Lue keskustelun säännöt.
Epäileekö kukaan muu Paavalin ja Johanneksen evankeliumien todenperäisyyttä?
01.02.2026 |
Paavali ei koskaan edes tavannut Jeesusta. Ainoa millä hän korostuu, on hänen - aikanansa havinainen - kirjoitustaito, jolla sai julistukselleen enemmän kantoa. Molemmat evankeliumit ovat myöhäisempää tuotantoa ja historiansa sekä aikansa värittämiä. Ja pääpointti: nämä kaksi evankeliumia ovat ainoat, jossa Jeesus esitetään jumaloituneena.
Kommentit (259)
Mikä on Paavalin evankeliumi? En ole sellaista sen enempää Raamatusta kuin apogryfikirjoistakaan löytänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jeesuksen sanomisista ei ole mitään todisteita. Ei ollut ketään, joka olisi kirjoittanut muistiin.
Teologisessa painotetaankin raamatun olevan kuin Kalevala. Ei faktaa vaan kertomuksia, joita on koottu kirjaksi. Lisäksi kertomuksia on vuosien saatossa muutettu, osia poistettu, osia lisätty.
Ai ei ole mitään todisteita? Jeesuksesta on erittäin paljon todosteita, paitsi uskonnollisesti, myöskin historiallisesti!!
Ei ihme että ateistipappeja ja sellaisia jotka ovat korkeintaan tapauskovaisia, hakeutuvat papeiksi jos Teologisessa tiedekunnassa opetetaan itse Saatanan väitteitä!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesuksen sanomisista ei ole mitään todisteita. Ei ollut ketään, joka olisi kirjoittanut muistiin.
Teologisessa painotetaankin raamatun olevan kuin Kalevala. Ei faktaa vaan kertomuksia, joita on koottu kirjaksi. Lisäksi kertomuksia on vuosien saatossa muutettu, osia poistettu, osia lisätty.
Onko kukaan koskaan tullut julkisuuteen kertoen kuinka on kohdannut Väinämöisen, Ilmarisen, lemminkäisen, Kyllikin tai jonkun muun ja kuinka joku Kalevalahahmo pelasti hänet rikollisuudesta, ahdistuksesta tms? Pääsi eroon peloista kun luki Kalevalaa? Kristinuskolla on pikkuisen eri asema ympäri maailman ja kautta ihmiskunnan historian kuin Kalevalalla.
Ei, mutta Buddhan, Krishnan, Shivan, Parvatin, Muhammedin, Allahin jne. jne. jne. on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesuksen sanomisista ei ole mitään todisteita. Ei ollut ketään, joka olisi kirjoittanut muistiin.
Teologisessa painotetaankin raamatun olevan kuin Kalevala. Ei faktaa vaan kertomuksia, joita on koottu kirjaksi. Lisäksi kertomuksia on vuosien saatossa muutettu, osia poistettu, osia lisätty.
Ai ei ole mitään todisteita? Jeesuksesta on erittäin paljon todosteita, paitsi uskonnollisesti, myöskin historiallisesti!!
Ei ihme että ateistipappeja ja sellaisia jotka ovat korkeintaan tapauskovaisia, hakeutuvat papeiksi jos Teologisessa tiedekunnassa opetetaan itse Saatanan väitteitä!!
Niin, Jeesuksesta, ei Jeesuksen sanomisista.
Teologisessa tiedekunnassa opetetaan tieteellistä tietoa Raamatun historiasta.
Tämäkin ketju täynnä epätoivoisia ateisteja. Olette syystäkin epätoivoisia! Epätoivonne on erittäin vahvasti läsnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Historioitsijat ja raamatuntutkijat eivät ole välttämättä itse uskossa. Henki ei siis avaa heille asioita. Jumala todellakin pitää omistaan huolen eikä anna joutua harhaan kun itse haluaa johdatuksessa kulkea.
