukka on etuseinämässä ja jonkin verran varmaan vaimentaa liikkeitä. Olin kuitenkin tuntevinani ekat liikkeet jo viikolla 14 (puhdasta arvailua tosin!) ja ekaa kertaa huomasin mahan päällä vähän elohiirtä muistuttavia nytkähdyksiä rv 20+ jotain. Mutta ei tosiaankaan kannata huolestua, vauva voi potkia " sisäänpäin" ja muutenkin riippuu niin paljon asennosta ym. tekijöistä että tunteeko ne liikkeet vai ei. Parhaiten itse saan ne tuntumaan kun laitan ihan makuulle ja odottelen hiljaa ja rauhassa, neiti tuntuu villiintyvän silloin parhaiten :)
Joku myös kyseli rattaista ja mua himottaisi Emmaljungan City Crossit, sellaiset vaaleanpunasomisteiset :) Ei olla kuitenkaan vielä tehty lopullista ostopäätöstä ja pitänee vielä odotella josko jotain alennusmyyntejä tulisi juhannuksen jälkeen.
Nyt on taas pakko lopetella ja huomenna lähdetään reiluksi viikoksi reissuun. Sen jälkeen palaan kyllä kunnolla ajan kanssa teidän kaikkien kuulumisiin, tämä on pyhä lupaus :) Oikein ihania ja aurinkoisia kesäpäiviä kaikille ja erityistsempit pian synnyttäville! :)
EE (22+2)