Vanhuksen hoitaminen väsyttää, vinkkejä
Onko vinkkejä? Ei kiitos sellaisia että laita se hoitokotiin tai pyydä kunnallista kotihoitoa. Kaikki palvelut ovat tiedossa ja tällä hetkellä sopivat ja saatavilla olevat ovat käytössä. Eniten väsyttää se, ettei saa yölläkään levätä. Olen itse 60 v ja eläkkeellä. Erittäin huonosti liikkuva ja täysin palveltava vanhus herättää aikaisin aamulla että saisi mehua tai jotakin vastaavaa aivan turhaa ja joskus keskellä yötäkin tulee vastaavia herätyksiä. Päivisin olen koko ajan saatavilla (asumme samassa talossa) ja hoidan erilaisia tehtäviä joskus monta kertaa tunnissa, joskus voi olla pari tuntia että ei ole mitään tarpeita, mihinkään ulos ei voi lähteä kuin noin tunniksi. Hoidamme veljeni kanssa tätä vuorotellen, joten saan välillä lepoa mutta nämä hoitoviikot ovat todella raskaita, kun ei saa edes nukkua tarpeeksi.
Tämä tuntuu samalta melkein samalta kun aikoinaan kun oli pieniä lapsia, ja oli krooninen univelka eikä koskaan saanut nukkua tarpeeksi ja aina kesken unia tuli herätys ja päivät menivät sumussa ja koko ajan tiesi että pitää mennä hoitamaan jotain asiaa.
Voiko tätä jotenkin helpottaa? Yritämme puhua hoidettavalle että hän antaisi nukkua edes aamulla, mutta hän ei tajua sitä. Hän ei ole tarkoituksella hankala, mutta hän ei vain tunnu tajuavan asiaa. Miten te ihmiset joilla on vaikea omaishoitotilanne tai muu vastaava saatte virkistyttyä ja levättyä. Tuntuu että aina kun olen hoitamassa, vanhenen 20 vuotta. Toivon myös voimia niille joilla sama tilanne.
Kommentit (258)
Tarviiko siinä sängyn vietessä olla kaikki mahdollinen. Vesimuki ja ehkä se pottatuoli, nousutuki sänkyyn.
Noista epäkäytännöllisyyksistä ja muista hankalista ratkaisuista. Siinäpä se on yksi riesa kun harvemman kotia on mitoitettu miksikään hoivalaitokseksi missä on ylimääräistä tilaa pottatuoleille, rollaattoreille, suihkutuoleille, nousutuille, vaippalaatikoille jne. plus vielä kaikki mahdollinen (ja mahdoton) pitäisi saada siihen ikääntyneen käden ulottuville.
Ihan tekemätön paikka.
Sitten sitä saa tapella päivästä toiseen ihan niiden normaalie arkiaskareiden ym kanssa kun mikään ei ole millään tavalla toimivaa enää vaan kaikki on jotenkin väärin ja hankalasti. Sekä ikääntyneelle että läheisille jotka sitä arkea yrittää helpottaa parhaansa mukaan.
Se olisi pitänyt ehtiä tehdä jokin massiivinen kuolinsiivous tai jopa muutto johonkin toimivampaan asuntoon ennen kuin tämä sirkus saapui kaupunkiin.
Mitä siinä sängym ympärillä sotten on ollut ennen tuota sirkusta. Kuulostaa kovin ahtaalta jos sängyn viereen ei pottatuoli ja ehkä pieni yöpöytä mahdu.
Vierailija kirjoitti:
Yöpöydälle mehukannu ja/tai muki valmiiksi, niin voi itse ottaa.
Nokkamuki, niin ei haittaa vaikka menosi kumoon.
Ei missään nimessä kannua (vesi tai mehu) yöksi pöydälle. Yöt on tarkoitettu nukkumista varten ei sitä varten että pitkin yötä hörpitään jotain juotavaa ja seuravaksi noustaakin pissalle.
No, tietääpä mitä on tulossa.
Vanhempani erosivat kauan sitten ja asuvat 200 kilsan päässä toisistaan. Kumpaakin vaivaa muistisairaus ja liikunta- ja toimintakyky heikkenevät. Myös me sisarukset asumme kaukana. Minulla on omat sairauteni, jotka pelottavat ja huolettavat, mutta joiden kanssa pitäisi jaksaa.