On hyvä olla kiinnostunut asioista ja ottaa selvää eikä olla liian sinisilmäinen ja ulkoaohjailtava, missään asiassa, mutta ei uudestisyntymätön voi käsittää mitä se on sitten kun se omalle kohdalle tapahtuu. En minä ainakaan osaa sitä selittää mitenkään muuten kuin käyttämällä hengellisiä ilmaisuja ja jos tai kun ne eivät uskomattomalle kelpaa annan asian olla.
Ikävä kyllä teologinen tiedekunta ei ole sitä mitä se joskus on ollut, sinne on todellakin sielunvihollinen ujuttautunut tuhojaan tekemään. Kuten kirkkoonkin. Paljon on työntekijöitä, pappeja myöten jotka eivät koskaan ole olleet uskossa. Miksi he sitten sinne hakeutuivat ja papiksi voi vain miettiä. Eksytys on kova ja pahenee aikojen loppua kohti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä teologinen tiedekunta ei ole sitä mitä se joskus on ollut, sinne on todellakin sielunvihollinen ujuttautunut tuhojaan tekemään. Kuten kirkkoonkin. Paljon on työntekijöitä, pappeja myöten jotka eivät koskaan ole olleet uskossa. Miksi he sitten sinne hakeutuivat ja papiksi voi vain miettiä. Eksytys on kova ja pahenee aikojen loppua kohti.
Ei teologinen tiedekunta voi opettaa uskoa tieteen sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä teologinen tiedekunta ei ole sitä mitä se joskus on ollut, sinne on todellakin sielunvihollinen ujuttautunut tuhojaan tekemään. Kuten kirkkoonkin. Paljon on työntekijöitä, pappeja myöten jotka eivät koskaan ole olleet uskossa. Miksi he sitten sinne hakeutuivat ja papiksi voi vain miettiä. Eksytys on kova ja pahenee aikojen loppua kohti.
Yks pappi sanoi, että Helsingistä valmistuu paljonateisteja ja itäsuomalaisesta uskovia.
riippuu tietty opetuksesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin ketju täynnä epätoivoisia ateisteja. Olette syystäkin epätoivoisia! Epätoivonne on erittäin vahvasti läsnä.
Mitä epätoivoista on uskontotieteen harrastamisessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paavalin kirjeet kirjoitettiin ennen neljä evankeliumeja.
Paavalin ns näyistä. Paavali repi ne hatusta.
Kaikkea sitä oopiumpäissään ihmiset ovat hourineet tuolla alueella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paavalin evankeliumia epäilen. Sellaista kun ei ainakaan raamatusta löydy.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ovat keskeisimmät argumentit selkeästi jäsennettynä ja uskollisina Bart Ehrmanin näkemykselle. Tämä on nimenomaan historialliskriittinen tulkinta, ei teologinen kannanotto.
1. Lähteiden luonne ja ongelma
Evankeliumit eivät ole silminnäkijäkertomuksia. Ne on kirjoitettu noin 40-60 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen, eri puolilla Välimeren maailmaa, kreikaksi, ei Jeesuksen omalla kielellä arameaksi. Kirjoittajat eivät tunteneet Jeesusta eivätkä useimmiten silminnäkijöitä.
Lisäksi kertomukset ovat osittain ristiriitaisia ja teologisesti muokattuja. Historiantutkimuksessa tällaisia lähteitä ei hyväksytä sellaisinaan vain siksi, että ne tukevat uskonnollisia uskomuksia.
2. Riippumattomuus on näennäistä
Meillä ei ole useita riippumattomia silminnäkijöitä, vaan kirjoittajia, jotka kertovat että ryhmät näkivät Jeesuksen. Tämä ei ole sama asia kuin ryhmien oma todistus.
