Käpylä, Paloheinä, Pakila -elääkö keskiluokkalähiöissä onnelliset perheet?
Minä haaveilen perheestä, kumppanuudesta ja turvallisella alueella omakotiasumisesta. Jossa eletään tasaista, monien mielestä ehkä tylsää peruskeskiluokkaista elämää. Luodaan lumia ja moikataan naapureita. Puolison kanssa ehkä sovitellaan kumpi ottaa auton ja kumpi menee pyörällä tai julkisilla. Näen kollegoissa ja lähipiirissä paljon tällaista. Itse olen jäänyt ainokaiseni kanssa kahdelleen ja elämme kerrostalossa, ihan ok elämää kuitenkin. Ihailen silti tuollaista, näen heidän elämänlaadun hyvänä ja perusonnellisena. Onkohan totuus tämä, onko omakotialueilla ydinperhe-elämä onnellista kuten näyttää ulospäin?
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Käpylä on ihan kiva paikka, mutta just nyt liikkuminen on kaaosta. Mäkelänkadun remontti tekee sen, että ykkösen sporålinja ei kulje ja bussit jonottaa Mäkelänkadun sumpussa keskustan suuntaan. Samaan aikaan tuli näköjään vielä valokuidun kaivuu-urakka alueelle, joten onpa kiva. Ilmainen pysäköinti muuttuu maksulliseksi Käpylässä vuoden vaihteessa, joten on hommattava asukaspysäköintilupa.
Harva muuten tajuaa miten paljon metsää alueella on Käpylä-Kumpula akselilla. Välillä tuntuu, ettei olisi niin lähellä keskustaa lainkaan. Kauriita ja kettuja näkee usein alueella.
Allekirjoitan ton liikkumisen hitauden just nyt. Pari kertaa olen Pohjolankadun pysäkiltä noussut bussiin ja on kestänyt puoli tuntia päästä Sörkän metroasemalle. Märskyn kohdalla kolme kaistaa yhdistyy yhdeksi siitä eteenpäin, joten melkoinen sumppu siellä aina on tuon remontin takia.
Muuten Käpylä on kiva paikka olla ja asua. Palvelut ja luonto lähellä.
Käpylässä on omaan makuuni liikaa isoja teitä ja liikennettä ollakseen viehättävä. Myös koulusta olen kuullut monenlaista.
Tapanila viehättää tässä suhteessa enemmän.
Ei kai tuolla sen onnellisemmat perheet asu kuin muuallakaan. Kulissit vaan saattaa olla paremmat.
Vierailija kirjoitti:
Paloheinä on yksiä parhaita paikkoja, siellä on vain 4,3% kulttuurillista moninaisuutta. Pakilassa on kuulemma 4,9%, mutta kerran kun kävin Pakilassa, siellä näkyi heti ainakin yksi kulttuurillisesti moninainen henkilö, joten Pakilasta tuli huono ensivaikutelma.
Faktat löytyy täältä:
Ehkäpä hän oli töissä alueella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkan; Käpylässä on sitä wow-faktoria vanhan ja näyttävän rakennuskannan myötä. Keskustan palveluiden läheisyys voi joitakin kiehtoa ja joitakin ällöttää, lieve-ilmiöitähän tällä on.
Mun sisko asuu Pakilassa, töissä Pasilassa. Ei taida tunti riittää työmatkaan suuntaansa.
Kävellenkö hän menee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkan; Käpylässä on sitä wow-faktoria vanhan ja näyttävän rakennuskannan myötä. Keskustan palveluiden läheisyys voi joitakin kiehtoa ja joitakin ällöttää, lieve-ilmiöitähän tällä on.
Mun sisko asuu Pakilassa, töissä Pasilassa. Ei taida tunti riittää työmatkaan suuntaansa.
Kävellenkö hän menee?
Pakko. Eihän tuohon muuten tuntia saa menemään, ellei sitten käytä julkisia, mikä taas on järjetöntä koska kukaan julkisien varassa elävä jolla on toimivat aivot ei muuta Pakilaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkan; Käpylässä on sitä wow-faktoria vanhan ja näyttävän rakennuskannan myötä. Keskustan palveluiden läheisyys voi joitakin kiehtoa ja joitakin ällöttää, lieve-ilmiöitähän tällä on.
Mun sisko asuu Pakilassa, töissä Pasilassa. Ei taida tunti riittää työmatkaan suuntaansa.
Kävellenkö hän menee?
