Miten saada lapsi reippaaksi ja sinnikkääksi?

Vierailija kirjoitti:

Oikeastiko pitää olla joku diagnoosi, jos ei välitä jostain vaeltamisesta tai räntäsateella pihalla leikkimisestä?

Voi olla, jos asia alkaa jo haitata elämää (että ei pysty tekemään mitään hieman epämiellyttävää) 

Voi olla herkempi hermojärjestelmä, jolloin pienikin epämukavuus tuntuu suurelta verrattuna reippaan yksilön kokemusmaailmaan, ja se tuntemus on ihan tosiasia sille henkilölle itselleen. 

Tykkää kuitenkin piirtää, onhan se paljon parempi kuin puhelimen tuijottaminen. Jotkut lapset eivät syökää  jollei nenän alla ole jotain läppäriä tai tablettia, jota seuraa.

Tuttu "kasvattaa" lastaan toisenlaiseksi ja luonteiseksi kun lapsi luonteeltaan on ja sukulaisena koetan vihjailla että lapsi on syntynyt nyt vaan tuollaiseksi kun on.

Onko oikein että äiti tökkii pulskaa pientä lasta peppuun sormellaan kun lapsi leikkii lähellä? Minusta ei.

Vierailija kirjoitti:

Onko oikein että äiti tökkii pulskaa pientä lasta peppuun sormellaan kun lapsi leikkii lähellä? Minusta ei.

?? 

Fullmetal Jacket -elokuvan ensimmäisestä puolikkaasta, tai sanotaan kolmasosasta mallia.

Mieti hetki omaa persoonallisuuttasi. Ja mieti sitten, pystyisitkö muuttamaan sen päinvastaiseksi? Ja jos sinä et pysty siihen, miten ihmeessä lapsi pystyisi?

Lapsesi voi olla herkkä/introvertti jne. Siis VOI olla.

Itse koen ihanaksi jos lapsi on rauhallinen. Se on helppoa. :D 

Kyllä kaikilla on vahvuutensa ja on tärkeää ettää lapsi on rakastettu itsenään.

Oikealla tyylillä hyvinkin erilaisia lapsia voi kyllä motivoida. Positiivisuus auttaa.

Miksi lapsi ei kelpaa omana rauhallisena itsenään? Ei jännityksen etsimisessä ole mitään hienoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vaihda lapsen perimä

Minä ja lapsen isä ollaan molemmat reippaita ja sinnikkäitä tyyppejä, jotka tykkää ulkoilla ja jopa harrastaa vaellusretkeilyä säässä kuin säässä vähät sateista ja epämukavuuksista välittämättä. Muutenkin olemme sellaisia, että meitä ei pikkuasiat hetkauta. Mikään esim. retkeily tämän lapsen kanssa vain ei onnistu, ellei ole aivan täydellinen sää ja silloinkin vain pikkumatka, koska kuulemma kenkä painaa tai sukka on epämukavasti tai takki kinnaa tai väsyttää tai aurinko häikäisee tai hiuksissa on olo (!) tai mitä vain vastaavaa pientä. Kieltäytyy kulkemasta ja ei tuon ikäistä nyt voi enää väkisin kantaakaan ja nauttia itse siinä muka retkeilystä. Ap

Aikuisten oikeasti olet pakottamassa lapsen joka ei pidä vaeltamisesta niin vaeltamaan säässä kuin säässä?!! Sen sijaan että pakotat lastasi asioihin joista hän ei pidä, mitä jos itse joustaisit ja tekisitte niitä asioita joista hän pitää. Esim se piirtäminen niin piirtäkää yhdessä jne keksikää tekemistä tämän ympärille. Tuo sinunkin lapsesi joutuu todennäköisesti tekemään joka päivä monia arkipäiväisiä asioita esim koulussa joista ei pidä ja sitten vielä vapaalla vanhemmatkin vaativat lisää tälläisien tekemistä josta hän ei pidä. 

Se että teille on tullut tälläinen lapsi joka ei pidä sun ja miehesi harrastuksista eli ulkoilusta on sen vuoksi että sä opit joustamaan ja ymmärtämään erilaisuutta. jos pakotat lapsen vaeltamaan kanssanne niin hän tulee todennäköisesti vihaamaan tätä harrastusta intohimolla ja mahdollisesti vanhempiaan jotka ovat hänet tähän vapaa ajallaan pakottaneet. Tsiisus ettekö ymmärrä että lapsen super taito on se piirtäminen josta hän nauttii. Itse hankkisin tälläiselle lapselle graafiset ohjelmat jotta hän pääsisi kunnolla harjoittelemaan ja iloitsisin kun näkisin hänet ikionnellisena. Hänestähän saattaa tulla vaikka tulevaisuuden luova artisti. 

