Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko muita, joilla on puolison kanssa täysin yhteiset rahat?
Jotenkin tuntuu, että lähes kaikki riitelevät rahasta (minkä myös tutkimukset osoittavat) ja kokevat jonkinlaista epäreiluutta. Meillä on pelkästään yhteinen tili, johon menevät kummankin palkat, lapsilisät yms. Kaikki on yhteistä. Ei tarvitse riidellä. Kumpikaan ei kyttää toisen rahankäyttöä eikä tuhlaile. Miehellä on paljon suurempi palkka kuin minulla, mutta verotuksen jälkeen käteen tietysti vain puolet palkasta.
Kommentit (1393)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kuin ihmetellä miten karmeissa parisuhteissa ihmiset elää. Varsinkaan jos tulee ero yhtään mistään ei voi keskustella tai sopia yhdessä.
Viittaatko nyt yhteisten vai erillisten rahojen pareihin? Erillisrahojen kanssahan tuossa ei tule ongelmaa.
Mistään ei tule ongelmaa eikä ole tarve keskustella jos vaikka kaksikymmentä vuotta kestänyt parisuhde päättyy eroon? Muistatko aivan varmasti kumman mikäkin omaisuus on? Kumpi ostikaan tuon viimeksi hankitun tv:n, kenen rahoja siihen käytettiin, mitä tapahtui sille tv:lle jonka toin tullessani saatiiko siitä vaikka hyvitystä ostettaessa uutta. Olikos tämä tuoli sun vanhemmilta vai hankittiinko se mun rahoilla. Saatiiko tämä esine lahjaksi sun vai mun puolelta jne.
Jos on erilliset rahat, niin tällaisia keskusteluja tarvitsee harvoin käydä, koska yhteiset tavarat on maksettu joko puoliksi tai siinä suhteessa kuin on katsottu reiluksi. Niin ruokapöytä, sohva, pyykkikone kuin tv ovat puoliksi kummankin. Harrastusvälineet ja muut henkilöhtaiset tavarat ovat taas itsestään selvästi jommankumman omaisuutta.
Jos henkilökohtaiset asiat on ostettu yhteiseltä tililtä onko minun henkilökohtaiset vaatteet tai hygienia tuotteet tai harrastusvälineet automaattisesti puoliksi? Miksi puoliso niitä edes haluaisi? Etenkin jos ja kun ollaan yhdessä sovittu että molemmat saa käyttää yhteisen tilin rahoja myös omiin henkilökohtaisiin menoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kuin ihmetellä miten karmeissa parisuhteissa ihmiset elää. Varsinkaan jos tulee ero yhtään mistään ei voi keskustella tai sopia yhdessä.
En tiedä kumman systeemin kannattajia nyt tarkoitat. Mutta voin kertoa, että näköjään tulee todella monelle yllätyksenä, että ero muuttaa täysin "vanhat vuosikymmeniä olleet" systeemit. Voi tulla eteen tilanne, että ennen niin lauhkea, ja ystävällismielisesti neuvotteleva kumppani muuttuukin piinkovaksi neuvottelijaksi ja omia puoliaan pitäväksi. Jos taustalla on uusi katsottuna niin hänenkin puoleltaan tulee neuvoja kuinka omaisuus pitää jakaa.
Ei voi kuin ihmetellä miten autuaasti monet ovat tuudittautuneet, että meillä on täysi luotto ja aina on raha-asioista sovittu eikä koskaan riidelty. Se oli silloin se ja mahdollisen eron myötä ovat uudet kujeet.
Ikävä tuottaa sulle pettymys, mutta ei tuo mitenkään faktaa ole. Joistain ihmisistä tulee kuspäitä erotessa, hyvin monesta ei silloinkaan. Suuri osa eroista saadaan varmasti täysin sovussa hoidettua. Näin ainakin omassa lähi- ja kaveripiirissäni ollut.
Sinä saatat tuntea pelkästään hyvin hankalia ihmisiä.
Monet erot tehdään sovussa, mutta aivan yhtä monet ei. Vaikka tuttavapiirissäsi on tapahtunut vain sopuisia eroja niin yllätys voi olla että poikkeus vahvistaa säännön. Realistinen totuus nyt vain on, että erotilanne voi käynnistää prosessin, missä ihmisestä paljastuu ihan miltei mitä tahansa. Eräs "yllätys" on sellainen, että kumppani on ollut uskoton, ja toinen vetoaa siihen, että tarvitsee ikäänkuin ylimääräistä rahallista hyvitystä sen takia. Silloin ei ole puhettakaan sopuisasta neuvottelusta.
Taidat muuten olla sama henkilö, joka jo aiemminkin "nokkaisi" minua. Et vaan meinaa millään uskoa, että vaikka itse on elänyt lintukodossa sen lintukodon ulkopuolella on paljon muunlaista maailmaa. Eli niitä riitaisia erojakin.
