Lue keskustelun säännöt.
Mitä käsityön opetukselle on tapahtunut?
Ennen ala-asteen käsityötunnilla tehtiin sukat, lapaset tai vähintään myssy. Nyt sukkia ei tee kukaan, vaan kotiin tuodaan pikkuinen tilkku tai neulottu pallo.
Yläkoulusta kotiin ei tule enää palloakaan, sillä suurimmalla osalla käsityönopetusta ei ole 7.-luokan jälkeen lainkaan. Mitä käsityönopetukselle on tapahtunut?
Kommentit (287)
No jos haluat esimerkiksi entisöidä tuolin, jossa on pehmuste, tarvitset sekä teknisen että tekstiilikässän taitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Virkatessa muutenkin oli erilaisia silmukan kohtia, joihin potentiaalisesti langan olisi voinut työntää. Back loop, front loop... joskus molemmat... Vaan selitettiinkö näitä ikinä koulussa? Ei. :) Myös se, että miten vedät langan, voi vaikuttaa ilmeeseen paljon, kiedotko sen, vedätkö suoraan.
Ei myöskään selitetty, miten silmukoita lasketaan. Ei käytetty silmukkamerkkiä. Ei näytetty asioita kuin kerran.
Lainaan vain osan, mutta koko tekstisi on niin totta. Tai ehkä muissa kouluissa oli parempi meininki, mutta omassa koulussani oli sama tyyli, että mitään ei selitetty kunnolla. Piti vaan heti osata kun opettaja ylimalkaisesti sanoi jonkun asian.
Mulla ei ala-asteella ollut edes osaavaa kässänopettajaa. Ylemmän luokan hirviöopettaja piti kässäntunnit. Ikuisesti muistan, kun kotona oli pitänyt kutoa lapasta. Mä kun osasin kutoa ennen kuin lukea (kiitos mummu!), niin lapanen oli edennyt "liikaa" oprttajan mielestä. Opettaja otti puikot pois ja purkasi ison pätkän samalla huutaen, että ei sitä äidille pitänyt antaa kudottavaksi. Ah, ihana muisto. Kun siinä sitten itku kurkussa poimin silmukat ja aloin kutoa lapasta uudelleen, niin voitonriemuinen ilme opettajan kasvoilla happani, kun osasinkin kutoa sujuvasti. Taidettiin olla nelosella.
En jaksa lukea koko ketjua mutta onko kukaan maininnut oikeaa syytä?
Valinnaisaineiden tuntimäärää vähennettiin samalla kun ruotsin opintoja lisättiin. Rkp sai läpi tämän
2024 alkaen B1-kieltä opetetaan kaksi vuosiviikkotuntia alakoulussa, kaksi vuosiviikkotuntia 7. luokalla ja kolme luokilla 8-9.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua mutta onko kukaan maininnut oikeaa syytä?
Valinnaisaineiden tuntimäärää vähennettiin samalla kun ruotsin opintoja lisättiin. Rkp sai läpi tämän
2024 alkaen B1-kieltä opetetaan kaksi vuosiviikkotuntia alakoulussa, kaksi vuosiviikkotuntia 7. luokalla ja kolme luokilla 8-9.
Ja ruotsihan tuli pakolliseksi jo kutoselle vuonna 2016 mutta tuon jälkeen tuntimäärää on lisätty.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua mutta onko kukaan maininnut oikeaa syytä?
Valinnaisaineiden tuntimäärää vähennettiin samalla kun ruotsin opintoja lisättiin. Rkp sai läpi tämän
2024 alkaen B1-kieltä opetetaan kaksi vuosiviikkotuntia alakoulussa, kaksi vuosiviikkotuntia 7. luokalla ja kolme luokilla 8-9.
Ja huomatkaa että ruotsia opetetaan yläkoulussa peräti 8 vuosiviikkotuntia kun A1-kieltä (yleensä englanti) vain 7. Ollaanko Suomessa oikeasti sitä mieltä että ruotsi on tärkeämpi kuin englanti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua mutta onko kukaan maininnut oikeaa syytä?
