Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Naiset, millainen suhde teillä on meikkaamiseen, ulkonäköön ja vanhenemiseen?
15.02.2026 |
Aloitin Äidiltä tyttärelle -sarjan katselemisen, joka käsittelee näitä aiheita.
1. On outoa, että hyvin nuoret naiset, reilusti alle viisikymppiset kokevat ahdistusta vanhenemisesta. Mitä ihmettä? En ole kokenut paineita edes yli viisikymppisenä, en koskaan ole katsonut peilistä kasvojani ja puristellut niitä tyytymättömänä mistä tämä silmäpussi tulee.
2. Hyvä pointti oli sen nuoren naisen, joka kuvasi työkseen kauniita naisia. Hän on tehnyt saman havainnon kuin minä eli ulkonäöllä ja itsetunnolla ei ole mitään tekemistä keskenään. Kaunis nainen voi joka kerta peiliin katsoessaan ajatella vain virheitään. Juuri kauniit naisethan usein pilaavat ulkonäköään erilaisilla rumentavilla toimenpiteillä.
3. Tyylini on ultrafemme, mutta silti en ole koskaan ottanut kuuleviin korviini siihen kohdistuvaa kritiikkiä pinnallisuudesta, miesten miellyttämisestä tai vastaavasta. Se on ollut vain outoa. Koko ikäni minua on kritisoitu "epämukavasta" pukeutumisesta ja siitä miten meikkaaminen vie aikaa. Mutta ultrafemme on ollut tyylini jo alle kouluikäisestä. Äiti yritti pukea minut unisex-marimekkoon, mutta mummi ja isä asettuivat puolelleni. Muistan ikuisesti kun sain pornonpunaisen, vartalonmyötäisen pitkän ja kiiltävän takin, missä oli valkoiset turkisreunukset hihansuissa, helmassa ja kauluksessa. Olin 5v. Halusin samanlaisia vaatteita kuin silloisilla laulajadiivoilla, mutta niitä ei ollut helppo löytää. Rakastin lapsena myös esiintymistä, olen hyvin musikaalinen ja esiinnyin paljon.
Sarjassa on eksoottista myös se, miten naiseuteen ikään kuin aina oletetaan kuuluvan se, että on ulkonäköpaineita ja kaikenlaisia ongelmia siihen liittyen. Rehellisesti sanottuna en ole koskaan elämässäni kokenut minkäänlaista ulkonäköpainetta, olen ollut tyytyväinen painooni ja itseeni muutenkin. En ole ajatelllut yhtään sitä olenko kaunis vai en, tavoitteet ovat liittyneet ihan muihin asioihin kuin ulkonäköön tai miehiin, ajattelin nuorena, etten ikinä edes mene naimisiin (toisin kävi).
Vasta yli viisikymppisenä olen alkanut pohtia näitä asioita huomaten, että olen ilmeisesti harvinaisuus. Tai ainakaan kaltaisistani ei hirveästi puhuta. En ole myöskään koskaan ollut kiinnostunut naistenlehdistä, ehkä juuri sen vuoksi, että siellä tällaiset "ongelmat" ovat pääaihe.
Kommentit (173)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole koskaan ollut ulkonäkö tärkein asia. En ole myöskään juuri ikinä meikannut. Hiuksiakaan en ole värjännyt moniin vuosiin. Pukeuduin sillä tavalla, joka tuntuu itsestä hyvältä. Klassisesti. Käytännöllisesti.
Kuulostaa mukavan mutkattomalta. Itse asiassa tämän ketjun perusteella meitä mutkattomia on aika paljon, mutta se mutkattomuus ei vain välttämättä ilmene meillä kaikilla samalla tavalla eli mutkattomuutta suhteessa ulkoiseen olemukseen ei päätellä ulkonäöstä. Ap
Juuri tämä. Ulkonäkö tai se, kuinka paljon tai vähän siihen panostaa, ei kerro mitään esim. itsetunnosta. Se, meikkaako vai ei meikkaa, ei kerro mitään siitä, kuinka suhtautuu omaan vanhenemiseen ja iän tuomiin merkkeihin ulkonäössä ja kehossa.