Hieman samaistuin aloitukseen, mutta tuon reippaan/sinnikkään voi ja pystyy tämän keskustelun perusteella tulkitsemaan eri tavoin. Mulla sama ikäinen lapsi ja häneltä puuttuu tämä sinnikkyys ja kunnianhimo. Asenne on sitä, että mikäli ei osaa mielestään jotain niin sitten ei kannata tai halua yrittääkään. Jos osaa vähänkin jotain niin ei halua paneutua, harjoitella tai kehittyä yhtään lisää. Siinä on huonot lähtökohdat harrastella mitään. Kyllä minusta olisi hyvä, jos saisi lapsen epämukavuus alueelle ja ymmärtämään että asioiden eteen pitää nähdä vaivaa. Kaikki ei voi aina vaan olla helppoa ja hauskaa. Huolettaa että tulee olemaan pitkä ja kivinen tie sillä asenteella opiskelu ja työelämä. 

Vierailija kirjoitti:

Onko oikein että äiti tökkii pulskaa pientä lasta peppuun sormellaan kun lapsi leikkii lähellä? Minusta ei.

 

Tuohan on kiusantekoa ja ilkeilyä.

Vierailija kirjoitti:

Onko oikein että äiti tökkii pulskaa pientä lasta peppuun sormellaan kun lapsi leikkii lähellä? Minusta ei.

Tulee mieleen onko äiti ihan ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehumalla onnistumisesta, innostamalla, motivoimalla. Kehuista syntyy positiivinen kierre oma-aloitteisuuteen. Kuinka mahtava olo tuleekaan kun saa jotain tehtyä - varsinkin silloin kun ei olisi millään jaksanut. Sen kertominen myös ääneen, että ihan mahtavaa kun sait tehtyä vaikkei kiinnostanutkaan. 

 

Itse opin pienenä "reippaaksi" mm. marjojen poimimisella: kehuttiin ylitsevuotavasti ensin kipon täyteen saamisesta ja pikku hiljaa se kasvoi näyttämisen haluksi, sisuksi ja toi itsevarmuutta (pystyn tavoitteeseen) ja sai ponnistelemaan päämäärien eteen.

 

Omat lapset olivat reippaita marja poimijoita alle kouluikäisenä, eivät enää vuosiin ole suostuneet menemään metsään. Lapsen ikä ja luonne vaikuttaa myös siihen mistä hän pitää. 

No niinpä olin minäkin ala-aste ikäisenä ja sen alle. Ja 40+ iässä taas uudelleen..

Hyvä luoja! Anna piirtää. Ei se ole huono piirre ihmisessä. Miksi pitää olla reipas joka sään urheilija? Mitä tavoiteltavaa siinä on? 

Sinä sen sijaan kuulostat todella rasittavalta ja painostavalta 

Hah, lapsi siis ON sinnikäs ja motivoitunut kun kyseessä on piirtäminen, ehkä hän on siinä myös lahjakas? Ymmärrän pettymyksen, kun perheelle ei muodostunutkaan yhteistä harrastamisen iloa ulkoilusta. Mutta lapsihan siis on sinnikäs ja reipas, kun saa toteuttaa omaa motivaatiotaan.

Oma lapseni nimenomaan halusi aloittaa retkeilyn (vaikken itse välittäisi) ja nauttii siitä kovin. Toinen lapseni ei nauti siitä yhtään, vaan mieluummin tekee palapelejä, rakentelee legoilla, piirtää, tekee kaikenlaista koordinaatiota, organisointia ja suunnittelua vaativaa. Retkeilijälapsi on enemmän fyysinen tekijä, ei ole tainnut kertaakaan elämässään tehdä palapeliä loppuun. Hänen lempipäivänsä on sellainen, että olemme koko päivän ulkona, koko ajan liikkeessä. Jos pitäisi pohtia, kumpi on määrätietoinen, sinnikäs ja menee mukavuusalueensa ulkopuolelle, niin ehdottomasti se rakentelija. Tuo ikiliikkuja tavallaan välttelee asioiden äärelle pysähtymistä.

Koeta vaikuttaa lapseesi laulamalla tätä ärsyttävän ylireipasta, tarkoitan siis innostavan kannustavan puhdikasta, laulua hänelle

Meillä hyvät retkieväät sai lapset jaksamaan retkeilyä. Ja lenkkien pituus pitää olla sopiva. 

Kauhea katsoa, kun liian pieniä lapsia raahataan jollekin pururata hiihtolenkille, josta ei voi kääntyä takaisin, vaan pitää jaksaa koko parin kilometrin lenkki. Ei mitään järkeä!

Vanhemmat vei meitä vuoden ympäri mökille ja vitsit, kun inhosin sitä. 
En ole käynyt sen jälkeen mökillä, kun sain itse päättää.

Jos vanhemmat haluavat tehdä patikointiretkiä, panostakaa aikaan. Lyhyt on myös ihan yhtä hyvä. 
Kollega meni naimisiin ja häämatkalle lähti lappiin vaeltamaan. 10 v myöhemmin 3 lapsen äitinä kyllästyi lopulta narinaan.

Mm lapset pyysivät joulupukilta ei mennä lappiin