Minä olen elänyt sen verran pitkän ja vaihtelevan elämän, että tuttavapiirissäni on runsaasti erilaisia ihmisiä. On mukavia, hiukan hankalia ja minua kohtaan ei hankalia, mutta omassa erotilanteessaan ovat joutuneet pitämään puoliaan tai ovat pettyneet kun ovat uskoneet liian hyvää toisesta kriisitilanteen tullessa. .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kuin ihmetellä miten karmeissa parisuhteissa ihmiset elää. Varsinkaan jos tulee ero yhtään mistään ei voi keskustella tai sopia yhdessä.
Viittaatko nyt yhteisten vai erillisten rahojen pareihin? Erillisrahojen kanssahan tuossa ei tule ongelmaa.
Mistään ei tule ongelmaa eikä ole tarve keskustella jos vaikka kaksikymmentä vuotta kestänyt parisuhde päättyy eroon? Muistatko aivan varmasti kumman mikäkin omaisuus on? Kumpi ostikaan tuon viimeksi hankitun tv:n, kenen rahoja siihen käytettiin, mitä tapahtui sille tv:lle jonka toin tullessani saatiiko siitä vaikka hyvitystä ostettaessa uutta. Olikos tämä tuoli sun vanhemmilta vai hankittiinko se mun rahoilla. Saatiiko tämä esine lahjaksi sun vai mun puolelta jne.
Jos on erilliset rahat, niin tällaisia keskusteluja tarvitsee harvoin käydä, koska yhteiset tavarat on maksettu joko puoliksi tai siinä suhteessa kuin on katsottu reiluksi. Niin ruokapöytä, sohva, pyykkikone kuin tv ovat puoliksi kummankin. Harrastusvälineet ja muut henkilöhtaiset tavarat ovat taas itsestään selvästi jommankumman omaisuutta.
Eikös se just ole hankalaa jos on ostettu puoliksi :-D Kumpi saa ruokapöydästä jalat, kumpi pöytälevyn jne.
Yleensä menee niin, että toinen ottaa sohvan, toinen ruokapöydän, esimerkiksi. Vielä vaikeampaa on näitä jakaa jos iän kaiken ovat kaikki olleet yhteistä, rahat ja palkat yhdistetty yhteen. Samalla lailla joutuu jakamaan sohvat ja pöydät. Mutta kumpi on oikeutetuksi isompaan osaan tavaroista, siinäpä pulma. Jos on reilusti maksettu omilla rahoilla puoliksi niin puoliksi myös jaetaan, tietenkään ei aleta sohvaa sahaamaan, harvoin näin tapahtuu. Toki voi tapahtua mitä vain ja missä vain systeemissä eron tuoksinassa. Sekin on otettava huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo yhteinen tili toimii kun tulot ovat eri suuruiset. Eli lähinnä tämä, että ensin tulot tulevat ja kierrätetään yhteiselle tilille ja siitä sitten siirretään omalle tilille. Lasse tienaa 5000 euroa netto ja Lissu 2000 euroa netto. Yhteensä 7000. Onko tuosta 7000 eurosta silloin puolet myös Lissun rahaa? Jos muuten hänen tililleen kuuluisi tulla 2000 euro kk niin nyt sitten yhteisten rahojen ja yhteisen tilin periaatteella kuuluukin tulla 3500 euroa? Miten noissa yhteisten tilien kautta kierrätettäessä huomioidaan puolisoiden tuloerot? Vai huomioidaanko tai häivytetäänkö ne sitten pikkuhiljaa? Jos kyllä, niin todella kannattava ratkaisu silloin pienempituloiselle. En silloin enää ihmettele näin suurta määrää yhteisten rahojen kannattajia.
Häh... Et siis yhtään tajua asennoitumista yhteisiin rahoihin? Ei tähän malliin sisälly mitään ajatusta siitä, että mikä osuus jostain summasta on Lissun tai Lassen rahaa. Kun ei siis ole mitään Lissun tai Lassen rahaa, on vain yhteistä rahaa jota kumpikin käyttää.
Teknisesti tämän voi hoitaa eri tavoin. Meillä mm. on kummallakin omat tilit mutta käyttöoikeudet ristiin. Kummallekaan meistä ei ole mitään merkitystä sillä, kumpi teknisesti maksaa jonkin ostoksen tai laskun. Miksi sillä olisikaan mitään väliä, kun rahat ovat yhteisiä.
Ja mistä ihmeen kierrättämisestä sinä oikein puhut? Ja mitkä tuloerot? Merkitystä on vain sillä, paljonko yhteensä tienataan.
Jos ehdottomasti haluaa välttää rahariidat parisuhteessa niin kannattaa olla olematta parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kuin ihmetellä miten karmeissa parisuhteissa ihmiset elää. Varsinkaan jos tulee ero yhtään mistään ei voi keskustella tai sopia yhdessä.