Mutta ihminen, joka on aina suhtautunut kriittisesti omaan ulkonäköönsä, kärsii luultavasti iän tuomista muutoksista ulkonäössä enemmän kuin hän, joka on aina ollut sinut oman ulkonäkönsä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liikun enemmän. Vartaloni on muokkautunut itseäni miellyttäväksi. Meikkaan mielelläni ja pukeudun näyttävästi. Nautin myös saamastani positiivisesta huomiosta.
Näin haluan jatkaakin. Nyt viisikymppisenä näytän paremmalta kuin koskaan. Ja mieskin tykkää.
Tasapainoisen mukavalta kuulostaa. Ap
"Samoin voi olla heitä jotka nuorena koettavat olla laihoja ja nättejä mutta lopulta kyllästyvät tuohon, kun tajuavat ettei miesten huomio ole lopulta välttämättä edes kovin kivaa tai kestävää. Tai on syitä jotka eivät vedä kohti perheellistymistä jossa mies on vakuutettava erilaisilla taidoilla, kyvyillä ja ominaisuuksilla.
Yhtä lailla tämä pisteyttäminen on koskenut viime vuosikymmenet naisiakin ja jotkut vain lähtevät pois koko systeemistä. Saavat siitä niin tarpeekseen."
Monenlaista on. Itse törmäsin ekan kerran tämäntyyppiseen kilpailulliseen näkökulmaan laajemmin (=että jotkut ihmisjoukot todella ajattelevat kilpailullisesti parisuhteesta) vasta viisikymppisenä täällä palstalla. Eli en ollut ikinä ajatellut - varmaan aika naiivisti - kilpailevani toisten naisten kanssa mistään enkä varsinkaan miehistä. Ensimmäisen kerran törmäsin asiaan, kun mieheni jätti takiani naisen ja oli pyytänyt näyttämään kuvaani, joka miehelläni oli lompakossa mukana (tavallinen passikuva) ja siihen nainen oli todennut, että on kauniimpi kuin hän on. Olin jotenkin tyrmistynyt tuosta kommentista ja tosi pahoillani siitä miten jutussa kävi, koska olin itse juuri äskettäin kärsinyt suuresta sydänsurusta ja samaistuin siihen mitä aiheutin tuolla naiselle (joka todellakin oli ja on kaunis, todella kaunis).
En ole koskaan kokenut, että minun pitäisi vakuuttaa miestä taidoillani ja ominaisuuksillani tai millään muullakaan tavalla, saati pisteytyksin. Se kuulostaa todella raskaalta, ikään kuin rakkautta pitäisi ansaita? Omasta mielestäni rakkautta ei voi ansaita, sitä on tai ei, sikäli todella mustavalkoista tykkääkö jostain ihmisestä sillai vai ei. Ja se on todella rankka paikka jos toinen ei tykkääkään vastaan enää eli tulee jätetyksi. Voin kuvitella, vaikken olekaan itse sitä kokenut, sydänsurut olivat jo tarpeeksi rajuja, kun eroon päädyttiin yhteisestä sopimuksesta avomiehestäni ollessani 19v. Ap
Joku kompleksihan niillä oli, kun pitää selittää ja maalata niin vahvasti naama peittoon; huono itsetunto, epävarmuus kumminkin ulkonäön suhteen? Turhanpäiväinen ohjelma.
Vierailija kirjoitti:
Samanlainen flirtti nahkahousu olen viisikymppisenäkin, kuin kaksikymppisenä. Ehkä nyt rohkeampi ja siksi saan enemmän huomiota.
Kyllä se sama persoona olen itsekin kuin parikymppisenä, joku voisi kuvata toimintaani vähän flirtiksikin, minkä vuoksi olen himmaillut sitä puolta aika paljon. Mun on helppo nähdä ihmisissä kivoja juttuja ja haluaisin sanoa niitä heille, usein sanonkin, mutta siinä on se huono puoli, että mies saattaa kokea sen flirtiksi, koska ei ole tapana kehua vastakkaista sukupuolta, vaikka se flirtti ei olisikaan mitään henkilökohtaista, vaan vain työhön liittyvää. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Se on hyvin epämiellyttävä toimenpide. Koettu on.
