Lue keskustelun säännöt.
Vanhoja ehkä jo unohdettuja tapoja.
Tuli tuossa mieleen, ettei enää tule tarjottua kahveja olkkarin pöydälle.
Ennenhän se oli enemmän sääntö kuin poikkeus varsinkin harvinaisempien ihmisten kyläillessä.
Muistatko muita?
Kommentit (558)
Vierailija kirjoitti:
Tää on ehkä mun ( aivan liian pitkän) Aihe vapaan seuraamiseni paras ketju. Mukavia muisteloita ja lisäksi tästä tulee olo, että moni yhä arvostaa kauniita käytöstapja.
Sama. Tosi kivoja juttuja.
Lääkärit kätteli potilaat, jäi koronan aikaan pois eikä palannut.
Kerniliinoista joku kysyi, vieläkö käytetään. Kaupoissa isot valikoimat ja uusia kuoseja tulee. Eli varmaan käytetään, ainakin mökeillä. Viime kesänä ostettiin tosi nätti grillikatokseen. Ei ollut sellaista tönkköä vaan ohuempaa, laskeutui nätisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun mentiin tanssiravintolaan, hovi vei pöytään. Kesken kaiken ei saanut vaihtaa pöytää tai ainakaan itse siirtää juomaa. Kun baaritiskit tuli, jokainen sai ostaa juoman vain itselleen.
Tämä vielä -80 luvun alussa.
Juomat voi huoletta jättää pöytään kun meni tanssimaan. Mies haki pöydästä ja saattoi takaisin. Oli siinä muistamista, missä kukakin istui. Tänssittiin aina kaksi samaa. Esin kaksi valssia, kaksi tangoa... ja ensimmäiselle haettiin partneri.
Lavatansseissa naiset istui/seisoi rivissä toisella puolen lattiaa, miehet toisella puolen. Kerran vielä -80 luvun lopulla meitä naisia opastettiin vieraalla lavalla, että suosituimmat naiset seisoo lähempänä orkesteria (?). Mistäs me suosiotamme tiesimme siellä ensikertalaisina.
Yksi hieltä haiseva kosteapaitainen mies haki tangolle ja liimautui kiinni. Nyt riitti! Sanoin ja lähdettiin tanssiravintolaan :)
Oi niitä aikoja. Eikä ole kuin 40v aikaa, ei sentä satoja vuosia.
Ai niin. Huoltsikalla ei saanut keskiolutta ilman 'ruokaa'. Juhannuksena leirintäalueella oli sämpyläkasoja!
Vierailija kirjoitti:
"Onko sukansamat suorassa, näkyykö alushame?"
Vieläkö joku muistaa ajan, jolloin nämä olivat naisten vakikysymyksiä?
Isot sisko kyseli -70 luvun alussa. Samat siskot hetkessä vaihtoi keveälahkeisiin housuihin ja haisaappaisiin. Kertoivat, etteivät ikinä aio 'farmareita' pitää. Nekin oli uusi, ohimenevä muotioikku heidän mielestään...
Ostin ekat lewikset kesätyörahoilla. Vähänks olin leso (1978)
Vierailija kirjoitti:
Kun mentiin tanssiravintolaan, hovi vei pöytään. Kesken kaiken ei saanut vaihtaa pöytää tai ainakaan itse siirtää juomaa. Kun baaritiskit tuli, jokainen sai ostaa juoman vain itselleen.
Tämä vielä -80 luvun alussa.
Juomat voi huoletta jättää pöytään kun meni tanssimaan. Mies haki pöydästä ja saattoi takaisin. Oli siinä muistamista, missä kukakin istui. Tänssittiin aina kaksi samaa. Esin kaksi valssia, kaksi tangoa... ja ensimmäiselle haettiin partneri.
Lavatansseissa naiset istui/seisoi rivissä toisella puolen lattiaa, miehet toisella puolen. Kerran vielä -80 luvun lopulla meitä naisia opastettiin vieraalla lavalla, että suosituimmat naiset seisoo lähempänä orkesteria (?). Mistäs me suosiotamme tiesimme siellä ensikertalaisina.