Viittaatko nyt yhteisten vai erillisten rahojen pareihin? Erillisrahojen kanssahan tuossa ei tule ongelmaa.
Mistään ei tule ongelmaa eikä ole tarve keskustella jos vaikka kaksikymmentä vuotta kestänyt parisuhde päättyy eroon? Muistatko aivan varmasti kumman mikäkin omaisuus on? Kumpi ostikaan tuon viimeksi hankitun tv:n, kenen rahoja siihen käytettiin, mitä tapahtui sille tv:lle jonka toin tullessani saatiiko siitä vaikka hyvitystä ostettaessa uutta. Olikos tämä tuoli sun vanhemmilta vai hankittiinko se mun rahoilla. Saatiiko tämä esine lahjaksi sun vai mun puolelta jne.
Jos on erilliset rahat, niin tällaisia keskusteluja tarvitsee harvoin käydä, koska yhteiset tavarat on maksettu joko puoliksi tai siinä suhteessa kuin on katsottu reiluksi. Niin ruokapöytä, sohva, pyykkikone kuin tv ovat puoliksi kummankin. Harrastusvälineet ja muut henkilöhtaiset tavarat ovat taas itsestään selvästi jommankumman omaisuutta.
Jos henkilökohtaiset asiat on ostettu yhteiseltä tililtä onko minun henkilökohtaiset vaatteet tai hygienia tuotteet tai harrastusvälineet automaattisesti puoliksi? Miksi puoliso niitä edes haluaisi? Etenkin jos ja kun ollaan yhdessä sovittu että molemmat saa käyttää yhteisen tilin rahoja myös omiin henkilökohtaisiin menoihin.
No, jos suhteen aikana on julistettu, että kaikki on yhteistä ja vaikka toinen ansaitsee enemmän niin voi käyttää häenkin rahojaan vapaasti niin tottakai silloin kaikki on yhteistä. Miten niistä erotessa sitten tulisikin vain toisen tavaroita? Miten niitä edes voi erotella kun kaikki tulot on lyöty yhteen ja niillä ostettu.
Eri asia on haluaako joku hygieniatuotteita sun muita, mutta puolet deororantista ja sählymailasta kuuluu myös toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Jos ehdottomasti haluaa välttää rahariidat parisuhteessa niin kannattaa olla olematta parisuhteessa.
Hyvä tietää. Meillä on takana vasta 45 vuotta aviossa eikä ole koskaan riidelty rahasta. Meillä on aina ollut vain yhteisiä rahoja. Mutta kait se riitä sieltä vielä tulee, kun kerran niin sanot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kuin ihmetellä miten karmeissa parisuhteissa ihmiset elää. Varsinkaan jos tulee ero yhtään mistään ei voi keskustella tai sopia yhdessä.
Viittaatko nyt yhteisten vai erillisten rahojen pareihin? Erillisrahojen kanssahan tuossa ei tule ongelmaa.
Mistään ei tule ongelmaa eikä ole tarve keskustella jos vaikka kaksikymmentä vuotta kestänyt parisuhde päättyy eroon? Muistatko aivan varmasti kumman mikäkin omaisuus on? Kumpi ostikaan tuon viimeksi hankitun tv:n, kenen rahoja siihen käytettiin, mitä tapahtui sille tv:lle jonka toin tullessani saatiiko siitä vaikka hyvitystä ostettaessa uutta. Olikos tämä tuoli sun vanhemmilta vai hankittiinko se mun rahoilla. Saatiiko tämä esine lahjaksi sun vai mun puolelta jne.
Jos on erilliset rahat, niin tällaisia keskusteluja tarvitsee harvoin käydä, koska yhteiset tavarat on maksettu joko puoliksi tai siinä suhteessa kuin on katsottu reiluksi. Niin ruokapöytä, sohva, pyykkikone kuin tv ovat puoliksi kummankin. Harrastusvälineet ja muut henkilöhtaiset tavarat ovat taas itsestään selvästi jommankumman omaisuutta.
Jos henkilökohtaiset asiat on ostettu yhteiseltä tililtä onko minun henkilökohtaiset vaatteet tai hygienia tuotteet tai harrastusvälineet automaattisesti puoliksi? Miksi puoliso niitä edes haluaisi? Etenkin jos ja kun ollaan yhdessä sovittu että molemmat saa käyttää yhteisen tilin rahoja myös omiin henkilökohtaisiin menoihin.
No, jos suhteen aikana on julistettu, että kaikki on yhteistä ja vaikka toinen ansaitsee enemmän niin voi käyttää häenkin rahojaan vapaasti niin tottakai silloin kaikki on yhteistä. Miten niistä erotessa sitten tulisikin vain toisen tavaroita? Miten niitä edes voi erotella kun kaikki tulot on lyöty yhteen ja niillä ostettu.
Eri asia on haluaako joku hygieniatuotteita sun muita, mutta puolet deororantista ja sählymailasta kuuluu myös toiselle.