Voitte pitää minua hirviönä, mutta kyllä minä toivon, että kun toimintakyky lähivuosina vielä heikkenee merkittävästi, niin he pääsisivät pois täältä. Isäni on jo suoraan sanonut kaipaavansa taivaan kotiin, äitini on kovasti vakavoitunut eikä esimerkiksi osaa iloita lapsenlapsenlapsestaan - vaan kyselee, että kenen vauva siinä on jne. Katse on usein tyhjä.
Jos tämä hullu maailma ei ole aina hyvä lapsille, niin ei se ole sitä myöskään vanhoille, joiden perheet paimennetaan työmarkkinakarjana pitkin maata ja maailmaa.
Et tietenkään ole hirviö, kaikkihan toivovat samaa itselleen ja läheisilleen, että pääsisi pois ennen kuin menee vaikeaksi. Ihmisen elämä on kuitenkin sitkeässä ja harva vanhus täältä oman käden kautta lähtee, vaikka olisi ollut millaiset puheet silloin aikoinaan kun on ollut paremmassa kunnossa. Samaa olen huomannut vähän eutanasiakeskustelussakin, moni terve ja nuori ihminen on aivan kauhuissaan kun ajattelee elämää sairaana, vammaisena tai vanhana ja kovaan ääneen ilmoittaa että ei missään nimessä suostu itse elämään niin. Mutta elämä on siitä erikoista, että huonossakin tilantessa ihmisellä voi olla elämänhalua ja jopa elämäniloa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä siinä sängym ympärillä sotten on ollut ennen tuota sirkusta. Kuulostaa kovin ahtaalta jos sängyn viereen ei pottatuoli ja ehkä pieni yöpöytä mahdu.
Se pottatuolikin kokoluokkaa pyörätuoli ja vie yllättävän paljon tilaa vaikka on nurkassakin. Etenkin kun sitä ei voi laittaa siihenkään mahdollisimman vähän tilaa vievästi vaan niin, että siinä pystyy myös asioimaan sen rollaattorin kanssa. Pelkkä liikkuminen jo vie paljon enemmän tilaa eli periaatteessa pitäisi saada tilat yhtä avariksi ja tyhjiksi mitä sairaalassa / hoivakodissa.
Ei saisi oikein olla enää mitään ylimääräistä ja tavallaan kaikki entinen on ylimääräistä. Tilan puolesta siis.
/eri
Tuosta tilaratkaisusta..... ymmärrän hyvin ongelman. Mutta siinä vaiheessa, kun tilaa tarvitaan, niin mikäli vanhus ei nyt pienessä yksiössäkään asu, niin makuuhuoneen ei tarvitse olla se huone, jossa sänky on. Kun aikoinaan sairastuin vakavasti ja sairaalasta päästyäni tosiaankin liikuin rollaattorin kanssa, niin ei mulla olisi ollut edes mitään mahdollisuuksia päästä yläkertaan omaan sänkyyni. Niinpä ennenkuin kotiuduin, mun poikani ja siskoni poika oli kantaneet mun sänkyni keskelle olohuonetta. Siten, että sängystä pystyin hyvin katselemaan telkkaria. Toiselta puolelta pääsin hyvin ylös ja toisella puolella oli sitten pöytä, jossa oli kaikenlaista tarvitsemaani tavaraa käden ulottuvilla. Mun kohdallani tilanne ei ollut pysyvä vaan toivuin ja kuntouduin siitä, mutta jos olisi ollut pysyvä, sitten olisi viskattu olohuoneesta sohvat yms mäkeen ja mietitty huonekalujen järjestys uudelleen.
Se tuli vielä mieleen, että joissain tapauksissa on mahdollista saada lainaksi myös sairaalasänky. Koska vanhuksen toimintakyky ei mitä ilmeisimmin tule enää paranemaankaan, niin oman sängyn voi viedä kokonaan pois ja laittaa sairaalasängyn tilalle, jos sellaisen saa.
Tilajärjestelyistä:
Ennen kuin vanhus menee sellaiseen kuntoon, ettei voi kävellä ja muisti menee, niin hänet pitää yrittää saada järjestelemään kotinsa siten, että sinne mahtuu sairaalasänky, pottatuoli, suihkutuoli, rollaattori, pyörätuoli, ateriautomaatti, vaippapaketit jne. Voi yrittää houkutella sillä, että kun järjestelee kotinsa, niin siellä on mahdollisuus asua kauemmin.
