Lue keskustelun säännöt.
Vanhuksen hoitaminen väsyttää, vinkkejä
20.02.2026 |
Onko vinkkejä? Ei kiitos sellaisia että laita se hoitokotiin tai pyydä kunnallista kotihoitoa. Kaikki palvelut ovat tiedossa ja tällä hetkellä sopivat ja saatavilla olevat ovat käytössä. Eniten väsyttää se, ettei saa yölläkään levätä. Olen itse 60 v ja eläkkeellä. Erittäin huonosti liikkuva ja täysin palveltava vanhus herättää aikaisin aamulla että saisi mehua tai jotakin vastaavaa aivan turhaa ja joskus keskellä yötäkin tulee vastaavia herätyksiä. Päivisin olen koko ajan saatavilla (asumme samassa talossa) ja hoidan erilaisia tehtäviä joskus monta kertaa tunnissa, joskus voi olla pari tuntia että ei ole mitään tarpeita, mihinkään ulos ei voi lähteä kuin noin tunniksi. Hoidamme veljeni kanssa tätä vuorotellen, joten saan välillä lepoa mutta nämä hoitoviikot ovat todella raskaita, kun ei saa edes nukkua tarpeeksi.
Tämä tuntuu samalta melkein samalta kun aikoinaan kun oli pieniä lapsia, ja oli krooninen univelka eikä koskaan saanut nukkua tarpeeksi ja aina kesken unia tuli herätys ja päivät menivät sumussa ja koko ajan tiesi että pitää mennä hoitamaan jotain asiaa.
Voiko tätä jotenkin helpottaa? Yritämme puhua hoidettavalle että hän antaisi nukkua edes aamulla, mutta hän ei tajua sitä. Hän ei ole tarkoituksella hankala, mutta hän ei vain tunnu tajuavan asiaa. Miten te ihmiset joilla on vaikea omaishoitotilanne tai muu vastaava saatte virkistyttyä ja levättyä. Tuntuu että aina kun olen hoitamassa, vanhenen 20 vuotta. Toivon myös voimia niille joilla sama tilanne.
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Yöpöydälle mehukannu ja/tai muki valmiiksi, niin voi itse ottaa.
Sokeriton Fun Light ei mene edes pilalle pöydällä. Voi laittaa myös pillimehuja, jos Fun Light nokkamukissa ei kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuollaiseen tilanteeseeen ole mitään hokkospokkus virkistäytymiskeinoa. Lahes kaikki omaishoitajat ovat loppuunpalaneita Olen työssäni tavannut heitä useita, ja monet ihan itkevät väsymyksestä. Hoidettava omainen vielä rupeaa entistä hankalammaksi, jos tietää, että toinen saa siitä pientä palkkaakin. Mielestäni tuollainen omaishoitajuus pitäisi lailla kieltää. Siinä vain hyväksikäytetään väsynyttä omaista, joka senoo, ettei enää jaksa omaistaan hoitaa. Silloin houkutellaan pienellä palkkiolla vielä jatkamaan. Sinunkin tilanteessasi näkyy, että olet loppuunpalanut ja taikakeinoa ei ole. Ainoastaan intervellihoitopäivien lisääminen voisi vähän auttaa.
Kuten täällä jo ehdotettiin kannattaa aloittaa palvelutarpeen arviointi prosessi ajoissa - siis hakea ympärivuorokautista hoitopaikkaa. Tätä ei kukaan ulkopuolinen tule aloittajalle tarjoamaan, vaan sitä arviointia pitää aktiivisesti hakea. Yleensä koko prosessi vie aikaa ja paikan saaminenkin on jonotuksen takana.
Ap, kommenttina viimeisimpään viestiisi, ehkä tiedätkin että tämä palsta on tosi vihamielinen paikka jossa vain sattumalta saa jonkun normaalin inhimillisen vastauksen ja haukkuja aina varmuudella. Toivottavasti löydät siis sellaisia ihmisiä ja paikkoja jotka oikeasti tarjoavat tukea ja ymmärrystä, sitä ansaitset. Voi hyvin!
Ap, kun teillä ei ole ns rahasta puutetta, niin miksette hanki yksityistä hoitoapua joka käy 5 x vuorokaudessa.
Mun sisarellani asiat hoitui kolme vuotta nii, koska aikuiset lapsensa asuvat 800-2000 km päässä. Ja sukulaiset myös 700 km etäisyydellä. Sai hyvää hoitoa ja maksoi sisarelleni n 2900 e kuukaudessa.