Ehrman korostaa eroa väitteen ja todist
Uskon tämän Ehrmanin olevan taitava eksyttäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä teologinen tiedekunta ei ole sitä mitä se joskus on ollut, sinne on todellakin sielunvihollinen ujuttautunut tuhojaan tekemään. Kuten kirkkoonkin. Paljon on työntekijöitä, pappeja myöten jotka eivät koskaan ole olleet uskossa. Miksi he sitten sinne hakeutuivat ja papiksi voi vain miettiä. Eksytys on kova ja pahenee aikojen loppua kohti.
Ei teologinen tiedekunta voi opettaa uskoa tieteen sijaan.
Onko sittten väärä paikka kouluttaa pappeja ja sielunhoitajia?
Miksi sinun on vaikea hyväksyä historiallisia faktoja? Eihän se Jeesusta mihinkään sinulta vie, saatika uskoasi. Se vain varmistaa yksityiskohtia.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on Paavalin evankeliumi? En ole sellaista sen enempää Raamatusta kuin apogryfikirjoistakaan löytänyt.
Kun usko on riittävän vahva, uskoo vaikka Paavalin evankeliumiin, vaikka sellaista ei ole missään olemassakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä teologinen tiedekunta ei ole sitä mitä se joskus on ollut, sinne on todellakin sielunvihollinen ujuttautunut tuhojaan tekemään. Kuten kirkkoonkin. Paljon on työntekijöitä, pappeja myöten jotka eivät koskaan ole olleet uskossa. Miksi he sitten sinne hakeutuivat ja papiksi voi vain miettiä. Eksytys on kova ja pahenee aikojen loppua kohti.
Ei teologinen tiedekunta voi opettaa uskoa tieteen sijaan.
Onko sittten väärä paikka kouluttaa pappeja ja sielunhoitajia?
No ei. Mitä pappeja sellaiset olis, jotka ei tuntis oman oppinsa historiaa. Eikä hätää, toki siellä myös sen opin sisältöä ja siitä eri aikoina ja eri kirkkokunnissa tehtyjä tulkintoja opetetaan.
Jostain syystä Jumala on halunnut että ihmiset uskovat häneen eivätkä nojaudu tieteellisiin faktoihin.
Moni, todennäköisesti kuitenkin jokainen, uskova on saanut omassa elämässään kokea Jumalan todellisuuden ja saanut vakuuden että kaikki on totta eli eivät usko sokeasti.
Raamatussa annettiin käsky viedä ilosanomaa kaikkialle mutta kehotettiin myös lähtemään pois ja pyyhkimään sen paikan tomutkin jaloistaan jossa heitä ja viestiään ei oteta vastaan. Eli ei jäädä vänkäämään.
Vierailija kirjoitti:
Historioitsijat ja raamatuntutkijat eivät ole välttämättä itse uskossa. Henki ei siis avaa heille asioita. Jumala todellakin pitää omistaan huolen eikä anna joutua harhaan kun itse haluaa johdatuksessa kulkea.
On hyvä olla kiinnostunut asioista ja ottaa selvää eikä olla liian sinisilmäinen ja ulkoaohjailtava, missään asiassa, mutta ei uudestisyntymätön voi käsittää mitä se on sitten kun se omalle kohdalle tapahtuu. En minä ainakaan osaa sitä selittää mitenkään muuten kuin käyttämällä hengellisiä ilmaisuja ja jos tai kun ne eivät uskomattomalle kelpaa annan asian olla.
Eihän tämä ole mikään ongelma silloin kuin pidetään usko ja tieto erillisinä asioina. Ongelmaksi se muodostuu silloin, jos uskon perusteella pyritään kiistämään tai vääristelemään historiallista tietoa.
Onko kukaan koskaan tullut julkisuuteen kertoen kuinka on kohdannut Väinämöisen, Ilmarisen, lemminkäisen, Kyllikin tai jonkun muun ja kuinka joku Kalevalahahmo pelasti hänet rikollisuudesta, ahdistuksesta tms? Pääsi eroon peloista kun luki Kalevalaa? Kristinuskolla on pikkuisen eri asema ympäri maailman ja kautta ihmiskunnan historian kuin Kalevalalla.