Mitä käsityön opetukselle on tapahtunut?

Kouluun tarvitaan takaisin kansalaistaito eikä se ole sukan neulomista: lattiakaivon puhdistus, pakastimen sulatus ja jääkaapin pesu, ikkunoiden pesu, yleensä siivoaminen, napin neulominen, polkupyörän kumin paikkaaminen ja renkaan vaihto,yleisimpien työkalujen käyttö mm.huonekalun kokoamiseen ja muut pienet huoltotyöt jne. Nämä kaikille oppilaille yläkoulussa jossain vaiheessa. 

Vierailija kirjoitti:

Kouluun tarvitaan takaisin kansalaistaito eikä se ole sukan neulomista: lattiakaivon puhdistus, pakastimen sulatus ja jääkaapin pesu, ikkunoiden pesu, yleensä siivoaminen, napin neulominen, polkupyörän kumin paikkaaminen ja renkaan vaihto,yleisimpien työkalujen käyttö mm.huonekalun kokoamiseen ja muut pienet huoltotyöt jne. Nämä kaikille oppilaille yläkoulussa jossain vaiheessa. 

Nykyään noihin kaikkiin löytyy ohjeet YouTubesta. Tärkeämpää on perusmotoriikka, jolla noita hommia tehdään. Eli se kaunokirjoitus ja saksilla leikkaus ja muovailu.

Kolmannella luokalla tehtiin tyynynpäällinen, johon neulottiin tilkkuja ja virkattiin ympyrä leijonan pääksi. Päähän kirjailtiin silmät ja suu ja palat neulottiin käsin kiinni kankaaseen ja itse päällinen ommeltiin koneella ja myös vetoketju ommeltiin. Ei tällaisia projekteja varmaan enää tehdä? 

Mulle ei ainakaan käsityötunneista ollut mitään hyötyä. Osaan ommella napin yhtä surkeasti nyt kuin silloinkin. Onneksi muut aineet maistui ja nyt on sen verran hyvä palkka, että kun jokin hajoaa, voin vaan ostaa uuden.

"Kävin peruskoulun Pohjois-Suomessa 80-luvulla, eikä ollut ongelmaa ottaa teknistä käsityötä. Omalla luokallani puolet tytöistä valitsi teknisen. Eikä  kukaan naureskellut meille. Yksikään poika ei kuitenkaan valinnut tekstiiliä.

Ikävää jos vielä tällä vuosituhannella on jossain jaettu käsityöryhmät sukupuolen mukaan."

Meillä ei saanut Pohjois-Suomessa valita vielä 90-luvullakaan teknisen/tekstiilityön väliltä. Tytöt meni tekstiilitöihin ja pojat teknisiin.  Pienehkö kunta oli kyseessä, että en tiedä vaikuttiko se asiaan. Ehkä ne ajatteli että siitä tulee kiusaamista tai muita ongelmia, jos joku vuosi vain yksi tyttö haluaakin poikien sekaan tekniseen tai yksi poika tyttöjen sekaan tekstiilitöihin.

Tapahtunut sama, mitä kaikelle muullekin opetukselle on tapahtunut, täysi romahdus!

Vierailija kirjoitti:

Kouluun tarvitaan takaisin kansalaistaito eikä se ole sukan neulomista: lattiakaivon puhdistus, pakastimen sulatus ja jääkaapin pesu, ikkunoiden pesu, yleensä siivoaminen, napin neulominen, polkupyörän kumin paikkaaminen ja renkaan vaihto,yleisimpien työkalujen käyttö mm.huonekalun kokoamiseen ja muut pienet huoltotyöt jne. Nämä kaikille oppilaille yläkoulussa jossain vaiheessa. 

Kyllä mä osaan nuo kaikki. Mun vanhemmat opetti. Pitääkö kaiken opin tulla koulusta?

Muistan että ala-asteella käsitöissä piti virkata ainakin patalappu. Se mun patalappu oli aivan kauhea. Se vain virkatessa kapeni ja kapeni. Siitä tuli lopulta aika lailla kolmion muotoinen, vaikka neliö piti tulla 😂 Onneksi osaan aikuisena hieman paremmin tehdä tekstiilitöitä.

Kouluun tarvitaan takaisin kansalaistaito eikä se ole sukan neulomista: lattiakaivon puhdistus, pakastimen sulatus ja jääkaapin pesu, ikkunoiden pesu, yleensä siivoaminen, napin neulominen, polkupyörän kumin paikkaaminen ja renkaan vaihto,yleisimpien työkalujen käyttö mm.huonekalun kokoamiseen ja muut pienet huoltotyöt jne. Nämä kaikille oppilaille yläkoulussa jossain vaiheessa. 