Valinnaisaineiden tuntimäärää vähennettiin samalla kun ruotsin opintoja lisättiin. Rkp sai läpi tämän
2024 alkaen B1-kieltä opetetaan kaksi vuosiviikkotuntia alakoulussa, kaksi vuosiviikkotuntia 7. luokalla ja kolme luokilla 8-9.
Ja huomatkaa että ruotsia opetetaan yläkoulussa peräti 8 vuosiviikkotuntia kun A1-kieltä (yleensä englanti) vain 7. Ollaanko Suomessa oikeasti sitä mieltä että ruotsi on tärkeämpi kuin englanti?
Lähtökohtaisesti suomalaislasten englanninkielen osaaminen yläasteella on todella hyvällä tasolla. Mun mielestä jako kielten välillä on siksi aivan hyvä näin.
En muista mitään tuollaista kouluajoiltani 60 ja 70-luvulla. Jotain patalappuja tehtiin. Ei kudottu tai virkattu mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun aikanani (nyt olen 50-v nainen) ei tehty silloin paljoa mitään. Sai tehdä, mitä halusi. Mä tein Barbielle vaatteita, ja itselleni kello hameen ja tuuli puvun yläosan. Siinä välissä olin puutöissä. Mulla on vieläkin yksi pieni jakkara siltä ajalta käytössä......silloin tehtiin mm shakkilauta ja NS nappulat, sellainen mikä lie, jolla pystyi kurkistamaan jostakin piilosta. Siinä oli 2 peiliä. Mukava laite. Ja vaikka mitä.
Kasarina ala-asteella oli molempia mutta poikana teknistä puolta pääasiassa. Tehtiin koristeellisia seinäpeilin kehyksiä, maustehyllykköjä, äitienpäivälahjoja. Opeteltiin puukonkäytöt, osasin käyttää jo aiemminkin, höylät ym. Oli myös kaasuhitsaukseen tutustumista. Opettaja oli vanhan liiton leppoisa mies. Hänestä pidettiin. Oli tekstiiliäkin jokunen tunti. Opeteltiin neulomaan ja ompelukoneen käyttö, mikä ei syystä jostakin itselläni sujunut. Onnistuin takkuamaan koneen solmuun. Tekstopettajatar oli parimetrinen laiha kuiva opettajatar, jolla oli kärsimätön pinna. Saattoi välillä tiuskaista jollekin, minullekin, jotakin ikävää työnjäljestä. En sitä neulosta saanut aina suoraviivaan mutta eipä tuo tekstiilipuoli yhtään kiinnostanutkaan, toisin kuin näin jälkeenpäin aikuisena. Neula ja lanka ovat pysyneet käsissä. Tehnyt juttuja nahasta ja kankaasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun aikanani (nyt olen 50-v nainen) ei tehty silloin paljoa mitään. Sai tehdä, mitä halusi. Mä tein Barbielle vaatteita, ja itselleni kello hameen ja tuuli puvun yläosan. Siinä välissä olin puutöissä. Mulla on vieläkin yksi pieni jakkara siltä ajalta käytössä......silloin tehtiin mm shakkilauta ja NS nappulat, sellainen mikä lie, jolla pystyi kurkistamaan jostakin piilosta. Siinä oli 2 peiliä. Mukava laite. Ja vaikka mitä.
Laite oli periskooppi. Meilläkin tehtiin sellaiset ja maalattiin maastoväriseksi.
Vierailija kirjoitti:
Eikös ne käsityöt yhdistetty, niin että enää ei saa valita haluaako rättikässää vai puukässää, vaan kaikilla on vähän molempia. Tuloksena on, että kumpaankaan ei ehditä paneutua kunnolla, joten siellä tehdään vaan turhanpäiväisiä näpertelyjä oikeiden käsityöprojektien sijaan.
Ja syynähän oli se, että kun valinnanvapaus oli, niin suurin osa pojista valitsi sen teknisen käsityön ja tytöt tekstiilityön. Tämähän ei enää nykyisessä sukupuolten luontaisia piirteitä häivyttävässä ajattelumaailmassa käynyt (vaikka edelleen oppilailla oli täysi vapaus valita myös toisinpäin), vaan piti pakottaa pojat neulomaan ja työt vasaroimaan ja hitsaamaan.
