Vuokralla asuminen eläkkeellä
Minulla on pari sukulaista, jotka ovat jo vanhoja ja aikaa sitten eläkkeelle siirtyneitä ihmisiä, ja asuvat edelleen vuokralla. Omistusasuntoa ei ole tullut hankittua syystä tai toisesta, mutta eipä tuo ole näyttänyt elämistä haittaavan. Huoletonta asumista, kun vuokranantaja passaa kaiken valmiiksi, eikä tarvitse miettiä yllättäviä remontteja.
Mietin itse tässä samaa ratkaisua. Asuisin vain vuokralla koko elämäni ja muuttaisin sitten johonkin palvelutaloon loppuelämäksi. Miltä kuulostaa?
Kommentit (695)
Vierailija kirjoitti:
"Nyt esimerkiksi Helsingissä kapitalismi toimii vuokralaisen eduksi. Vuokranantajalle tyhjä asunto tulee kalliiksi, ja houkutus vuokrata halvalla, jopa pienellä tappiolla on suuri. Tuhansia vuokra-asuntoja on tyhjillään, ja vuokralainen voi mennä aina muualle. Kämpästä eroon pääseminenkin on vaikeaa, ja myydessä voi tulla takkiin aika rankasti. Jopa Helsingissä. Kerrankin näin päin."
Jos vuokralainen lähtee pois vuokra-asunnosta niin minne hän lähtee? Käytännössä hänen on pakko muuttaa toiseen vuokra-asuntoon. Joten vaikka asukkaat lähtee vuokra-asunnoista niin ei se ikinä johda siihen, että asuntoja jäisi tyhjilleen.
Paitsi tietenkin jos ihmiset muuttaa kokonaan pois kaupungista. Helsinki ja muut isot kasvukeskukset on kuitenkin olleet voimakkaassa kasvusa väestön suhteen vuosikymmenestä toiseen. Jatkuvasti muuttaa lisää ihmisiä kilpailemaan niistä vuokra-asunnoista. Tämän takia esimerkiksi juuri Hels
Helsingissä on nyt ainutlaatuinen tilanne jollaista minä en ole nähnyt seurattuani tilannetta noin 50 vuotta. Vuokra-asuntoja on todellakin tyhjillään tuhansia. On vuokraajan markkinat. Asuntoja rakennettiin liikaa. Siksi on suuri vaara että asuntosijoittajan kämppä raksuttaa kuukaudesta toiseen pelkkiä kuluja, koska hintapyyntö on liian suuri. Tulee mieleen että menisikö vuokralle jos laskisi vuokraa vähän. Ja näin tehdään. Kapitalismi, eli kysynnän ja tarjonnan laki todellakin toimii. Suomessa on vain vuosikymmenten varrella unohdettu että se voi toimia näinkin päin.
Meidän työeläkäläispari, M68 ja N67, asumme vuokralla. Hissitalon 3. kerros. Nykyisessä paikassa asuttu vuodesta -94. On helppoa asumista jos jokin menee rikki; keittön hana alkoi vuotaa ja asentaja ja asensi uuden, emännänavain alkoi ryppyillä eikä avannut kellarin ovea niin ensin huolto vaihtoi avaimen paristot ja sitten tulikin jo tehtaalta uusi avain. Äsken kaikkiin asuntoihin tuli palohälyttimet.
Totta on se että normaalisti vuokralla-asujat eivät jätä paljoakaan perintöä. Oli meilläkin omistusasunto 90-luvun alussa mutta devalvaatiokriisi vei meiltä ensin työpaikat ja sitten meni jo puoliksi maksettu asunto.
Mun äiti ( eläkeläinen) asuu omistamassani asunnossa vuokralla. Saa asumistukea. Äiti jätti rahansa minulle hyvissä ajoin. Nyt hyötyvät edelleen molemmat. Äiti saa asumistukea ja minä kasvatan omaisuuttani sen avulla. Äiti maksaa normivuokraa. Teen saman oman lapseni kanssa kun eläkeikä tulee täyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla metsät täynnä telttoja Suomessa??? No ei taatusti ollut. Jos yksittäisiä asunnottomien telttoja onkin ollut jossain, niin ei sentään tarvitsisi liioitella ja valehdella.
Helsingin metsät olivat täynnä erilaisia kojuja, korsuja ja telttoja, kyllä. Jopa monet työssä käyvät asuivat niissä, Muistan myös miten Ruotsalaisen teatterin ympärillä nukuttiin pahvinpaloilla, ilmeisesti sallivat sen.
