Onko raamattu sinusta Jumalan sanaa?

Vierailija kirjoitti:

Tämä esoteerinen haahuilija on verrattavissa Jobin ystävään ,joka näkee ja kuulee omiaan ja yrittää kannatella itseään.

Aika on kallista ,eikä kannata tuhlata sitä .

Jos tarkoitat minua, niin en haahuile, vaan tiedän, mistä puhun. On hyvin tärkeää kannatella itseään siinä mielessä, että ottaa vastuun itsestään ja toimistaan. 

Kyllä mutta kriittisyyskin perustuu asenteeseen.  Muutenkin vaikea tutkia täysin aukottomasti  tuhansien vuosien takaista elämänmenoa.  Miksi ihmiset jopa mielellään uskovat ja samastuvat  sen viestiin, on se  kysymys.  

Osa ihmisistä ei kykene ymmärtämään tai hyväksymään sitä tosiasiaa, että jonain päivänä tulee kuolema ja lakkaat olemasta. Esko Valtaoja puhui ns. annihilaatiopelosta, eli kyvyttömyydestä ymmärtää että voi itse lakata kokonaan olemasta.

Siksi tarvitaan kuoleman jälkeinen elämä. Sen ympärille onkin sitten ollut näppärää rakentaa jokin pelastusoppi, jolla saadaan ihmiset hallintaan. Kuten on saatukin.
 

On ihan järkeenkäypää uskoa siihen, että kuoleman myötä ihminen lakkaa olemasta. Se ei kuitenkaan ole totta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan sauvalla, niin että tämä kuolee hänen käsiinsä, lyöjää rangaistakoon. Jos orja kuitenkin elää päivän tai kaksi, älköön lyöjää rangaistako , sillä orja on hänen omaisuuttaan."

Raamatusta suora lainaus. Tämäkö on kenenkään mukaan moraalisesti oikein? On päivän selvää, että tämä kohta Raamatussa on moraaliton ja väärässä.

Käsittääkseni tuossa on kyse siitä, että jos orja pysyi hengissä päivän tai kaksi, isännän tarkoituksena tuskin oli tappaa. Ja se on jo omanlaisensa rangaistus, että isäntä menetti kallisarvoisen orjan. 

Tuotahan tuossa ajetaan takaa, mutta sen implikaatio on myös selvä. Mitä orjaan kohdistettuun väkivaltaan tulee, ainoastaan tarkoituksellinen surmaaminen on tuomittavaa. Mikään muu väkivalta ei ole, koska "onhan orja hänen omaisuuttaan".

"kuoleman myötä ihminen lakkaa olemasta. Se ei kuitenkaan ole totta. "

Mistä tiedät? Minusta on hyvin epärehellistä tehdä tuollaisia väitteitä asioista joista kukaan ei voi tietää lopullista totuutta. Vaikka oletettaisiin näin olevan niin et voi mitenkään tietää näin olevan. Vai etkö näe tätä ongelmaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan sauvalla, niin että tämä kuolee hänen käsiinsä, lyöjää rangaistakoon. Jos orja kuitenkin elää päivän tai kaksi, älköön lyöjää rangaistako , sillä orja on hänen omaisuuttaan."

Raamatusta suora lainaus. Tämäkö on kenenkään mukaan moraalisesti oikein? On päivän selvää, että tämä kohta Raamatussa on moraaliton ja väärässä.

Käsittääkseni tuossa on kyse siitä, että jos orja pysyi hengissä päivän tai kaksi, isännän tarkoituksena tuskin oli tappaa. Ja se on jo omanlaisensa rangaistus, että isäntä menetti kallisarvoisen orjan. 

Tuotahan tuossa ajetaan takaa, mutta sen implikaatio on myös selvä. Mitä orjaan kohdistettuun väkivaltaan tulee, ainoastaan tarkoituksellinen surmaaminen on tuomittavaa. Mikään muu väkivalta ei o

Orjan tarkoituksellinen surmaaminen on täysin hyväksyttävää jos hakkaa kepillä henkihieveriin niin, että kuolee vasta viikon päästä saamiinsa vammoihin. 

Vanhassa maailmassa oli yleensä muitakin karmeita tapoja. Esim tyttölapset jätettiin synnyttyään kadulle kuolemaan. Lasten ihmisarvo tuli vasta kristinuskon myötä. 