Meidän äiti siivosi oman kotinsa noin viisi vuotta sitten ja onneksi siivosi, koska siitä vuoden päästä hän tarvitsi rollaattorin, suihkutuolin ja vessaan korokkeen. Lisäksi on vaippalaatikoita vaatehuoneessa ja kylpyhuoneessa yksi hyllyllinen hoitotarvikkeita. Siivousfirma käy kahden viikon välein ja siivoukseen menee vain 1,5 h koska pinnat ovat tyhjiä ja huoneissa on avaruutta. Äidin koti on edelleen kaunis ja hänelle mieleinen, mutta tärkeintä äidille on että hän saa edelleen asua kotonaan.
Perskokkareet sekä Kristillisdemonit heitteillepanevat vahat ja vaivaisetkin. Rahaakin säästyy parempaana pitämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Tilajärjestelyistä:
Ennen kuin vanhus menee sellaiseen kuntoon, ettei voi kävellä ja muisti menee, niin hänet pitää yrittää saada järjestelemään kotinsa siten, että sinne mahtuu sairaalasänky, pottatuoli, suihkutuoli, rollaattori, pyörätuoli, ateriautomaatti, vaippapaketit jne. Voi yrittää houkutella sillä, että kun järjestelee kotinsa, niin siellä on mahdollisuus asua kauemmin.
Meidän äiti siivosi oman kotinsa noin viisi vuotta sitten ja onneksi siivosi, koska siitä vuoden päästä hän tarvitsi rollaattorin, suihkutuolin ja vessaan korokkeen. Lisäksi on vaippalaatikoita vaatehuoneessa ja kylpyhuoneessa yksi hyllyllinen hoitotarvikkeita. Siivousfirma käy kahden viikon välein ja siivoukseen menee vain 1,5 h koska pinnat ovat tyhjiä ja huoneissa on avaruutta. Äidin koti on edelleen kaunis ja hänelle mieleinen, mutta tärkeintä äidille on että hän saa edelleen asua kotonaan.
Tämä! Mulle on laitettu molempiin polviin jo tekonivelet. Ennen ekaa leikkausta ajattelin olevani leikkauksen jälkeen "jalaton", mutta olinkin sitten "kädetön" eli mun kädethän oli niissä kyynarsauvoissa. Huomasin jo silloin keittiössäni, että jääkaappini oli ihan toisella puolella huonetta kuin työtaso, jolla oli kahvinkeitin, mikro jne. Ennen toisen polven leikkausta sitten järjestelin kalusteita vähän toisin ja kun muutamaa vuotta myöhemmin remppasin keittiön, niin nyt jääkaappi on sellaisessa paikassa, että saan sieltä suoraan nostettua tavaroita työtasolle. Muutama vuosi sitten remppasin olohuoneenkin ja sieltä lähti kaikki painavat ja isot huonekalut pois ja tilalle tuli kevyitä ja siroja huonekaluja. Sellaisia, että robotti-imurikin mahtuu pörräämään kaikkien kalusteiden alla. Keittiön kaapit järjestin siten, että kaikki päivittäin tai viikottain tarvittava on kädenulottuvilla. Koska heivasin olohuoneesta 12 hengen ruokapöydän mäkeen, heivasin myös kaikki isot ruuanvalmistusastiatkin. Mulla oli olohuoneessa myös 6 metriä leveä Lundian kirjahylly, mutta siitäkin jätin vain 2 metrin verran ja heitin suurimman osan kirjoista roskiin. Edelleen on paljon tavaroiden karsimista, mutta koska taloyhtiössä on menossa ilmanvaihtojärjestelmän remontti, niin odotan ensin sen valmistumista ja sitten vasta jatkan isompien juttujen kanssa. Pientä sälää karsin jo nytkin.
Päästä se käppänä "vahingossa" karkaamaan ulos ja jätä sinne. Luonto hoitaa loput.
Ap, usko pois, me kotihoitoa, kartoituksia ja laitoshoitoa ehdottaneet emme ole synkkiä ja läheisistämme piittaamattomia, vaan meillä on nimenomaan kokemusta asiasta ja ajattelemme sekä sinun että vanhuksen parasta.