Parisuhteessa kuulostaa kyllä oudolle julistaa yhtäön mitään. Yleensä kai parisuhteessa keskustellaan asioista ja päädytään yhdessä siihen ratkaisuun että kaikki on yhteistä tai rahat on yhteisiä ja esim. tv sängy tai joku muu sinun jne.
Aloin tässä oikein miettiä että mites meillä saisi rahariidan aikaan, kun tosiaan on vaan ne omat rahat, ja vastuut kodin hankinnoista ja laskuista on yhteen mennessä sovittu. Ei ole tullut aihetta niistäkään alkaa riidellä. Menee suunnilleen näin "Mä maksoin koiran ruokasäkin ja lääkärin, maksatko sä urheiluseuran jäsenmaksut ja teatteriliput" tai "maksoin nyt ne lentoliput, maksatko sä sit hotellin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo yhteinen tili toimii kun tulot ovat eri suuruiset. Eli lähinnä tämä, että ensin tulot tulevat ja kierrätetään yhteiselle tilille ja siitä sitten siirretään omalle tilille. Lasse tienaa 5000 euroa netto ja Lissu 2000 euroa netto. Yhteensä 7000. Onko tuosta 7000 eurosta silloin puolet myös Lissun rahaa? Jos muuten hänen tililleen kuuluisi tulla 2000 euro kk niin nyt sitten yhteisten rahojen ja yhteisen tilin periaatteella kuuluukin tulla 3500 euroa? Miten noissa yhteisten tilien kautta kierrätettäessä huomioidaan puolisoiden tuloerot? Vai huomioidaanko tai häivytetäänkö ne sitten pikkuhiljaa? Jos kyllä, niin todella kannattava ratkaisu silloin pienempituloiselle. En silloin enää ihmettele näin suurta määrää yhteisten rahojen kannattajia.
Häh... Et siis yhtään tajua asennoitumista yhteisiin rahoihin? Ei tähän malliin sisälly mitään ajatusta siitä, että mikä osuus jostain summasta on Lissun tai Lassen rahaa. Kun ei siis ole mitään Lissun tai Lassen rahaa, on vain yhteistä rahaa jota kumpikin käyttää.
Teknisesti tämän voi hoitaa eri tavoin. Meillä mm. on kummallakin omat tilit mutta käyttöoikeudet ristiin. Kummallekaan meistä ei ole mitään merkitystä sillä, kumpi teknisesti maksaa jonkin ostoksen tai laskun. Miksi sillä olisikaan mitään väliä, kun rahat ovat yhteisiä.
Ja mistä ihmeen kierrättämisestä sinä oikein puhut? Ja mitkä tuloerot? Merkitystä on vain sillä, paljonko yhteensä tienataan.
Puhuin kierrättämisestä kun monilla kuulemma on yhteinen tili jonne molempien rahat ENSIN menevät ja sitten sieltä siirretään omille tileille. Tätä mietin siis, että hyötyykö se 5000 euroa yhtään itse siitä verraten 2000 euroa tienaavaan kun näitä siirtoja omille tileille tehdään.
Toistan toisen tilanteen: jos Lissu tienaa 2000 euroa netto ja palkka tulisi SUORAAN hänen omalle tililleen, kuvitellaan, että siellä silloin olisi 2000 euroa. Lasse tienaa 5000 euroa netto, sekin mennisi SUORAAN hänen omalle tililleen. Sitten olisi joko taloustili tai asioita muuten maksettaisi sovitusti omilta tileiltä.
Jos kuluihin menee 1000 euroa Lissu niin Lissun tilillä olen 1000 euroa ja 1500 euroa Lasse, niin Lassen tilillä on 3500 euroa. Ne ovat heidän henkilökohtaisia rahojaan.
Mutta jos tehdään ensin kerrotulla yhteisen tilin periaatteelle, silloin MOLEMPIEN palkat tulevat ENSIN (kierrätetään) yhteiselle tilille, eli 7000 euroa. Yhteisten rahojen logiikan mukaan silloin Lasselle kuuluu 3500 euroa rahaa ja Lissulle samoin 3500 euroa rahaa. Lissu voittaa yhteisen tilin systeemillä tässä kohti. Miten ositetaan tai määritellään se osuus joka siirretään kummankin omille tileille? Vai siirretäänkö 3500 euroa kummankin tileille tasan.
Tässä siis kyseessä nimenomaan se tyyli, että ensin tulot yhteiselle tilille, toistan, kierrätetään, ja siirretään sitten kummankin omille tileille "jotain".
No, jos omille siirretään vain joku pieni summa, esim. joku mainitsi 200 euroa, niin sekin kyllä tuntuu kummalliselta aikuisella työssäkäyvällä ihmisellä. Ikäänkuin "taskurahaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kuin ihmetellä miten karmeissa parisuhteissa ihmiset elää. Varsinkaan jos tulee ero yhtään mistään ei voi keskustella tai sopia yhdessä.