Vierailija kirjoitti:

Vanhassa maailmassa oli yleensä muitakin karmeita tapoja. Esim tyttölapset jätettiin synnyttyään kadulle kuolemaan. Lasten ihmisarvo tuli vasta kristinuskon myötä. 

Ei vaan kristinuskosta huolimatta.

"Älä laita sanoja suuhuni. En ole kkinä väittänyt mitään sen suuntaistakaan, että orjan kuoleminen olisi ollut suurempi vahinko tämän isännälle kuin orjalle itselleen. "

Kovin vaatimaton rangaistus oli sinusta oikeutettu koska omistaja menetti omaisuuttaan. Orjalle aiheutetusta vahingosta ei ollut niin väliä rangaista.

"Mitä orjaan kohdistettuun väkivaltaan tulee, ainoastaan tarkoituksellinen surmaaminen on tuomittavaa. Mikään muu väkivalta ei ole, koska "onhan orja hänen omaisuuttaan"."

Tiedätkö, millainen rangaistus vapaan ihmisen lyömisestä kepillä säädettiin silloin kun uhri vammautui? Tämä voi tulla järkytyksenä, mutta lyöjää ei rangaistu tällaisissakaan tapauksissa lainkaan. Sen sijaan lyöjä oli velvollinen maksamaan uhrilleen korvauksia ja huolehtimaan hänen parantumisestaan:

"Jos joku riidellessään lyö toista kivellä tai lapiolla, niin että tämä joutuu vuoteenomaksi mutta ei kuole vaan toipuu ja pystyy liikkumaan ulkosalla kepin varassa, niin lyöjää älköön rangaistako. Hänen tulee silti maksaa toiselle korvaus sairauden ajalta ja huolehtia hänen parantumisestaan." (2. Moos. 21:18-19)

Niin että kuinkas nyt suu pannaan? Rangaistuksen puuttuminen ei selvästi tarkoitakaan, että rikoksen uhri olisi arvoton! 

"Vanhassa maailmassa oli yleensä muitakin karmeita tapoja. Esim tyttölapset jätettiin synnyttyään kadulle kuolemaan. Lasten ihmisarvo tuli vasta kristinuskon myötä. "

Lapsilla ei ollut käytännössä sen kummempaa ihmisarvoa kristinuskossakaan kuin ennenkään sitä.

Ja nythän ei siis kiistellä siitä oliko ennen karmeita tapoja vaan siitä miten Jumala niiden suhtautui. Jumalan ei pitäisi olla mikään jonkun ajan kulttuurin tuotos vaan ikuinen ja kaikkitietävä täydellisen moraalin lähde.

Jos hänen moraalinsa vaikuttaa Raamatussa olevan lähinnä sen ajan yleisen kulttuurin ja tapojen mukainen, se kyllä poistaa aika tehokkaasti häneltä kaiken jumalallisen erityisyyden.

Vierailija kirjoitti:

"Mitä orjaan kohdistettuun väkivaltaan tulee, ainoastaan tarkoituksellinen surmaaminen on tuomittavaa. Mikään muu väkivalta ei ole, koska "onhan orja hänen omaisuuttaan"."

Tiedätkö, millainen rangaistus vapaan ihmisen lyömisestä kepillä säädettiin silloin kun uhri vammautui? Tämä voi tulla järkytyksenä, mutta lyöjää ei rangaistu tällaisissakaan tapauksissa lainkaan. Sen sijaan lyöjä oli velvollinen maksamaan uhrilleen korvauksia ja huolehtimaan hänen parantumisestaan:

"Jos joku riidellessään lyö toista kivellä tai lapiolla, niin että tämä joutuu vuoteenomaksi mutta ei kuole vaan toipuu ja pystyy liikkumaan ulkosalla kepin varassa, niin lyöjää älköön rangaistako. Hänen tulee silti maksaa toiselle korvaus sairauden ajalta ja huolehtia hänen parantumisestaan." (2. Moos. 21:18-19)

Niin että kuinkas nyt suu pannaan? Rangaistuksen puuttuminen ei selvästi tarkoitakaan, että rikoksen uhri olisi arvoton! 

Sama kohta muuten koskee myös orjaansa lyövää isäntää. Lyöjä oli velvollinen maksamaan uhrilleen korvauksen ja huolehtimaan hänen parantunisestaan täysin riippumatta siitä, oliko hän lyönyt vapaata ihmistä vai omaa tai jonkun muun orjaa.

Uudentestamentin aikaan on 30-50% yhteiskunnan työpanoksesta ollut vielä orjatyövoimaa.