Jos puolisoni tulisi tuohon tilaan, TAI MINÄ ITSE,,en jaksaisi sydänsairaana valvoa ja hoitaa häntä. Laitokseen olisi pakko laittaa jonotuksen jälkeen. Ei riitä omat rahkeet.
Lapsi on työelämässä ja hänellä on omat lapset ja lapsenlapset -ei hänelle lisää vaatimuksia.
IHMISELLÄ ON VAIN YKSI ELÄMÄ.
Mitäs siihen sanot ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:lle voimia. Hyviä ja asiallisia neuvoja olet tässä ketjussa saanutkin ja toivottavasti olet niistä kiitollinen, etkä kiinnitä huomiota noihin pariin tylyttäjään. Kuten Reipas ja Tunnollinen Lammas tuossa sanoi, eivät raha-asiasi meille kuulu. Vointisi kuuluu sen sijaan kyllä ja sehän tässä on jutun aiheena.
Olen nyt rehellinen. En voi mitään sille, että - kuuluipa asia minulle tai ei - joku tässä veljesi ja sinun taakanjaossa nyt ontuu. Kerroit olevasi palanut loppuun äitisi hoidossa, että veljesi on merkitty omaishoitajaksi, ja että sinulla on aikuiset lapset. Nyt - siis nyt, kun sinulla olisi vihdoin aikaa itsellesi, aikaa hoitaa omaa terveyttäsi, olet vieläpä tuossa jamassa eli burn outin partaalla, veljesi jakaa taakan puoliksi, mutta korjaa koko potin. Jos asia ei meille kuulukaan, niin se näkyy. Jotain ei ole tasapainossa.
Jos on muistiongelmaa, intervallijaksot vaan sekottavat hoidettavaa. On työläämpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yöpöydälle mehukannu ja/tai muki valmiiksi, niin voi itse ottaa.
Sokeriton Fun Light ei mene edes pilalle pöydällä. Voi laittaa myös pillimehuja, jos Fun Light nokkamukissa ei kelpaa.
Periaatteessa ohi aiheen, mutta pakko sanoa, että sokeriton Fun Light on ihan KAMALAN makuista esanssilitkua. Mun anopillekin veivät sitä muka janojuomaksi, anoppi inhosi sitä. Eikä ihme, siinä ei ole aidon makua tippaakaan. Viekää mummoillenne ja papoillenne edes hyvän makuista ruokaa ja juomaa. Kenties maittaisikin paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yöpöydälle mehukannu ja/tai muki valmiiksi, niin voi itse ottaa.
Sokeriton Fun Light ei mene edes pilalle pöydällä. Voi laittaa myös pillimehuja, jos Fun Light nokkamukissa ei kelpaa.
Periaatteessa ohi aiheen, mutta pakko sanoa, että sokeriton Fun Light on ihan KAMALAN makuista esanssilitkua. Mun anopillekin veivät sitä muka janojuomaksi, anoppi inhosi sitä. Eikä ihme, siinä ei ole aidon makua tippaakaan. Viekää mummoillenne ja papoillenne edes hyvän makuista ruokaa ja juomaa. Kenties maittaisikin paremmin.
Minä kyllä tykkään siitä. Pitää laimentaa sopivasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta myös silloin, kun äiti vielä eli ja tarvitsi jo tukea siihen yksinasumiseen, niin aika usein se avuntarve oli sitä seuran tarvetta. Äiti soitti ja pyysi tulemaan jokun pienen asian takia, mutta sitten siellä piti aina istua kahvittelemassa monta tuntia. Jos yritti sanoa, että tulin vain tekemään tämän asian ja nyt mun pitää jo lähteä, niin alkoi surkea valittelu, että kun jätetään aina yksin ja eikö nyt edes kahvia voisi juoda.
Ei sillä, etteikö sitä aina silloin tällöin olisi joutanutkin, mutta kun se alkoi olla ihan sääntö, niin häiritsihän se jo omaa muuta elämää.
Nämä on vaikeita juttuja ja aina vielä tapauskohtaisiakin ; se, mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle. Minun äitini ei ollut ollenkaan sitä hankalinta lajia, mutta eräiltä kohtalotovereiltani sain kuulla aika kurjia juttuja. Minun äidilläni ei ollut muistisairautta, hän pärjäsi kyllä pitkälle omin voimin. Se oli iso helpotus kyllä. Mutta ei sitä tiedä ennen kuin itse kokee, miten paljon niitä hoidettavia asioita on, mitä ei tee kukaan muu kuin omainen, tai jos tekee, niin aina vaikeammaksi menee. Ja vanhus kaipaa nimenomaan sitä omaa läheistään.