Viittaatko nyt yhteisten vai erillisten rahojen pareihin? Erillisrahojen kanssahan tuossa ei tule ongelmaa.
Mistään ei tule ongelmaa eikä ole tarve keskustella jos vaikka kaksikymmentä vuotta kestänyt parisuhde päättyy eroon? Muistatko aivan varmasti kumman mikäkin omaisuus on? Kumpi ostikaan tuon viimeksi hankitun tv:n, kenen rahoja siihen käytettiin, mitä tapahtui sille tv:lle jonka toin tullessani saatiiko siitä vaikka hyvitystä ostettaessa uutta. Olikos tämä tuoli sun vanhemmilta vai hankittiinko se mun rahoilla. Saatiiko tämä esine lahjaksi sun vai mun puolelta jne.
Jos on erilliset rahat, niin tällaisia keskusteluja tarvitsee harvoin käydä, koska yhteiset tavarat on maksettu joko puoliksi tai siinä suhteessa kuin on katsottu reiluksi. Niin ruokapöytä, sohva, pyykkikone kuin tv ovat puoliksi kummankin. Harrastusvälineet ja muut henkilöhtaiset tavarat ovat taas itsestään selvästi jommankumman omaisuutta.
Jos henkilökohtaiset asiat on ostettu yhteiseltä tililtä onko minun henkilökohtaiset vaatteet tai hygienia tuotteet tai harrastusvälineet automaattisesti puoliksi? Miksi puoliso niitä edes haluaisi? Etenkin jos ja kun ollaan yhdessä sovittu että molemmat saa käyttää yhteisen tilin rahoja myös omiin henkilökohtaisiin menoihin.
No, jos suhteen aikana on julistettu, että kaikki on yhteistä ja vaikka toinen ansaitsee enemmän niin voi käyttää häenkin rahojaan vapaasti niin tottakai silloin kaikki on yhteistä. Miten niistä erotessa sitten tulisikin vain toisen tavaroita? Miten niitä edes voi erotella kun kaikki tulot on lyöty yhteen ja niillä ostettu.
Eri asia on haluaako joku hygieniatuotteita sun muita, mutta puolet deororantista ja sählymailasta kuuluu myös toiselle.
Jos on sovittu että on yhteiset rahat joita molemmilla on oikeus käyttää niin ei ole sinun ja minun rahojani ellei sitten sovita erikseen että joku osa rahoista on sinun hekilökohtaisessa käytössä, joku osa minun.
Jos asioista ei pystytä sopimaan ja keskustelemaan en kyllä edes tiedä miten teknisesti ottaen olisi mahdollista että tili olisi yhteinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kuin ihmetellä miten karmeissa parisuhteissa ihmiset elää. Varsinkaan jos tulee ero yhtään mistään ei voi keskustella tai sopia yhdessä.
Viittaatko nyt yhteisten vai erillisten rahojen pareihin? Erillisrahojen kanssahan tuossa ei tule ongelmaa.
Mistään ei tule ongelmaa eikä ole tarve keskustella jos vaikka kaksikymmentä vuotta kestänyt parisuhde päättyy eroon? Muistatko aivan varmasti kumman mikäkin omaisuus on? Kumpi ostikaan tuon viimeksi hankitun tv:n, kenen rahoja siihen käytettiin, mitä tapahtui sille tv:lle jonka toin tullessani saatiiko siitä vaikka hyvitystä ostettaessa uutta. Olikos tämä tuoli sun vanhemmilta vai hankittiinko se mun rahoilla. Saatiiko tämä esine lahjaksi sun vai mun puolelta jne.
Jos on erilliset rahat, niin tällaisia keskusteluja tarvitsee harvoin käydä, koska yhteiset tavarat on maksettu joko puoliksi tai siinä suhteessa kuin on katsottu reiluksi. Niin ruokapöytä, sohva, pyykkikone kuin tv ovat puoliksi kummankin. Harrastusvälineet ja muut henkilöhtaiset tavarat ovat taas itsestään selvästi jommankumman omaisuutta.
Jos henkilökohtaiset asiat on ostettu yhteiseltä tililtä onko minun henkilökohtaiset vaatteet tai hygienia tuotteet tai harrastusvälineet automaattisesti puoliksi? Miksi puoliso niitä edes haluaisi? Etenkin jos ja kun ollaan yhdessä sovittu että molemmat saa käyttää yhteisen tilin rahoja myös omiin henkilökohtaisiin menoihin.
No, jos suhteen aikana on julistettu, että kaikki on yhteistä ja vaikka toinen ansaitsee enemmän niin voi käyttää häenkin rahojaan vapaasti niin tottakai silloin kaikki on yhteistä. Miten niistä erotessa sitten tulisikin vain toisen tavaroita? Miten niitä edes voi erotella kun kaikki tulot on lyöty yhteen ja niillä ostettu.