Yksi hieltä haiseva kosteapaitainen mies haki tangolle ja liimautui kiinni. Nyt riitti! Sanoin ja lähdettiin tanssiravintolaan :)
Oi niitä aikoja. Eikä ole kuin 40v aikaa, ei sent
Junaravintolassa tuo ruokapakko koski A-olutta, ilmeisesti näin on ollut muissakin ravintoloissa. Tuon sinun mainitsemasi paikan tarjoilija on ilmeisesti tulkinnut lakia oman päänsä mukaan, jos vaati keskarillekin ruoan ostoa.
Eduskunnassa työskentelevien tyyliläs ulkoasu päästä varpaisiin. Tähän on tullut ihan hiljattain muutos (siis 4-6 vuosien sisällä). Olisiko ollut jopa korona aika syynä siihen että naiset näyttävät lähinnä kotirouvilta homssuisessa edes kampaamattomassa tukassa ja ryppyinen mekko päällä (Kiuru). Joillakin voi olla jopa hiukset tyvestä rasvaisena, halpa ohutkankainen arkipisero/ mekko päällä jne. Jopa ministeritasoiset ihmiset eivät huolehdi huolitellusta arvokkaasta ulkoasusta joka antaisi ihan erilaista vaikuttavuutta kuin arkipäiväiseltä näyttävä ministeri.
Katsokaapa edim eu: n kokouksia, kaikki muut naiset ovat tyylikkäästi puettuja, hyvin istuvissa työn arvokkuuden kanssa yhteensopivissa vaatteissa, meidän jopa ministerit voi olla hyvinkin arkipäiväisen näköisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä Suomessa on ennen koronaakin mukavuus mennyt arvokkuuden edelle. Eduskunnassa on aina ollut naisia, jotka pukeutuvat johonkin muotonsa menettäneeseen neuleeseen tai trikootunikaan ja tekevät siitä "arvokkaan" puu- tai villahelmillä tai jollain huivilla. Ymmärrän itsekin vaihdevuotisena naisena sen, että tuntuu aivan mahdottomalta pukeutua jakkupukuun tai silittää valkoisia kauluspaitoja jatkuvasti. Kun hikoiluttaa ja väsyttää, olisi kiva vain pukeutua aina johonkin pöllökuosiseen pehmeään trikootunikaan. Mutta ei se kyllä sovi eduskuntaan mielestäni. Minähän en eduskunnassa olekaan.
Liftaaminen, en edes muista koska olen nähnyt liftareita tien poskessa. Joskus varmaan 10v sitten pari hippityyppistä tyttöä oli menossa Ruisrokkiin, oli pahvista tehty kyltti edessä.
Me liftailtiin kaverin kans 80 luvulla ihan huvikseen ku ei ollu muuta tekemistä ja kotikylän pienet ympyrät ahdisti.
Nykyään nuorilla on jo omat autot, jos ei itsellä niin kavereilla tai vanhemmat antaa omia autoja. Tosin nykyään se olisi aivan liian vaarallistakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Suomessa on ennen koronaakin mukavuus mennyt arvokkuuden edelle. Eduskunnassa on aina ollut naisia, jotka pukeutuvat johonkin muotonsa menettäneeseen neuleeseen tai trikootunikaan ja tekevät siitä "arvokkaan" puu- tai villahelmillä tai jollain huivilla. Ymmärrän itsekin vaihdevuotisena naisena sen, että tuntuu aivan mahdottomalta pukeutua jakkupukuun tai silittää valkoisia kauluspaitoja jatkuvasti. Kun hikoiluttaa ja väsyttää, olisi kiva vain pukeutua aina johonkin pöllökuosiseen pehmeään trikootunikaan. Mutta ei se kyllä sovi eduskuntaan mielestäni. Minähän en eduskunnassa olekaan.
Ja vielä tarkennus, että rivikansanedustajalle tuo vielä sopii, mutta ministeritasolla ei. Ehkä rivikansanedustajakin voi televisiopäivinä eli välikysymyskeskusteluihin ja kyselytunneille pukeutua arvokkaammin, jos aikoo pitää puheenvuoron.
Vierailija kirjoitti:
Liftaaminen, en edes muista koska olen nähnyt liftareita tien poskessa. Joskus varmaan 10v sitten pari hippityyppistä tyttöä oli menossa Ruisrokkiin, oli pahvista tehty kyltti edessä.
