Lue keskustelun säännöt.
Oletko tehnyt "paskaduunia", millainen maku jäi?
31.01.2026 |
Itse työstä, mutta toisaalta myös yleisesti ilmapiiristä ja vuorovaikutuksesta muiden kanssa? Kohdeltiinko eri tavalla? Oletko huomannut eron työtahdissa, johtamisessa ja arvostuksessa verrattuna jo lähtökohtaisesti parempipalkkaiseen työhön?
Itse olen vaihtanut esimiesasemasta tavan duunariksi ja täytyy sanoa, että aikamoinen kulttuurishokki. Siis Itse työ on oikeasti ihanaa, mutta minusta todella tuli ns. Kakkosluokan kansalainen jopa niiden silmissä, jotka ennen oli työtovereitani!
Miten tätä arvostuksen puutetta voisi lisätä?
Kommentit (47)
Olen, ja se paskan maku ei koskaan lähde suusta, teki kyyniseksi, mutta toisaalta opetti myös paljon, en suosittele kuitenkaan, jos vähänkin on järkeä ja kapasiteettia tavoitella jotain korkeampaa, onko sellaista sitten enää tarjolla, en tiedä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykytyöttömyystilanteessa olisi kyllä aika jo päivittää näitä asenteita. Moni korkeakoulutettu tekee nykyään duunaritason työtä, kun muuta ei ole tarjolla ja se parempikin työ voi lähteä milloin vain muutosneuvotteluissa alta.
Olen, ja se paskan maku ei koskaan lähde suusta, teki kyyniseksi, mutta toisaalta opetti myös paljon, en suosittele kuitenkaan, jos vähänkin on järkeä ja kapasiteettia tavoitella
jotain korkeampaa, onko sellaista sitten enää tarjolla, en tiedä?
Ikkunanpesijä
Vierailija kirjoitti:
Nykytyöttömyystilanteessa olisi kyllä aika jo päivittää näitä asenteita. Moni korkeakoulutettu tekee nykyään duunaritason työtä, kun muuta ei ole tarjolla ja se parempikin työ voi lähteä milloin vain muutosneuvotteluissa alta.
Asenteet on tiukassa, voin sanoa kokemuksesta. Minulla on akateeminen tutkinto, mutta lopulta alaltani loppuivat työt. Jouduin siis ottamaan lusikan kauniiseen käteeni ja kouluttauduin duunariammattiin. Tätä kautta sain töitä. Palkka ei ole kovin kummoinen eikä tietenkään status, mutta olen hyväksynyt että näillä mennään. Sen sijaan kaverini, joka on niin ikään työttömäksi jäänyt akateemisen koulutuksen saanut, ei missään nimessä suostu ajattelemaankaan uudelleen kouluttautumista. Hän katsoo - huom työttömänä - minua nenänvarttaan pitkin ja pitää ilmeisesti epäonnistujana koska olen nykyään amis. Tämähän on ihan järjetöntä, mutta näin hän kokee. Ihmisen on hyvin vaikea muuttua ja nöyrtyä, tiedän sen omalta kohdaltani. Mutta jossakin vaiheessa on annettava periksi jos tilanne on toivoton eikä elellä omissa unelmissaan.
Aloitin työelämäni keittiöapulaisena.
Työ itsessään oli työtä siinä missä muutkin, mutta työyhteisön kohtelu oli ihan jäätävää paskaa. Olit kuin orja, jolle huudettiin, naurettiin, sairaanakin piti olla töissä, kukaan ei auttanut/tuurannnut koska "mä olen sen ja sen koulun käynyt emmä tiskaa". Koulutuksella neppailua, vaikka työporukan korkeimman koulun käynyt oli amiksen kokkilinjalta valmistunut (itse olin ylioppilas ja amiksen käynyt).
Se hyvä puoli tässä oli että motivoiduin koulua käymään, nyt olen isossa organisaatiossa ylempänä toimihenkilönä asiantuntijatyössä. Ihmiset ovat huomattavasti mukavampia, kenelläkään ei ole tarvetta alistaa muita.
M43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieluummin shit job kuin bullshit job.
Tein opiskelijana keikkatöitä henkilöstövuokrausfirman kautta ja se oli kyllä paska duuni..Keikkoja lyhyellä varoajalla ja pienellä palkalla vaihtuviin paikkoihin. Työtehtävät vaihtui tiuhaan ja max.olin samassa paikassa 10 kertaa..Vakkarit katsoi meitä " ihmiskauppafirman" ( kuten sitä humoristisesti sanotaan) kautta keikkailevia kieroon.
Duunariammatit taas ei oo paskaduuneja..Mies on timpuri , erittäin hyvä sellainen.. Saa todella paljon arvostusta asiakkailtaan, voi pitkälti valkata työt, mitkä ottaa..Ikäville tyypeille ei mene toiste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasketaanko maksullinen anaaliseksi paskaduuniksi vaikka tykkään työstä?
Ihmiset ovat hirviöitä. Onneksi sieltä tullaan alas...