Eri asia on haluaako joku hygieniatuotteita sun muita, mutta puolet deororantista ja sählymailasta kuuluu myös toiselle.
Parisuhteessa kuulostaa kyllä oudolle julistaa yhtäön mitään. Yleensä kai parisuhteessa keskustellaan asioista ja päädytään yhdessä siihen ratkaisuun että kaikki on yhteistä tai rahat on yhteisiä ja esim. tv sängy tai joku muu sinun jne.
Kyllä täällä on monissa kommenteissa kokolailla julistettu, että meillä nyt on ainakin ollut kaikki yhteistä ja näin tehty ja hyvin toimii. Anteeksi nyt vallan kauheasti tämä väärä sanamuotoni. Korjaan: jos suhteen aikana on keskusteltu/neuvoteltu/sovittu/tehty/päädytty siihen ratkaisuun, että tms...Mutta kommenttini muu sisältö silti sama kuin yllä.
Tuntuu oudolle kun joku viitsi tarttua tuohon käyttämääni sanamuotoon. Asia kuitenkin tuli ymmärrettyä, oletan, ehkä juuri siksi. Kalikka jne.
Vierailija kirjoitti:
Aloin tässä oikein miettiä että mites meillä saisi rahariidan aikaan, kun tosiaan on vaan ne omat rahat, ja vastuut kodin hankinnoista ja laskuista on yhteen mennessä sovittu. Ei ole tullut aihetta niistäkään alkaa riidellä. Menee suunnilleen näin "Mä maksoin koiran ruokasäkin ja lääkärin, maksatko sä urheiluseuran jäsenmaksut ja teatteriliput" tai "maksoin nyt ne lentoliput, maksatko sä sit hotellin".
Näinhän se monilla hyvin paljon toimiikin. Esimerkiksi myös meillä. Järkevin tapa minusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kuin ihmetellä miten karmeissa parisuhteissa ihmiset elää. Varsinkaan jos tulee ero yhtään mistään ei voi keskustella tai sopia yhdessä.
Viittaatko nyt yhteisten vai erillisten rahojen pareihin? Erillisrahojen kanssahan tuossa ei tule ongelmaa.
Mistään ei tule ongelmaa eikä ole tarve keskustella jos vaikka kaksikymmentä vuotta kestänyt parisuhde päättyy eroon? Muistatko aivan varmasti kumman mikäkin omaisuus on? Kumpi ostikaan tuon viimeksi hankitun tv:n, kenen rahoja siihen käytettiin, mitä tapahtui sille tv:lle jonka toin tullessani saatiiko siitä vaikka hyvitystä ostettaessa uutta. Olikos tämä tuoli sun vanhemmilta vai hankittiinko se mun rahoilla. Saatiiko tämä esine lahjaksi sun vai mun puolelta jne.
Jos on erilliset rahat, niin tällaisia keskusteluja tarvitsee harvoin käydä, koska yhteiset tavarat on maksettu joko puoliksi tai siinä suhteessa kuin on katsottu reiluksi. Niin ruokapöytä, sohva, pyykkikone kuin tv ovat puoliksi kummankin. Harrastusvälineet ja muut henkilöhtaiset tavarat ovat taas itsestään selvästi jommankumman omaisuutta.
Jos henkilökohtaiset asiat on ostettu yhteiseltä tililtä onko minun henkilökohtaiset vaatteet tai hygienia tuotteet tai harrastusvälineet automaattisesti puoliksi? Miksi puoliso niitä edes haluaisi? Etenkin jos ja kun ollaan yhdessä sovittu että molemmat saa käyttää yhteisen tilin rahoja myös omiin henkilökohtaisiin menoihin.
No, jos suhteen aikana on julistettu, että kaikki on yhteistä ja vaikka toinen ansaitsee enemmän niin voi käyttää häenkin rahojaan vapaasti niin tottakai silloin kaikki on yhteistä. Miten niistä erotessa sitten tulisikin vain toisen tavaroita? Miten niitä edes voi erotella kun kaikki tulot on lyöty yhteen ja niillä ostettu.
Eri asia on haluaako joku hygieniatuotteita sun muita, mutta puolet deororantista ja sählymailasta kuuluu myös toiselle.
Parisuhteessa kuulostaa kyllä oudolle julistaa yhtäön mitään. Yleensä kai parisuhteessa keskustellaan asioista ja päädytään yhdessä siihen ratkaisuun että kaikki on yhteistä tai rahat on yhteisiä ja esim. tv sängy tai joku muu sinun jne.
Kyllä täällä on monissa kommenteissa kokolailla julistettu, että meillä nyt on ainakin ollut kaikki yhteistä ja näin tehty ja hyvin toimii. Anteeksi nyt vallan kauheasti tämä väärä sanamuotoni. Korjaan: jos suhteen aikana on keskusteltu/neuvoteltu/sovittu/tehty/päädytty siihen ratkaisuun, että tms...Mutta kommenttini muu sisältö silti sama kuin yllä.