Aika nopeasti se  työmuoto  on siitä  alasajettu.

Vierailija kirjoitti:

"kuoleman myötä ihminen lakkaa olemasta. Se ei kuitenkaan ole totta. "

Mistä tiedät? Minusta on hyvin epärehellistä tehdä tuollaisia väitteitä asioista joista kukaan ei voi tietää lopullista totuutta. Vaikka oletettaisiin näin olevan niin et voi mitenkään tietää näin olevan. Vai etkö näe tätä ongelmaa?

Minä tiedän. En valehtele. Minulla on oikeaa tietoa, jonka olen ansainnut ja saanut Jumalan armosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhassa maailmassa oli yleensä muitakin karmeita tapoja. Esim tyttölapset jätettiin synnyttyään kadulle kuolemaan. Lasten ihmisarvo tuli vasta kristinuskon myötä. 

Ei vaan kristinuskosta huolimatta.

 

Ennen kristinuskon sanomaa ihminen oli olemassa vasta kun hänet hyväksyttiin perheenjäseneksi.

Sitä ennen hänet heitettiin pois. 

"Sama kohta muuten koskee myös orjaansa lyövää isäntää. Lyöjä oli velvollinen maksamaan uhrilleen korvauksen ja huolehtimaan hänen parantunisestaan täysin riippumatta siitä, oliko hän lyönyt vapaata ihmistä vai omaa tai jonkun muun orjaa."

Ei koske, vaan jos orjalleen aiheutti (pysyvän) vamman, oli orja päästettävä vapaaksi.

Tää on totta rooma.8:2 

"Niin että kuinkas nyt suu pannaan? Rangaistuksen puuttuminen ei selvästi tarkoitakaan, että rikoksen uhri olisi arvoton! "

Se että näin tapahtui joissain tapauksessa jossa uhri oli "vapaa mies" ei mitenkään poista sitä että vastaavaa velvollisuutta ei ollut jos uhri oli orja. Itse asiassa se jälleen vain vahvistaa eroa vapaan ihmisen ja orjan välillä.

Orja oli paljon arvottomampi kaikin tavoin kuin vapaa ihminen.

Tämäkin totta  fil. 3:2

"Tiedätkö, millainen rangaistus vapaan ihmisen lyömisestä kepillä säädettiin silloin kun uhri vammautui? Tämä voi tulla järkytyksenä, mutta lyöjää ei rangaistu tällaisissakaan tapauksissa lainkaan. Sen sijaan lyöjä oli velvollinen maksamaan uhrilleen korvauksia ja huolehtimaan hänen parantumisestaan:

"Jos joku riidellessään lyö toista kivellä tai lapiolla, niin että tämä joutuu vuoteenomaksi mutta ei kuole vaan toipuu ja pystyy liikkumaan ulkosalla kepin varassa, niin lyöjää älköön rangaistako. Hänen tulee silti maksaa toiselle korvaus sairauden ajalta ja huolehtia hänen parantumisestaan." (2. Moos. 21:18-19)

Niin että kuinkas nyt suu pannaan? Rangaistuksen puuttuminen ei selvästi tarkoitakaan, että rikoksen uhri olisi arvoton!"

Ja kun luetaan vähän eteenpäin:

"Mutta jos muuta vahinkoa tapahtuu, annettakoon henki hengestä, silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta, palovamma palovammasta, haava haavasta, ruhje ruhjeesta. Jos joku lyö orjaltaan tai orjattareltaan silmän sokeaksi, hän päästäköön tämän vapauteen hyvitykseksi silmästä. Jos hän lyö orjaltaan tai orjattareltaan hampaan suusta, hän päästäköön tämän vapauteen hyvitykseksi hampaasta."

Paljon selkeämmin ei voi orjan ja vapaan eriarvoisuutta ilmaista. Onnea matkaan sokealle vapautetulle orjalle.

"Sama kohta muuten koskee myös orjaansa lyövää isäntää."

Ei koska. Nämä eivät ole yhtä aikaa voimassa olevia lakeja vaan orjien kohtelua koskivat ne lait joissa mainittiin orjat ja muiden kohtelua koskevat lait koskivat muita ihmisiä.

Sehän juuri on se koko pointti että orjuus vei ihmisiltä paljon tavallisia ihmisiä suojaavia oikeuksia koska orja oli omaisuutta, ei niinkään ihminen.