Me liftailtiin kaverin kans 80 luvulla ihan huvikseen ku ei ollu muuta tekemistä ja kotikylän pienet ympyrät ahdisti.
Nykyään nuorilla on jo omat autot, jos ei itsellä niin kavereilla tai vanhemmat antaa omia autoja. Tosin nykyään se olisi aivan liian vaarallistakin.
Mekin liftasimme jo yläasteikäisinä, tosin vain naapurikylään.
Vaarallisuudesta olen vahvasti eri mieltä, kun nykyään on kaikkialla kamerat ja liftaajillakin älypuhelimet. Nykyään on turvallisempaa kuin ennen, mutta tv-viihde ja rikoksilla mässäily saa ihmiset pelkäämään enemmän kuin tuolloin. Huumeiden käyttö on lisääntynyt ja se tietysti lisää väkivallan uhkaa, mutta yleensä vain näiden käyttäjien kesken. Liftaaminen lienee nykyään turvallisempaa kuin ennen sikäli kuin kyytiin pääsee. Taitaa autoilijatkin pelätä hulluja liftareita, nykyään suhtaudutaan ihmisiin lähtökohtaisesti epäilevämmin kuin ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää on ehkä mun ( aivan liian pitkän) Aihe vapaan seuraamiseni paras ketju. Mukavia muisteloita ja lisäksi tästä tulee olo, että moni yhä arvostaa kauniita käytöstapja.
Voi kiitos, tuli hyvä mieli.
Ap
Vierailija kirjoitti:
On voinut jo ketjussa esiin tullakkin. Mutta eteisen puhelinpöytä/"koppi" jossa oli vieressä tuoli, pieni pöytävalaisin ja parhaimillaan vielä kynä ja paperia, mutta vähintään puhelinluettelo!
Siinä sitten istuskeltiin ja höpöteltiin. Paitsi ulkomaanpuheluita. Ne kun maksoi maltaita 😅
Minulla oli siinä puhelinpöydän laatikossa leegoja, joita heittelin kohti lastenhuonetta, jos siellä innostuttiin riehumaan puhelun aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pöytätavat ja siinä tietynlainen etiketti.
Opin tädiltäni ja hänen mieheltään, että mies kaataa viiniä pöydässä.
Ylipäätään kaikki korrektit käytöstavat esim ovien avaaminen vastaan tai perässä tuleville, tätä näkee todella harvoin. Ei edes vanhemmat miehet tee tätä välttämättä enää naisille, painelevat vaan edeltä ilman mitään reagointia että samaan aikaan ovedta pyrkii nainen vaikka 2 kassin kanssa.
Kättelyn loppuminen on harmi, teen sellaista työtä jossa tapaan asiakkaan edudtajia ym sidosryhmän ihmisiä ja jotenkin on jopa kiusallinen tilanne kun itse kätteleisin ja sit joku ei kättelekään, moukkamaista.
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan, rusetit ja valkoiset polvisukat tytöillä!
Ja pönkkähameet sekä mustat lakerikengät. Muistan joskus lapsena yhdet sellaiset omistaneeni ja olivathan ne mieluiset. Ei silmiään niistä irti saanut se sifonkirusettipäinen pikkutyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kadulla ei väistetä vastaantulijaa, kävellään vaan päälle, eikä esim kävelyteillä noudateta oikeanpuoleista liikennetyä.
Jopa samassa toimistossa työskentelevät eivät tervehdi esim aamulla töihin tullessa. Tämä on kyllä valitettavasti enemmän nuoremman sukupolven ongelma ja ehkä tyypiltään menee jonnekin it osaston tai taloushallinnon introvertti bittiaivoporukoihin jotka ei vaan tajua, uskalla tai osaa.
Siisti ulkoasu aina kodin ulkopuolella, se perinne on kadonnut ajat sitten ja vähän hävettää esim ulkomailla liikkuessa turistikohteissakin, suomalaiset erottaa heti siitä ettei ne panosta välttämättä yhtään esim illallispukeutumiseen. Olin itse hiljattain Portugalin eteläosassa 5 * hotellissa ja katsoin kadehtien miten tyylikkäänä pääsääntöisesti muualta maailmasta olevat tulivat illalliselle, hiukset laitettuina niin miehillä kuin naisilla ja ah miten hyvältä tuoksuvia miehiä käytävillä tuli vastaan, kuten myös moni nainen käytti parfyymiä.