Muistan ihmisen näköisen, jonka kanssa jouduin tekemään töitä. Useana päivänä itkin kun pääsin kotiin. Kunnes tämä tyyppi sairastui syöpään. Tuli vielä minulta sääliä hakemaan ja valittamaan kun joutuu pitkälle sairauslomalle.
Kerroin pitäväni bileet....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on niin hieno paskaduuni, että saan tehdä työni yksin. Ei tarvitse jauhaa jaskaa kahvipöydässä. Ajan jäteautoa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, en ole kiinnostunut muiden mielipiteistä ja töissä en seurustele muiden kanssa. Haluan vain tehdä hommani ja siitä palkkani. Elämä alkaa aina kun pääsen töistä pois.
Ei minuakaan kiinnostakaan muiden mielipiteet, mua on opetettu arvostamaan kaikkea työtä, mutta eihän sitä voi olla noteeraamatta, miten loppui jopa perus käytöstavat ja tervehtiminen saman talon sisällä, kun esimiesasemasta siirryin puhtauspalveluihin (joka on ihanan fyysistä, mutta ei vaadi varsinaisesti minulta enää resursseja, koska joku muu suunnittelee kaiken toisin kuin edeltävässä työssä minä tein sen suunnittelutyön). Ihan jäätävää asennevammaa ei voi olla näkemättä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpas käynyt nolo moka aloituksessa. Siis tottakai puhum arvostuksen lisäämisestä eikä sen puutteen lisäämisestä! ap
Ns. paskaduuneissa on ollut aina paska työnjohto. Management by perkele. Työ on ollut sinällään ok, mutta johto.... voi hyvänen aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monen paskatyön nurja puoli on se, että johtamisen taso on todella alhainen tai sitä ei käytännössä ole, esimerkiksi siivousfirman aurinkoinen ja vastaavat aikatauluttaa ihan persiilleen työn määrään nähden. Mitä alempi tekijä olet sitä enemmän vaaditaan. Kouluttautuneet ei ikinä suostuisi vastaavaan, jopa simputukseen, eikä siihen ettei palkkoja makseta koska ei suoriutunut alle sen mitä joku keksi aikatauluksi.
Itse olen varastotyössä ja yleensä tällä saa aikaan keskustelun hiljentymisen. Töissä on välillä paljon ylitöitä tarjolla ja tulot voi nostaa helposti yli 4000 euron bruttoon jos töitä tekee viikonloppuna. En tiedä saisinko edes vastaavaa pysyvää työpaikkaa korkeakoulutuksella eikä tähän työhön liity minkäänlaista stressiä eikä vuosien opiskeluita.
Jäi paska maku mutta sain siittä erittäin arvokasta kokemusta jonka avulla sain parempia töitä. Sehän se tänä päivänä onkin ihmisten ongelma kun ei suostu tekemään "paska duunia" sitten itketään kun ei pääse niihin parempiin töihin ilman minkäänlaista kokemusta. Pohjalta alkaa ihan kaikki työurat ellet satu olemaan rikkaiden ihmisen lapsi että vanhemmat suhteilla järjestää ne huippu työt heti alusta lähtien
Vierailija kirjoitti:
Jäi paska maku mutta sain siittä erittäin arvokasta kokemusta jonka avulla sain parempia töitä. Sehän se tänä päivänä onkin ihmisten ongelma kun ei suostu tekemään "paska duunia" sitten itketään kun ei pääse niihin parempiin töihin ilman minkäänlaista kokemusta. Pohjalta alkaa ihan kaikki työurat ellet satu olemaan rikkaiden ihmisen lapsi että vanhemmat suhteilla järjestää ne huippu työt heti alusta lähtien
Mikäs se parempi työ on? Peukalon pyörittelyä tietokoneen ääressä?
Mä vaihdoin tstotyöt työrukkasiin, nyt on parempi työ. Miksi noita näpylöintejä arvostetaan noin paljon? En vaan ymmärrä.
T akateeminen minäkin...
8€/h palkalla pienessä metallipajassa vuorotyötä. Omistaja pomona ja kauheaa kyttäämistä. Kokoajan oli kiire ja huutoa sai kuulla päivittäin. Joka päivä v*tutti mennä töihin mutta nuorena miehenä ei ollut vaihtoehtoa finanssikriisin jälkeen kun työttömyyttä paljon.
Juu, aloitin maataloustöissä pientilalla ja kirjaimellisesti oli lannan lapiointia joka päivä. Se, loppui kun pientilat joutuivat lopettamaan kannattamattomina. Opiskelin sitten ompelijaksi, se loppui kun tuotanto siirrettiin ulkomaille. Seuraavalle työpaikalleni kävi yhtä huonosti ja seuraavalle ja seuraavalle ja seuraavalle. Mistään näistä töistä ei jäänyt paha maku suuhun. Ainoastaan hallituksen toimista on jäänyt viimeisten 35 vuoden ajalta.
En tiedä, en ole kiinnostunut muiden mielipiteistä ja töissä en seurustele muiden kanssa. Haluan vain tehdä hommani ja siitä palkkani. Elämä alkaa aina kun pääsen töistä pois.