Suurten ikäluokkien asuminen oli jo kunnossa eikä suurten ikäluokkien lasten asuminen ollut vielä ongelma, joten asiasta ei välitetty. Kun suurten ikäluokkien lapset tulivat opiskeluikään, ongelma korjattiin poistamalla vuokrasääntely.
En osaa sanoa noista teltoista, mutta kova kysyntä asunnoista kyllä oli. Hain itse Helsinkiin töihin 80-luvulla, kun siellä oli paljon avoimia työpaikkoja ja vähän hakijoita. Yhdestä sairaalasta minulle sanottiin, että hakemusta ei noteerata, jos siinä ei ole mainintaa, että asunto on tiedossa. Kun sitten monen vaiheen myötä sain asunnon kimppakämpästä, olisin päässyt jokaiseen työpaikkaan mihin olin hakenut.
Vierailija kirjoitti:
"Periferiassa tuskin kannattaa asuntoja omistaa."
Joku sen asunnon aina omistaa. Kukaan ei vuokraisi asuntoja jossei se olisi taloudellisesti voittoa tekevää toimintaa.
Sellainen tilanne jossa vuokralla asuminen olisi jatkuvasti halvempaa kuin omistaminen olisi erittäin haitallinen yhteiskunnalle! Koska kenenkään ei kannattaisi rakentaa yhtään mitään eikä kenenkään kannattaisi omistaa asuntoja. Sen voi jokainen arvata mihin se johtaa pidemmällä aikavälillä.
Jos vaikka kuolinpesä omistaa talon muuttotappioalueella ja se halutaan säilyttää tai on erilaisia mielipiteitä talon kohtalosta, on järkevää vuokrata se. Vuodesta toiseen jatkuva tyhjänä pitäminen on kallista ja lopulta tuhoaa sen vähäisenkin arvon. Vuokralaisen läsnäolo pitää talon asumiskelpoisena ja säilyttää sen arvon. Jopa vähän tappiolla vuokrattaessa järkevä ratkaisu. Ihmetyttää että maaseudulla ei uskalleta antaa taloja vuokralle. Mieluummin maksetaan veroja ja kuluja kymmeniä vuosia kunnes todetaan että se oli nyt siinä.
Yleisellä tasolla tietysti oletuksena on että vuokralle antaminen on kannattavaa toimintaa ja vuokralaisen maksama ylimääräinen raha tekee sen kannattavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vuokralle tietenkin eläkkeellä, sitä ennen koko omaisuuden lahjoitus jälkeläisille. Eläke tulee olemaan pieni, joten vuokraan saa asumis- ja muita tukia. Omistusasuntoon ei saa tulevaisuudessa mitään ja se veisi koko eläkkeen. Lopulta hoitolaitokseen maksuttomasti köyhänä.
Kannattaa mieluummin panostaa viihtyisään kotiin. Oli se sitten vuokralla tai oma. Hoitolaitoksiin on tiukat kriteerit. Jos olet niitä onnekkaita, jotka säästyvät dementoivalta sairaudelta, et todennäköisesti koskaan päädy hoitolaitokseen. Yli 85-vuotiaista 15 - 20 %:lla on Alzheimerin tauti, joka on yleisin ikääntyneiden dementoiva sairaus. Jopa 80 % kuitenkin säästyy siltä ja useimmat asuvat loppuun asti kotonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla metsät täynnä telttoja Suomessa??? No ei taatusti ollut. Jos yksittäisiä asunnottomien telttoja onkin ollut jossain, niin ei sentään tarvitsisi liioitella ja valehdella.
Helsingin metsät olivat täynnä erilaisia kojuja, korsuja ja telttoja, kyllä. Jopa monet työssä käyvät asuivat niissä, Muistan myös miten Ruotsalaisen teatterin ympärillä nukuttiin pahvinpaloilla, ilmeisesti sallivat sen.
Suurten ikäluokkien asuminen oli jo kunnossa eikä suurten ikäluokkien lasten asuminen ollut vielä ongelma, joten asiasta ei välitetty. Kun suurten ikäluokkien lapset tulivat opiskeluikään, ongelma korjattiin poistamalla vuokrasääntely.
En osaa sanoa noista teltoista, mutta kova kysyntä asunnoista kyllä oli. Hain itse Helsinkiin töihin 80-luvulla, kun siellä oli paljon a
Joo, varmaan kävi monesti niin että työhön tulo peruuntui kun asuntoa ei löytänyt. Itse onnistuin saamaan katon pääni päälle menemällä yliopiston kirjoille. Sain solukämpän Vantaan kaukaisimmasta lähiöstä. Se oli yhtä juhlaa. Aloitin asumisurani Helsingissä "asumalla" veljeni opiskelijasolun keittiön pöydän alla.