Jos raha ei ole este, palkkaa apua edes muutamaksi tunniksi niinä viikkoina, kun olet hoitovuorossa. Jo se virkistää, että pääset esimerkiksi 3-4 tunniksi viikon puolivälissä omille asioillesi / lepäämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkäätkö ettei vanhusta hoideta kunnolla, jos joutuu laitokseen? Kohta joudut sinä laitokseen tuolla menolla. Kyllä se on niin että jossakin vaiheessa joudut luovuttamaan ja antamaan omaisesi muualle hoidettavaksi. Anopilla kävi joka päivä kodinhoitajat antamassa ruuan ja lääkkeet. Siivooja kävi erikseen. Ei omaiset asuneet anopin luona. Sitten anoppi dementoitui niin että laitettiin palvelutaloon. Hoitaminen kävi mahdottomaksi. Siinäkö vaiheessa luovutat kun vanhus alkaa karkailemaan? Lukkojen taakse kuuluu karkailija. Ikävä kyllä laitokseen. Kukaan omainen ei jaksa sellaista.
Miksi veljesi ei hoida hommaansa? Hänhän se omaishoitaja on. Hänen pitäisi asua äitisi kanssa jos hän siitä rahaa saa, ei sinun. Sinua käytetään hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omainen lyhytaikaishoitojaksolle palvelutaloon. Esim viikoksi kerran /kk.
Kuten kirjoitin tuossa ylempänä, kaikki saatavilla olevat ja tilanteeseen sopivat palvelut ovat käytössä. Omaishoitoon liittyy 3 vrk/kk hoitojakso, se on käytössä jo. Pyydän vinkkejä siihen, että miten voi virkistyä kun on tällainen hoitotilanne itsellä.
Et mitenkään, tietenkään. Ymmärrät sen itsekin. Kyseessä on ilmiselvästi muistisairas ihminen, koska ei selvästikään kykene oppimaan eikä muistamaan mitään, joten tilanne tulee vain ja ainoastaan pahenemaan.
Ainoa järkevä teko on järjestää vanhus hoitoon ennen kuin olet itsekin laitoshoidon tarpeessa.
Kukaan ei VOI antaa sinulle mitään muuta neuvoa, koska muuta ei ole. Nyt on aika katsoa tosiasioita silmiin.
Ilmoitat veljellesi, että et hoida enää ja annat sen järjestää vanhuksen hoidon tästä eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli 2 muistisairasta omaista hoidettavan ja yöherätyksiä oli 2 tunnin välein. 7 vuotta sitä jatkui. Itse jaksoin niin, kun mietin että olivat hoitaneet minua kun olin vauva ja lapsi ja tämä on nyt sitten karman takaisinmaksua.
Tiedät että sinun ei ole pakko. Voi ottaa sen kotihoidon tai laittaa hoivakotiin.
Kenenkään ei tarvitse maksaa takaisin lapsena saavaansa hoivaa. Vanhemmat ovat omasta vapaasta tahdostaan lapsen tehneet ja sitä sitten hoitavat. Jos jotain maksetaan takaisin, niin hoitamalla omat lapset itse.
Vai käsi sydämellä, ajatteletteko te, että omat lapsenne ovat teille jotain velkaa? Toivottavasti ette.
Muutenkin lapsen ja muistisairaan hoitaminen ei mitenkään vertaudu keskenään. Lapsi tuo jatkuvasti iloa jatkuvalla kehityksellään ja oppii hyvin nopeasti. Muistisairas vaan menee koko ajan pahemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikista neuvoista! Tottakai meillä on mehukannu valmiina yöpöydällä, mutta sitten halutaankin kahvia tai apua tai on tullut vaippaan huonot tai mitä milloinkin. Ihmetyttää nyt, että jos aivan alkuun kirjoitan, että ei kiitos niitä ohjeita että laita hoitokotiin tai tilaa kunnallisia palveluita, niin miksi laitatte niitä? En rupea nyt avaamaan tätä koko tilannetta, pyydän että vain uskotte, että tämä on se tilanne, missä nyt olemme tällä hetkellä. Olisiko täällä vaikka joku pikkulasten äiti joka olisi löytänyt itselleen jonkun hyvän keinon saada arjessa lepoa ja voimia tai joku jolla on vastaava vanhuksenhoitotilanne, joka on löytänyt voimavaroja.