Miksi ihmeessä pidät muita palstalaisia tyhminä?'
Samoin koettu on ja eipä ollut kummoinen toimenpide. Minulle on tehty useampia tuki- ja liikuntaelinleikkauksia ja siihen nähden tuo oli pikkunen nipsaus. En näe mitään syytä suurennella tuota toimenpidettä.
-ohis sivusta
Anoppinikin koki toimenpiteen samaan tyyliin kuin sinä eikä siitä jäänyt myöskään mitään jälkeä. Näkee vain paremmin eikä tarvitse kärsiä päänsärystä jos lukee jotain pitempään. Eli terveyteen ja toimintakykyyn liittyvä toimenpide. Ap
Niin. Miksi mainostat tätä toimenpidettä?
Vierailija kirjoitti:
Joku kompleksihan niillä oli, kun pitää selittää ja maalata niin vahvasti naama peittoon; huono itsetunto, epävarmuus kumminkin ulkonäön suhteen? Turhanpäiväinen ohjelma.
Katsoitko tuota ohjelmaa ollenkaan? Kun siinä olevat henkilöt eivät kaikki meikanneet lainkaan.
Tällainen näkökulma on peräisin minkä ikäiseltä ja mistä päin Suomea, jos saan olla utelias? Oletko oikeasti sitä mieltä, että meikkaaminen viittaa huonoon itsetuntoon ja epävarmuuteen liittyen omaan ulkonäköön? Ohjelmassahan käsiteltiin asiaa hyvinkin monesta näkökulmasta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kompleksihan niillä oli, kun pitää selittää ja maalata niin vahvasti naama peittoon; huono itsetunto, epävarmuus kumminkin ulkonäön suhteen? Turhanpäiväinen ohjelma.
Katsoitko tuota ohjelmaa ollenkaan? Kun siinä olevat henkilöt eivät kaikki meikanneet lainkaan.
Tällainen näkökulma on peräisin minkä ikäiseltä ja mistä päin Suomea, jos saan olla utelias? Oletko oikeasti sitä mieltä, että meikkaaminen viittaa huonoon itsetuntoon ja epävarmuuteen liittyen omaan ulkonäköön? Ohjelmassahan käsiteltiin asiaa hyvinkin monesta näkökulmasta. Ap
Paljonko sinulle masketaan mainostamisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Se on hyvin epämiellyttävä toimenpide. Koettu on.
Miksi ihmeessä pidät muita palstalaisia tyhminä?'
Samoin koettu on ja eipä ollut kummoinen toimenpide. Minulle on tehty useampia tuki- ja liikuntaelinleikkauksia ja siihen nähden tuo oli pikkunen nipsaus. En näe mitään syytä suurennella tuota toimenpidettä.
-ohis sivusta
Anoppinikin koki toimenpiteen samaan tyyliin kuin sinä eikä siitä jäänyt myöskään mitään jälkeä. Näkee vain paremmin eikä tarvitse kärsiä päänsärystä jos lukee jotain pitempään. Eli terveyteen ja toimintakykyyn liittyvä toimenpide. Ap
Niin. Miksi mainostat tätä toimenpidettä?
Kiitos sinulle ketjuni säännöllisestä nostamisesta. Jatka samaan malliin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Paljonko sinulle masketaan mainostamisesta?"
Saman verran kuin sinulle ketjuni nostamisesta/mainostamisesta ;) Ap
Vierailija kirjoitti:
"Paljonko sinulle masketaan mainostamisesta?"
Saman verran kuin sinulle ketjuni nostamisesta/mainostamisesta ;) Ap
Niin, paljonko sinulle maksetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Niin, paljonko sinulle maksetaan?"