Nyt käsityöt ei koulussa kiinnosta ketään, kun ei saa tehdä sitä mitä itse haluaisi mieluummin oppia.
Meillä oli kasarillakin ensin puoli vuotta toista ja sitten puolivuotta toista. Hyvin ehdttiin lapaset/sukat neulomaan, linnunpönttö tekemään, kauluspaitakin tuli ja valurautainen kynttelikkö jne.
Ei muakaan kiinnostanut silloin tippaakaan, mutta kun lapset teki vielä silloin sitä mitä aikuiset käski. Nykypentujen annetaan vaan lojua, kun ei kiinnosta. Tämän päivän aikuisilta puutuu auktoriteettti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OT Jos koulutraumoista puhutaan, niin mulla se on rättikässän tunnit ja toisilla liikunta. Mä en ollut käsityöihminen ollenkaan.
Toiset muksut teki lapasia JA sukkia jo kolmosella, kun olivat kotona oppineet... Mä sain viidennellä kasaan veljelle vauvan lapaset (ilman peukaloa) - toinen on tiukka ja kittanen kuin mikä ja toinen meni isommankin muksun nyrkin ympärille. Ompelukonetta osasin käyttää, mutta kun kangas siihen yhtälöön tuotiin se muuttui painajaiseksi. Kirjailuista tykkäsin, mutta langat solmussa ja hirveitä harakanvarpaita sain aikaiseksi.
Muistan, kun pelkäsin kässän tunteja. Se opettaja tuntui vihaavan mua, kun mä olin niin huono kaikessa. Mua hävetti ja pelotti. Se nainen rähjäs ja nolas mut jatkuvasti. Moni luokkakaveri yritti auttaa, osa sai vahingoniloiset kiksinsä mun huonoudesta. Niin ja mä olin kateellinen Minnalle. Se oli hakenut puukässään heti alussa. Eikä saanut enää vaihtaa kesken kaiken, vaikka opettajatkin puolsi ideaa. (myöhemmin kävin puukässäkerho. Siellä loistin, tein siskolle kehdon ja se on yhä priimakunnossa)
Tähän päivään - tyttärellä alkoi kässätunnit ja tekevät tosiaan kumpiakin. Hyvä niin. Vaatimuksia tosiaan ei ole oikein enää mitään, vaan pitää sitten vissiin itse opettaa. ;D Tyttöparka on perinnyt äitinsä neulomistaidot. Oli suunnitellut tekevänsä mulle säärystimet (kun sukka ja lapanen ei ole enää pakollinen) joululahjaksi, mutta tekikin hyvin, hyvin istuvat ranteen lämmittimet. :) Lapsen oma pettymys oli valtava, toiset saa neulomisen näyttämään niin helpolta. Niinpä.
Otettiin nyt asiaksi, että mehän selätetään tuo vitsaus ja aletaan neulomaan vaikka väkisin. Nyt ihan vaan opetellaan kumpikin suoraa ja joustinneuletta. Aika räpellyksiähän ovat tuotokset olleet, mutta sinnillä ja yhdessä. Hauskaahan meillä on ollut.
Eipä mullakaan ole ollut kässää tai puutöitä seiskan jälkeen. Enempi noiden taitojen hankkiminen ja niiden ylläpito on kiinni omasta mielenkiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi mutta milloin on jotain myssyjä neulottu? Kysyy ysärin lapsi joka ei ole mitään tuollaista koulussa tehnyt. Mikä ihmeen pallo? Kangaspallo??
Meillä tehtiin 80-luvulla markkinapallo tokaluokalla. Virkattiin pitsiä, tehtiin ristipistotyynyt, ommeltiin nukke ja itselle vaatteita. Neulottiin ala-asteella säärystimet, lapaset, sukat ja sormikkaatkin sai tehdä, jos ehti. Varmaan joku piponkin teki. Opettaja antoi rahaa, että voitiin käydä käsityöliikkeessä ostamassa mieleisen tarvikkeet.