Tuntuu oudolle kun joku viitsi tarttua tuohon käyttämääni sanamuotoon. Asia kuitenkin tuli ymmärrettyä, oletan, ehkä juuri siksi. Kalikka jne.
Parisuhteessa olevatko täällä keskustelee keskenään? Mä kun kuvittelin että oma puolisoni ei palstaile.
Mä voin "julistaa' eli kertoa palstalka toki että meillä toimitaan näin tai noin mutta eihän se sitä tarkoita että tähän ratkaisuun olisi päädytty siten että julidtan puolisolleni että näin meillä on toimittava.
Kertoisiko joku miten se teknisesti toteutetaan että julistan että meillä on yhteiset rahat? Pakkivirkailija oitis perustaa yhteisen tilin tai antaa käyttöoikeuden toisen tiliin? Onko siihen olemassa joku dovellus jolla se toteutetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo yhteinen tili toimii kun tulot ovat eri suuruiset. Eli lähinnä tämä, että ensin tulot tulevat ja kierrätetään yhteiselle tilille ja siitä sitten siirretään omalle tilille. Lasse tienaa 5000 euroa netto ja Lissu 2000 euroa netto. Yhteensä 7000. Onko tuosta 7000 eurosta silloin puolet myös Lissun rahaa? Jos muuten hänen tililleen kuuluisi tulla 2000 euro kk niin nyt sitten yhteisten rahojen ja yhteisen tilin periaatteella kuuluukin tulla 3500 euroa? Miten noissa yhteisten tilien kautta kierrätettäessä huomioidaan puolisoiden tuloerot? Vai huomioidaanko tai häivytetäänkö ne sitten pikkuhiljaa? Jos kyllä, niin todella kannattava ratkaisu silloin pienempituloiselle. En silloin enää ihmettele näin suurta määrää yhteisten rahojen kannattajia.
Häh... Et siis yhtään tajua asennoitumista yhteisiin rahoihin? Ei tähän malliin sisälly mitään ajatusta siitä, että mikä osuus jostain summasta on Lissun tai Lassen rahaa. Kun ei siis ole mitään Lissun tai Lassen rahaa, on vain yhteistä rahaa jota kumpikin käyttää.
Teknisesti tämän voi hoitaa eri tavoin. Meillä mm. on kummallakin omat tilit mutta käyttöoikeudet ristiin. Kummallekaan meistä ei ole mitään merkitystä sillä, kumpi teknisesti maksaa jonkin ostoksen tai laskun. Miksi sillä olisikaan mitään väliä, kun rahat ovat yhteisiä.
Ja mistä ihmeen kierrättämisestä sinä oikein puhut? Ja mitkä tuloerot? Merkitystä on vain sillä, paljonko yhteensä tienataan.Puhuin kierrättämisestä kun monilla kuulemma on yhteinen tili jonne molempien rahat ENSIN menevät ja sitten sieltä siirretään omille tileille. Tätä mietin siis, että hyötyykö se 5000 euroa yhtään itse siitä verraten 2000 euroa tienaavaan kun näitä siirtoja omille tileille tehdään.
Toistan toisen tilanteen: jos Lissu tienaa 2000 euroa netto ja palkka tulisi SUORAAN hänen omalle tililleen, kuvitellaan, että siellä silloin olisi 2000 euroa. Lasse tienaa 5000 euroa netto, sekin mennisi SUORAAN hänen omalle tililleen. Sitten olisi joko taloustili tai asioita muuten maksettaisi sovitusti omilta tileiltä.
Jos kuluihin menee 1000 euroa Lissu niin Lissun tilillä olen 1000 euroa ja 1500 euroa Lasse, niin Lassen tilillä on 3500 euroa. Ne ovat heidän henkilökohtaisia rahojaan.
Mutta jos tehdään ensin kerrotulla yhteisen tilin periaatteelle, silloin MOLEMPIEN palkat tulevat ENSIN (kierrätetään) yhteiselle tilille, eli 7000 euroa. Yhteisten rahojen logiikan mukaan silloin Lasselle kuuluu 3500 euroa rahaa ja Lissulle samoin 3500 euroa rahaa. Lissu voittaa yhteisen tilin systeemillä tässä kohti. Miten ositetaan tai määritellään se osuus joka siirretään kummankin omille tileille? Vai siirretäänkö 3500 euroa kummankin tileille tasan.
Tässä siis kyseessä nimenomaan se tyyli, että ensin tulot yhteiselle tilille, toistan, kierrätetään, ja siirretään sitten kummankin omille tileille "jotain".
No, jos omille siirretään vain joku pieni summa, esim. joku mainitsi 200 euroa, niin sekin kyllä tuntuu kummalliselta aikuisella työssäkäyvällä ihmisellä. Ikäänkuin "taskurahaa".