Tilanteesi ei millään tavalla vertaudu pikkulapsen tilanteeseen, koska lapsi oppii koko ajan ja kehittyy, muistisairas taantuu. Lapsi oppii pelkästään ehdollistumalla tosi paljon, muistisairas ei. Esimerkiksi tuo yöherättely: lapsi oppisi hyvin nopeasti, että ei yöllä saa yhtään mitään, ja lakkaisi herättämästä (jos joku olisi niin julma että ei vaan reagoisi). Muistisairas ei tuohon tapaan ehdollistu, koska ei kerran muista mitään, joten ei-toivottu käytös vaan jatkuu.
Ihmiset laittavat sitä ainoaa neuvoa, mikä toimii. Vaikka kuinka huutaisit ja polkisit jalkaa, ei niitä voimavaroja sinulle mistään tule.
Tässä tulee käymään niin, että joko uuvut niin että olet vanhukselle väkivaltainen, tai sitten tulet niin huolimattomaksi uupumustasi että sille käy joku vahinko, ja sitten se saadaan hoitokotiin -jos on edelleen hengissä.
Tai sitten järjestät sen sinne itse ajoissa.
Nämä ovat vaihtoehtosi.
Tuossa iässä pitää jo kyetä katsomaan tosiasioita silmiin. Itsekin vanhenet koko ajan, ja ei ole olemassa mitään vippaskonstia millä univajeen haitat saisi poistettua. Ei vain yksinkertaisesti ole. Pienten lasten äidit jaksavat sinnitellä, koska se lapsi kehittyy koko ajan ja niitä kehityksen välähdyksiä näkyy kaikkein kamalimpinakin aikoina.
Vaipat käyttöön, jos eivät jo ole! Yritä nukkua ja käydä ulkona aina kun voit. Vaikka vain 15 min kerrallaan, jos tilanne on huono.
Vierailija kirjoitti:
Miksi veljesi ei hoida hommaansa? Hänhän se omaishoitaja on. Hänen pitäisi asua äitisi kanssa jos hän siitä rahaa saa, ei sinun. Sinua käytetään hyväksi.
Ei omaishoitajan tarvitse asua samassa osoitteessa hoidettavan kanssa.
Ap:n läheisriippuvaisuus omaa veljeään kohtaan on avainsama tämän perhekriisin selvittämiseen. Veljen pitää hoitaa tätä vanhusta, ei hänen. Läheisriippuvainen ihminen ylipäätään viimeiseen saakka puolustelee sitä, joka häneltä voimat vie - sen tiedämme kaikki mm. narsismin uhrien suhteen, ennenkuin saa jonkun nk. viimeisen herätyksen esim. käytyään terapiassa ja tajuttuaan tilanteen.
Ei Ap tästä ketjusta "herää". herää itse sairaalasta. Vaan kuka tulee katsomaan? Ei veli ainakaan.
Kyllähän ap sua hyväksikäytetään, jos kerran sinä hoidat joka toinen viikko, mutta veljesi saa koko omaishoidontuen. Siis veljesi käyttää sua hyväkseen. Mutta en mä tietenkään tiedä, mikä teidän tilanteenne siellä on eli miksi teet puolet, vaikka veljesi saa koko tuen. Siihen voi olla ihan järkeväkin syy. Eikä siis meidän tarvitsekaan tietää.
Kerroit jo aiemmin, että raha ei ole teille ongelma. Ja ettei vanhusta voi jättää kuin max tunniksi yksin. Riippuen siitä, missä päin asutte, niin on mahdollista yksityiseltä hoivapalveluyritykseltä ostaa ylimääräistä palvelua. Niillä on yleensä tuntihinnoittelu ja jos on tilattu vaikka 2:ksi tunniksi homma, mutta meneekin aikaa vain tunti, niin se työntekijä ei sinkoa heti seuraavan asiakkaan luokse vaan istuu siellä sittent oisenkin tunnin vaikka vanhuksen kanssa rupattelemassa.
Tuli vielä sellainenkin mieleen, että kaipaako tämä vanhus sun seuraasi? Kun mun äidin pää alkoi olla enää pelkkää sahajauhoa eli siitä ei ollut isälle enää juttuseuraksi, niin isä alkoi keksiä kaikenlaista pikkuasiaa, minkä vuoksi mun piti mennä sinne. Ja kun menin, niin oli kahvi valmiiksi keitetty ja alussa jäinkin isän kanssa kahvia juomaan ja juttelemaan, mutta kun tajusin kuvion, kävin vaan tekemässä sen jonkun pikkuhomman ja lähdin heti pois.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/