Vierailija kirjoitti:
"80-luvulla kun tyttö olisi ilmestynyt teknisten luokkaan olii varmaan se opettajakin kuollut nauruun. N55 "
Missä päin Suomea oikein asuit? Meillä oli 6 tyttöä teknisessä 80-luvun ala-asteella, eikä siinä ollut mitään ihmeellistä. Ja mun isotäti oli muuten aikanaan kansakoulussa puutyön/veiston opettaja, joten en kyllä mitenkään silloin pikkutyttönä(kään) ajatellut että nikkarointi tms. olisi poikien juttu.
N52
No ei meillä vaan. Itä-Suomessa. Puukässä oli kiellettyä tytöiltä. Isosisko jotenkin tappeli tiensä sinne, minä olin kiltimpi ja kävin sitten naapurin pitämässä kerhossa oppimassa perustaitoja.
Virkkauksesta jäi kyllä ysärillä mieleen pylväs ja puolipylväs mieleen, mutta nyt kun joku mainitsi silmukat: olen tosiaan edelleen epätietoinen siitä, oliko tarkoitus vetää silmukka edellisen kerroksen molempien vai yhden langan läpi.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua mutta onko kukaan maininnut oikeaa syytä?
Valinnaisaineiden tuntimäärää vähennettiin samalla kun ruotsin opintoja lisättiin. Rkp sai läpi tämän
2024 alkaen B1-kieltä opetetaan kaksi vuosiviikkotuntia alakoulussa, kaksi vuosiviikkotuntia 7. luokalla ja kolme luokilla 8-9.
Ja tämähän ei pidä paikkaansa. Ruotsia on 2h joka vuosiluokalla kutosesta ysiin joissain kunnissa, jotka ovat sitä omasta pussistaan tunnin lisänneet.
Muutoin yleensä 2h kutosella, 2h seiskalla, 1h kasilla ja 2h ysillä. Tuo kasin ruotsin toinen tunti tiputettiin kutoselle kun ruotsia aloittamista aikaistettiin aikanaan.
Että ruotsia vain siirrettiin luokka-asteelta toiselle, ei varsinaisesti lisätty.
Jos opetuksen laatu on siitä kiinni ettei kouluilla ole varaa materiaaleihin, niin eikö ne materiaalit vois ostaa vanhemmat? Meidän yläasteella 90-luvulla käytiin ostamassa kangas kauluspaitaan itse. Jos oikein muistan, niin myös langat lapasiin ja sukkiin ostettiin itse. Ainoa minkä sai koululta oli räsyt räsymaton tai poppanan kutomista varten.
Eri kouluissa on muuten ilmeisesti ollut erilaiset opetukset käsitöissä, kun me ei ainakaan silloin 90-luvulla tehnyt ala-asteella vielä mitään lapsia tai sukkia, mutta sitten seiskaluokan ohjelmaan kului sekä sukat että lapaset, tuo kauluspaita ja joko lyhyt räsymatto tai poppana kangaspuilla.
Se on tuo arvostelu ihan opettajastakin kiinni. Meillä oli vanha tiukka opettaja joka ei antanut kellekään kymppiä. Itsellä oli kasi, vaikka ei niissä mun töissä ole näin aikuisena katsottunakaan mitään vikaa. Sukat on aivan tasaista neulosta, paljon tasaisempaa kuin moni tekee aikuisenakaan. Eikä niissä ole yhtään virhettä(On vielä tallessa kun jalka kasvoi seiskan ja kasin aikana, niin ettei mahtunut jakaan kuin hetken) Kauluspaidassakaan ei ole yhtään virhettä.
Virkatessa muutenkin oli erilaisia silmukan kohtia, joihin potentiaalisesti langan olisi voinut työntää. Back loop, front loop... joskus molemmat... Vaan selitettiinkö näitä ikinä koulussa? Ei. :) Myös se, että miten vedät langan, voi vaikuttaa ilmeeseen paljon, kiedotko sen, vedätkö suoraan.
Ei myöskään selitetty, miten silmukoita lasketaan. Ei käytetty silmukkamerkkiä. Ei näytetty asioita kuin kerran.
Lainaan vain osan, mutta koko tekstisi on niin totta. Tai ehkä muissa kouluissa oli parempi meininki, mutta omassa koulussani oli sama tyyli, että mitään ei selitetty kunnolla. Piti vaan heti osata kun opettaja ylimalkaisesti sanoi jonkun asian.