Vierailija kirjoitti:
Uudelle vuokralaiselle on helpompi nostaa vuokrasummaa, kun vanhalle, joka on tottunut matalampaan. Yksi pääkaupunkiseudun mummeli nosti vuokrahintaa n. 350e/kk vuokralaisen vaihtuessa, kun ei ollut saanut hilattua vuokraa ylös päin vuokrasuhteen aikana. Vuokran nostamiselle ei ollut mitään käypää perustetta lähes täysin varustelemattomasta ja hoitamattomasta kämpästä.
.
Siksi vuokraa yleensä korotetaan joka vuosi. Parin prosentin vuokrantarkastus vuosittain tekee vuosien saatossa paljon. Vanha tuttu korkoa korolle ilmiö nostaa päätään.
"asuvat edelleen vuokralla"
Eiköhän jokainen tolkun ihminen irrota pääomat omistusasunnosta täydentämään vanhuudenpäivien eläkkeitä?
Mikä järki sinnikkäästi olisi omistuskodissa jököttää, ja pihistellä itsensä hautaan? Ei siitä mitään sädekehää saa.
Vierailija kirjoitti:
"asuvat edelleen vuokralla"
Eiköhän jokainen tolkun ihminen irrota pääomat omistusasunnosta täydentämään vanhuudenpäivien eläkkeitä?
Mikä järki sinnikkäästi olisi omistuskodissa jököttää, ja pihistellä itsensä hautaan? Ei siitä mitään sädekehää saa.
Oma koti on ihmiselle tärkeä. En minä ainakaan halua mihinkään muuttaa pois omasta kodistani. Kun on riittävästi säästöjä muutenkin olemassa niin ei tarvitse luopua mistään pystyäkseen elämään laadukasta arkea. Varmaan joo muuttamalle jonnekin lähiöön vuokrayksiöön säästäisi rahaa, mutta onko se sen arvoista?
En vuokralla asumisesta tiedä mutta useampi tuttu eläkeläinen vaihtanut omasta kämpästä ASOon. Yksi Jätkänsaareen muuttanut väitti ettei niissä sinne rakennetuissa uusissa asoissa oikein muita asukaan kuin eläkeläisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäpä siinä jos saa tarpeeksi eläkettä. Äitini saa vain hieman yli tonnin, vuokra yli 600e. Asumistukea saa sen verran että oma osuus vuokrasta 400e. Sitte päälle muut kulut.
Saattaa tulevaisuudessa koittaa synkät ajat niille jotka elää riippuvaisina asumistuen kaltaisista etuuksista. Synkät pilvet näkyy jo taivaalla - näitä tullaan lähivuosina leikkaamaan paljon.
Meinaatko että ihmisiä ajetaan kodittomiksi ulkosalle pakkaseen?
Siinä on jo vallankumouksen aineksia.
Varsinkin kun miljardeja riittää samalla ulkomaille lapattavaksi.
Vierailija kirjoitti:
En vuokralla asumisesta tiedä mutta useampi tuttu eläkeläinen vaihtanut omasta kämpästä ASOon. Yksi Jätkänsaareen muuttanut väitti ettei niissä sinne rakennetuissa uusissa asoissa oikein muita asukaan kuin eläkeläisiä.
Tämä on myös minun suunnitelmani. ASOssa yhdistyy joustavuus (voi lähteä milloin haluaa) ja pysyvyys (voi pysyä elämänsä loppuun jos haluaa). Vähän huolettaa ASO-yhtiöiden nykyinen tilanne, mutta ehkä se johtuu vain tästä epänormaalista asuntotilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
En vuokralla asumisesta tiedä mutta useampi tuttu eläkeläinen vaihtanut omasta kämpästä ASOon. Yksi Jätkänsaareen muuttanut väitti ettei niissä sinne rakennetuissa uusissa asoissa oikein muita asukaan kuin eläkeläisiä.
En ihmettele jos noin on. Yritin taannoin kaksiota sieltä ja vaikka omakin järjestysnumero oli viisinumeroinen niin ei toivoakaan. Siellä oli keulilla porukkaa joilla numerot oli tyyliin 3000 tms.
Vierailija kirjoitti:
"Vuokralainen tosin yleensä maksaa ne tulevat remontit jo ennakkoon sen vuokransa muodossa."