Pakko. Eihän tuohon muuten tuntia saa menemään, ellei sitten käytä julkisia, mikä taas on järjetöntä koska kukaan julkisien varassa elävä jolla on toimivat aivot ei muuta Pakilaan.
Itse asun Paloheinässä mutta ei minulla mene julkisilla työmatkoihin tuntia. Keskustaan pääsee puolessa tunnissa. Pasilaan mennessä edes Mäkelänkadun rempat eivät vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella alueella on varmasti niitä onnellisia perheitä ja niitä jotka eivät ole. Ei mikään asuinpaikka takaa onnellisuutta. Ihan yhtä lailla Paloheinässä ja Pakilassa on kusipäänaapureita kuin muuallakin. Samalla tavalla osa pariskunnista eroaa, jotkut joutuvat työttömiksi, ihmiset sairastuvat jne.
Eihän asuinpaikka tietty suoraan onnellisuutta takaa, mutta kyllä se ympäristö vaikuttaa hyvinvointiin. Itse olen viimeisen 20v aikana asunut ensin n.5v lähiössä, sitten 10v parilla eri pientalovaltaisella alueella ja nyt taas viitisen vuotta lähiössä. Niin kyllä se pientalovaltaisella( eli pääosin tai kokokaan okt;t, rivarit) asuminen vain oli kivan rauhallisempaa. Lähiöissä tulee ne lähiön ongelmat enemmän tai myöhemmin silmille, toki onhan lähiöissä suhteessa enemmän asukkaitakin eli mahtuu monenlaista taaplaajaa joukkoon ja kaduilla alkaa tietynlainen hulina/häiriökäyttäytyminen iltaysin/kympin jälkeen vaikka en missään nimessä millään varsinaisesti levottomalla alueella asu nytkään, päinvastoin varmaan rauhallisemmasta päästä lähiöitä vaikka täällä kymmenisen tuhatta asukasta onkin. En ole asunut Pakilassa ja mun esimerkit on eräästä toisesta suuresta kaupungista.
Itse kasvoin Pakilassa, ei enää ikinä takaisin. Nyt kasvatan lapsiani Ullanlinnassa, paljon mukavampi paikka asua ja olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan Käpylässä, Helsingin paras alue, ihana koulu, maauimala lähellä, Mäkelänrinteen uimahalli lähellä, siirtolapuutarha, kirjasto, Käpylän klubi lapsille, ... Voin suositella!
Äpylä on kiva, mutta nostan Kumpulan kivemmaksi paikaksi. Ollaan viihdytty ja asuttu Limingantiellä jo vuosia, enkä halua koskaan muuttaa pois. Ainoa miinus on lähikaupan puuttuminen. Muuten tämä on yhteisöllinen ja rauhallinen paikka asua.
Ja Toukola siinä tien toisella puolella vielä kivempi ilman pakollista yhteisöllisyyttä.
Vieläkö siellä Toukolassa näkee niitä Ruusun aika-sarjan faneja, jotka kävi bongaamassa sarjassa näytettyä taloa?
En tiedä, mutta se kaupan paikka siinä vielä on (tai se talo).
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella alueella on varmasti niitä onnellisia perheitä ja niitä jotka eivät ole. Ei mikään asuinpaikka takaa onnellisuutta. Ihan yhtä lailla Paloheinässä ja Pakilassa on kusipäänaapureita kuin muuallakin. Samalla tavalla osa pariskunnista eroaa, jotkut joutuvat työttömiksi, ihmiset sairastuvat jne.
Jos muuttaa Pakilaan ajatuksella että elämä muuttuu onnelliseksi ja huolettomaksi, pettyy varmaan. Elämä on elämää. Eivätkä ne instaperheet kerro todellisista ongelmistaan, joita jokaiselta löytyy. Yksin kyyneles itket, yksin erheesi kätket.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella alueella on varmasti niitä onnellisia perheitä ja niitä jotka eivät ole. Ei mikään asuinpaikka takaa onnellisuutta. Ihan yhtä lailla Paloheinässä ja Pakilassa on kusipäänaapureita kuin muuallakin. Samalla tavalla osa pariskunnista eroaa, jotkut joutuvat työttömiksi, ihmiset sairastuvat jne.