Me tehdään juuri niin, että kaikki tulot ohjataan tilille, joka on lissu tai lasse-tili. Siitä maksetaan mm.lainat, yhtiövastikkeet, remontit ja ihan kaikki, mitä perheessä kuluu, oli kyse sitten lissun, lassen tai lasten tarvitsemista asioista. Näin on kaikkein helpointa. Kummankin omalle tilille siirtyy kyllä automaattisesti 700€/kk, summa on vaihdellut vuosien mukaan. Ja tämä menee sijoituksiin, arvo-osuustili on aina henkilökohtainen. Itse sijoitan puoliksi osakkeisiin, puoliksi rahastoon. On meillä kyllä S-pankissa kummallakin varatili, jos esim. matkoilla tapahtuu jotain. Molemmissa on n.4000€.
Yhdessä vaiheessa lissu tienasi vuosikausia tuplasti lasseen verrattuna. Nyt on tilanne se, että lassen tulot ovat kolme kertaa suuremmat kuin lissun.
Eikös se just ole hankalaa jos on ostettu puoliksi :-D Kumpi saa ruokapöydästä jalat, kumpi pöytälevyn jne.
Muutama kaveripariskunta erillisillä rahoilla nimeää 40v jälkeenkin "mun sohva", "mun poreallas", "sun peräkärry" sen mukaan kumpi on maksanut🤣 Meillä kaikki on vaan meidän.
Jos ero tulisi pitäisi vaan miettiä kumpi sohvan tai pöydän haluaa/tarvitsee. Tuskin olisi iso ongelma
Aloin tässä oikein miettiä että mites meillä saisi rahariidan aikaan, kun tosiaan on vaan ne omat rahat, ja vastuut kodin hankinnoista ja laskuista on yhteen mennessä sovittu. Ei ole tullut aihetta niistäkään alkaa riidellä. Menee suunnilleen näin "Mä maksoin koiran ruokasäkin ja lääkärin, maksatko sä urheiluseuran jäsenmaksut ja teatteriliput" tai "maksoin nyt ne lentoliput, maksatko sä sit hotellin".
Näinhän se monilla hyvin paljon toimiikin. Esimerkiksi myös meillä. Järkevin tapa minusta.
Onhan se nyt paljon helpompi näin:
" lennot ja hotelli maksettu"
Mutta toki oma mielipide, en vaan jaksaisi splitata jatkuvasti. Toki on ystäviä jotka vuosikymmenten yhdessäolon jälkeenkin lounaalla käydessä jo kassajonossa makselevat osuuksiaan (tarkasti, ei puoliksi) mobilepaylla....
Tulisin hulluksi!
Vierailija kirjoitti:
Aloin tässä oikein miettiä että mites meillä saisi rahariidan aikaan, kun tosiaan on vaan ne omat rahat, ja vastuut kodin hankinnoista ja laskuista on yhteen mennessä sovittu. Ei ole tullut aihetta niistäkään alkaa riidellä. Menee suunnilleen näin "Mä maksoin koiran ruokasäkin ja lääkärin, maksatko sä urheiluseuran jäsenmaksut ja teatteriliput" tai "maksoin nyt ne lentoliput, maksatko sä sit hotellin".
Näinhän se monilla hyvin paljon toimiikin. Esimerkiksi myös meillä. Järkevin tapa minusta.
Onhan se nyt paljon helpompi näin:
" lennot ja hotelli maksettu"
Mutta toki oma mielipide, en vaan jaksaisi splitata jatkuvasti. Toki on ystäviä jotka vuosikymmenten yhdessäolon jälkeenkin lounaalla käydessä jo kassajonossa makselevat osuuksiaan (tarkasti, ei puoliksi) mobilepaylla....
Tulisin hulluksi!
Samahan se on onko toinen maksanut koko reissun vai toinen lennot, toinen hotellin, kunhan jossain vaiheessa puntit suunnilleen tasoittuu. Ei me mitään splitata, siis siten että laskettaisiin jotain ravintolalaskuja puoliksi. Tää on joku outo ajatus mikä usein liittyy siihen että on omat rahat, yhteistililäiset naureskelee ylemmyydentuntoisesti kuinka muka kassalla ollaan taskulaskimen kanssa. Ehkä pihit tai vähävaraiset tekeekin niin, mutta mä en todellakaan usko etteikö näissä yhteistilisuhteissa koskaan tule huomauttamista siitä että toinen on ajellut Nizzassa limusiinilla kun toinen on kotona hernesopalla. Kun on omat rahat niin ei tule hyväksikäytetyksi eikä pysty hyväksikäyttämään toista.
Alue: Aihe vapaa
Eikös se just ole hankalaa jos on ostettu puoliksi :-D Kumpi saa ruokapöydästä jalat, kumpi pöytälevyn jne.