Itse asiassa teknisessä työssä opetetaan pyöränkumin paikkaaminen ja pyörän huoltoa jos kuka se on valinnut. Napin ompelu opetetaan teknisessä työssä. Kotitalouden oppimäärässä käydään läpi kodin siivoustyöt mukaanlukien ikkunoiden pesu, lattiakaivon puhdistus ja pakastimen sulatus. Meillä oli kotitehtävänä mm. Pestä koneellinen pyykkiä kotona ja siitä piti olla vanhemman allekirjoitus että homma on tehty. 🤠

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos opetuksen laatu on siitä kiinni ettei kouluilla ole varaa materiaaleihin, niin eikö  ne materiaalit vois ostaa vanhemmat? Meidän yläasteella 90-luvulla käytiin ostamassa kangas kauluspaitaan itse.  Jos oikein muistan, niin myös langat lapasiin ja sukkiin ostettiin itse. Ainoa minkä sai koululta oli räsyt räsymaton tai poppanan kutomista varten. 

 

Eri kouluissa on muuten ilmeisesti ollut erilaiset opetukset käsitöissä, kun me ei ainakaan silloin 90-luvulla tehnyt ala-asteella vielä mitään lapsia tai sukkia, mutta sitten seiskaluokan ohjelmaan kului sekä sukat että lapaset, tuo kauluspaita ja joko lyhyt räsymatto tai poppana kangaspuilla.

 

 

Aika monen koulun käsityöluokassa olen käynyt. En ole nähnyt peruskoulun käsityöluokassa kangaspuita kuin yhdessä koulussa ja nyt ensimmäisen kerran luen, että niitä olisi jossakin koul

 

 

Kyllä meilläkin kudottiin pieni maton pätkä seiskalla. Ne kangaspuut ei olleet kyllä luokassa esillä, että niitä ei ensisilmäyksellä nähnyt. Ne oli sellaisessa pienessä sivuhuoneessa, jossa oli myös mm. pukukoppi vaatteiden sovitusta varten. 

Höh. Ei onnistunut lainaus vaikka kuinka painelin enteriä ennen omaa vastausta. Meni samaan pötköön oma vastaus.

Vierailija kirjoitti:

Kouluun tarvitaan takaisin kansalaistaito eikä se ole sukan neulomista: lattiakaivon puhdistus, pakastimen sulatus ja jääkaapin pesu, ikkunoiden pesu, yleensä siivoaminen, napin neulominen, polkupyörän kumin paikkaaminen ja renkaan vaihto,yleisimpien työkalujen käyttö mm.huonekalun kokoamiseen ja muut pienet huoltotyöt jne. Nämä kaikille oppilaille yläkoulussa jossain vaiheessa. 

 

 

Itse asiassa teknisessä työssä opetetaan pyöränkumin paikkaaminen ja pyörän huoltoa jos kuka se on valinnut. Napin ompelu opetetaan teknisessä työssä. Kotitalouden oppimäärässä käydään läpi kodin siivoustyöt mukaanlukien ikkunoiden pesu, lattiakaivon puhdistus ja pakastimen sulatus. Meillä oli kotitehtävänä mm. Pestä koneellinen pyykkiä kotona ja siitä piti olla vanhemman allekirjoitus että homma on tehty. 🤠

Vau. Tuollainen opetus olisi saanut olla jo 60-luvulla kotitaloudessa, kun esim. minun isä ei ole koskaan osannut siivota eikä pestä pyykkiä ollenkaan.

Mun mielestä koulun tilanne on surkea. Kaikessa mennään heikoimman mukaan. Kun Veeti-Yersinia ei osaa vielä kertotaulua, ei voi kukaan mukaan oppia enempää. Käsityö, matematiikka, äidinkieli.... kaikessa on oppimistulos heikentynyt.  Lapset ei jaksa juosta sataa metriä ja ahdistuvat ilman kännykkää. Mitään ei saa vaatia, ettei uniikkiunto mieltään pahoita. 

Opettajat ovat loppuun palaneita, kun luokassa on tavallisten oppilaiden lisäksi jokunen häirikkö ja muuten vaan erityinen. Jokaisen yksilölliset tarpeet on joka käänteessä otettava huomioon. Tavikset kärsivät mutta kuria ei saa pitää. Varmasti esim puukässässä rajoittaa, kun aadeehoodeearttu kaltaisensa kaverin kanssa osallistuu tunnille, kun ihan mitä tahansa voi tapahtua. Siinä tuskin on opetussuunnitelma mielessä, kun yrittää pitää oppilaat vahingoittumattomana seuraavat hetket.

Jotaun tarttis tehdä. Pikaisesti.

Minä olen ollut siinä luulossa, että Suomessa on ollut jo jostain 70-luvulta asti hyvin tarkat opetusuunnitelmat, että mitä minkäkin luokan eri aineiden opetuksessa opetetaan. Eli myös käsitöissä, ja että on saatava valita teknisen ja tekstiilityön väliltä. Mutta näköjään on eri kouluissa ollut hyvin eri mahdollisuudet ja vaatimukset ympäri Suomea. 

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä koulun tilanne on surkea. Kaikessa mennään heikoimman mukaan. Kun Veeti-Yersinia ei osaa vielä kertotaulua, ei voi kukaan mukaan oppia enempää. Käsityö, matematiikka, äidinkieli.... kaikessa on oppimistulos heikentynyt.  Lapset ei jaksa juosta sataa metriä ja ahdistuvat ilman kännykkää. Mitään ei saa vaatia, ettei uniikkiunto mieltään pahoita. 