Eihän asuinpaikka tietty suoraan onnellisuutta takaa, mutta kyllä se ympäristö vaikuttaa hyvinvointiin. Itse olen viimeisen 20v aikana asunut ensin n.5v lähiössä, sitten 10v parilla eri pientalovaltaisella alueella ja nyt taas viitisen vuotta lähiössä. Niin kyllä se pientalovaltaisella( eli pääosin tai kokokaan okt;t, rivarit) asuminen vain oli kivan rauhallisempaa. Lähiöissä tulee ne lähiön ongelmat enemmän tai myöhemmin silmille, toki onhan lähiöissä suhteessa enemmän asukkaitakin eli mahtuu monenlaista taaplaajaa joukkoon ja kaduilla alkaa tietynlainen hulina/häiriökäyttäytyminen iltaysin/kympin jälkeen vaikka en missään nimessä millään varsinaisesti levottomalla alueella asu nytkään, päinvastoin varmaan rauhallisemmasta päästä lähiöitä vaikka täällä kymmenisen tuhatta asukasta onkin. En ole asunut Pakilassa ja mun esimerkit on eräästä toisesta suuresta kaupungista.
Asuinpaikka ei takaa onnellisuutta, mutta mitä vähemmän kulttuurillista monimuotoisuutta, sitä onnellisempi ja parempi alue.
Tervetuloa Kirkkonummelle Sundsbergiin. Täällä on rauhallista, hyvät välit naapureihin ja yhteisöllisyyttä. Keskiluokkaisia perheitä, luonto lähellä ja Helsinkiin 30 min. :)
Vierailija kirjoitti:
Lapseni kaveri asuu Pakilassa ja käymme siellä usein, en näe alueessa mitään vetovoimaa tai viehätystä. Sukulainen asui Paloheinässä, jäi hieman parempi kuva alueesta. Molemmat alueet soveltuvat siihen, että ollaan vain kotona ja käydään töissä. Ei siis löydy mitään wow-faktoria. Eikä tarvitse löytyäkään, en sitä tarkoita. Olen muualta Helsinkiin muuttanut ja joillain alueilla on maine, jota en pysty ymmärtämään.
Jokaisessa suomalaisessa kaupungissa on Pakilan ja Paloheinän kaltaisia alueita, vaikkapa Varkaudessa tai Seinäjoella. Helsingissä ne erottuvat lähinnä asumisväljyydellään ja hinnallaan. Muualla maksavat kolmasosan Helsingin hinnasta, tai kymmenesosan, jos ovat taantuvassa teollisuuskaupungissa.
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka taitaa asua Ogelissa, Tapanilassa ja sillä välillä omistusasunnoissa. Paloheinässä asustaa varakkaammat perheet, vähintään ylempää keskiluokkaa.
Ei asu. Paloheinän neliöhinnat ovat Helsingin mittapuulla keskitasoa. Paloheinän näkyminen keskitulotilastojen kärjessä johtuu ihan vain siitä, että köyhälistö puuttuu käytännössä kokonaan. Paloheinässä asuu opettajia, farmaseutteja yms.
Vierailija kirjoitti:
Paloheinä on yksiä parhaita paikkoja, siellä on vain 4,3% kulttuurillista moninaisuutta. Pakilassa on kuulemma 4,9%, mutta kerran kun kävin Pakilassa, siellä näkyi heti ainakin yksi kulttuurillisesti moninainen henkilö, joten Pakilasta tuli huono ensivaikutelma.
Faktat löytyy täältä:
Suosittelen sinulle Peräseinäjokea, siellä nuo lukemat ovat varmaan vielä "paremmat".
Vierailija kirjoitti:
Lapseni kaveri asuu Pakilassa ja käymme siellä usein, en näe alueessa mitään vetovoimaa tai viehätystä. Sukulainen asui Paloheinässä, jäi hieman parempi kuva alueesta. Molemmat alueet soveltuvat siihen, että ollaan vain kotona ja käydään töissä. Ei siis löydy mitään wow-faktoria. Eikä tarvitse löytyäkään, en sitä tarkoita. Olen muualta Helsinkiin muuttanut ja joillain alueilla on maine, jota en pysty ymmärtämään.
Tätä voi olla hieman vaikeaa selittää mutta ainakin itsellä on se että jotkut alueet vain tuntuvat omilta. Se tunne kun siellä kävelee tai viettää aikaa niin on kuin kotiin olisi tullut. Kai se on joku intuitio tai vastaava, sama tapahtuu joskus jossain lomakohteessakin. Jotenkin tuntuu että jopa ajatus alkaa kulkea selkeämmin.
Pakilassa törmää väkisinkin mainitsemiisi henkilöihin, koska HPS:n eri ikäluokkien joukkueissa heitä on. Ja hyvä onkin, että harrastavat. Ei heitä kuitenkaan alueella asu kuin kourallinen.