On aivan turhaa vetää itseään piippuun liian ison vastuukuorman alla. Apua on saatavilla. Te, jotka väitätte että ei ole - avatkaa kunnolla suunne, sanokaa että te ette enää pysty hoitamaan. Vanhus voi sitä alkuun protestoida, mutta se muuttuu kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, usko pois, me kotihoitoa, kartoituksia ja laitoshoitoa ehdottaneet emme ole synkkiä ja läheisistämme piittaamattomia, vaan meillä on nimenomaan kokemusta asiasta ja ajattelemme sekä sinun että vanhuksen parasta.
On aivan turhaa vetää itseään piippuun liian ison vastuukuorman alla. Apua on saatavilla. Te, jotka väitätte että ei ole - avatkaa kunnolla suunne, sanokaa että te ette enää pysty hoitamaan. Vanhus voi sitä alkuun protestoida, mutta se muuttuu kyllä.
Siinäpä on sellainen mutta, että se vanhus ei ole millään mittarilla toimintakyvytön vaan tekeytyy sellaiseksi huomiota ja passausta saadakseen. On käynyt palvelutarpeen arvioitsijaa ja me läheiset saatiin sitten vaadituksi fyssarin kotikäynti (vanhus itse tai se arvioitsijakaan ei ollut ihan vakuuttunut sellaisen tarpeellisuudesta) ja niinhän siinä sitten kävi, että fyssari tuli ja vanhus ei ollut yhtään niin huonojalkainen saati jalaton ja kädetön millaiseksi usein heittäytyy.
Apua ei sitten hirveästi tuostakaan ollut koska mitäpä se fyssari olisi neuvonut / auttanut kun vanhus liikkuu ihan just niin hyvin kuin ikäisensä voi odottaakin liikkuvan. Antoi kyllä erilaisia tuolijumppa-ohjeita mutta milläs niitäkään pakotat ketään tekemään kun asenne on, että tyhjän saa pyytämättäkin eikä kiinnosta mikään. Siinä on eroa miltei kuin yöllä ja päivällä millainen vanhus on vieraiden ihmisten läsnäollessa verrattuna siihen että paikalla on vain läheisiä. (On jo käynyt sekin mielessä, että vanhus oikeasti vihaa omaa perhettään ja haluaa jotenkin kostaa jotain).
Oman lisänsä sitten tuo se, että vanhuksen puoliso on valmis menemään suunnilleen solmuun jos toinen sitä vaan vaatii eli passaa ja häärää jopa liikaakin. Siitäkin on sanottu, mutta ei tule kuin riitaa ja oikein teatraalista uhriutumista ja marttyyriksi heittäytymistä kuinka hän yrittää ja tekee kaikkensa ajatellen aina muita eikä keneltäkään tule kiitosta vaan pelkkää v*ttuilua.
Sitten kun päättää ei puutu millään tavalla vaan hoitakoot keskenään kuten parhaaksi näkee niin sitten vasta alkaakin syyttely ja häiriköinti.
Nro 255: I feel you!!!! Mun äiti ei mukamas kyennyt ilman taluttamista kävelemään ulkona jo about 10 vuotta ennenkuin sillä ihan oikeasti lähti jalat alta. Siitäkin huolimatta, että vielä pari kuukautta ennenkuin ne jalat oikeasti lähti alta, viipotti karkuteille lähtiessään tuolla ulkona vikkelämmin kuin minä reumajaloillani. Kyse oli vain huomionhausta. Ihan hyvin olisi pystynyt kävelemään itsekin.
"tai on tullut vaippaan huonot."
Jos on vaipat jo käytössä, niin ei siinä mitkään portatiivit auta. Noissa tilanteissa ei auta luin herätä. Mutta muuten pitää järjestellä kaikki mahdollisimman toimivaksi. Tai pyytää/maksaa joku muu hoitamaan. Pelkkää kusivaippaa nyt ei tartte heti vaihtaa, mutta jos siellä on sitä ihtiään, ni itkeehän sitä ne vauvatkin ja iho hajoaa jos ei siivoa.
Vierailija kirjoitti:
Yöpöydälle mehukannu ja/tai muki valmiiksi, niin voi itse ottaa.
Siihen vielä unilääke liuotettuna.