Ei edes yleensä vaan AINA.
Vuokralainen maksaa kaikki asunnon kulut ja siihen päälle vuokraisännälle ylimääräistä voittoa. Eihän kukaan muuten vuokra-asuntoja omistaisi. Ei se ole hyväntekeväisyystoimintaa.
Ei maksa AINA. Tiedän vuokranantajana menot asunnosta, eikä vuokrani kata niitä. Se ainoastaan vähentää menoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäpä siinä jos saa tarpeeksi eläkettä. Äitini saa vain hieman yli tonnin, vuokra yli 600e. Asumistukea saa sen verran että oma osuus vuokrasta 400e. Sitte päälle muut kulut.
Saattaa tulevaisuudessa koittaa synkät ajat niille jotka elää riippuvaisina asumistuen kaltaisista etuuksista. Synkät pilvet näkyy jo taivaalla - näitä tullaan lähivuosina leikkaamaan paljon.
Meinaatko että ihmisiä ajetaan kodittomiksi ulkosalle pakkaseen?
Siinä on jo vallankumouksen aineksia.
Varsinkin kun miljardeja riittää samalla ulkomaille lapattavaksi.
Ei kodittomaksi vaan halvempiin asuntoihin. Jos tulevaisuudessa vuokrat jatkaa nousemistaan ja samaan aikaa asumistukia leikataan entisestään niin väistämättä moni joutuu luopumaan nykyisestä kodistaan.
Nythän kaikki isot puolueet on sitoutuneet lähivuosina 8 - 10 miljardin euron säästötoimenpiteisiin valtiotalouden pelastamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vuokralainen tosin yleensä maksaa ne tulevat remontit jo ennakkoon sen vuokransa muodossa."
Ei edes yleensä vaan AINA.
Vuokralainen maksaa kaikki asunnon kulut ja siihen päälle vuokraisännälle ylimääräistä voittoa. Eihän kukaan muuten vuokra-asuntoja omistaisi. Ei se ole hyväntekeväisyystoimintaa.
Ei maksa AINA. Tiedän vuokranantajana menot asunnosta, eikä vuokrani kata niitä. Se ainoastaan vähentää menoja.
Noilta vuokralainen maksaa kaiken AINA-jankkaajilta vähän unohtuu että se on usein hieman eri asia onko se sijoituskämppä Korsossa vai Eiranrannassa. Ensimmäisessä tosiaan vuokralainen pääsääntöisesti maksaa kaiken, jälkimmäisessä taas usein asetetaan jotain odotuksia myös arvonnousulle. Edelleen jos mennään vielä isoihin arvoasuntoihin niin aina vaan tarkemmin kannattaa laskea että ostaako itselle vai vuokraako. Toki jos on ihan persaukinen niin asuntolainan ottaminen kannattaa lähes aina, mutta jos varallisuutta jo on niin asiat eivät ole enää ihan niin yksinkertaisia kun pitää miettiä myös vaihtoehtoiskustannuksia.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vuokralainen tosin yleensä maksaa ne tulevat remontit jo ennakkoon sen vuokransa muodossa."
Ei edes yleensä vaan AINA.
Vuokralainen maksaa kaikki asunnon kulut ja siihen päälle vuokraisännälle ylimääräistä voittoa. Eihän kukaan muuten vuokra-asuntoja omistaisi. Ei se ole hyväntekeväisyystoimintaa.
Ei välttämättä. Jos vuokralainen on esimerkiksi vuokranantajan oma opiskeleva lapsi.
Tottakai voidaan joku tämmöinen ajatusleikki keksiä. Asunnon omistavat vanhemmat käytännössä lahjoittavat (osittain) ilmaista asumista omalle lapselleen.
Näin voi yhtä hyvin tehdä vaikka omassa ok- talossa ja aivan ilmaiseksi. Ei vain osittain vaan kokonaan ilmaiseksi. Ei sitä kukaan kiellä.
#12 niinhän taloyhtiössä aina on. Ja huoltoliikkeen palvelut toimivat, omistaa tai vuokraa.
Uudelle vuokralaiselle on helpompi nostaa vuokrasummaa, kun vanhalle, joka on tottunut matalampaan. Yksi pääkaupunkiseudun mummeli nosti vuokrahintaa n. 350e/kk vuokralaisen vaihtuessa, kun ei ollut saanut hilattua vuokraa ylös päin vuokrasuhteen aikana. Vuokran nostamiselle ei ollut mitään käypää perustetta lähes täysin varustelemattomasta ja hoitamattomasta kämpästä.
.