Jos et saa palkankorotusta, menetkö lakkoon ;) Ap
No, en katsonut ohjelmaa kovin tarkkaan. Niin kaunis taisin olla, että välttelin, kun huomattiin. Nyt vanha, ei juuri enää tähtihetkiä, ei haittaa yhtään. Ihailen kauniita, en saa silmiä irti heistä. Ihmettelen kuinka kauniisti eräät meikkaa ja ottaa hienoja selfieitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, en katsonut ohjelmaa kovin tarkkaan. Niin kaunis taisin olla, että välttelin, kun huomattiin. Nyt vanha, ei juuri enää tähtihetkiä, ei haittaa yhtään. Ihailen kauniita, en saa silmiä irti heistä. Ihmettelen kuinka kauniisti eräät meikkaa ja ottaa hienoja selfieitä.
Minustakin on ihana katsoa kauneutta. Esim. Ulrika tuossa dokkarissa on upea. Tykkään myös katsoa You Tubesta meikki- ja kampausvideoita. Näen tosi monenlaiset ihmiset kauniina ja kiinnostavina.
Tuo on muuten todella yksilöllistä miten suhtaudutaan, kun huomataan. Kerroin jo pariinkin kertaan omasta näkökulmastani eli se on ollut aikuisena kuin taustakohinaa. Lapsena ja nuorena esiinnyin paljon, tanssin ja soitin, mutta sitten kun siitä alkoi nuorena aikuisena koitua harmeja, ryhdyin välttelemään esillä olemista, ellei ollut syystä tai toisesta pakko. Eli tapahtui iso muutos. Huomasin, että ihmiset voivat suhtautua esilläolemiseen, esiintymiseen erittäin aggressiivisesti ja katsovat sen olevan oikeus ylittää rajoja. Ap
Onpa tällä kertaa miellyttävä ja fiksu ap! Kauneus kertoo yleensä myös kauniista luonteesta T. Selfie-kommentoija
Olen sinut vanhenemisen kanssa, ja olen aina ollut tyytyväinen olemukseeni ja yhä olen vaikka ikää on 68 vuotta. Vanhenemista vastaan taisteleminen on hävitty taistelu. En meikkaa, pidän itseni ja asuni puhtaana, pidän kauniistä vaatteista. Herään joka aamu levänneenä ja iloisena, mutta jos huolet alkavat liikaa painaa ajatuksissa illalla nukkumaan mennessä, niin jaan niistä puolet pois.
Minä ja velipoika emme kumpikaan meikkaa. Mielestäni näytämme oikein hyviltä.
Vierailija kirjoitti:
Minä ja velipoika emme kumpikaan meikkaa. Mielestäni näytämme oikein hyviltä.
Kiva sana tuo velipoika :D Veli Puolikuukin taisi olla meikattu. En mitenkään paheksu meikkaavia miehiä, mutta vanhemmiten se ei yleensä näytä kovin hyvältä, vaikka poikkeuksiakin löytyy. Ja kukapa nyt tyylistään luopuisi. Persoona kestää osalla minkä tyylin tahansa ja silti näyttää hyvältä itseltään. Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen sinut vanhenemisen kanssa, ja olen aina ollut tyytyväinen olemukseeni ja yhä olen vaikka ikää on 68 vuotta. Vanhenemista vastaan taisteleminen on hävitty taistelu. En meikkaa, pidän itseni ja asuni puhtaana, pidän kauniistä vaatteista. Herään joka aamu levänneenä ja iloisena, mutta jos huolet alkavat liikaa painaa ajatuksissa illalla nukkumaan mennessä, niin jaan niistä puolet pois.
Kuulostaa suorastaan ihanteelliselta. Tunnistan tuosta monta asiaa kuten sen, että elämä muuttuu hyvällä tavalla yksinkertaiseksi ja levolliseksi, kun pystyy hallitsemaan omia ajatuksiaan (myös huolet) paremmin. Miten käytännössä jaat puolet pois? Onko se jotenkin symbolinen teko vai käytännön teko (esim. puhut niistä puolisolle)?
Yksi parhaista asioista vanhenemisessa on itselläni ollut se, että en juuri koskaan enää murehdi turhista asioista tai etukäteen. Ennen sellaiseen meni aivan liikaa aikaa. Ap
Alue: Aihe vapaa
Samanlainen flirtti nahkahousu olen viisikymppisenäkin, kuin kaksikymppisenä. Ehkä nyt rohkeampi ja siksi saan enemmän huomiota.