Opettajat ovat loppuun palaneita, kun luokassa on tavallisten oppilaiden lisäksi jokunen häirikkö ja muuten vaan erityinen. Jokaisen yksilölliset tarpeet on joka käänteessä otettava huomioon. Tavikset kärsivät mutta kuria ei saa pitää. Varmasti esim puukässässä rajoittaa, kun aadeehoodeearttu kaltaisensa kaverin kanssa osallistuu tunnille, kun ihan mitä tahansa voi tapahtua. Siinä tuskin on opetussuunnitelma mielessä, kun yrittää pitää oppilaat vahingoittumattomana seuraavat hetket.

 

Jotaun tarttis tehdä. Pikaisesti.

Jep. Pitäis olla varmasti viimeistään yläkoulussa eri tasoisille oppilaille omat ryhmänsä. Edes kaksi tasoryhmää joka aineessa. Vaikka arvosanan 8-10 oppilaat ja arvosanan 5-7 oppilaat. Taso määräytyisi siis sen mukaan mitä on saanut alakoulussa arvosanaksi kustakin aineesta. Eli joku saattaisi olla edistyneempien ryhmässä vaikka matematiikassa, mutta heikompien ryhmässä vaikka liikunnassa. Tosin valitettavasti myös tulevien arvosanojen täytyisi määräytyä ryhmän mukaan, sillä heikompien ryhmässä ei voisi opettaa kaikkia niitä asioita mitä vaadittaisiin arvosanoihin 8-10.  Toki halukkaille voisi antaa vaativampia lisätehtäviä ja heikomman tason ryhmästä pitäisi sitten olla mahdollisuus päästä myöhemmin edistyneempien ryhmään esim. osoittamalla kehittyneet taidot noilla lisätehtävillä. Mutta ei tuollaiseen taida olla rahaa Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Mulle ei ainakaan käsityötunneista ollut mitään hyötyä. Osaan ommella napin yhtä surkeasti nyt kuin silloinkin. Onneksi muut aineet maistui ja nyt on sen verran hyvä palkka, että kun jokin hajoaa, voin vaan ostaa uuden.

Saanko arvata? Et oppinut myöskään kertotauluja etkä englannin persoonapronomineja?

No... Nykyään "pehmeitä materiaaleja" saattaa opettaa henkilö, joka ei osaa langoittaa edes konetta. Taso on romahtanut täysin niin opetuksessa kuin oppilaissakin.

Käsitöistä tuli pelkkää askartelua ja kukaan ei opi enää yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ollut siinä luulossa, että Suomessa on ollut jo jostain 70-luvulta asti hyvin tarkat opetusuunnitelmat, että mitä minkäkin luokan eri aineiden opetuksessa opetetaan. Eli myös käsitöissä, ja että on saatava valita teknisen ja tekstiilityön väliltä. Mutta näköjään on eri kouluissa ollut hyvin eri mahdollisuudet ja vaatimukset ympäri Suomea. 

 

On ne suunnitelmat. Mutta ei niitä suunnitelmia välttämättä noudateta. Esim oman lapsen luokalla jäi monesta aineesta käymättä läpi paljon, kun aikaa meni ties mihin ryhmäytymisleikkimiseen. 

Vaikuttais ketjun silmäilyn perusteella vähän siltä että 19070-2000-luvun seiskaluokan tekstiilityön opetussuunnitelmaan on kuulunut joko sukat tai lapaset ja paitapusero tai vastaava ompelutyö. Vaativammat opettajat on sitten teettäneet vissiin enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Kouluun tarvitaan takaisin kansalaistaito eikä se ole sukan neulomista: lattiakaivon puhdistus, pakastimen sulatus ja jääkaapin pesu, ikkunoiden pesu, yleensä siivoaminen, napin neulominen, polkupyörän kumin paikkaaminen ja renkaan vaihto,yleisimpien työkalujen käyttö mm.huonekalun kokoamiseen ja muut pienet huoltotyöt jne. Nämä kaikille oppilaille yläkoulussa jossain vaiheessa. 

 

 

Itse asiassa teknisessä työssä opetetaan pyöränkumin paikkaaminen ja pyörän huoltoa jos kuka se on valinnut. Napin ompelu opetetaan teknisessä työssä. Kotitalouden oppimäärässä käydään läpi kodin siivoustyöt mukaanlukien ikkunoiden pesu, lattiakaivon puhdistus ja pakastimen sulatus. Meillä oli kotitehtävänä mm. Pestä koneellinen pyykkiä kotona ja siitä piti olla vanhemman allekirjoitus että homma on tehty. 🤠

Jos on kerran pessyt ikkunan seiskaluokalla, niin ei sitä muista enää kun on 25, ellei aina välillä toista oppimaansa. Hyvä, että asioita käydään läpi koulussa. On kuitenkin yksilön vastuulla pitää huoli, että oppeja käytetään ja syvennetään. Oikeasti on noloa, jos kotoa pois muuttanut ei tajua putsata lattiakaivoa tai soittaa hätäkeskukseen, kun tulee sähkökatko. Siinä ei pelasta, että osaa kutoa kirjoneulesukat.