Sitten oli meidän iso porukka, selvästi arkisempia, osa koko viikon samoissa vetimissä (tyyliin jumppatrikoot ja tunika, tennarit)
Lasten piti käyttäytyä kodin ulkopuolella hillitysti ja olla hiljaa kun aikuiset puhuu tai piti vaivihkaa nykiä äitiä kädestä että voiko kysyä /sanoa jotain.
Tosin 60-70 luvulla lasten piti olla kiltisti myös kotona.
Nykyään niiden pitää antaa toteuttaa itseään, pitää voida saada se raivari kaupassa ja sen pitää antaa mennä rauhassa ohi ilman että saa edes kieltää näkyvästi, muuten tulee joku lasu heti. Ladten pitää saada olla nykypäivänä lähes kaiken keskipisteenä ja jopa perheen päänä kokoajan.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tapa, lähinnä maaseudulla, kadonnut, jossa mies käveli edellä ja vaimo kaukana takana. Ja, että vaimo tarjoili ruuan miesväelle, seisoi vieressä ja odotti, kun miehet syöneet, sitten vaimo söi jämät.
Näin tätä lapsena maalla. Ei ihme etten halunnut miestä vaivoikseni vaan asun sinkkuna kaupungissa.
Sille jäljessä kävelylle muistan kuulleeni sellaisen selityksen, että ihmiset kulkivat paljolti kapeita polkuja ja miehen on kuulunutkin kulkea edellä valppaana ja osin selvitellen sitä kulkuväylää, usein se mies myös tunsi maastot paremmin, kun niissä kuitenkin liikkui enemmän kuin kotosalla pysyvä naisväki.
Itsekin kyllä muistan lapsuudestani yhden pariskunnan, jossa mies käveli aina noin 2 metriä vaimonsa edellä, jopa päiväkävelyilläkin.
Eikähän siellä kaupungin kaduilla mitään viidakkoveistä ollut tarvis.😃
Kylään tuotiin lapsille jaettavaksi Fazerin parhain karkkipussi tai hedelmäkarkkiaski, josta kuului aina ensin tarjota aikuisille. Joku saattoi tuoda Ruususuklaalevynkin, mutta se oli jo ylellisyyttä. Sitä saattoi, jopa toivoa.
Setäni kävi inttiä kaupungissamme ja hän toi meille kaikille neljälle moukkutikkarit aivan joka iltalomalla.
Hän oli mieluinen vieras, vaikka eipä ole hällä päivärahoista paljoa jäänyt omaan käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minne ne kahvit katetaan, jollei olkkarin kahvipöydälle?
Keittiössä tai juodaan n.k. nilkkakupit.
Minun mielestäni keittiössä kahvitetaan ne ihmiset, joiden ei haluta viipyvän kahveja pitempään. Olohuoneessa istutaan mukavasti.
Nyt saat valistaa minua noista nilkkakupeista. En ole ikinä kuullutkaan niistä, ja nettikin antaa tulokseksi vain säärisuojia ja jalkineita.
Minusta taas keittiössä kahvitetaan läheiset, jotka saavat viipyä pitkäänkin. Olohuoneessa he, joihin välit on etäisemmät ja muodollisemmat.
Lääkäriin mennessä tulee olla tosi puhdas ja puhtaat vaatteet.
Sama koskee myös muita esim. hammaslääkäreillä käyntejä.
Tapa on niin tiukassa, että jopaverinäytteen ottokin vaatii kokonaista siisteyttä.
Mulla on surunappi. Löysin 10v sitten yhdestä kukka-/hautausliikkeestä. Nuorehko myyjä ei tosin tiennyt mikä se on, saati mitä maksaa. Surunauhaa en löytänyt mistään, ohjattiin kangaskauppaan. Esim lätkämatseissa käytetään surunauhaa, jos pelikaveri kuollut. Hieno tapa.